KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot
|
|
- Teija Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Annika Koivistoinen TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMIEN TOTEUTUS SATAMISSA JA NIISSÄ TOIMIVISSA YRITYKSISSÄ Insinöörityö 2009
2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma KOIVISTOINEN, ANNIKA Insinöörityö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Maaliskuu 2009 Avainsanat Turvallisuusjohtamisjärjestelmien toteutus satamissa ja niissä toimivissa yrityksissä 38 sivua + 6 liitesivua Lehtori Olli Huuskonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan tutkimus- ja kehitysosasto. turvallisuusjohtamisjärjestelmä, turvallisuusjohtaminen, satamat, työturvallisuus Insinöörityön tarkoituksena oli toteuttaa satamille ja niissä toimiville yrityksille kysely turvallisuusjohtamisjärjestelmistä ja sen pohjalta laatia yhteenveto turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Kyselyssä selvitettiin, millaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä Suomen satamissa on ja miten niitä käytetään. Kysely toteutettiin syksyn 2008 aikana haastattelemalla satamien ja niissä toimivien yritysten henkilökuntaa vierailemalla yrityksissä paikanpäällä sekä sähköpostitse. Haastattelut toteutettiin yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan METKU-hankkeen projektiryhmän kanssa. Hyvinä turvallisuusjohtamisen käytäntöinä nousivat esiin uusien työntekijöiden erinomainen perehdytys ja koulutus, järjestelmällinen poikkeamaraportointi ja se, että henkilökunta noudattaa turvallisuusohjeita erinomaisen hyvin. Erilaisia tunnuslukuja ja mittareita sekä check-listoja puolestaan voisi kehittää. Riskien arviointia voisi myös kehittää systemaattisemmaksi ja laajemmaksi. Muille sattuneista onnettomuuksista ja läheltä piti tilanteista lukemalla ja kuulemalla voi oppia välttämään vastaavanlaiset tapaukset oman yrityksen piirissä, joten myös muiden yritysten poikkeamia olisi hyvä seurata aktiivisesti. Vaikka poikkeamaraportointijärjestelmät olivat hyvin järjestelmällisiä, henkilökuntaa tulisi motivoida olemaan aktiivisempia poikkeamien raportoinnissa.
3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Logistics KOIVISTOINEN, ANNIKA Bachelor s thesis Supervisor Commissioned by March 2009 Keywords Implementation of Safety Management System in Ports and in Enterprises Operating in Ports 38 pages + 6 pages of appendices Olli Huuskonen, Senior Lecturer Kymenlaakso university of applied sciences, research and development department safety management system, safety management, ports, work safety The purpose of this bachelor s thesis was to implement a survey of safety management systems in ports and enterprises operating in ports. The survey exposed what kind of safety management systems ports in Finland have and how is they used. Also, a summary was prepared on the basis of the survey. The survey was carried out during the autumn of 2008 by interviewing personnel of the ports and companies operating in ports. Interviews were carried out with the project group of METKU project. Good practices of safety management seemed to include careful introduction and training of new employees, systematic deviation reporting and following of safety guidelines. A variety of indicators, as well as check lists, could be developed. Risk evaluation could also be developed more systematically and widely. By reading and hearing of accidents that has occured to other companies one can learn to avoid similar situations in one s own company, so it would be useful to monitor other companies deviations. Although the deviation reporting systems were well organized, the personnel should be motivated to report on deviations more actively.
4 ALKUSANAT Tämä insinöörityö on tehty opinnäytetyönä logistiikkainsinöörin tutkintoa varten Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun puolesta ohjaajana toimi lehtori Olli Huuskonen. Työn toimeksiantajana oli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan tutkimus- ja kehitysosasto, jonka puolesta valvojana toimi tutkimusjohtaja Jorma Rytkönen. Haluan kiittää METKU hankkeen entistä projektipäällikköä Heidi Nousiaista mielenkiintoisesta aiheesta sekä erityisesti Timo Alavaa, Anne Fransasta ja Jorma Rytköstä, joiden kanssa haastattelut toteutettiin. Kotkassa Annika Koivistoinen
5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO METKU-HANKE SUOMEN SATAMAT TURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÄ TURVALLISUUSJOHTAMINEN Yleistä Turvallisuus satamissa TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄT Järjestelmästandardit ISO ja standardisarjat OHSAS ISM-koodi OHSAS 18001:n ja ISM-koodin väliset erot ja yhtäläisyydet Integroitu johtamisjärjestelmä KYSELYN TULOKSET Kyselyn tausta Yritysten taustatiedot Satamien henkilöstö Satamissa toimivien yritysten henkilöstö Haastateltavien taustatiedot Haastateltavien taustatiedot satamissa Haastateltavien taustatiedot satamissa toimivissa yrityksissä Satamissa toimivien yritysten henkilökunnan taustatiedot Turvallisuusjohtamisjärjestelmien perustiedot Satamien turvallisuusjohtamisjärjestelmien perustiedot Satamissa toimivien yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmien perustiedot Henkilökunnan näkemys turvallisuusjohtamisjärjestelmästä Organisaation turvallisuuskulttuuri Satamien turvallisuuskulttuuri Satamissa toimivien yritysten turvallisuuskulttuuri Henkilökunnan näkemys yrityksen turvallisuuskulttuurista Hyvät käytännöt... 33
6 7.7 Kehittämisalueet YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1. OHSAS18001 ja ISM koodin rakenne Liite 2. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien tavoitteet Liite 3. Kyselylomake
7 7 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan tutkimus- ja kehitysosasto, jonka vastuulla on toteuttaa Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan koordinoiman, METKU -hankkeen työpaketti 3, turvallisuusjohtamisjärjestelmien vertailu. Työpaketissa 3 tarkastellaan varustamojen ISM-koodin mukaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä sekä satamien ja niissä toimivien yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa järjestelmien yhtäläisyydet ja erot sekä erityisesti tarkastella turvallisuusjohtamisjärjestelmien käytännön toteutusta. METKU-hankkeen rahoitukseen osallistuvat myös Euroopan unioni ja Päijät-Hämeen liitto METKU-hankkeen työpakettia 3 varten tarvitaan selvitys satamien turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä Suomen satamissa on. Tarkoituksena on selvittää muun muassa, onko satamien ja niissä toimivien yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmät rakennettu jonkun standardin mukaan, onko ne liitetty laatujärjestelmiin ja ovatko järjestelmät sertifioituja. Käytännössä selvitys tehdään haastattelemalla satamien sekä satamissa toimivien yritysten turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Haastattelujen pohjalta kootaan yhteenveto turvallisuusjohtamisjärjestelmistä satamissa ja niissä toimivissa yrityksissä. Opinnäytetyön aihe löytyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oppimisympäristö Moodlesta tutkimus- ja kehitysosaston opinnäytetyöaiheista. Aihe vaikutti mielenkiintoiselta, ja otin heti aiheen huomattuani yhteyttä silloiseen METKU-hankkeen projektipäällikköön Heidi Nousiaiseen, jonka kanssa sovimme opinnäytetyön aloittamisesta. Satamissa ja niissä toimivissa yrityksissä vieraileminen ja haastattelu oli mukavaa ja mielenkiintoista. Vaikeimpana osana työn tekemisessä olen kokenut teoriaosuuden kirjoittamisen siksi, että aihetta käsittelevää kirjallisuutta on vähän saatavilla.
8 8 2 METKU-HANKE Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotka aloitti merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tähtäävän METKU-hankkeen vuoden 2008 alussa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten ISM-koodin mukaiset turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat vaikuttaneet merenkulun turvallisuuteen, vertailla erilaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä, luoda turvallisuuden mittaamiseen soveltuvia tunnuslukuja ja mittareita, selvittää ja jakaa hyviä turvallisuusjohtamisjärjestelmien toteutustapoja, kehittää turvallisuusjohtamisen osaamista sekä selvittää turvallisuusjohtamista viranomaisten yhteistyöverkossa. (1) METKU-hanke on jaettu viiteen työpakettiin, jotka puolestaan on jaettu eri vastuuorganisaatioille. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan tutkimus- ja kehitysosaston vastuulla on toteuttaa työpaketti 3, turvallisuusjohtamisjärjestelmien vertailu. Siinä tarkastellaan varustamoiden ISM-koodin mukaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä sekä satamien ja niissä toimivien yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Työpaketin tavoitteena on tunnistaa järjestelmien yhtäläisyydet ja erot sekä selvittää turvallisuusjohtamisjärjestelmien käytännön toteutustapoja. Päätavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä ja onnistuneita turvallisuusjohtamisjärjestelmien toteutustapoja varustamojen ja satamien kesken. 3 SUOMEN SATAMAT Vanha sanonta Suomi on saari pitää paikkansa, sillä Suomen ulkomaankaupasta merkittävä osa, 80 %, tapahtuu meritse. Näin ollen Suomen elinkeinoelämä ja siten myös koko yhteiskunta ovat riippuvaisia satamistamme. Vuonna 2007 meritse tapahtunut vienti oli 44,7 miljoonaa tonnia ja tuonti 57,9 miljoonaa tonnia, eli merikuljetukset yhteensä olivat 102,6 miljoonaa tonnia. (2) Tonnimäärällä mitattuna Suomen suurimmat satamat vuonna 2007 olivat viennin osalta Helsinki, Kilpilahti, Kotka, Rauma ja Hamina ja tuonnin osalta
9 9 Kilpilahti, Helsinki, Naantali, Kotka ja Raahe (2). Suomen satamaliiton tilastojen mukaan Suomen tavaraliikenne eli kotimaan ja ulkomaan vienti ja tuonti oli vuonna 2007 yli tonnia (3). Merkittävimmät vientitavarat vuonna 2007 olivat paperi ja kartonki, kappaletavara, kivennäisöljyt, sahatavara ja kemikaalit. Vastaavasti merkittävimmät tuontitavarat vuonna 2007 olivat kivennäisöljyt, kappaletavara, kivihiili ja koksi, raakamineraalit ja sementti sekä raakapuu ja hake. (2) Kuva 1: Suomen satamat kartalla (4) Hallinnollisesti suurin osa Suomen satamista on kunnallisia satamia, mutta on myös kuntien omistamia osakeyhtiömuotoisia satamia sekä yksityisiä yleisiä satamia. Teollisuuden omistamissa yksityisissä satamissa käsitellään vain sataman välittömässä läheisyydessä olevan teollisuuslaitoksen tuotteita ja raaka-aineita. (2) 4 TURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÄ
10 10 Työturvallisuuslain 1. :ssä on määritelty lain tarkoitus. Tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja (5). Työturvallisuuslailla pyritään ohjaamaan työnantajana toimivien yritysten toimintatapoja niin että turvallisuusasiat olisivat yksi osa yrityksen toiminnan perustaa. Työnantajalta edellytetään siis kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, toisin sanoen turvallisuusjohtamista. (6) Työturvallisuuslain luvussa 2 on kirjattu työnantajan yleiset velvollisuudet. Työnantaja on lain mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä (8. ). Turvallisuuden hallinnan ensiaskel ilmenee 10. :ssä, jossa on säännös vaarojen ja haittojen selvittämisestä ja arvioinnista. Sen mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työpaikan vaaratekijät ja poistettava ne mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi työnantajan on arvioitava jäljelle jäävät riskit ja määriteltävä toimenpiteet vaaratilanteiden estämiseksi. Laki edellyttää myös työsuojelun toimintaohjelmaa (9. ), työn ja työympäristön suunnittelua (12. ja 13. ) ja työntekijän opastusta ja ohjausta (14. ). Työntekijöiden velvollisuuksista ja oikeuksista säädetään työturvallisuuslain 4. luvussa. Perusajatuksena on, että työntekijän on noudatettava työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Työntekijän on myös edistettävä muiden turvallisuutta. Lain 19. :n mukaan työntekijän on ilmoitettava työnantajalle mahdollisista vioista ja puutteista turvallisuudessa. Työntekijän on myös itse mahdollisuuksien mukaan poistettava vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet :ssä on määritelty työntekijän velvollisuudet suojainten ja työvälineiden käytöstä. Työntekijällä on oikeus myös pidättyä työstä, mikäli siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle (23. ). Työturvallisuuslain luvussa 5 on tarkempia säännöksiä työolosuhteista ja tietynlaisista töistä. Yhteisellä työpaikalla toimivien velvoitteita on määritetty työturvallisuuslain
11 11 luvussa 6. Yhteisellä työpaikalla päätyönantajalla on velvollisuus tiedottaa vaaratekijöistä muille alueella toimiville (50. ). Toisaalta muiden yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien on omalta osaltaan edistettävä työpaikan turvallisuutta (49. ). Päätyönantajalla on velvollisuus huolehtia yleisistä turvallisuusasioista, kuten työpaikan liikenteen järjestelyistä ja eri toimijoiden yhteensovittamisesta (51. ). Varsinaista turvallisuusjohtamisjärjestelmää laki edellyttää merenkulussa aluksilta asetuksessa laivaisännän turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja aluksen turvalliseen käyttöön liittyvistä johtamisjärjestelyistä (66/96), asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/99) sekä asetuksessa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (750/06). (2) 5 TURVALLISUUSJOHTAMINEN 5.1 Yleistä Turvallisuusjohtaminen on turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy menetelmien ja toimintatapojen sekä ihmisten johtaminen. Se on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa, johon kuuluu sekä ennakoiva että korjaava toiminta työympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Järjestelmällinen turvallisuusjohtaminen saa aikaan monia etuja. Kun työpaikan häiriötä ja tapaturmia estetään säästytään ylimääräisiltä kustannuksilta ja laatu sekä tuottavuus paranevat. (7,8) 5.2 Turvallisuus satamissa Turvallisuusjohtamisen kannalta satama on haasteellinen toimintaympäristö, jossa olosuhteet muuttuvat jatkuvasti muun muassa sääolojen, lastien ja satamassa työskentelevien henkilöiden vaihtuessa. Turvallisuuden kannalta haasteellisen satamasta tekee myös se, että se on yhteinen työpaikka, jonka alueella työskentelee useita eri toimijoita ahtausliikkeistä viranomaisiin. Vakituisesti työskentelevien toimijoiden lisäksi satamassa liikkuu paljon satunnaisia vierailijoita, kuten rekka-autoja
12 12 ja alusten miehistöä. Jokaisen yksittäisen toimijan toiminnalla on vaikutusta koko sataman turvallisuuteen. Näin ollen yhteisellä työpaikalla ei riitä se, että tuntee oman yrityksensä toiminnan riskit, vaan jotta voitaisiin varautua omaan henkilöstöön ja toimintaan kohdistuviin riskeihin koko alueella, on tunnettava myös muiden satamassa toimivien yritysten riskejä. (9, s.62-64) SATAMAN SIDOSRYHMÄT Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät (Satamalaitokset ja liikelaitokset, Omistajayhtiöt) Satamaoperaattorit Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta Laivamuonitus Polttoainehuolto Huolto ja korjaus Hinaus Luotsaus Jäänmurto merimiespalvelu ja -lähetys Kuva 2: Sataman sidosryhmät (2) Sataman käyttäjät/asiakkaat Varustamot Maaliikenneyritykset Laivaajat Tavaran vastaanottajat Matkustajat Viranomaiset Tulli Poliisi Ympäristö Rajavartiosto Merenkulku Yhteisellä työpaikalla korkeinta määräysvaltaa käyttää pääasiallinen toimija eli satamassa satamanpitäjä. Koska satamassa voi työskennellä useita kymmeniä tai jopa satoja eri toimijoita, sataman haltijan voi olla vaikea hallita kokonaisturvallisuutta. Lähtökohtana onkin, että jokainen toimija varmistaa oman henkilöstönsä työturvallisuuden. Koska jokaisen toiminnalla on vaikutusta myös muiden satamassa työskentelevien turvallisuuteen, on nämä tekijät myös otettava huomioon turvallisuuden hallinnassa. Lisäksi on huomioitava ulkoapäin tulevat vaikutukset oman yrityksen turvallisuuteen. (9, s.62-64) Ongelmana yhteisellä työpaikalla on usein se, että tieto eri toimijoiden välillä ei kulje. Läheltä piti tapauksista ja tapaturmista ei välity tietoa muille
13 13 toimijoille, ellei niistä ole ollut haittaa omalle toiminnalle tai oman yrityksen työntekijöiden työturvallisuudelle. On harvinaista, että eri toimijat kokoontuvat yhteen keskustelemaan työturvallisuusasioista etukäteen, ennen kuin jotain on sattunut. (9, s.64) 6 TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄT 6.1 Järjestelmästandardit Johtamisjärjestelmän avulla pyritään pitämään turvallisuustaso halutulla tasolla ja saavuttamaan asetetut tavoitteet. Kaikilla yrityksillä on oma tapansa toteuttaa turvallisuusjohtamista. Toiset yritykset toteuttavat turvallisuusjohtamista yleisten turvallisuusperiaatteiden ja normien mukaan, kun taas toiset jonkin standardin mukaisesti. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on usein liitetty osaksi muita johtamisjärjestelmiä, kuten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä. (10, 11) Eri standardit ovat hyvin pitkälti samankaltaisia. Niihin kuuluvia osatekijöitä ovat politiikka, organisointi, suunnittelu, toimeenpano, toiminnan mittaaminen, auditointi ja säännölliset tilannetarkastukset, kuten esimerkiksi johdon sitoutumiseen, koulutukseen tai riskien arviointiin liittyvien asioiden tilannetarkastukset. (11) ISO ja standardisarjat ISO 9000 sarjan standardit ovat laadunhallintastandardeja, joita käytetään rakennettaessa ja parannettaessa laadunhallintajärjestelmää. ISO standardi määrittelee laatujärjestelmän vaatimukset ja se sopii mille tahansa organisaatiolle. Standardi on jaettu viiteen osaan, jotka määrittelevät mitä käytännössä on tehtävä, jotta täytettäisiin lakisääteiset vaatimukset ja jotta saavutettaisiin asiakastyytyväisyyttä. Nämä viisi osaa ovat tuotteen tai palvelun toteuttaminen, laadunhallintajärjestelmät, johdon vastuu, resurssien hallinta ja mittaaminen, analysointi ja parantaminen. ISO 9000 sarjan standardeille luovat perustan kahdeksan periaatetta, joita voidaan soveltaa omalle organisaatiolle sopivalla tavalla: 1. Asiakaskeskeisyys
14 14 2. Johtajuus 3. Henkilöstön osallistuminen 4. Prosessimainen toimintamalli 5. Järjestelmällinen johtamistapa 6. Jatkuva parantaminen 7. Tosiasioihin perustuva päätöksenteko 8. Molempia osapuolia hyödyntävät suhteet toimituksissa (12) ISO 9001:n keskeinen vaatimus on dokumentoitu laatujärjestelmä ja laatukäsikirja. Laatukäsikirja sisältää lyhyen esittelyn yrityksestä, keskeiset arvot, laatuun liittyvät strategiat ja laatupolitiikan sekä laatujärjestelmään liittyvät menettelyohjeet (13, s.93). Standardin mukaisen dokumentoinnin tulisi sisältää dokumentoidut laatupolitiikka ja laatutavoitteet, laatukäsikirjastandardin edellyttämät menettelyt ja tallenteet dokumentoituna sekä asiakirjat, joita tarvitaan varmistamaan prosesseihin vaikuttavan suunnittelun, toiminnan ja ohjauksen. Yrityksen koko ja ala vaikuttavat siihen, kuinka laajasti edellä mainitut dokumentit dokumentoidaan. (12) ISO-standardiperheeseen kuuluu myös ISO ympäristöjärjestelmä. Standardi kiinnittää huomiota sekä yrityksen prosessien että tuotteiden ja palvelujen ympäristönäkökohtiin. Myös ISO on rakenteeltaan joustava, joten se sopii ISO 9001 laatujärjestelmän tavoin kaikenlaisille ja kaikenkokoisille organisaatioille. Keskeiset periaatteet ISO standardille ovat jatkuva parantaminen ja lakisääteisten vaatimusten noudattaminen. (14) ISO järjestelmä korostaa sekä johdon että henkilöstön osallistumista. Kaikkien on tiedettävä oman työnsä ympäristövaikutukset ja ymmärrettävä ohjeiden noudattamisen merkitys. (13, s.169) ISO 14001:n mukaisessa ympäristöjärjestelmässä sitoudutaan ympäristönsuojelun jatkuvaan parantamiseen, tunnistamaan tuotteiden, toimintojen ja palveluiden ympäristövaikutukset, asettamaan ympäristötavoitteet ja seuraamaan niiden toteutumista, varaamaan tarvittavat resurssit, kouluttamaan henkilöstöä ympäristöasioiden hoitoon, varautumaan ympäristöriskeihin ja onnettomuustilanteisiin, tarkkailemaan ympäristövaikutuksia, ennaltaehkäisemään ympäristövahinkoja, arvioimaan toimintansa tuloksia ja parantamaan
15 15 sitä. Lisäksi on otettava huomioon lakisääteiset vaatimukset sekä ylläpidettävä hyviä ympäristökäytäntöjä. (14) OHSAS OHSAS (Occupational Health And Safety Assessment Series) on kansainvälisesti tunnustettu spesifikaatio työterveys- ja tuöturvallisuusjohtamisjärjestelmille. Standardien ISO 9001, ISO ja OHSAS sisällöt ovat lähellä toisiaan, vaikka ne poikkeavatkin rakenteellisesti toisistaan. Ne täydentävät toisiaan ja niitä voidaan käyttää yhdessä integroituna johtamisjärjestelmänä (15). OHSAS ei sisällä yksityiskohtaisia vaatimuksia turvallisuusjohtamisjärjestelmän suunnittelemiselle, joten se sopii mille tahansa alalle ja organisaatiolle. Se, kuinka laajasti sitä halutaan soveltaa, riippuu organisaation omasta työterveys- ja -turvallisuuspolitiikasta, toisin sanoen TTT-politiikasta, sekä toiminnan ja riskien luonteesta. (16) Kuva 3: OHSAS 18001:n rakenne (8) Yleisenä vaatimuksena OHSAS spesifikaatiossa on että organisaation tulee luoda, dokumentoida ja toteuttaa TTT-järjestelmä, joka täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset ja kehittää sitä jatkuvasti. Organisaatiolla on myös oltava ylimmän johdon määrittelemä TTTpolitiikka, joka on organisaation toiminta ja riskit huomioon ottaen
16 16 tarkoituksenmukainen ja riittävän laaja (16). TTT-politiikan tulee osoittaa, miten TTT-näkökohdat otetaan huomioon, TTT-tavoitteet asetetaan ja TTTasioita kehitetään jatkuvasti (15). OHSAS spesifikaatio sisältää myös vaatimukset tarvittavista dokumenteista ja tallenteista sekä ohjeet niiden asianmukaisesta käsittelystä. OHSAS 18001:n pääalueet ovat vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja valvonnan määrittely lakisääteiset ja muut vaatimukset päämäärät ja työterveys- ja -turvallisuusohjelmat resurssit, roolit, vastuut ja toimivalta pätevyys, koulutus ja tietoisuus tiedonkulku, osallistuminen ja yhteistoiminta toimintojen ohjaus valmius ja toimiminen hätätilanteessa suorituskyvyn mittaus, valvonta ja parantaminen (17) ISM-koodi ISM-koodi (International Safety Management Code) on YK:n alaisen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organisation) laatima kansainvälinen standardi turvallisuusjohtamiselle. Koodi edellyttää merenkulussa laivaisännältä ja aluksilta turvallisuusjohtamisjärjestelmää, jonka mukaan varustamo toimii vaaratilanteissa ja niiden estämiseksi niin aluksilla kuin maaorganisaatiossakin. Koodin tavoitteena on varmistaa turvallisuus merellä, estää ihmisvahingot ja kuolemat sekä välttää ympäristön ja omaisuuden vahingoittamista. Lisäksi tavoitteena on valvoa, että aluksilla noudatetaan lakisääteisiä pakollisia ja soveltuvia ohjeita (18). ISM-koodi on lakiin perustuva pakollinen johtamisjärjestelmä. Toiminnalliset ISM-koodin mukaiset vaatimukset turvallisuusjohtamisjärjestelmälle varustamoilla ovat
17 17 turvallisuus- ja ympäristönsuojelupolitiikka kirjatut ohjeet ja menettelytavat varmistamaan turvallisuus aluksella ja ympäristön suojelussa turvallisuusorganisaatio kirjatut menettelytavat vahinkojen raportoinnissa ja säännöistä poikkeamisen raportoinnissa kirjatut menettelytavat hätätapauksessa kirjatut menettelytavat sisäisissä auditoinneissa ja johdon katselmuksissa (19). Käytännössä ISM-koodin käyttöönotto tarkoittaa, että varustamo laatii ISMkoodidokumentit turvallisuus- ja ympäristönsuojelun käytännöistään, joita se noudattaa ja toteuttaa maaorganisaatiossaan sekä aluksillaan (18). 6.2 OHSAS 18001:n ja ISM-koodin väliset erot ja yhtäläisyydet OHSAS 18001:n ja ISM-koodin merkittävin ero on niiden soveltamisalassa. OHSAS 18001:stä voidaan soveltaa kaikille aloille ja organisaatioille ja sen soveltamislaajuus riippuu organisaation toiminnan tasosta ja riskien luonteesta. ISM-koodi puolestaan on laadittu varustamoille ja se on lakisääteinen edellytys aluksen liikennöinnille. Koska ISM-koodi on laadittu varustamojen turvallisuusjohtamisstandardiksi, se sisältää myös aluksen huoltoon ja varsteisiin liittyviä vaatimuksia, joita OHSAS spesifikaatiossa ei ole määritelty. Molemmissa standardeissa painotetaan johdon sitoutumista turvallisuusasioiden hoitoon, vaaditaan ylimmän johdon määrittelemä turvallisuuspolitiikka sekä pyritään jatkuvaan parantamiseen. Sekä OHSAS että ISM-koodi edellyttävät, että mahdolliset poikkeamat, vahingot ja riskit raportoidaan ja analysoidaan. Molemmissa standardeissa on lisäksi vaatimuksia henkilöstön vastuiden ja velvollisuuksien, koulutuksen, resurssien, dokumentoinnin ja tallenteiden hallinnan sekä sisäisten auditointien suhteen. Sekä OHSAS että ISM-koodi on laadittu ISO 9001 laatustandardin pohjalta, ja lisäksi OHSAS on yhteensopiva
18 18 myös ISO ympäristöstandardin kanssa. Rakenteellisesti OHSAS ja ISM-koodi poikkeavat merkittävästi toisistaan. Liitteessä 1 olevasta taulukosta ilmenee standardien rakenteelliset yhdenmukaisuudet ja erot. Numerot kuvaavat standardin kappaletta, jossa kukin asia on esitetty. IMS-koodin otsikot on vapaasti suomennettu. 6.3 Integroitu johtamisjärjestelmä Monissa yrityksissä johtamisjärjestelmät on integroitu yhtenäiseksi järjestelmäksi, joka tyypillisesti kattaa laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallinnan. Integroitu johtamisjärjestelmä rakennetaan yleensä organisaation laatujärjestelmän pohjalta, sillä esimerkiksi ISO 9001 järjestelmän perusrunkoa on hyvä käyttää apuna sen yleisyyden ja selkeyden takia. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmillä on myös havaittavissa yhteinen perusperiaate: suunnittele toteuta arvioi paranna (15, s.20). Liitteessä 2 olevassa taulukossa on laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien yhteneviä tavoitteita. Kun turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallinta yhdistetään laatujärjestelmään, ne muodostuvat osaksi jokapäiväistä liiketoimintaa ja niiden merkitys mielletään yhtä tärkeäksi kuin laadun hallinta. Turvallinen työympäristö ja työprosessi ovat kokonaislaadun perusedellytyksiä. Toisaalta laatujärjestelmällä on myönteinen vaikutus työympäristöön ja työn sisältöön. Työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hoidon yhteisiä osa-alueita on esimerkiksi johtamisessa, suunnittelussa, materiaalivirroissa ja jätehuollossa ja erityisesti riskien arviointi ja hallinta ovat samankaltaisia. Näin ollen käytännössä laatu, turvallisuus ja ympäristönsuojelu ovat toisiinsa niin läheisesti ja kiinteästi liittyviä asioita, että niiden yhdistäminen on järkevää. (13, s )
19 19 Kuva 4: Hallintajärjestelmien kattavuusalueet ja yhtymäkohdat (15, s.25) 7 KYSELYN TULOKSET 7.1 Kyselyn tausta Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kysely turvallisuusjohtamisjärjestelmistä satamiin ja satamissa toimiviin yrityksiin ja kyselyn pohjalta laatia yhteenveto turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, millaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä Suomen satamissa on. Onko ne rakennettu tietyn standardin mukaisesti, onko ne liitetty laatujärjestelmiin, ovatko järjestelmät sertifioituja ja miten järjestelmiä käytetään. Kyselylomake on liitteessä 3. Kyselyt satamiin ja satamissa toimiviin yrityksiin toteutettiin yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan METKU hankkeen projektiryhmän kanssa haastattelemalla satamien turvallisuus-
20 20 asioista vastaavia. Satamissa toimivissa yrityksissä haastateltiin turvallisuusasioista vastaavan henkilön lisäksi työntekijää. Työntekijän haastattelun tarkoituksena oli päästä selville, kuinka hyvin yritysten työntekijät tuntevat oman yrityksensä turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Haastateltuja satamia oli neljä ja satamissa toimivia yrityksiä seitsemän. Haastattelujen lisäksi kysely lähetettiin sähköpostitse 14 satamaan ja 23:een satamassa toimivaan yritykseen, joista kolme satamaa ja kaksi satamassa toimivaa yritystä lähetti vastauksensa. Yhteensä haastateltuja satamia on siis seitsemän ja satamissa toimivia yrityksiä yhdeksän. 7.2 Yritysten taustatiedot Satamien henkilöstö Haastateltujen satamien henkilökunta on pääasiassa omaa henkilökuntaa. Vuokratyövoimaa oli käytössä vain yhdellä satamalla yksi henkilö. Henkilöstö oli kaikissa haastatelluissa satamissa Suomen kansalaisia, tosin syntyperältään saattoi olla erilähtöisiä henkilöitä. Vaihtuvuus satamissa on todella vähäistä. Korkean keski-iän vuoksi eläkkeelle jääminen on lähes ainoa syy, jonka vuoksi henkilöstöä vaihtuu. Rekrytointikäytännöt ovat myös melko samankaltaiset eri satamissa. Avoimista työpaikoista ilmoitetaan lehdissä tai työvoimatoimiston kautta, minkä jälkeen potentiaaliset hakijat kutsutaan haastatteluun. Haastattelujen lisäksi varsinkin operatiivisen puolen henkilöstölle järjestetään psykologiset testit. Yksi satama myös mainitsi selvittävänsä hakijan taustat. Kirjallista perehdytysohjelmaa käyttää suurin osa satamista, ja vaikka kirjallista versiota perehdytysohjelmasta ei olisikaan, jonkinlainen perehdytysohjelma on käytössä. Yleisimmin perehdytys tapahtuu seuraamalla vanhemman työntekijän mukana jonkin aikaa Satamissa toimivien yritysten henkilöstö Lähes jokaisessa haastatellussa satamassa toimivassa yrityksessä henkilöstö oli kokonaan suomalaista ja yrityksen omaa henkilöstöä. Yksi yritys ilmoitti, että henkilöstö on 98-prosenttisesti suomalaista ja yhdellä yrityksellä kunnossapidon henkilöstö on alihankittua. Henkilöstön vaihtuvuus yrityksissä on yleensä hyvin vähäistä, noin kahden prosentin luokkaa. Viimeisten
21 21 viiden vuoden aikana yhdellä yrityksellä on ollut enemmän vaihtuvuutta. Rekrytointikäytännöissä on eroja eri yritysten välillä, mutta haastattelut ovat yhteinen piirre kaikkien yritysten käytännöissä. Yksi yritys käyttää konsultteja esikarsinnassa ja yksi yritys on kokonaan ulkoistanut rekrytoinnin. Kaksi yritystä käyttää sähköistä järjestelmää, jonka kautta hakijat lähettävät hakemuksensa ja heidät kutsutaan tarvittaessa haastatteluun. Yksi yritys mainitsi, että usein puskaradion kautta kulkee tieto vapaista työpaikoista, jolloin hakija lähettää CV:nsä ja hänet pyydetään haastatteluun. Yhdellä yrityksellä on myös käytössä psykologiset testit, joilla arvioidaan työnhakijan soveltuvuutta tehtävään. Jokaisella haastatellulla yrityksellä on työntekijöiden perehdytysohjelma. Yleisin käytäntö on, että uusi työntekijä seuraa kokeneen työntekijän mukana jonkin aikaa. Joissakin yrityksissä perehdytysohjelma räätälöidään tehtävästä riippuen. 7.3 Haastateltavien taustatiedot Haastateltavien taustatiedot satamissa Satamissa haastateltiin turvallisuusasioista vastaavaa henkilöä. Henkilöiden asema vaihteli satamajohtajan, turvapäällikön, teknisen päällikön ja liikenne- ja laatupäällikön välillä. Koulutukseltaan haastateltavat olivat enimmäkseen merikapteenin koulutuksen saaneita. Turvallisuusjohtamiseen liittyvää koulutusta merikapteenin koulutuksen lisäksi he olivat kerryttäneet yhtiöiden sisäisissä koulutuksissa, turvapäällikkökoulutuksessa, työsuojelupäällikkökoulutuksissa, vaarallisten aineiden varastoinnin koulutuksessa, pelastuskursseilla ja laatupäällikkökoulutuksissa. Haastateltavien työkokemusvuodet vaihtelivat melko paljon, 2,5 vuodesta 45 vuoteen. Työkokemusvuosien keskiarvoksi tulee 23,9 vuotta. Haastateltavien turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät vastuut riippuivat organisaation koosta. Pienessä organisaatiossa satamajohtajalla itsellään oli kokonaisvastuu turvallisuudesta, kun taas suurissa organisaatioissa vastuuta oli jaettu osastoittain. Turvallisuusvastaavat toimivat turvallisuusjohtamisjärjestelmän ylläpitäjänä, kehittäjänä ja toteuttajana. Turvallisuusorga-
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
LisätiedotMerimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen
Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus
LisätiedotMETKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen
METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotTietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotLaatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja
2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna
Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien
LisätiedotQuality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088
Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotMERIKOTKA tutkimustoiminta
MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala
Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotTurvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä
Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä
LisätiedotNollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
LisätiedotKäytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.
Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotHyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa
Hyvinvointia työstä TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA 1.11.2017 Vaasa Turvallisuuden johtaminen esimiestyönä vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo, Turvallisuusratkaisut puh. 030 474 8620, mika.liuhamo@ttl.fi
LisätiedotTuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet
Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (180 osp) on tarkoitettu henkilöille, jotka
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotLaadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla
Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotSISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...
RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen
Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen 1.4.2019 Kuntatyönantajat KT Työsuojelupäälliköiden ajankohtaispäivät Anna-Maria Teperi, FT @AnnaMariaTeperi, linkedin.com/in/annamariateperi Kahden tyttären
LisätiedotSatakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014
Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,
LisätiedotSOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.
LisätiedotTieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö
Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotHE 23/2017 vp: Liikenne- ja viestintävaliokunta Jenni Rantio
HE 23/2017 vp: Merilain, alusturvallisuuslain ja merityösopimuslain muuttaminen; Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) arviointeja ja tarkastuksia koskevat yleissopimusten muutokset Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35
Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta
LisätiedotMUUTOSTA LAADUN EHDOILLA
MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA Auditointien painopisteitä J Moisio, Qualitas Fennica /Arter Oy 09/2015 2 AUDITOINNIN MISSIO SELVÄKSI: Tutkitaan johtamisjärjestelmän riittävyyttä ja sopivuutta Tutkitaan johtamisjärjestelmän
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotYRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ
YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ Johtajuus Yrityksessä on johtoryhmä/tiimi, jonka toiminnasta on näyttöä (pöytäkirjat) Henkilöstölle on perehdytetty yrityksen toimintatapa laatuun,
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotPro Laadunhallinta. Standardit
Pro Laadunhallinta Standardit Mitä ovat standardit? normeja, yhteisiä toimintatapoja yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä, esimerkiksi litran maitotölkki julkaistaan asiakirjoina sähköalalla ensimmäinen Morsen
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotTarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ
ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ IMS Business Solutions Oy, J Moisio 10/ 2016 2.10.2016 IMS Business Solutions Oy 2 ISO 9001:2015 PROSESSIEN AUDITOINTIKYSYMYKSIÄ ISO 9001:2015
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:
LisätiedotSMS ja vaatimustenmukaisuuden
SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice
POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotRiskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
LisätiedotISO 28 000 Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä
ISO 28 000 Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä Heikki Hernesmaa Wärtsilä Corporation FORUM 2012 Miksi toimitusketjun turvallisuus on huomioitava? Access control Agitation, riots Theft Corruption
LisätiedotKäytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan
Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja
ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja Taustaa Suomen tilanteesta Suomen tilanne (Tapaturmavakuutuskeskus 2017) Vuonna 2017 korvattiin n.127
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint
LisätiedotLIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotPertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus
Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi
LisätiedotMainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA
KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1 S i v u Kokkolan kaupungin tietoturvapolitiikka 1. JOHDANTO Tietojenkäsittely tukee Kokkolan kaupungin palvelujen tuottamista ja palveluiden tehokkuus riippuu
LisätiedotTapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä
Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotOHSAS vs. ISO mikä muuttuu?
OHSAS 18001 vs. ISO 45001 mikä muuttuu? Kiwa Inspecta Sini Ahlgren HSEQ-tuotepäällikkö 12.9.2018 Trust Quality Progress OHSAS 18001 vaihtuu ISO 45001 standardiksi ISO 45001: Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät.
LisätiedotYMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä
LisätiedotReino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotHYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT
HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotSoodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset
1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin
LisätiedotYritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva. Taustat
Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva Taustat Turvallisuusjohtaminen, Pertti Kerko Yritysturvallisuudella tarkoitetaan Yrityksen kaikkien turvallisuusasioiden yhtenäistä tulostavoitteita
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
Lisätiedot11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010
VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
Lisätiedot