KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (7) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Koske, Matarankatu 4, 1. krs, Kokoustila 100 Osallistujat Hauvala, Tuija Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Hiljanen, Vuokko Immonen, Mirja Janhonen, Jouko Kortelainen, Risto (pj) Lavonen-Niinistö, Mirja Laukaan kunta Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen kehitysvammaisten tukipiiri Jyväskylän kaupunki Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri - - Markkanen, Outi Äänekosken kaupunki - Mäntysaari, Mikko Möttönen, Sakari Jyväskylän yliopisto Varttuneiden asumisoikeusyhdistys, Jaso ry KÄSITELTÄVÄT ASIAT Siitari, Heljä Talentia Keski-Suomi ry - Välimäki, Sari Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry Haaki, Raili johtaja, Koske Talvensola, Sivi (siht.) suunnittelija, Koske 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja oli estynyt osallistumasta kokoukseen. Varapuheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja

2 2 (7) 4 Talouskatsaus Kosken ensimmäisen vuosikolmanneksen talous on toteutunut lievästi jakson budjettiarviota paremmin. Kirjanpito osoittaa ylijäämää euroa koko vuoden tavoitteen ollessa reilu euroa. Tässä vaiheessa vuotta tämä on perusteltua ja tasoittuu lomarahamaksujen myötä. Erityisesti palvelutoimintojen talous on toteutunut alkuvuosipainotteisesti. Maksuvalmius noudattaa edellisvuoden trendiä ja pysytellyt vahvana. Talous- ja hallintojohtaja Asko Hiltunen esittelee hallitukselle Kosken taloustoteuman vuoden ensimmäisen kolmanneksen osalta. ehdotus: Hallitus keskustelee Kosken taloustilanteesta. Talous- ja hallintojohtaja Asko Hiltusen diaesitys pöytäkirjan liitteenä. Hallitus totesi esittelyn perusteella, että taloustoteuma sekä maksuvalmius on ensimmäisen vuosikolmanneksen osalta hyvä ja on vuodelle 2016 asetetun budjettitavoitteen mukainen. 5 Esitys Keski-Suomen vammaisstrategiaksi - Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Kosken työpanosta on hyödynnetty Keski-Suomen SOTE 2020-hankkeessa vammaisstrategian työstämiseen. Kosken koordinoima Keski-Suomen vammaispalvelutyöryhmä on toiminut hankkeen työrukkasryhmänä. Strategiaa on työstetty työryhmässä keväästä 2015 lähtien. Esityslistan liitteenä on Esitys Keski-Suomen vammaisstrategiaksi versio 3.3 (Kuvaus työryhmän työskentelystä ja työryhmän jäsenluettelo strategian liitteinä 1. ja 2.) Työryhmän puheenjohtaja on toiminut Äänekosken kaupungin palveluvastaava Mirva Vesimäki. Strategiaa käsiteltiin myös Peurunka3 seminaarin työpajassa ja se on jo ollut lausunnolla maakunnan vammaisneuvostoissa. Strategia on lähetetty kuntiin kommentoitavaksi mennessä. Tarkoituksena on hyödyntää kommentit edelleen maakunnan sote-uudistuksessa. Keski-Suomen vammaispalvelutyöryhmän hankkeen aikaisen työskentelyn materiaali on saatavissa Keski-Suomen SOTE hankkeen sivuilta osoitteesta:

3 3 (7) Kosken suunnittelija Sivi Talvensola on toiminut työryhmän sihteerinä ja koordinoinut strategiaprosessin etenemistä. Sivi esittelee hallituksen kokouksessa strategian sisällölliset pääkohdat. ehdotus Hallitus keskustelee luonnoksesta Keski-Suomen vammaisstrategiaksi ja evästää sen viimeistelyssä ja hyödyntämisessä. Suunnittelija Sivi Talvensolan diaesitys pöytäkirjan liitteenä. Hallitus keskusteli luonnoksesta ja pohti valinnanvapauden vaikutusta vammaisten ihmisten palveluihin. Keskustelussa muun muassa todettiin, että sote-uudistusta tulisi arvioida erityisesti haavoittuvimpien ja eniten tukea tarvitsevien ihmisten näkökulmasta. Vammaispalveluissa merkitystä on, miten erityisosaaminen sijoittuu ja on saavutettavissa uusissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa rakenteissa. Hallitus näki vammaispalvelujen kehittämisen tärkeänä ja kiittää Keski- Suomen vammaispalvelutyöryhmää tehdystä työstä. 6 Ajankohtaiskatsaus osaamiskeskusten tilanteeseen tuleva sotekehittämisrakenne ja osaamiskeskusten siirtymäajan rahoitus Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen asettuminen sote-reformin ja aluehallintouudistuksen kartoille on tällä hetkellä vielä kirjavaa. Näkyvillä on kaavailuja sekä 18, 12 että 5 alueesta. Perustettavalle 18 maakunnalle (itsehallintoalueelle) tulee sotejärjestämisvastuu ja rahoitusvastuu. Muutos tehdään vahvasti maakunnissa, joiden tehtävänä mm. varmistaa, että kaikkialla on saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta. Tämä tehtävä tarvitsee tuekseen myös vahvaa kehittämistä. Tämän lisäksi tulevat yhteistyösopimuksiin perustuvat viisi sote-yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Viidelle Sote-yhteistyöalueelle on suunnitelmien mukaan sijoittumassa kehittäminen ja osaamiskeskukset sekä ensihoitokeskus. (mm. diasarjassa Tuomas Pöysti). Keski-Suomen keskussairaalaa on tosin myös joissakin yhteyksissä rinnastettu koon ja osaamisen perusteella yliopistolliseen keskussairaalaan. Suurta väestöpohjaa ja volyymia sekä erikoistumista vaativia, harvinaisempia ja kalliimpia palveluita kootaan myös valtakunnallisesti.

4 4 (7) Myös laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalayksiköiden (12) tasolle on joissakin kaavailluissa esitetty integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat sosiaalipäivystykset (diasarja Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus STM ) Kunnat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Tulevaisuuden kunta -reformissa (Parlamentaarinen työryhmä ) määritellään visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030 ja kuntien rooli, tehtävät ja asema suhteessa perustettaviin maakuntiin. Painopisteenä on mm. hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen. Olennaista on kunnan ja maakunnan välinen suhde. Osaamiskeskusjohdon yleisenä kantana on se, että maakunnallisen kehittämisen lisäksi viiden yhteistyöalueen sote-osaamiskeskuksen tehtävinä tulisi olla esim. uusien menetelmien ja palvelujen kehittäminen, tiedontuotanto, osaamistarpeiden arviointi ja oppilaitosyhteistyö. Kehittämistä tarvitaan kaikilla tasoilla eivätkä ratkaisut ole välttämättä toisiaan pois sulkevia. Sitä mihin tuleva lainsäädäntö velvoittaa jää nähtäväksi. Tärkein tavoite olisi sosiaalihuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen tasapuolinen painoarvo ja resurssointi terveydenhuollon rinnalla. Nykyiset sosiaalialan osaamiskeskukset ovat maantieteellisiltä alueiltaan hyvin erilaisia. Kosken kokemukset kehittämisestä pohjautuvat toimivaan maakunnallisesti rakentuvaan alueeseen. Myös Campus FI -osaamiskeskittymän rakentaminen antaa tällä hetkellä hyvän yhteistyöfoorumin ja painoarvoa maakuntalähtöisestä näkökulmasta ponnistavalle korkeatasoiselle, monialaiselle ja monitieteiselle sote-kehittämiselle. Campus Fi:n toimintasuunnitelmaa valmistellaan paraikaa ja hankkeelle on haettu jatkoaikaa saakka. Sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitustilanteessa on epävarmuutta. Sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustusrahoituksen jatkuminen vähintään 3 M :n vuotuisella tasolla seuraavan kahden vuoden ajan on tavoitteena. Elokuussa selviää miten rahoitukselle kokonaisuudessaan käy. Vuoden 2016 valtionavustusrahoitus (3 M ) kerättiin eri lähteistä joulukuisen eduskuntakäsittelyn jälkeen. On myös mahdollista että seuraavan kahden vuoden osalta siirtymäkauden rahoitus olisi vuosittain vain 2M, mikä toisi suuria haasteita jatkaa toimintaa nykyisellä tasolla. (Vuoden 2015 osalta valtionavustus oli 2,4 M ). Osaamiskeskusten on mahdollista paikata taloustilannetta suuntaamalla toimintaa esimerkiksi hankerahoituksiin ja kärkihankkeiden toimeenpanoon liittyviin rahoituksiin.

5 5 (7) Osaamiskeskusjohtajat tapaavat Ministeri Rehulan jolloin keskustellaan sekä kehittämisrakenteesta että osaamiskeskusten rahoituksesta ministerin ja ministeriön virkamiesedustajien kanssa. ehdotus Hallitus keskustelee osaamiskeskustyö ja Kosken asemoitumisesta tulevassa sote-kehittämisen kokonaisuudessa ja evästää Kosken työntekijöitä ja johtajaa ensi vuoden suunnittelussa sekä keskisuomalaisen näkökulman viemisessä ministeritapaamiseen ja muihin keskusteluihin. Hallitus totesi keskustelussa, että tällä hetkellä on enemmän kysymyksiä kun vastauksia asiaan. Maakuntatasoinen sote-kehittäminen nähtiin tärkeänä säilyttää uusissa rakenteissa. Keski-Suomen Campus FI -osaamiskeskittymä on mahdollisuus nostaa integroidun, monialaisen sote-kehittämisen profiilia säilyttäen samalla erityisesti sosiaalitutkimukselle välttämätön paikallisuus. Mikäli sote-osaamiskeskukset perustetaan viidelle alueelle, niiden tulee toiminnassaan jalkautua ja verkostoitua vahvasti maakuntiin. Todettiin myös, että sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisenä päätehtävänä ei ole ollut tutkimustoiminta vaan sosiaalipalvelujen käytäntöjen kehittäminen. Koskessa on korostunut palvelutoiminta. Sote-uudistuksen myötä myös Kosken kannatusyhdistyksen palvelutoiminnan jatkosta on päätettävä. 7 Lausuntopyyntö päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistuksesta STM pyytää lausuntoa myös osaamiskeskuksilta luonnoksesta hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Reformiministerityöryhmä on linjannut hallitusohjelman mukaisesti sairaalaverkon ja yhteispäivystyspalveluiden uudistamisesta. Vaativin erikoisalapäivystys kootaan 12 sairaalaan, joissa ylläpidetään ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä. Muissa keskussairaaloissa järjestetään ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, joka sisältää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen. Sosiaalipäivystystä on järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön että erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Uudistus ei kuitenkaan edellytä koko sosiaalipäivys-

6 6 (7) tystoiminnan siirtämistä toteutettavaksi terveydenhuollon yhteydessä. Keskeinen tavoite ovat toimivat yhteistyökäytännöt. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolain 29 Sosiaalipäivystys, jossa lisäys psykososiaalisesta tuesta ja lisättäväksi uusi 33 a Sosiaalipalvelujen järjestäminen muiden palvelujen yhteydessä, joka käsittelee lähinnä sosiaalipalvelujen tarpeenmukaisen keskittämisen kriteereitä. Sosiaalipäivystyksen järjestämisen tavoissa on tällä hetkellä maassa edelleen suurta vaihtelua. Keski-Suomessa sosiaalipäivystys toteutetaan kolmen toimintakokonaisuuden kautta: Saarikka, Wiitaunionin ja Kinnulan sosiaalipäivystys, sekä Jyväskylän sosiaalipäivystys. Jyväskylän sosiaalipäivystysyksikkö (vuodesta 2012) toimii osana Jyväskylän lastensuojeluyksikköä ja palvelee 15 kuntaa (Mobile kunnat). Asiakkaat eivät voi ottaa suoraan sosiaalipäivystykseen yhteyttä, vaan yhteydenotot tulevat 112:n kautta hätäkeskuksen välittäminä tai kriisikeskus Mobilen kautta. Tämä korkean kynnyksen toimintamalli on tyypillistä muuallakin. Suurin osa työstä tapahtuu puhelimessa, asiakastapaamiset toteutetaan esim. kotikäynneillä tai Mobilen tiloissa. virkaaikainen päivystys tapahtuu normaalin perustyön yhteydessä. Keski-Suomen SOTE 2020-hankkeen pilottina toteutettiin K-S keskussairaalassa kokeilu, jossa sosiaalityöntekijä työskenteli keskussairaalan päivystyksessä kolmen kuukauden ajan. Tänä aikana sosiaalityön konsultaatioiden määrä 10-kertaistui. Kokemusten perusteella toimintaa on jatkettu edelleen. (Raportti pilotista löytyy hankkeen sivuilta: Lausuntoa pyydetään mennessä sähköisen kyselyn muodossa. Lausuntopyyntö ja siihen liittyvät lakiluonnokset löytyvät STM:n sivuilta ehdotus Sote-integraation ja kansalaisten näkökulmasta yhdenvertaisen ja kokonaisvaltaisen kiireellisen avun turvaamisen näkökulmasta ehdotettu uudistus on kannatettavan suuntainen. Hallitus keskustelee luonnoksesta ja päättää siitä, annetaanko Kosken nimissä lausunto ja evästää Kosken työntekijöitä mahdollisen lausunnon valmistelussa. Hallitus päätti antaa lausunnon Kosken nimissä ja valtuutti Kosken työntekijät laatimaan sen. Lausuntoluonnos lähetetään hallituksen jäsenten kommentoitavaksi elokuun lopussa ennen virallisen lausunnon antamista.

7 7 (7) 8 Muut asiat Sovitaan syksyn kokousajat Paikkana Kosken 1. kerroksen kokoustila 100, Matarankatu 4, Jyväskylä Ke 7.9. klo Ma klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mikko Mäntysaari Varapuheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri