KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (8) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Tietotalo, kokoustila Poliisimestari, Kilpisenkatu 1, Jyväskylä Osallistujat Jäsen Päivi Kalilainen, Jyväskylän kaupunki (pj) Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto (vpj) Sari Välimäki, K-S sosiaaliturvayhdistys Heljä Siitari, Talentia Keski-Suomi Sakari Möttönen, JASO ry Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura Mirja Immonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikael Palola, SoTe kuntayhtymä /Perusturvaliikelaitos Saarikka Varajäsen Marja Laurila, Viitasaaren kaupunki Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Anu Huovinen, Pelastakaa Lapset ry Erkki Keski-Lusa, Sininauhaliitto Kirsti Kokkola, Jyväskylän aikuisopisto Lari Kemiläinen, Vaajakosken Suvanto ry Kare Norvapalo, Jyväskylän ammatti korkeakoulu Anu Pihl, Toivakan kunta Jouko Janhonen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Jari Ketola, Pesäpuu ry Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki Olli-Pekka Haverinen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Mirja Lavonen-Niinistö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen Piiri Sinikka Hotti, Keuruun kaupunki Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri) Kutsuttuna Marianne Kuorelahti, hankekoordinaattori, PRO SOS -hanke, Koske

2 2 (8) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin osallistujat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 4 PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa ( ) hankkeen esittely ja tilannekatsaus Valtakunnallisen ESR-rahoitteisen PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hankkeen ( ) Keski-Suomen osahanke käynnistyi syksyllä Osahankkeen avulla on tarkoitus kohdistaa kehittämistoimet maakunnan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Samalla tuetaan maakunnallisen sote-alueen muodostamista yhdenmukaistamalla ja uudistamalla sosiaalityön toimintamalleja. Sosiaalihuolto ja sosiaalityö ovat suurten muutosten edessä. Maakunta- ja sote-uudistus, perustoimeentulotuen Kela-siirto sekä uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ovat keskeisiä muutostekijöitä. Palvelurakenteiden organisoinnin rinnalla sosiaalihuollon ja sosiaalityön palvelujen sisällöllinen uudistaminen on välttämätöntä. Hanke keskittyy sosiaalityön laaja-alaiseen kehittämiseen, tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin ja osallisuuden systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen kunnissa ja tulevissa maakunnissa sekä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Rakenteellisen sosiaalityön sisältöjen ja toimintatapojen uudistaminen ovat tärkeitä keinoja lisätä ymmärrystä ihmisten tarpeista, niihin vastaamisen haasteista ja tarvittavista muutoksista. Hanketoiminnot tukevat kuntatoimijoita vahvistamaan mm. sosiaalihuoltolain toimeenpanoa sekä valmistautumista palvelurakenteissa ja toimintamalleissa tapahtuviin muutoksiin. Keski-Suomen osahankkeen tavoitteena on kehittää: 1. Monialaisen palvelutarpeen arviointi- ja omatyöntekijätoimintamalli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa tehtävään asiakastyöhön.

3 3 (8) 2. Asiakastyöhön osallisuutta ja toimintakykyä edistävä kehittäjäkumppanuus-toimintamalli. 3. Systemaattinen tiedonkeruumalli, jolla yhdistetään kehittäjäkumppanuuden kautta saatua asiakaskokemustietoa sekä työntekijän ammatillista tietoa ja luoda toimintamalli, jolla kerätty tieto voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Lisäksi kehitetään Kelan ja sosiaalityön välille toimivia yhteistyö- ja toimintatapoja. Osahankkeeseen osallistuu 17 kuntaa eri puolilta Keski-Suomea: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kinnula, Laukaa, Luhanka, Perusturvaliikelaitos Saarikka (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi), Pihtipudas, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Hankkeen tilaisuudet ovat avoimia myös muille, sosiaalityön kehittämisestä kiinnostuneille keskisuomalaisille sosiaalialan ammattilaisille. Hankekoordinaattori Marianne Kuorelahti tulee kokoukseen esittelemään hanketta. Päätösehdotus Hallitus keskustelee PRO SOS -hankkeesta ja evästää hanketyön toteutusta Keski-Suomessa ja valtakunnallisesti. Päätös Marianne Kuorelahden diat liitteenä. Evästyksinä nostettiin esiin seuraavaa: Kuinka kehitysvammaisten henkilöiden vanhempien ja omaisten osallisuus saadaan vahvemmin mukaan hanketyöskentelyyn ja osaksi toimintaprosesseja? Lähihoitajaopiskelijoiden kytkeminen hankkeeseen? Nyt hankkeen opiskelijat ovat amk:sta ja yliopistosta. Kehittämisen raportointi tärkeää. Aineistoa kertyy mm. tilaisuuksien muistioista ja muista tuotoksista sekä opinnäytteistä. Yhdistyksistä apua kehittäjäasiakkaiden saamiseksi hanketyöhön? Osallistavan sosiaaliturvan hankkeessa kehitetään aikuissosiaalityötä ja jonka teemoissa on yhtäläisyyksiä. PRO SOS -hankkeen tuotokset voisi hyödyntää tässä.

4 4 (8) Myös PRO SOS -hankkeen kautta on tärkeää viedä eteenpäin sosiaaliohjauksen mallintamista ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta laajasti eri asiakasryhmät huomioiden. Laajemmin keskustelua virisi sosiaalihuoltolain mukaisesta uudenlaisesta työotteesta ja maakunnallisesta sosiaalihuollosta. Sosiaalihuoltolain mukainen muutos ennaltaehkäisevään työhön ei juuri näy lapsiperheiden kohdalla. Tarvittaisiin uudenlaista työskentelytapaa, jossa sama työntekijä kohtaa lapsiperheitä ja aikuisasiakkaita ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Hankkeessa on tullut esiin, että sosiaalihuoltolain mukainen toiminta ja rakenteet kunnissa hakevat paikkaansa mm. monialaisen yhteistyön toteuttamisessa. Tätä havaintoa voisi nostaa esiin laajemminkin keskusteluun. Sosiaalihuoltolain soveltamisesta on toivottu koulutusta, johon hankkeessa pyritään vastaamaan. Sosiaalihuollon siirtyessä maakuntiin on varmistettava, että olemassa olevat hyvät käytännöt siirtyvät uuteen rakenteeseen. Hanketyö on nostanut esiin kuntien erilaiset toimintakäytännöt, joista osa on hyviä, toiset ongelmallisia. Siirrosvaiheessa kunnista maakuntaan on huolehdittava yhteisten toimintatapojen ja -kulttuurin luomisesta. Maakunta-sote-valmistelussa tehdään parhaillaan palvelujen määrittelyä ja tuotteistamista. Paikallistason toiminnan määrittelyillä ja valtuuksilla on sosiaalihuollon alueellisen ja yksilöllisen tilanteiden huomioimisen kannalta erityisen merkittävä rooli. Palvelujen yhdenmukaistaminen ei saa viedä sosiaalihuollosta mahdollisuuksia tehdä asiakkaan kannalta tarpeenmukaisia päätöksiä ja ratkaisuja. Sote-integraation todettiin olevan tärkeää pitkäaikaisissa asiakassuhteissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä. Asiaan on kiinnitettävä sosiaalihuollon osalta erityistä huomiota nyt, kun valinnanvapauslainsäädäntöehdotukseen kohdistuneiden muutosten osalta sote-integraatio ei toteudukaan suunnitellulla tavalla perustason sote-keskuksissa. Nähtiin, että uudessa sote-keskuksessa tehtävällä sosiaaliohjauksella tulee olla vahva ennaltaehkäisevä tehtävä ja rooli. Marja Heikkilä kertoi, että Kosken olemassa olevia työryhmiä hyödynnetään sote- ja maakuntavalmistelussa, mm. sosiaalihuollon mallintamisessa. Tiedoksi hankkeen tapahtumia: Café Social -keskustelukahvilat syksyllä ja keväällä. Lisätietoa kohdassa Muut asiat. Sosiaalihuollon mallinnustyöpaja klo 9 Kosken kokoustilassa 100. Tervetuloa!

5 5 (8) Toimeentulotuen Kela-siirtoseminaari ke Jyväskylässä. Lisätietoa myöhemmin. 5 Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO Koske on ollut suunnittelemassa ja toiminut osana Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymää koko sen olemassaolon ajan. KeHO:n toimintaan osallistuu tällä hetkellä 15 keskisuomalaista toimijaa, jotka haluavat olla edistämässä hyvinvointialaan liittyvää tutkimusta, koulutusta, kehittämistä ja yritystoimintaa. Mukana ovat: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän Hippoksen kehitys Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän Urheiluakatemia, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen Kauppakamari, Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen yhteisöjen tuki, Keski-Suomen yrittäjät ry, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Metsähallitus. KeHO toimii alustana yhteistyöverkostolle, joka pyrkii nopeaan reagointiin erilaisilla kokoonpanoilla. Uudenlainen toimintatapa hakee muotoaan ja vaatii aikaa, jotta yhteinen näkemys ja tavoitteet työlle syntyvät. Niitä ollaan juuri tällä hetkellä muodostamassa. KeHossa toimivat ohjausryhmä, tutkimus-, koulutus-, innovaatio-, hanke- ja viestintäryhmät. Kosken työntekijät osallistuvat ainakin ohjaus-, tutkimus- ja viestintäryhmiin. Tarvittaessa myös hanke- ym. ryhmiin. Koske osallistuu vähintään :n panoksella vuodessa KeHO:n työskentelyyn. Tästä 2000 on riihikuivaa rahaa. Osa KeHO:n työskentelystä suuntaa myös sote- ja maakuntauudistuksen TKI-toiminnan pohjustamiseen. KeHO:n piirissä on myös keskusteltu Kosken tutkimus- ja koulutustyöryhmän ja KeHO:n koulutustyöryhmän yhdistämisestä mutta ainakaan vielä Kosken ryhmä ei ollut siihen valmis, vaan piti KeHO:n toimintaa vielä niin muotoutumattomana, ettei se voi korvata Kosken työryhmää. Päätösehdotus Hallitus keskustelee Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän työstä, tulevaisuudesta ja Kosken roolista siinä. Päätös Marja Heikkilän diat liitteenä. Tällä hetkellä sote tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenteen valmistelu on Keski-Suomessa kesken. Kosken pitkäaikaista työryhmää on pyydetty tueksi asian valmisteluun. KeHO:n status maakunnan tulevissa sote-tki-rakenteissa on vielä auki.

6 6 (8) Keskustelua Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa vahvasti kunnan ja maakunnan tehtävää ja sinänsä erittäin tärkeää toimintaa. Siksi Kosken on perusteltua olla mukana tähän tähtäävässä toiminnassa. Järjestötoiminnan tulevaisuus puhututti paljon. KeHO:ssa on vahvasti tavoitteena myös palveluliiketoiminnan edistäminen. Hyvinvoinnin palvelutuotannon organisoinnista ei tällä hetkellä puhuta juuri mitään. Järjestöjen näkökulmasta huolestuttaa kilpailulainsäädännön mukainen ohjaus palveluissa. Asiassa tulisi huomioida STM:n ja TEM:n vaateet järjestöjen kansalaistoimintaan ja palvelutuotantoon sekä niiden merkitys heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen järjestämiseen syrjäseuduille. Kommenttina todettiin, että kärkihankkeissa tavoitellaan nimenomaan palvelutuotannon muutosta. Kärkihankeasiat voisi ottaa esiin hallituksen kokouksessa. Tiedoksi tuotiin, että Jyväskylässä järjestetyssä HYTE-aluekierroksessa esitettiin Kuntaliiton puheenvuorossa näkemys, että rahoitus järjestötoimintaan, siltä osin kuin se on yleishyödyllistä, tulee jatkossa kunnilta HYTErahoituksesta. Onko kunnilla varaa tähän? Rahoituksen taustalla olevat HY- TE-kertoimet ovat vahvasti liikuntapainotteisia, jonka vuoksi iso osa järjestötoiminnan kokonaisuudesta jää valtionrahoituksessa huomiotta. Samoin kuntien poliittisen päätöksenteon rooli kasvaa. Hallitus jää seuraamaan toiminnan kehittymistä ja siihen palataan seuraavissa kokouksissa. 6 Romaniasioiden sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskus -hanke (ROM- KE) Koske on saanut STM:ltä rahoituspäätöksen Romaniasioiden sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskus -hankkeeseen. Rahoituksen avulla voidaan suunnitella osaamiskeskuksen käynnistäminen. Tarkoituksena on, että Koskesta tulisi valtakunnallinen romaniasioihin erikoistunut osaamiskeskus samoin kuin Poske on saamelaisasioihin ja SonetBotnia pohjoismaiseen yhteistyöhön erikoistunut osaamiskeskus. Päätösehdotus Hankesuunnitteluvaiheessa työhön on tarkoitus palkata yksi henkilö, myöhemmin, kun toiminta saadaan vakiintumaan, toiminnan on tarkoitus pyöriä kahden henkilön voimin. Lisäksi on tarkoitus hyödyntää hankerahoitusta. Esityslistan liitteenä on asiaa valottava diasarja

7 7 (8) Päätös Hallitus keskustelee Romaniasioiden sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskushankkeesta ja evästää työn aloittamista. Marja Heikkilä esitteli asiaa. Hankkeeseen kohdistetut rahat on tarkoitettu tälle vuodelle, mutta niitä on mahdollista käyttää myös ensi vuonna. Osaavaa ja romaniväestön tuntevaa työntekijää ei ole helppo löytää, jonka vuoksi hanke ei toteudu kokonaisuudessaan tämän vuoden puolella. Tiedossa on tehtävään soveltuva työntekijä, mutta neuvottelut ovat vielä kesken. Palataan asiaan seuraavassa kokouksessa. 7 Muut asiat 1. Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) jäsenyys Koskella on ollut jäsenyys maakunnan yhteistyöryhmässä. Sinne pyydettiin jäsenehdotuksia uudelle kaudelle mennessä. Pj:n kanssa on sovittu, että ehdotamme, että Marja Heikkilä jatkaa vanhana jäsenenä ja varajäseneksi ehdotetaan Jari Ketolaa. Päätösehdotus hyväksyttiin 2. Lausunto VALAS-lainsäädännöstä Hallitus käsitteli viime kokouksessa Kosken lausuntoa ja luonnos lähetettiin vielä kommentoitavaksi väliseksi ajaksi. SAM Eija Hiekka viimeisteli lausunnon ja lähetti sen määräaikaan mennessä STM:lle. Lausunto esityslistan liitteenä. Todettiin lausunto annetuksi. Lain voimaantulo siirtyy vuodella maakuntauudistuksen vuoksi. 3. Cafe Social käynnistyy jälleen klo eli saman päivän iltapäivänä kuin hallitus! Keskustelukahvilat alkavat klo Ti klo järjestetään syksyn toinen kahvila teemalla Yhdessä asiakkaan kanssa?. Kevään päivämäärät ovat: Ke klo Ke klo Ke klo 14 16

8 8 (8) Ke klo Teemoja keväälle voi ehdottaa 4. Seuraavien kokousten ajankohdasta päättäminen To klo , Kosken 1. krs kokoustila 100, Matarankatu 4, Jyväskylä Ke klo , Kosken 1. krs kokoustila Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Kalilainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri