KIRKKO- RAKENNUSTEN TURVALLISUUS

Transkriptio

1 KIRKKO- RAKENNUSTEN TURVALLISUUS RISKIENHALLINTA

2 Kirkkorakennusten turvallisuus TUHOPOLTOT Tulipalo on aina ollut kirkkorakennusten suurin uhka. Palojen syttymissyynä olivat aikaisemmin salamaniskut ja sähkölaitteiden yleistyttyä niistä aiheutuneet palot. Viime vuosina syttymissyynä on yhä useammin ollut tahallaan sytytetty palo eli tuhopoltto. Suomessa on 1900-luvulla tulipaloissa tuhoutunut noin 60 kirkkoa. Näistä huomattavassa osassa on syttymissyynä ollut tuhopoltto. Näiden täydelliseen tuhoon johtaneiden tulipalojen lisäksi on sattunut lukuisia pienempiä paloja, joista on aiheutunut merkittäviä vahinkoja. Tulipalojen lisäksi kirkkoihin on kohdistunut yhä lisääntyvä määrä erilaisia vahingontekoja kuten ilkitöitä, murtoja ja varkauksia. Erityisen vakaviksi kirkkoihin kohdistuneet rikolliset teot tekee se, että sekä tuhoutuneet ja vaurioituneet rakennukset että irtain omaisuus ovat lähes aina mittaamattoman arvokasta kansallista omaisuutta, jota ei rahalla voida korvata. Sekä tuhopolttojen että ilkityön vaaraa voidaan oleellisesti pienentää kartoittamalla riskitekijät ja korjaamalla havaitut puutteet. Tulipalon tai ilkityön havaitsemiseen tarvittavaa nykyaikaista valvontatekniikkaa on saatavissa kohtuullisilla kustannuksilla. Valvontatekniikka mahdollistaa uhkan torjunnan aloittamisen jo ennen kuin merkittävää vahinkoa on syntynyt. Tässä oppaassa esitellään keinoja, joilla voidaan torjua yleisimpiä kirkkoja uhkaavia riskejä. Tutkimusten mukaan yli puolet tuhopolttojen sytyttäjistä on alle 25-vuotiaita. Palot sytytetään valtaosin viikonloppuisin. Neljäsosa paloista sytytetään illalla ja yli puolet keskiyön ja aamun välisenä aikana. Tahallista sytyttämistä on lähes mahdotonta kokonaan torjua. Vaaraa voidaan kuitenkin olennaisesti vähentää ohjeiden mukaisella lukituksella sekä ikkunoiden ja aukkojen suojaamisella panssarilasilla, kaltereilla tai verkoilla. Kohteen valaisulla ja esimerkiksi videovalvonnalla voidaan turvallisuutta lisätä merkittävästi. 2 3

3 RAKENTEELLINEN MURTOSUOJAUS RIKOSILMOITINLAITTEISTO Kirkon turvallisuusjärjestelyjen perustan muodostaa hyvin toteutettu rakenteellinen murtosuojaus. Rakennukseen tunkeutuminen tapahtuu useimmiten sen aukkojen kautta. Päähuomio suojauksessa tulee kiinnittää ovien, ikkunoiden ja muiden aukkojen suojaamiseen. Rikosilmoitinlaitteiston käytöllä sekä ehkäistään rikoksia että vaikeutetaan niiden tekemistä. Rikosilmoitinlaitteisto havaitsee ja estää teknisten laitteiden avulla kiinteistöön tapahtuvan luvattoman tunkeutumisen ja ilmoittaa siitä hälytyskeskukseen, jolloin välittömästi voidaan ryhtyä vastatoimiin. Rikosilmoitinlaitteisto koostuu erilaisista ilmaisimista, rikosilmoitinkeskuksesta sekä hälytyksen siirtojärjestelmästä. Rikosilmoitinjärjestelmän suunnittelun lähtötietoina käytetään kohteesta laadittua riskikartoitusta. Suunnittelussa otetaan huomioon myös Pohjolan suojeluohjeissa sekä Kirkkojen ja sakraalirakennusten turvallisuusohjeessa annetut ohjeet. Alle neljän metrin korkeudella maasta olevat ikkunat ja aukot on suojattava muototeräsristikoilla tai panssarilaseilla. Rikosilmoitinlaitteiston luotettava toiminta edellyttää säännöllistä tarkastamista ja huoltoa. Laitteiston toimittaneella turvaurakoitsijalla tulee olla valmiudet laitteiston ylläpitoon, huoltoon sekä laitteiston mahdollisesti tarvitsemiin muutoksiin. 4 5

4 LUKITUS VALVONTA Ulko-ovissa on vakiolukituksen lisäksi oltava hyväksytty varmuuslukko tai kiinnikkeineen hyväksytty riippulukko. Ovet on varustettava saranapuolelle oveen tai karmiin kiinnitetyillä tapeilla silloin, kun saranoiden rakenne on sellainen, että ne voidaan ulkopuolelta purkaa. Korvaamattoman arvokkaita kirkko- ja sakraalirakennuksia on lähes vuosittain tuhoutunut tulipaloissa, jotka on todettu tuhopoltoiksi. Tuhopolttojen, muun ilkivallan ja varkauksien estämiseksi on näitä rakennuksia valvottava niiden aukioloaikana. Pariovien kiintopuolen pikasalpa tulee olla lukittavissa riippulukolla. Tietoja vakuutusyhtiöiden hyväksymistä lukitus-, murtosuojaus- ja rikosilmoituslaitteistoista sekä niihin liittyvistä asioista on saatavissa Pohjolan toimipisteistä ja Internet-osoitteesta Kirkkorakennusten on oltava lukittuina niiden aukioloaikojen ulkopuolella. Lukituslaitteina on käytettävä Pohjolan hyväksymiä lukkoja. 6 7

5 SYTYTTÄMISEN ESTÄMINEN PALOILMOITIN Rakennusten sokkeleissa olevat tuuletusaukot on varustettava teräsverkosta tai rei itetystä teräslevystä valmistetuilla verkoilla, jotka estävät palavan materiaalin työntämisen aukosta sisään. Verkot on mitoitettava niin, ettei tuuletusaukkojen ilmankierto esty. Automaattinen paloilmoitin on tehokas laitteisto kirkon paloturvallisuuden valvontaan. Paloilmoitin hälyttää palokunnan havaittuaan alkavan palon. Paras suoja tahallista vahingontekoa vastaan saadaan, kun arvokas ja arvokasta omaisuutta sisältävä kirkko suojataan sekä rikos- että paloilmoitinlaitteistoilla. Palonalkujen sammuttamista varten on oltava alkusammutuskalustoa. Alkusammutuskalustoksi kirkkoon soveltuvat jauhe- ja nestekäsisammuttimet sekä ympäri vuoden lämpiminä pidettäviin tiloihin pikapalopostit. Painamalla paloilmoittimeen liitettyä paloilmoituspainiketta voi myös palon havainnut henkilö hälyttää palokunnan. Muista kuitenkin aina varmistaa hälytyksen perillemeno puhelimitse numeroon

6 SAMMUTUSLAITTEISTO NEUVONTA Automaattinen sammutuslaitteisto suojaa erittäin tehokkaasti rakennusta ja siinä olevaa omaisuutta palolta. Automaattinen sammutuslaitteisto hälyttää palokunnan ja sammuttaa tulipalon jo alkuvaiheessa tai pitää sen hallinnassa, kunnes palokunta suorittaa lopullisen sammutuksen. Kirkkojen ja sakraalirakennusten turvallisuuden suunnittelu vaatii asiantuntemusta. Pohjolan tekniset asiantuntijat ovat käytettävissä riskien kartoitukseen. He auttavat myös rikos- ja paloturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjeita ja neuvoja turvallisuussuunnitteluun on Pohjolan julkaisemissa suojeluohjeissa ja turvallisuusoppaissa: Kirkot ja sakraalirakennukset Tulityöt Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt Rakennus- ja korjaustyöt Alkusammutus Tuhotyöt Ensiapu Kirkon ullakko ja tapuli voidaan sammutustyön nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi varustaa kuivalla sammutusvesiputkistolla, johon palokunta syöttää veden syöttöliittimistä, jotka voivat sijaita eri puolilla rakennusta. Palon havaitsemiseksi käytetään sammutusvesiputkiston kanssa automaattista paloilmoitinta

7 HÄTÄILMOITUS Kerro, kuka olet. Mitä on tapahtunut. Missä on tapahtunut Kerro, onko ihmisiä hengenvaarassa. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan. Rauhallinen ja selkeä hätäilmoitus takaa mahdollisimman nopean avun. HÄTÄNUMERO 112 RISKIENHALLINTA POHJOLA Puh / Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola, kaupparek. nro Osoite: Lapinmäentie 1, Pohjola, kotipaikka: Helsinki 12