PÄÄTÖS. YVA lain 6 mukainen päätös arviointimenettelyn soveltamisesta eläinsuojaan. Lapin ympäristökeskus ratkaisee asian omasta aloitteestaan.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS LAP 2008 R ASIA YVA lain 6 mukainen päätös arviointimenettelyn soveltamisesta eläinsuojaan HANKKEESTA VASTAAVA HAKEMUS A farmi Oy, Tervola Alaollitervontie Tervola HANKKEEN KUVAUS Lapin ympäristökeskus ratkaisee asian omasta aloitteestaan. A farmi Oy suunnittelee Tervolaan Lapinniemen kylään, tilalle RN:o 11:104 Alaollitervo, uutta lihanautojen tuotantotoimintaa. Tontti on Kemijoen osayleiskaavassa (osa alue V) varattu kotieläintalouden suurtuotannolle (ME). Tontille rakennettaisiin kaksi uutta nautakasvattamoa ja toiminnan edellyttämät rehu ja lantavarastot. Lisäksi rakennetaan lannankäsittelyjärjestelmä. Eläinsuojista juottamorakennus, joka sisältää myös sosiaalitilat, on ulkomitoiltaan noin 81x18 m ja nautakasvattamo noin 38x74 m. Juottamossa on 360 paikkaa < 6 kk nuorkarjalle ja nautakasvattamossa 672 paikkaa 6 10 kk nuorkarjalle, yhteensä 1032 eläimelle. Esikuivatulle säilörehulle rakennetaan 3000 tn kokoiset varastosiilot. Vuosituotanto on eläintä. Eläinten ruokinta tapahtuu meijeriteollisuuden huuhteilla ja seosrehulla. Alkukasvatuksen jälkeen eläimet siirretään A farmi Oy:n osakkaiden loppukasvattamoihin. Lanta kerätään lantaraapan avulla lantakouruun ja edelleen lietekuilujen kautta suoraan lannankäsittelyjärjestelmään. Lantaa ei jää seisomaan eläinsuojan lantakouruihin. Järjestelmässä liete johdetaan ensin separaattoriin, jossa suurin osa kiintoaineksesta erotetaan ja johdetaan biohapettimeen. Jäljelle jäänyt suodosvesi käsitellään suljetussa elektroflotaatiossa, jossa loppu kiintoaines erotetaan vedestä ja johdetaan myös biohapettimeen. Veteen ei jää esimerkiksi typpeä tai fosforia. Vesi suodatetaan vielä ns. OVO suodattimen kautta mm. liuenneen raudan erottamiseksi. Tämän jälkeen vesi on palautettavissa luonnon kiertoon. Biohapettimessa kiintoaines käsitellään hajuttomaksi ja hygieeniseksi tuotteeksi, joka sisältää lannan ravinteet. Biohapettimessa saadaan myös lämpöenergiaa, joka käytetään tuotantotilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Lannankäsittelyjärjestelmään johdetaan myös pesu ja wcvedet sekä säilörehun puristeneste. Laitteiston kapasiteetiksi on suunniteltu m 3. Käsittelyn jälkeen tästä 80 % olisi puhdasta vettä, 10 % on vesihöyryä ja hiilidioksidia ja 10 % hapetettua, hajutonta, kemiallisesti ja mikrobiologisesti hygieenistä, stabiilia luonnonlannoitetta, josta ei tule päästöjä ilmaan eikä pohjavesiin. Biolannoitteelle rakennetaan m varasto. Häiriötilanteita varten rakennetaan 526 m 3 lietesäiliö, jonka on arvioitu riittävän noin kuukauden toimintaan. Normaaliolosuhteissa lietesäiliö on tyhjä. Lisäksi hankitaan 108 m 3 umpinainen lietesäiliö keruusäiliöksi. Biolannoite levitetään kokonaisuudessaan osakkaiden omille tai sopimuspelloille, joita on käytössä noin 200 ha. Postikatu 1 PL 8060, Rovaniemi Postikatu 1 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland

2 Hankkeen ympäristö 2/5 Ilmastointi on jatkuvatoiminen. Poistoja ei ole suunniteltu varustettavaksi hiukkassuodattimilla. Vedenhankintaa varten tila liittyy kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Tilalla ei varastoida polttoaineita. Alue varustetaan kulunvalvontalaiteilla. Jätemäärät ja niiden käsittely ja toimitus on arvioitu seuraavasti: kiinteistöjäte 1,0 t/a järjestetyn jätehuollon piirissä alueelliselle kaatopaikalle; kuolleet eläimet 2,5 t/a: hautaus 1 m syvyyteen joutomaalle, rehujäte 20,0 t/a kompostoidaan tilalla ja hyödynnetään osakkaiden peltolannoitteena, muovit 0,6 t/a toimitetaan järjestetyn jätehuollon kautta alueelliselle kaatopaikalle; ongelmajätteet 0,2 t/a kunnan osoittaman vastaanottopisteen kautta. Päivittäin kohteeseen on työpaikkaliikennettä, ruokinta tapahtuu kerran vuorokaudessa. Eläinkuljetuksia on keskimäärin kaksi kerta viikossa päiväsaikaan. Rehukuljetuksia on säännöllisesti kaksi kertaa viikossa, lisäksi satunnaisesti vilja ym. kuljetuksia. Satokautena biolannoitteen levitysliikennettä on noin 4 5 päivänä vuodessa ja säilörehun ajoa 7 päivänä vuodessa ympärivuorokautisesti. Tilalle on m Paakkolan tiestä, nykyisin kohdalla on liittymä yhteen asuinkiinteistöön ja pellolle. Alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on haja asutusta ja pieniä kyliä. Tervolan kirkonkylän taajama sijoittuu pohjoiseen ja pohjois koilliseen alkaen noin 2,4 km päästä kohteesta ja Kemijoen itäpuolella noin 1,4 km päästä. Lähimmät koulut ym. sijaitsevat taajamassa. Alueella ei ole maakuntakaavaa. Alue kuuluu Länsi Lapin seutukaavaan. Oikeusvaikutteisessa Kemijokivarren osayleiskaavassa suunniteltu rakennusalue on varattu kotieläintalouden suuryksikön alueeksi (ME). Kohde sijaitsee Paakkolantien länsipuolella siten, että sen ympärillä on metsää ja länsikoillisessa peltoa. Peltoalueen takana, noin 1 km päässä on junarata, jonka takana valtatie. Alueen eteläpuolella alkaen noin 350 m päästä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja maisema alue. Lähimmät paikallisesti merkittävät perinnemaisemat sijoittuvat Kemijoen ranta alueelle noin m ja Kemijoen vastakkaisella puolen noin 1 km päähän. Lähin maisemallisesti ja kulttuuriperinnöltään arvokas alue sijoittuu kohteen ja Paakkolantien itäpuolelle, alkaen n. 150 m päästä. Itse hankealue sijoittuu Kemijoelta ja Paakkolantieltä päin katsottuna metsikön taakse. Lähimmät suojeltavat rakennukset sijaitsevat noin 250 m päässä ja lähimmät muinaismuistot noin 1 km päässä lounaaseen. Kaavassa tontin ympäristöön on rajattu suojavyöhyke, jonka sisällä on neljä asuinrakennusta. Lähin sijaitsee noin 100 m päässä kiinteistöltä itään, seuraavat noin 150 ja 200 m päässä koilliseen ja neljäs, pienen mäenharjanteen takana noin 200 m päässä kaakkoon. Haja asutus sijoittuu nauhamaisesti Kemijoen ja Paakkolantien varteen. Eläinsuojat eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähimmän pohjavesialueen rajalle Kemijoen länsipuolella on matkaa noin 2,5 km, Kemijoen itäpuolella noin 1,8 km. Kemijokeen on matkaa noin 0,6 km. Kohde ei ole suoraan vesistön rannalla. Lähialueella ei ole luonnonsuojelualueita. Yksittäisiä suojelukohteita sijaitsee 300 m ja 600 m päässä. Lähin virkistysalue on noin 5,5 km luoteeseen. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA NIIDEN MERKITTÄVYYDESTÄ Maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä merkittävimpänä haittana koetaan yleisesti ottaen toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat. Hajuhaittojen esiintymiseen ja suuruuteen vaikuttavat kasvatettavien eläinten ja niiden määrän lisäksi lukuisat muut tekijät. Tällaisia ovat mm. muodostuvan lannan käsittely ja varastointi, kuljetus ja levitys, rakennusten ilmastointimenetelmät, maaston muodot ja kasvillisuus, tuuliolosuhteet jne. Suomen ympäristöministeriön

3 3/5 ohjeessa (YM4/401/2002) on annettu lupaharkintaa varten suositukset mm. yksikkökokoon perustuvasta etäisyydestä lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Lopullisessa harkinnassa on aina otettava huomioon paikalliset olosuhteet. Kyseisen ohjeen mukaan on seuraavassa taulukossa laskettu tilan yksikkökoko, ottaen huomioon, että alle 6 kk vasikat ovat välikasvattamossa. Eläinlaji lkm Eläinyks.kerroin Eläinyks.määrä Vasikka < 6 kk 360 1,2 576 Vasikka 6 12 kk 672 1,6 1075,2 Yhteensä ,2 Yksikkökooksi on saatu on 1651, jonka mukaisesti laskettuna suositeltu vähimmäisetäisyys häiriintyvistä kohteista suotuisissa olosuhteissa olisi noin 320 m. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin jäävät tätä pienemmiksi. Selkeimpiä hajulähteitä eläinsuojien osalta on eläinten lanta ja virtsa ja niistä aiheutuvat päästöt. Muodostuvan lietteen määrä tilalla on laskennallisesti (Valtioneuvoston asetus 931/2000) m 3 vuodessa. Todellinen määrä on vähäisempi, sillä 6 12 kk nuorkarjan osalta lietemäärä on jonkin verran pienempi kuin sen osalta laskennassa käytetyllä kertoimella, joka koskee hiehoja, emolehmiä, lihanautaa ja siitossonneja. YVA asetuksen hankeluettelossa olevan 3000 sian sikalan laskennallinen vuotuinen lietelantamäärä on 6000 m 3. Hankkeessa lietelantaa ei kuitenkaan varastoida ja esitetyn kaltaisesti toimivalla menetelmällä hajuhaitat ovat selvästi pienempiä kuin tavanomaisilla lietelantajärjestelmillä. Oletettavasti myös itse eläinsuojien ilmastoinnin kautta tuleva haju on tavanomaista vähäisempää. Hankekohteen ja lähimpien asuinrakennusten välissä on metsää, maastomuotojen vaihdellessa siten että kohteet ovat joko suunnilleen samalla tasolla tai välissä on mäenharjanne. Liikenteellisesti Paakkolantie on läpikulkureitti Tervolan taajaman ja Arpelantien välillä. Liikennemäärät tiellä eivät kasva hankkeen myötä merkittävästi, eikä liikenne eläinsuojien läheisyydessä ole kohtuuttoman suurta häiriötä aiheuttavaa. Rakennusvaiheessa häiriötä lähialueelle aiheutuu, mutta häiriö voidaan arvioida tavanomaiseksi. Toiminnassa muodostuvan biolannoitteen varastoiminen, kuljettaminen ja levittäminen aiheuttavat oletettavasti selvästi vähemmän häiriötä ja haittaa ympäristölle kuin tavanomaisesta lietelannan varastoinnista ja käsittelystä. Toiminnasta ei ole arvion mukaan haittaa pohjavedelle. Onnettomuusriskien kohteessa voi olettaa olevan tavanomaisia. Lähialueella on toinen kotieläintalouden suuryksikkö noin m päässä. Näiden yksiköiden välille tulee päivittäistä liikennettä. Suunnitellun hankkeen toteutuessa kuvatulla tavalla, yhteisvaikutukset eivät ole todennäköisesti merkittäviä. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Hanketta koskeva ympäristölupahakemus (Dnro LAP 2008 Y ) on tullut vireille Lapin ympäristökeskukseen Lupahakemuksen kuulemisaika oli Hakemukseen tuli lausunnot Tervolan kunnalta ja Tervolan kunnan ympäristö ja terveydensuojeluviranomaiselta, joissa todettiin ettei lupahakemuksesta ollut huomautettavaa. Hakemukseen tuli 6 muistutusta, jotka käsittelivät mm. hajuhaittoja, asuinympäristön viihtyvyyttä ja liikennettä. Tämän jälkeen Tervolan kunnanhallitus esitti ympäristökeskukselle kirjeellä ( , päivätty saapuneeksi ) hankkeen ympäristöhaittojen tarkempaa selvittämistä. Lapin ympäristökeskus otti asian YVA lain 6 mukaiseen harkintaan. Asiasta keskusteltiin toiminnanharjoittajan kanssa

4 4/5 Lapin ympäristökeskus järjesti YVA lain 6 :n mukaisen neuvottelun arviointimenettelyn soveltamistarpeesta asianomaisten viranomaisten kesken. Samalla ympäristökeskus varasi hankkeesta vastaavalle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Ympäristökeskuksen lisäksi neuvotteluun osallistuivat hankkeesta vastaava ja Tervolan kunnan edustajia. Neuvottelussa tuotiin esille, että kunnanhallitus on halunnut vaikutusten tarkempaa selvitystä mahdollisten haju ym. vaikutusten vuoksi, ja esimerkiksi BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) ilmastoinnin osalta tulisi selvittää, mutta ettei varsinainen YVA menettely ole kuitenkaan tarpeellinen. Sekä rakennusvalvonnan että ympäristövalvonnan näkökulmasta YVA menettely ei tuo lisäarvoa ympäristöluvan käsittelyyn. Myös hankkeesta vastaavien käsitys on, että YVA menettely ei ole tarpeellinen. Päätösharkinnassa on käytetty ympäristölupahakemuksessa ilmoitettuja tietoja täydennettynä neuvotteluissa ja muulla tavoin saaduilla tiedoilla. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lapin ympäristökeskus päättää, että A Farmi Oy:n Tervolan lihanautojen alkukasvattamotoimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 713/ mukaan arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa kanaloihin ja sikaloihin, joissa kasvatetaan kananpoikaa tai kanaa, 3000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai 900 emakkoa. Myös hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset kuuluvat soveltamisen piiriin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutokset 267/1999ja 458/2006) 4 :n mukaan menettelyä sovelletaan lisäksi sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muutoksen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, asetuksessa mainittujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa yksittäistapauksessa vaikutusten merkittävyyttä, tulee lain mukaan ottaa huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Lihakarjan pito ei kuulu suoraan asetuksen 6 :n hankeluetteloon. Hankkeen kokoa ja vaikutusten suuruutta arvioitaessa huomioitiin muodostuva laskennallinen lietelantamäärä ja laskennallinen yksilömäärä. Lietelantaa ei kuitenkaan pääsääntöisesti varastoida sellaisenaan, ja sen käsittelyprosessi, käsitellyn tuotteen varastointi, kuljetus ja levitys eivät aiheuta nyt kysymyksessä olevassa hankkeessa YVA lainsäädännössä tarkoitettua merkittävää haittaa alueella. Tuotantorakennusten ilmanvaihdon kautta voi aiheutua jonkin verran hajuhaittaa lähiympäristöön, mutta lannan käsittelytapa vähentää myös sitä. Ilmanvaihdon aiheuttaman hajuhaitan arvioinnissa on kuitenkin jonkin verran epävarmuutta. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole kokonaisuudessaan hankeluettelossa mainittujen eläinsuojien merkittäviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin rinnastettavia. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hankkeella ei näin ole sellaisia laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita tarkoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :ssä. Hankkeen haitallisia vaikutuksia voidaan tarkastella ja antaa tarvittavia määräyksiä haittojen vähentämiseksi ympäristöluvassa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja muutokset (267/1999 ja 458/2006) 3, 4, 5, 6, 17 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6, 7 ja 8. Hallintolaki (434/2003) 60

5 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä momentti). 5/5 Johtaja Matti Hepola Ylitarkastaja Eira Luokkanen PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JAKELU JA MAKSUT Päätös Maksu Tiedoksi Kuulutus Tervolan kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Päätös nähtävänä saman ajan em. paikoissa ja toistaiseksi sähköisesti Lapin ympäristökeskuksen internetsivulla, osoitteessa > ympäristönsuojelu> ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Hankkeesta vastaava saantitodistuksin Maksutta Ympäristöministeriö, Seija Rantakallio sähköpostilla SYKE, Anna Leena Manner, Jorma Jantunen sähköpostilla Tervolan kunta Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen LAP, MHa, TKä, VMM, YVA ryhmä sähköpostilla