Sotesin kestävän kehityksen toimintaohjelman seurantaraportti

Transkriptio

1 Sotesin kestävän kehityksen toimintaohjelman seurantaraportti Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1

2 1 Sotesin kestävän kehityksen toimintaohjelma Perustietoja kunnista Toimintaohjelman aihealueet Yhteiset luonnonvarat Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä Paikallinen toiminta terveyden puolesta Miten jokainen voi omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä? Indikaattoritaulukko Pirkanmaan ympäristöohjelman pääkohdat

3 1 Sotesin kestävän kehityksen toimintaohjelma Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Ympäristövastuu on vastuuta ekologisesta ympäristöstä. Tämä tarkoittaa tehokasta ja säästäväistä luonnonvarojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisemistä ja sekajätemäärän vähentämistä, vesien, ilman ja maaperänsuojelua, luonnon monimuotoisuuden turvaamista, ilmaston muutoksen torjuntaa sekä vastuuta tuotetun palvelun tai tuotteen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista ja toiminnan arvoketjusta. Toimintaohjelma laadittiin vuonna 2010 ja kunnat hyväksyivät sen ohjeellisena noudatettavaksi. Asukaskyselyiden ja virkamiespalavereiden perusteella valittiin neljä tärkeimmäksi koettua aihealuetta. Aihealueet ovat: 1. yhteiset luonnonvarat 2. vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat 3. parempi liikkuvuus 4. paikallinen toiminta terveyden puolesta. Yhteiset luonnonvarat sisältää pyrkimyksen parantaa vesistöjen laatua, säästää vettä ja käyttää sitä tehokkaasti sekä luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon säilyttämisen. Vastuullisen kulutuksen ja elämäntapavalintojen pyrkimyksenä on välttää ja vähentää jätteen syntymistä ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä välttää tarpeetonta energiankulutusta ja parantaa energian loppukäytön tehokkuutta. Parempi liikkuvuus tarkoittaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä sekä kimppakyydin suosimista. Paikallinen toiminta terveyden puolesta tarkoittaa valistuksen lisäämistä ja puuttumista laajemmin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, joista suurin osa vaikuttaa terveydenhuollon ulkopuolella. Terveyteen liittyvät näkökohdat tulee ottaa huomioon suunnitelmissa ja aloitteissa. Toimintaohjelman toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan indikaattoreiden avulla. Sotesin ympäristöterveydenhuollon nettisivuilla on linkkejä kestävää kehitystä edistäville sivuille sekä mm. Pirkanmaan ja Lounais-Suomen ympäristöohjelmat. (Ympäristöterveydenhuolto/Ympäristönsuojelu/Kestävä kehitys) 3

4 2 Perustietoja kunnista Kunta Pinta-alaltaan suurin kunnista on Sastamala 1387 km2, seuraavana Punkalaidun 364 km2, Lavia 357 km2 ja Kiikoinen 144 km2. Vesistöjen osuus on suurin Lavialla 10,2 %, Sastamalassa se on 6,9 %, Kiikoisissa 4,4 % ja Punkalaitumella 0,8 %. Taulukko 1 Perustietoja kunnista Lähde: Maata km 2 Makeaa vettä km 2 Yhteensä km 2 Väkiluku 2011 Asukastiheys As/km² 2011 Asukastiheys As/maakm² 2011 Kiikoinen 138,06 6,26 144, ,8 9,2 Lavia 321,13 36,62 357, ,4 6,1 Punkalaidun 361,07 2,95 364, ,9 9,0 Sastamala 1 291,19 96, , ,7 19, Koko maa 892, ,30 903, ,8 17,8 Kuva 1 Asukasluku 2007,2008, 2009 ja

5 Kuva 2 Kuntien työpaikkarakenne vuonna 2009, Lähde: Kuva 3 Kuntien veroprosentti vuosina 2009, 2010 ja 2012 Kuva 4 Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa vuonna 2008, Lähde: 5

6 3 Toimintaohjelman aihealueet Ihmisten toiminta aiheuttaa kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Mitä tehottomammin käytetään sähköä, vettä ja lämpöä sekä muita luonnonvaroja, sitä enemmän ympäristökuormitusta ihmisten toiminta aiheuttaa. Tavoitteena on ekotehokkuus, jolla tarkoitetaan energian ja materiaalien tuottavuuden maksimointia. 3.1 Yhteiset luonnonvarat Vedenkulutus Vedenkulutus vaihtelee paljon. Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on litraa per asukas vuorokaudessa. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 130 litraa vuorokaudessa per asukas. Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä noin viidennes energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä käytetään keskimäärin l/vrk henkilöä kohden. Käyttötottumukset vaikuttavat oleellisesti vedenkulutukseen, esimerkiksi viiden minuutin suihkussa vettä kuluu keskimäärin 60 l, ammekylvyssä viisi kertaa enemmän. Vedenkulutukseen vaikuttavat myös vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Vesikalusteissa kannattaa satsata uusimpaan tekniikkaan. Nykyaikaisissa yksiotehanoissa veden täysi virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa. Uudet WC-istuimet toimivat jopa alle neljän litran kertahuuhtelulla tai niiden huuhtelumäärän voi valita tarpeen mukaan. Uudisrakentamisen yhteydessä taloyhtiöihin kannattaa asentaa huoneistokohtaiset vesimittarit. Myös vesijohtoverkostoa uusittaessa on hyvä tutkia, saadaanko mittarit asennettua kohtuullisin kustannuksin. Lähde: 6

7 Vesistöt Järvien, jokien ja rannikkoalueiden tila on luokiteltu viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Vesistöjen tilaa seurataan paikallisesti virallisten uimarantojen uimavesinäytteenotoin. EU-uimarantojen osalta on laadittu ns. uimarantaprofiili vuonna Sotesin alueelta valtakunnallisessa leväseurannassa on kaksi havaintopistettä. Tiedot tallennetaan Järviwikiin, jossa on myös paljon muuta tietoa järvistä. 3.2 Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat Yhdyskuntajätteen määrä (kg /as/vuosi) ja hyödyntäminen Indikaattori kertoo vuosittaisen yhdyskuntajätteen määrän kiloissa keskimäärin asukasta kohden sekä hyödyntämisasteen. Kiikoisten ja Sastamalan vuoden 2011 hyötykäyttöasteessa näkyy Ekokemille poltettavaksi vietävän jätteen vaikutus. Määrissä on mukana kotitalousjätteen lisäksi teollisuus- ja palvelutoiminnan jätteet. Määrät jaetaan ko. kunnan asukasluvun kesken (en tulee olla kuljetuksen piirissä). Kiikoisten pieni jätemäärä saattaa johtua siitä, että kuljettajat voivat tyhjentää samalla kerralla jätteitä useamman kunnan alueelta, mutta ne kirjataan vain kuljettajan ilmoittamalle kunnalle (tässä tapauksessa ilmeisesti Sastamalalle). Mouhijärven ja Suodenniemen jätemäärät puuttuvat taulukosta. Taulukko 2 Yhdyskuntajätteen määrät Lähde: s-posti, Senni Simola, LHJ Yhdyskuntajätteen määrä kg/as Hyötykäyttö % 2007 Kiikoinen 88,60 32 Vammala 292,50 18 Punkalaidun 129, Kiikoinen 76,62 38 Vammala 267,64 24 Punkalaidun 131, Kiikoinen 42,38 38 Sastamala 213,16 22 Punkalaidun 125, Kiikoinen 44,2 33 Sastamala 218,4 33 Punkalaidun 91, Kiikoinen 47,4 91 Sastamala 196,4 91 Punkalaidun 102,3 31 7

8 Kuntien sähkönkäyttö Indikaattori kertoo, kuinka paljon sähköä kulutetaan vuodessa. Monissa varsin pienissäkin kunnissa sähkön käyttö saattaa olla runsasta, jos kuntaan on sijoittunut sähköintensiivistä teollisuutta. Sähkönkulutus oli pysynyt samana vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna. Kuva 5 Kuntien sähkönkäyttö ja jakautuminen vuonna 2011 (GWh), Lähde: 8

9 3.3 Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä Liikenne Indikaattori seuraa liikenteen kehittymistä. Seuranta on tärkeää, sillä liikenne on yksi suurimmista ympäristön kuormittajista. Indikaattori kertoo kuinka monta liikenteessä olevaa henkilöautoa kunnassa on 1000 asukasta kohden. Kuva 6 Liikenteessä olevien henkilöautojen määrä / 1000 as Lähde: AKE/Tilastot/Ajoneuvokanta/ 9

10 Seutulipun myynti Joukkoliikenne on tehokas tapa vähentää liikenteestä johtuvia päästöjä. Indikaattori seuraa linja-autoliikenteen käyttäjämääriä. Se kertoo seutulipun myyntimäärät ja hinnan sekä seutuliikenteen matkustajamäärät ja kuukausilipun hinnan. Taulukossa 3 näkyy Sastamalan ja Punkalaitumen Tampereen läntisen seutulipun, Vammalan seudun seutulipun ja Etelä-Pirkanmaan seutulipun hinnat, lataukset ja matkat. Taulukko 3 Seutulippujen myynti m SEUTULIPUT Sastamala lataukset lataukset lataukset matkat matkat matkat hinta kpl kpl kpl kpl kpl kpl Tampereen läntinen seutulippu Vammalan seudun seutulippu Punkalaidun Vammalan seudun seutulippu Etelä-Pirkanmaan seutulippu Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylät mahdollistavat vaihtoehdon moottoriliikenteelle. Sastamalassa kevyen liikenteen väylää on noin 107 km. Mukaan on laskettu kevyen liikenteen väylät ja puistokäytävät. Punkalaitumella kevyen liikenteen väylää on noin 11 kilometriä ja Kiikoisissa 4 kilometriä. 3.4 Paikallinen toiminta terveyden puolesta Sotesin, Vassin ja kuntien yhteistyössä on tehty terveyden- ja hyvinvoinnin ohjelma. Ohjelman toiminta-ajatus on: terveyden edistäminen on osa normaalia toimintaa ja otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. 10

11 Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kuva 7 Terveyspuntarin vakioitu sairastavuusindeksi Lähde: Kela tilastot 11

12 4 Miten jokainen voi omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä? Vinkkejä kestävän kehityksen edistämiseen säästetään vettä huolehditaan omalta osaltamme vesistöjen puhtaudesta liikutaan luonnossa ja opitaan kunnioittamaan luontoa välitetään ympäristöystävällisiä elämänarvoja lapsille nautitaan palveluista ja elämyksistä tavaran sijaan vähennetään jätteiden määrää ja lajitellaan jätteet vähennetään lämmön- ja sähkönkulutusta kotona ja työpaikalla teetetään kotiin energiakartoitus ja parannetaan kodin energialuokkaa käytetään uusiutuvaa energiaa liikutaan lyhyet matkat kävellen ja pyörällä, suositaan kimppakyytiä käytetään julkisia liikennevälineitä auton sijaan aina kun on mahdollista ei tehdä joka vuosi pitkiä lentolomamatkoja suositaan kotimaisia kasviksia, villikalaa ja luomuruokaa tehdään terveellistä perusruokaa kotimaisista raaka-aineista 5 Indikaattoritaulukko Indikaattoritaulukossa on määritelty tavoite, keinot, indikaattori ja vastuutahot. Taulukko 4 Indikaattorit Päämäärä Tavoite Keinot Indikaattorit Vastuu Ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristölähtöisesti toimivat kuntalaiset Kestävä kehitys internet-sivujen päivitys säännöllisesti Keke vinkit tiedoksi kunnan henkilökunnalle intraan sekä internet-sivuille kuntalaisille Sotesi Sotesi Tietoa keke tapahtumista 3. Yhteiset luonnonvarat Luonnon- Veden kulutuksen Keke vinkit Vedenkulutus 12

13 varojen säästö ja suojeleminen vähentäminen Vesistöjen tila hyvä Hajakuormituksen vähentäminen Huolehditaan omalta osalta vesistöjen puhtaudesta Kunnostusprojektit Tiedotus Projektit litraa/as Luokitus (erinom./hyvä/ tyyd./välttävä/ huono) kunta Sotesi KVVY Viher- ja virkistysalueita on riittävästi Kaavoitus 4. Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat Hehtaaria, %- osuus asemakaavoitetuista alueista kaavoitus Jätteen määrän vähentäminen ja uudelleenkäytön sekä kierrätyksen lisääminen Kulutus- ja ostotottumusten muutos Yhdyskuntajätteen määrä kg/as/vuosi, hyödyntämisaste % Energian kulutuksen vähentäminen Kulutustottumusten muutos Sähkönkulutus/vuosi Energiatehokkuussopimus kunta Toimistopaperin kulutuksen vähentäminen kunnan toiminnoissa Ympäristöministeriön Kestävät julkiset hankinnat toimenpideohjelman toteutus Keke-vinkit Kestävät julkiset hankinnat Kunnan ostaman paperin määrä Riisit (A4-arkit, 1 riisi =500 arkkia) kunta Sotesi Kunnan hankinnoissa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat Lähiruuan suosiminen 6. Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen sekä edis- Julkisen liikenteen suosiminen Liikenteessä olevien henkilöautojen määrä / 1000 as Seutulippu matkat /kpl 13

14 täminen Kevyenliikenteenväyliä mm. vaarallisiin kohtiin km/vuosi kunta Hyötyliikunta Kimppakyyti 7. Paikallinen toiminta terveyden puolesta Terveyden edistäminen Terveyden- ja hyvinvoinnin lisääntyminen Terveyden- ja hyvinvoinnin ohjelma: - terveellinen ravinto ja riittävä liikunta - alkoholin käytön ja tupakanpolton vähentäminen -mielenterveyden edistäminen Sairastavuusindeksi BMI (painoindeksi) Sotesi VAS kunta Kaupunkisuunnittelu kaavoitus Liikuntatoimen palvelut, projektit kunta 14

15 6 Pirkanmaan ympäristöohjelman pääkohdat Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi Pirkanmaan ympäristöohjelman vuosille kokouksessaan Ympäristöohjelman pääosan muodostavat strategisiin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet toteuttamiskeinoineen. Ohjelma sisältää lisäksi teemakohtaiset nykytilan kuvaukset, tunnistetut muutoshaasteet ja lyhyen strategisen osan. Strateginen osa koostuu ohjelman visiosta ja sitä toteuttavista strategisista tavoitteista, jotka on asetettu vuodelle Strategisia tavoitteita tarkennetaan ohjelmassa tekstiosioilla. Teema 1. Kestävä yhdyskuntarakenne Suunnittelemme yhdyskuntarakennetta siten, että energiaa ja materiaaleja käytetään vähemmän ja tehokkaammin. Näin saamme ympäristökuormituksemme, kuten liikenteen ja asumisen hiilidioksidipäästöt kuriin. Voimme huolehtia asuinympäristömme viihtyvyydestä ja virkistysmahdollisuuksista. Teema 2 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Suosimme uusiutuvia energialähteitä ja vähennämme ilmaan, veteen ja maaperään kohdistuvia päästöjä. Nostamme ekotehokkuutta vähennämme ja tehostamme energian ja materiaalien käyttöä esimerkiksi uusiokäytöllä ja ympäristöteknologian keinoin. Hyödynnämme ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Teema 3. Ympäristötietoisuus Otamme huomioon arjen valintojemme ja toimintamme ympäristövaikutukset olimmepa sitten kotona, koulussa tai työpaikalla. Rakennamme ympäristötietoisuuttamme omakohtaisen tekemisen, kokemusten ja elämysten kautta. Otamme ympäristökasvatuksen mukaan yhä keskeisemmäksi osaksi lasten ja nuorten elämää. Ympäristömme tulevaisuus on meidän en vastuulla. 15