LIITE 5. Kalasto- ja kalastuskysely.

Transkriptio

1 LIITE 5 Kalasto- ja kalastuskysely.

2 FCG Finnish Consulting Group Oy SIIKAJOEN TUULIPUSITO Kalanpoikasnuottaus 2010 WSP Environmetal-P , rev

3 Finnish Consulting Group Nuottaus 2010 I YMS P , rev SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Menetelmä Tulos... 2 Q:\Vaa\P122\P12260_Siikajoen_Siika\Työaineisto\nuottaus 2010 rev1.doc

4 Finnish Consulting Group Nuottaus (3) YMS P12260 Jakob Kjellman , rev SIIKAJOEN TUULUISTON KALANPOIKASNUOTTAUS Johdanto 2 Menetelmä Raportissa esitetään vuoden 2010 kalanpoikasnuottausten tulokset Siikajoen alueelta. Nuottaus suoritti FCG Oy:n MMT Jakob Kjellman ja Ins. Hans Vadbäck WSP Environmental Oy:n toimeksiannosta. Nuottaus suoritettiin 10 asemalla kun pintaveden lämpötila oli ylittänyt 4 C Poikasnuottaus suoritettiin rantanuotalla (Hudd et al. 1988). Nuotta asennettiin rannasta kahlaamalla enimmillään 0,7 m syvyyteen ja vedettiin rantaa kohti 20 m pitkillä vetoköysillä. Nuotta oli 1,5 m syvä ja sen siivet 10 m pitkä. Nuotan keskiosa oli 1 mm havaksesta ja siivet 5 mm havaksesta. Menetelmä on sama kuin käytetään yleisesti uuseissa Pohjanlahden siianpoikastukimukissa ( siian/uusia_menetelmia_kehitetaan.html; Länsstyrelsen Västernorrland Rapport 2010:XX). Biotooppi kaikilla vetopaikoilla oli kova puhdas hiekkapohja (Kuva 1, Taulukko 1). Poikaset säilytettiin etanoolissa ja lajinmääritys tehtiin jälkikäteen laboratoriossa Evropejtseva (1949) ja Lauri Urhon oppaan (Urho, manuscript) mukaan. Kuva 1. Kjellman asentaa nuotan Varessäikällä (Kuva H. Vadbäck). Q:\Vaa\P122\P12260_Siikajoen_Siika\Työaineisto\nuottaus 2010 rev1.doc

5 Finnish Consulting Group Nuottaus (3) YMS P12260 Jakob Kjellman , rev Taulukko 1. Nuottauspaikat Siikajoen nuottauksissa Asema Koordinaatti (KKJ3) Numero PVM X Y S S S S S S S S S S Tulos Saaliiksi saatiin yli 400 coregonidejä. Niistä melkein 70 % olivat siikoja ja loput muikkuja. Muikut saatiin kaikki Varessäikän alueelta kun taas siika tuli tasaisesti sekä Siikajoen etelä- että pohjoispuolelta (Kuva 2, Kuva 3). Siikakalojen lisäksi saatiin lähinnä aikuisia piikkikaloja ja nuoria salakkoja mutta myös kiiskejä ja yhden tuulenkalan (Taulukko 2). Kuva 2. Siianpoikasten esiintyminen Siikajoen nuottauksissa Q:\Vaa\P122\P12260_Siikajoen_Siika\Työaineisto\nuottaus 2010 rev1.doc

6 Finnish Consulting Group Nuottaus (3) YMS P12260 Jakob Kjellman , rev Kuva 3. Muikunpoikasten esiintyminen Siikajoen nuottauksissa Taulukko 2. Saalismäärät Siikajoen nuottauksissa Asema Larvae Juvenil ja Adult Numero Siika N Muikku N Piikkikala N Särkikala N Kiiski N Tuulenakala N S S S S S S S S S S FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Jakob Kjellman Suunnittelupäällikkö MMT Q:\Vaa\P122\P12260_Siikajoen_Siika\Työaineisto\nuottaus 2010 rev1.doc

7 KALASTUSKYSELY OSANA SIIKAJOEN TUULIPUISTOHANKKEEN YVA-MENETTELYÄ Intercon Energy Oy:n tarkoituksena on rakentaa tuulipuisto Siikajoen edustan merialueelle. Suunnitelmien mukaan Varessäikän ja/tai Merikylänlahden alueille sijoitettaisiin vaihtoehdosta riippuen tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus ja roottorinhalkaisija tulisivat olemaan noin 100 metriä. Nimellisteholtaan voimalat olisivat noin 3 MW:n voimaloita. Kuva 1. Hankealueiden sijainti. Hanketta on lähdetty kehittämään, koska alueen on katsottu soveltuvan tuulivoiman tuotantoon. Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA menettelyä), jossa selvitetään hankeen vaikutukset ympäristöön.

8 Arvioitavia hankevaihtoehtoja ovat Vaihtoehto VE0. Hanketta ei toteuteta. Alueet säilyvät muuttumattomina. Vaihtoehto VE1. Varessäikän edustalla olevalle merialueelle rakennetaan 24 tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE2. Varessäikän edustan merialueelle rakennetaan 24 tuulivoimalaa ja Merikylänlahden edustalle viisi tuulivoimalaa. Vaihtoehto VE3. Varessäikän edustan merialueelle rakennetaan 16 tuulivoimalaa Vaihtoehto VE4. Varessäikän edustan merialueelle rakennetaan 12 tuulivoimalaa Vaihtoehto VE5. Varessäikän edustan merialueelle rakennetaan 12 tuulivoimalaa ja Merikylänlahden edustalle viisi tuulivoimalaa Vaihtoehto VE6. Varessäikän edustan merialueelle rakennetaan 5 tuulivoimalaa ja Merikylänlahden edustalle 5 tuulivoimalaa Vaihtoehto VE7. Varessäikän edustan merialueelle rakennetaan 5 tuulivoimalaa Tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyy olennaisena osana sähkönsiirto. Tuulivoimaloiden liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon joudutaan Varessäikästä rakentamaan uusi 110 kv:n voimajohto Siikajoen Ruukkiin. Varessäikkään joudutaan rakentamaan myös uusi sähköasema (muuntoasema). Uutta voimajohtoa joudutaan rakentamaan noin 27 kilometriä. Voimajohtolinjaus noudattaa maakuntakaavaan merkittyä voimajohdon yhteystarvelinjausta. Hankkeen sähkönsiirtoon liittyvästä suunnittelusta (mm. voimajohtoreitin linjaus, liityntäpisteet ja sähköasemien paikat sekä voimajohtojen tekniset ominaisuudet) vastaa Empower Oy. Hankkeen YVA -ohjelma on jo laadittu, ja siitä järjestettiin yleisötilaisuus Siikajoenkylän nuorisotiloissa (Heikinhovi 1) Tällä hetkellä on valmisteilla Siikajoen tuulipuistohankkeen YVA -selostus. Osana selostuksen laadintaa tehdään tämä kalastuskysely lähettämällä kysely hankkeen vaikutuspiirissä oleville osakas/kalastuskunnille. Kyselyn avulla pyritään hankkimaan taustatietoa, jotta voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia suunnitteilla olevan vesistön kalastoon ja kalastukseen. Kyselyssä teiltä tiedustellaan mm. seuraavia asioita: kalastajien määrä, vesistön kalastuksellinen merkitys, esiintyvät kalalajit, saaliskalat, ja -määrät sekä käytettävät pyydykset, istutukset ja muut hoitotoimenpiteet sekä vesistön ja kalaston yleinen tila. Kyselyn tulokset kirjataan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. YVA -selostuksen valmistuttua järjestetään Siikajoen tuulipuistohankkeen toinen YVA tilaisuus, todennäköisesti helmi-maaliskuussa. Tilaisuuteen ei lähetetä erillistä kutsua, vaan siitä ilmoitetaan paikallislehdissä sekä kunnan ilmoitustaululla.

9 Kalastuskysely on tärkeä lähde paikallisen tiedon ja mielipiteen selvittämiseksi, joten pyydämme Teitä vastaamaan liitteenä olevaan kyselyyn ja lähettämään sen vastauskuoressa siihen merkittyyn osoitteeseen tai sähköpostitse osoitteeseen mennessä. Mikäli asiaan liittyen herää kysyttävää ja/tai kerrottavaa, voitte kirjata kysymyksiänne/kommenttejanne kyselylomakkeiden taakse. Kyselyn mukana on myös karttamateriaalia, johon toivon teidän merkitsevän mm. kalastus- ja kutualueita. Valmistunut YVA -ohjelma on nähtävillä Ympäristöhallinnon www-sivuilla ( Uudenvuoden terveisin, WSP Finland Oy Päivi Vainionpää Ympäristösuunnittelija tel. +358(0) Kiviharjunlenkki 1 D OULU tel. +358(0) Tämä kysely on lähetty Siikajoen kalastuskunta Siikajoen jakokunta Tauvon osakaskunta Hailuodon kalastajainseura ry Lumijoen kalastajainseura ry Lumijoki-Lapinniemen osakaskunta Hirvasniemen osakaskunta Oulunsalon osakaskunta Oulunsalon kalastajainseura ry Limingan kalastajainseura ry

10 1 KALASTUSKYSELY Tiedustelu kalastuskunnille 1. YHTEYSTIEDOT OSAKASKUNTA ESIMIES OSOITE PUHELIN 2. KALASTUSKUNNAN OMISTAMA VESIALUE Kalastuskunnan en pinta-ala on ha. Kalastuskunnan osakkaiden lukumäärä hlö. Kalastuskunnan käyttämä satama/satamat. Kalastuskuntaan kuuluu ammattikalastajaa (kalastustulo yli 30 % kokonaistulosta). Kalastuskuntaan kuuluu sivuammattikalastajaa (kalastustulo alle 30 % kokonaistuloista). Arvionne mukaan kalastuskuntanne alueella harrastaa virkistys- ja kotitarvekalastusta paikkakuntalaista ja loma-asukasta ja/tai matkailijaa. Merkitkää kalastuskuntanne mahdollisuuksien mukaan karttaliitteeseen (Liite 1).

11 2 3. KALASTUSKUNNAN MERKITTÄVIMMÄT KALASTUSALUEET Täydentäkää seuraavaan taulukkoon kalastuskuntanne kalastusalueet (kuva 1, sivu 9), niiden merkitys sekä kalastusajat. ALUE KALASTUSTA KALASTUKSELLINEN MERKITYS KALASTUSAIKA keskin- ei kyllä/ei erittäin suuri kertai- pieni merkitystä vät sä sy vi vuosi ke- ke- syk- tal- koko suuri nen Kalastuskunnan oma Siikajoen yleinen Hailuodon yleinen Raahen yleinen Lumijoen yleinen Oulunsalon yleinen Oulun yleinen Merkitkää kalastusalueet vielä mahdollisuuksien mukaan liitteenä olevaan karttaan (joko liite 1 tai liite 2). 4. KALASTUSKUNNAN KÄYTTÄMÄT PYYDYKSET Merkitkää seuraavaan taulukkoon kalastusaluekohtaisesti käytetyt pyydykset rastittamalla (X) oikea/oikeat pyydykset. ALUE KATISKA LOUKKU RYSÄ VERKKO harva tiheä # # mm mm Kalastuskunnan oma Siikajoen yleinen Hailuodon yleinen Raahen yleinen Lumijoen yleinen Oulunsalon yleinen

12 3 5. VUOSITTAINEN KOKONAISSAALIS KALASTUSALUEITTAIN JA KALALAJEITTAIN Arvioikaa seuraaviin taulukkoihin saaliiden kokonaismäärää sekä muutoksia saalismäärissä kalastusalueittain. Muutoksen arviointi viimeisen kymmenen vuoden aikana (2000 -> 2010). Kalastuskunnan oma KALALAJI siika ahven lohi taimen hauki silakka nahkiainen muikku kuha kuore lahna säyne särki SAALIS kg/vuosi MUUTOS + = lisääntynyt - = vähentynyt Siikajoen yleinen SAALIS MUUTOS KALALAJI kg/vuosi + = lisääntynyt - = vähentynyt siika ahven lohi taimen hauki silakka nahkiainen muikku kuha kuore lahna säyne särki KALALAJI siika ahven lohi taimen hauki silakka nahkiainen muikku kuha kuore lahna säyne särki Hailuodon yleinen SAALIS kg/vuosi MUUTOS + = lisääntynyt - = vähentynyt Raahe yleinen SAALIS MUUTOS KALALAJI kg/vuosi + = lisääntynyt - = vähentynyt siika ahven lohi taimen hauki silakka nahkiainen muikku kuha kuore lahna säyne särki

13 4 KALALAJI siika ahven lohi taimen hauki silakka nahkiainen muikku kuha kuore lahna säyne särki Lumijoen yleinen SAALIS kg/vuosi MUUTOS + = lisääntynyt - = vähentynyt Oulunsalon yleinen SAALIS MUUTOS KALALAJI kg/vuosi + = lisääntynyt - = vähentynyt siika ahven lohi taimen hauki silakka nahkiainen muikku kuha kuore lahna säyne särki 6. ISTUTUKSET JA MUU KALAVESIEN HOITO SIIKAJOEN ALUEELLA VIIDEN VIIMEISEN VUODEN AIKANA Täydentäkää seuraavaan taulukkoon kalastuskuntanne toimesta tehtyjen istutusten määrä, kalalajit, istutuspaikat ja istutusajat. Jos mahdollista esittäkää istutustiedot vuodesta 2000 lähtien. KALALAJI ISTUTUSPAIKKA ISTUTUSAIKA IKÄ MÄÄRÄ (kpl) Arvio istutusten onnistumisesta.

14 5 7. VESISTÖN TILA Arvioikaa seuraavassa taulukossa omaan kokemukseenne perustuen veden laatua eri illa (rasti ruutuun) sekä veden laadussa tapahtuneita muutoksia (+, -, 0). ALUE Kalastuskunnan oma Siikajoen yleinen Hailuodon yleinen Raahen yleinen Lumijoen yleinen Oulunsalon yleinen ERIN- OMAI- NEN HYVÄ TYY- DYT- TÄVÄ VÄLT- TÄVÄ HUONO MUUTOS + = parantunut - = huonontunut 0 = ei muutosta

15 6 Arvioikaa vesistön ja kalaston yleistä tilaa kuvaavia tekijöitä (rasti ruutuun) sekä niissä tapahtuneita muutoksia (+, -, 0). Muutoksen arviointi viimeisen kymmenen vuoden aikana (2000 -> 2010). TEKIJÄ veden likaantuminen ei esiinny vähäistä kohtalaista huomat -tavaa ei osaa sanoa MUUTOS + = lisääntynyt - = vähentynyt 0 = ei muutosta pohjan liettyminen levää vesistön pohjassa kasvillisuuden lisääntyminen pyydysten limoittuminen vähäarvoisten kalojen runsaus kalojen kuoleminen pyydyksiin mudan maku kaloissa muu vieras maku kaloissa kalasairaudet, loiset hylkeiden/norppien aiheuttamat vahingot muut, mitkä?

16 7 Arvioikaa miten seuraavilla tekijöillä on ollut merkitystä Siikajoen edustan merialueen veden laatuun ja kalastoon (rasti ruutuun). TEKIJÄ metsä- ja suo-ojitukset metsätalous karjatalouden jätevedet peltojen valumavedet asutuksen jätevedet teollisuus turvetuotanto vesistön perkaus vesistön säännöstely veneliikenne liiallinen kalastus valikoiva kalastus pyyntirajoitukset muu, mikä? HAITAN MÄÄRÄ ei haittaa vähäinen kohtalainen huomattava ei osaa sanoa

17 8 8. KALASTUSKUNNAN SUUNNITELMAT, EHDOTUKSET YM. 9. KALOJEN KUTUALUEET Onko tiedossanne merkittäviä kalojen kutualueita suunniteltujen tuulipuistoalueiden läheisyydessä. ALUE KARI- SIIKA SILAKKA TUULEN- KALA MUU MUU Kalastuskunnan oma Siikajoen yleinen Hailuodon yleinen Raahen yleinen Lumijoen yleinen Oulunsalon yleinen KIITOS VASTAUKSISTANNE JA VAIVANNÄÖSTÄ!

18 9 Yleiset et Kuva 1. Yleiset et, 1 = Raahe, 2 = Siikajoki, 3 = Hailuoto, 4 = Lumijoki, 5 = Oulunsalo ja 6 = Oulu.