Jyväskylän kaupunki Ympäristötoimi Hevostilojen ympäristönsuojeluohje Jyväskylässä

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Ympäristötoimi 2011 Hevostilojen ympäristönsuojeluohje Jyväskylässä

2 Tämän oppaan tarkoituksena on palvella hevostilojen tietolähteenä ympäristönsuojelu- ja muissa lupa-asioissa. Kun suunnittelet hevosten pitoa tai tallin rakentamista / laajentamista ota selvää seuraavista asioista: 1 Tallin rakentaminen (s. 2) Uusi talli, maneesi tai muu rakennelma, tai muun rakennuksen muuttaminen tallikäyttöön tai muutokset vanhaan tallirakennukseen edellyttävät rakennuslupaa/ toimenpidelupaa ja mahdollisesti suunnittelutarveratkaisua OTA YHTEYS RAKENNUSVALVONTAAN Uutta tallia ei tule perustaa I- tai II-luokan pohjavesialueelle! Tarhat ja laitumet (s. 5) Lannan varastointi ja hyödyntäminen (s. 3) Lanta on varastoitava tiivispohjaisessa lantalassa, joka on mitoitettu 12 kk varastointiin ja lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena. Lantalan rakentaminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa OTA YHTEYS RAKENNUSVALVONTAAN JA YMPÄRISTÖTOIMEEN Ympäristölupa (s. 6) Tarhojen ja laidunten on oltava riittävän tilavia. Tarhan tai ratsastuskentän etäisyys vesistöön tulisi olla vähintään 100 m ja valtaojasta vähintään 20 m Hevosten aitauksissa ei saa käyttää piikkilankaa. Jos tarha tai laidun on tulossa pohjavesialueelle OTA YHTEYS YMPÄRISTÖTOIMEEN Jätehuolto ja jätevedet (s. 7) Hevostalli tarvitsee aina ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille. Ympäristölupaa voidaan edellyttää myös, jos talli sijaitsee tai sijoitetaan I- tai II-luokan pohjavesialueelle tai toiminnasta voi aiheutua naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitetta naapurille OTA YHTEYS YMPÄRISTÖTOIMEEN Ilmoitusvelvollisuus (s. 9) Jokaisen kiinteistön on oltava järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Kuolleet hevoset tulee toimittaa luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Tallin jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai kunnostaminen vaatii suunnitelman ja edellyttää toimenpidelupaa OTA YHTEYS YMPÄRISTÖTOIMEEN TAI RAKENNUSVALVONTAAN Yhteystiedot löytyvät sivulta 11 Eviran rekisteri: jokainen eläin tulee ilmoittaa rekisteriin, ilmoitukset maaseutupalveluihin. Ilmoitus ammattimaisesta tai muuten laajamittaisesta hevosenpidosta tehdään läänineläinlääkärille. Ilmoitus hevosenpidosta asemakaava-alueella tehdään ympäristöterveysosastolle OTA YHTEYS YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTOLLE

3 Tallin rakentaminen 2 Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuslupa tarvitaan myös silloin, kun rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta muutetaan (esim. autotallin muuttaminen hevostalliksi). Pienempiin muutoksiin ja jätevesijärjestelmän rakentamiseen riittää toimenpidelupa. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ohjeistaa maatilarakentamista seuraavasti: Rakennuspaikan, jolla pidetään hevosia, tulee olla tarkoitukseen riittävän suuri. Pintaalan tulisi olla vähintään yksi hehtaari ensimmäistä hevosta kohti ja 0,5 hehtaaria lisää kutakin seuraavaa hevosta kohden. Rakennuspaikalla tulee voida osoittaa riittävät ulkotarhat ja/tai laitumet. Uutta tallia ei saa ilman naapurin suostumusta rakentaa 50 metriä lähemmäksi naapurin rajaa, mikäli naapurikiinteistöllä on rajan tuntumassa asuinrakennus, oleskelupiha, koulu, päiväkoti tai vastaava. Sama rajoitus koskee hevosten ulkotarhoja. Pääelinkeinon harjoittamiseen käytettävän hevostallin tai maneesin saa rakentaa yli viiden (5) hehtaarin suuruiselle tilalle. Maatilarakentaminen voi edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua (suunnittelutarvealuekartta rakennusvalvonnan nettisivuilla): Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaan suunnittelutarvealueelle voidaan myöntää rakennuslupa ilman suunnittelutarveratkaisua jo olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvalle talousrakennukselle. Uusia talleja ei tule rakentaa pohjavesialueelle Uusien kotieläinsuojien ja lantavarastojen rakentaminen I- ja II-luokan pohjavesialueilla voi tulla kyseeseen vain erityisin perustein ja pohjaveden pilaantumisvaaraan estävin toimenpitein. Ole jo suunnitteluvaiheessa yhteydessä Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaan ja ympäristötoimeen ja mikäli talli sijaitsee kaava-alueella, ympäristöterveysosastolle!

4 3 Lannan varastointi ja hyödyntäminen Jokaisella hevostilalla on oltava lantala! Lantala mitoitetaan 12 kuukauden varastointia varten. Varastointimitoituksesta voidaan vähentää laidunkausi, enintään 4 kk. Laskennallinen hyötytilavuus saadaan kertomalla lantalan pohjan pinta-ala betonireunojen korkeudella, johon on lisätty 1 metri. Lantalan ohjemitoitus 12 kuukauden varastointia varten on hevosella 12 m 3 ja ponilla 8 m 3. Lanta on varastoitava tiiviiseen lantalaan, joka on tehty betonista (K30-2), asfalttibetonista tai valuasfaltista. Rakenteiden tulee estää valumavesien ja lannan pääsy pinta- ja pohjavesiin. Lantala suositellaan katettavaksi. Edessä on oltava ajoluiska (kynnys) ja kuormauslaatta, jotka estävät lannan leviämisen. Avolantalan reunojen ja ajoluiskan on oltava vähintään 0,5 m korkeat. Avolantala on sijoitettava niin, ettei rakennuksen katolta valu vettä lantalaan. Lantalan mitoituksessa on otettava huomioon sadevesien vaatima tilavuus. Katetun lantalan betonireunojen tulisi olla vähintään 1,5 m ja ajoluiskan vähintään 0,2 m korkea. Katetun lantalan riittävästä tuuletuksesta on huolehdittava lantapalon estämiseksi. Lantalan rakentaminen vaatii toimenpideluvan rakennusvalvonnasta! Ota jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä rakennusvalvontaan ja ympäristötoimeen. Ohjeita lantalan rakentamiseen löytyy maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksistä ja -ohjeista (MMM-RMO C4). Poikkeukset lannan varastointitilavuudesta Lannan 12 kk varastointimitoituksesta voidaan nitraattiasetuksen mukaan poiketa jos: 1. Lanta luovutetaan tiivispohjaiseen riittävän kokoiseen lantavarastoon 2. Lanta luovutetaan hyödyntäjälle, jolla on ympäristölupa toiminnalleen Edellä mainituissa tapauksissa tallinpitäjän on tehtävä vuosittain valvontailmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus löytyy osoitteesta Mikäli lantalan mitoituksessa halutaan ottaa huomioon laidunkausivähennys, tulee rakennuslupapapereiden yhteydessä esittää laidunalueita koskevat tiedot. Olemassa olevan eläinsuojan yhteyteen ei tarvitse rakentaa lantalaa, mikäli lantaa muodostuu alle 20 m 3 vuodessa. Tässä tapauksessa lanta on varastoitava tiivispohjaisella alustalla, joka on katoksessa tai voidaan sateella peittää.

5 Lannan luovutus 4 Mikäli tilalla ei ole riittävästi lannan levitykseen käytettävää peltoalaa, vaan lantaa joudutaan luovuttamaan, tulee lannan luovutuksesta tehdä sopimus vastaanottajan kanssa. Lomake löytyy ympäristötoimen nettisivuilta Lupa- ja ilmoitusasiat: Lannanluovutussopimus. Luovutussopimuksessa tulee ilmoittaa: lantamäärä selvitys lannan vastaanottajan varastointitilojen riittävyydestä lannan levitykseen käytettävä peltoala Sopimuksen muutoksista tulee tehdä ilmoitus ympäristötoimeen. Jos lantaa myydään tallilta pakattuna, tulee ympäristötoimeen lähettää kopio kasvintuotannon tarkastuskeskukseen tehtävästä ilmoituksesta. Mikäli tilalta tapahtuvan lannan myynti ylittää 100m 3 /vuosi, tulee huomioida myös lannoitelain velvoitteet (lannoitelaki 232/1993). Lannan levitys ja hyödyntäminen Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää peltojen lannoituksessa. Lantaa ei kuitenkaan saa levittää lannanlevityskiellon ( ) aikana. Lanta on mullattava tai kynnettävä peltoon mahdollisuuksien mukaan neljän tunnin sisällä ja vähintään vuorokauden aikana. Syksyllä pelloille levitettävän lannan enimmäiskäyttömäärä on 30 tonnia/ha. Typpilannoitus on kielletty alle 5 m vesistöstä ja 10 m suojavyöhykettä suositellaan. Lantaa ei saa levittää talousvesikaivojen läheisyyteen, eikä sitä saa polttaa. Typpianalyysi Nitraattiasetuksen mukaan lannasta tulee tehdä typpianalyysi viiden vuoden välein. Lannasta määritetään kokonaistyppi ja liukoinen typpi. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasosta. Näytepurkkeja ja ohjeet lantanäytteen ottamisesta typpianalyysiä varten saa esimerkiksi Jyväskylän kaupungin maaseutupalveluista kts. yhteystiedot. Katso ohje typpianalyysin ottamisesta Lannan patterointi Olosuhteiden vaatiessa lantaa voidaan patteroida pellolla ennen levitystä. Patterointi on mahdollista vain työteknisistä ja hygieenisistä syistä. Patterointi ei korvaa lantalaa! Lantapatteri tulee perustaa nitraattiasetuksen mukaisesti: patteria ei saa tehdä paikoille, joissa tulva nousee pelloille eikä pohjavesialueelle lannan kuormauksen tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla patterin täytyy sijaita vähintään 100 m päässä talousvesikaivosta, vesistöstä tai

6 valtaojasta sekä 5 m päässä ojasta patterin pohjalla on oltava vähintään 15 cm multa/puru/turvekerros patteri on peitettävä 10 cm paksuisella kerroksella multaa, purua tai turvetta Patteroinnista on tehtävä valvontailmoitus vuosittain, eli aina ennen uuden lantapatterin perustamista. Ilmoitus tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vrk. ennen patterin tekoa. Valvontailmoitus: kts. sivu 3. 5 Tarhat, ratsastuskentät ja laitumet Ulkotarhat ja kentät Tarhan tulee olla riittävän suuri eläinmäärään nähden. Yhden hevosen tarhan kooksi suositellaan vähintään 500 m 2 ja yhteistarhan kooksi m 2 hevosta tai ponia kohden. Tarhan, johon sijoitetaan useita hevosia, tulee aina olla niin tilava, että arvoasteikossa alempana olevalla hevosella on riittävästi tilaa väistää ylempiarvoista. Tarhan pohjarakenne on valittava maaperän, maaston muotojen ja ulkoilualueen koon mukaan. Sade- ja sulamisvedet eivät saa jäädä tarhaan, ja pohjan tulee kestää kaikilla säätyypeillä. Tarhan kuivatus tulee järjestää joko salaojilla tai keräilyojilla. Salaojittaminen on suositeltavaa, jos alueen hevospaine on suuri ja maasto on upottavaa tai melko pehmeää. Kantavalla maapohjalla riittää kevyempi pohjustus. Tarhojen pintakerros on uusittava tarvittaessa. Tarhat ja ratsastuskentät on rakennettava siten, että niistä ei aiheudu ympäristön tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Tarhat tulee puhdistaa lannasta säännöllisesti, mielellään viikoittain. Tarhojen valumavesien puhdistamiseksi tarhat on hyvä perustaa kalteviksi, jolloin vedet voidaan tarvittaessa johtaa laskeutusaltaaseen tai kosteikkoon. Kertyneen veden puhdistusta voidaan tarvittaessa tehostaa ennen avouomaan johtamista tai vettä voidaan käyttää nurmen tai pölyävän kentän kasteluun. Muovirouheen tai vastaavan käyttäminen ratsastuskenttien pohjassa on sallittu ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävän ilmoituksen perusteella. Rakennusjärjestys: Pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi jaloittelualueen tai ulkotarhan suositeltava vähimmäisetäisyys valtaojaan on 20 metriä ja vesistöön 100 metriä. Suojaetäisyydet tulee kuitenkin olla olosuhteista riippuen vähintään metriä. Talousvesikaivoon vähimmäissuojaetäisyys on 50 metriä.

7 Laitumet 6 Pintavaluntana ja salaojavesien mukana laitumilta voi valua huomattava määrä ravinteita vesistöihin. Laidun onkin perustettava siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa ja että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman pieni. Laitumen sijoittamista I ja IIluokan pohjavesialueelle tulee välttää. Rantalaitumilla tulisi olla aita estämässä hevosten pääsyn veteen. Vain siinä tapauksessa, että eläinten laiduntamisella on luonnonsuojelullisesti merkitystä ja tila saa siksi EU-tukea, eläinten pääsy veteen voidaan hyväksyä. Laiduntamisesta ei saa kuitenkaan aiheutua eroosiota, joka aiheuttaa huomattavaa kuormitusta vesistölle. Hevoselle paras laidunmaa on kuiva, vettä läpäisevä, loivasti mäkinen ja kiinteäpohjainen. Hevosille tulisi olla varattuna useampi laidunlohko, jotta käytössä olevan laitumen ruoho pysyy kasvavana. Yleisiä ohjeita Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava hevoselle turvallisia ja sopivasta materiaalista. Aitauksessa ei saa olla liian ahtaita tai teräviä kulmia ja aitojen on oltava helposti hevosen havaittavissa. Aidat ja niiden rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta hevoset eivät pääse vahingoittumaan tai karkaamaan. Aitojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viivytyksettä. Ulkotarhan ja laitumen aita ei saa olla piikkilankaa. Laiduntavalla hevosella on oltava sääsuoja joko laitumen yhteydessä tai niin että hevonen on helposti siirrettävissä suojaan (Eläinsuojelulaki ja -asetus). Ympäristölupa Hevostalli tarvitsee aina ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille. Ympäristölupaa voidaan edellyttää myös luparajan alittavalta eläinpaikkamäärältä, jos: - talli sijaitsee tai sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle - toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta rasitusta naapureille Lupahakemus netissä: Myös mullan valmistus myyntiin sekoittamalla lantaa multaan tai muihin puhtaisiin maaaineksiin vaatii pääsääntöisesti ympäristöluvan. Ota yhteys ympäristötoimeen aina uutta tallia perustettaessa tai ympäristöluvanvaraista toimintaa suunniteltaessa.

8 Jätehuolto ja jätevedet 7 Jokaisen tallin tulee olla liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Jyväskylässä on yleinen jätteiden lajitteluvelvollisuus. Kaikilla kiinteistöillä tarvitaan bio- ja kuivajäteastia. Omakotiasukkaat toimittavat hyötyjätteet hyötyjätepisteisiin. Rivi- ja kerrostaloilla hyötyjäteastiat löytyvät kiinteistön omasta jätepisteestä. Jätteen tuottajan tulee huolehtia jätteidensä lajittelusta. Lajitellut hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet pidetään erillään muista jätteistä sekä toisistaan ja toimitetaan niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin tämän luvun määräysten mukaisesti. Tuottajan vastuun piiriin kuuluvat jätteet toimitetaan tuottajayhteisön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteitä ei saa haudata tai polttaa. Kiinteistöllä tulee olla jäteastiat eri jätejakeille jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lajitteluohje: Hyötyjätteet (lasi, metalli, kartonki, paperi): hyötykeräyspisteisiin (keräyspisteet voi etsiä netistä osoitteesta Biojäte: kompostointi/biojäteastia Rehujäte: on joko muokattava peltoon, mädätettävä tai kompostoitava asianmukaisesti taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittelypaikkaan Sähkö- ja elektroniikkaromu: Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus, Ronsuntaipaleentie 204, puh. (014) Kuusakoski Oy, Ruokomäentie 50, puh Lassila & Tikanoja Oyj, Sääksvuorentie 4, puh Lassila & Tikanoja Oyj, Sepelitie 6, puh Stena Metalli Oy, Sepelitie 23, puh Gigantti Jyväskylä, Ahjokatu 1, puh Ongelmajätteet: Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus, Ronsuntaipaleentie 204, puh. (014) , ma pe 8 19 St1 Kuokkala, Kuvan Moottoripalvelu, Pohjanlahdentie 19 Liikennemyymälä ABC! Keljonkangas, Eteläväylä 17 Tikkakosken AutoBaari, Liinalamminkatu 2 Neste Kirri, Kirrintie 2 Kuohun Paja, Keuruuntie 1702 St1 Korpilahti, Petäjävedentie 1 Virran Puoti, Vespuolentie 1950 B

9 8 Kuolleet hevoset Kuolleet hevoset tulee ensisijaisesti toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Eläimen voi toimittaa esim. Honkajoelle polttolaitokseen. Honkajoelle kuljetuksen hoitaa Lauhaluoma Ky. Noudon voit tilata numerosta Voit tilata noudon myös täyttämällä Lauhaluoma Ky:n sähköisen lomakkeen netissä: Eläimen hautaaminen, Eviran ohje: Kuollutta eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen, eikä alueelle, jota kynnetään tai kaivetaan pian hautaamisen jälkeen Kuollut eläin on haudattava vähintään metrin syvyyteen. Eläin on peitettävä heti siten, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse käsiksi haudattuun eläimeen. Kuollut eläin on hautaamisen yhteydessä tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. Kuollutta eläintä ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Jätevesien käsittely Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella myös hevostalleilta tulevat jätevedet on ohjattava vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Tietoa kunkin alueen vesihuoltolaitoksen toimintaalueesta saa Jyväskylän Energialta tai paikalliselta vesiosuuskunnalta. Mikäli liittyminen ei ole mahdollista, tallien jätevesille (myös pesuvedet) tulee olla kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä. Uudisrakentamisessa jätevesijärjestelmän on täytettävä hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmät on kunnostettava asetuksen mukaisiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Jätevesijärjestelmän valinnassa ja suunnittelussa tulee käyttää pätevää suunnittelijaa. Rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen on liitettävä suunnitelman lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Jos tilalla on kuivakäymälä/kompostikäymälä, jätteitä ei tule sekoittaa hevosten lannan joukkoon virusten ja bakteerien leviämisen estämiseksi. Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti. Ota yhteys ympäristötoimeen ja rakennusvalvontaan mikäli suunnittelet järjestelmän saneerausta tai uuden rakentamista.

10 Ilmoitusvelvollisuus 9 Ympäristönsuojeluun liittyvien ilmoitusten ja lupien lisäksi hevosenpitäjän tulee tietää seuraavat ilmoitusvelvolliset asiat: Ilmoitus Eviran ylläpitämään pitopaikkarekisteriin: Hevosesta tai sen pitämisestä tulee tehdä ilmoitus Eviran pitopaikkarekisteriin. Ilmoitus löytyy osoitteesta: ja se palautetaan maaseutupalveluihin (kts. yhteystiedot). Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevosten pidosta tehtävä ilmoitus: - tehdään jos täysikasvuisia hevosia on vähintään kuusi (6) - tehdään aluehallintovirastoon eläinlääkärille Lomake löytyy osoitteesta: lomake: Eläinasiat: ilmoitus eläinten pidosta/ välitystoiminnasta. Ilmoitukseen velvoittavaa toimintaa on mm. hevosten kasvattaminen tai vuokraaminen ja myynti hevosten ottaminen säilytettäväksi, hoidettavaksi, valmennettavaksi tai koulutettavaksi opetuksen antaminen hevosten käytössä ja käsittelyssä muu vastaava ammattimainen tai laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito Myös toiminnan muutoksista tai lopettamisesta on ilmoitettava. Ratsastuspalveluja koskee lisäksi laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sekä asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista. Lain mukaan toiminnanharjoittaja on vastuussa palveluiden turvallisuudesta. Toiminnanharjoittajan tulee laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja, joka sisältää tiedot ratsastuspalvelun turvallisuuden varmistamisesta. Ilmoitus eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueella: - tehdään ennen toiminnan aloittamista kunnan terveydensuojeluviranomaiselle - ilmoitus voidaan vaatia tehtäväksi myös alueella, missä se jo olemassa olevan asutuksen takia katsotaan tarpeelliseksi - lisätietoja terveystarkastajilta LOMAKE: eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asema- tai rakennuskaava-alueella

11 elainsuoja.pdf Hevoseläinten tunnistusasiakirja Komission asetuksen (EY) 504/2008 mukaan kaikilla EU:n alueella olevilla hevoseläimillä on oltava lähtien tunnistusasiakirja. Hevoset ilmoitetaan Suomen Hippokseen (kts. yhteystiedot). (Maa- ja metsätalousministeriön asetus N:o 880/2009 hevoseläinten tunnistamisesta ja merkitsemisestä (muut. N:o 197/2010), Laki eläintunnistusjärjestelmästä N:o 238/2010) 10

12 11 Yhteystiedot Ympäristötoimi Käynti- ja postiosoite: Eeronkatu Jyväskylä Maatalouden ympäristöasiat: Pirkko Hakkarainen (014) Anu Surakka (014) Jätevesiasiat: Pirkko Hakkarainen (014) Seija Hakanen (014) Jätehuolto: Pekka Kupari (014) Toimisto: puh. (014) fax. (014) Sähköpostiosoitteet: avoinna: ma to pe Rakennusvalvonta Käynti- ja postiosoite: Hannikaisenkatu 17 PL 233, Jyväskylä Toimisto: puh. (014) faksi (014) avoinna kesäaikana kesä-elokuu avoinna klo Aluehallintovirasto (AVI) Käynti- ja postiosoite: LSS AVI Ailakinkatu 17 PL 41, Jyväskylä Läänineläinlääkäri: Markku Tikkanen Ympäristöterveydenhuolto Käynti- ja postiosoite Väinönkatu 1a B, 4. krs Jyväskylä Toimisto: puh. (014) faksi (014) Eläintenpitoon liittyvät ilmoitukset: Kirsti Leppänen: (014) Tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvät asiat: Tuula Svan: (014) Maaseutupalvelut Käynti- ja postiosoite: Nevakatu 1 (Huhtasuon terveysaseman 1. kerros) Jyväskylä Tiistaisin Aila Rekola palvelee Korpilahden palvelupisteessä. Maaseutuasiamiehet: Aila Rekola (014) , Viljelypalstojen vuokraus, yksityistieavustukset: Vesa Nerg (014) (klo 8 12) Jyväskylän Energia Asiakaspalvelu puh: (014) Vesihuoltolaitokseen liittyminen: Keijo Pietilä Pirjo Pasanen Suomen Hippos Käynti- ja postiosoite Tulkinkuja ESPOO Vaihde: Fax:

13 Lainsäädäntöä ja ohjeistuksia: Säädökset löytyvät ajan tasalle päivitettyinä osoitteesta Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) ja Laki eräistä naapuruussuhteista ( /26) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamisesta. (931/2000) = Nitraattiasetus Asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Sivutuoteasetus ((EY) N:o 1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM-RMO C4: ohjeita lantalan rakentamiseen Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Jyväskylän kaupungin nettisivut: kunnallinen määräyskokoelma Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräykset Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys Eläinsuojelulaki (247/1996) ja Eläinsuojeluasetus (396/1996 ) Maa- ja metsätalousministeriön päätös (14/EEO/1998): hevosten pidolle asetettavat eläinsuojelu-vaatimukset Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen, Maa- ja metsätalousministeriön Elintarvike ja terveysosaston julkaisu 3/2004. Löytyy internetistä osoitteesta Terveydensuojelulaki (763/1994) ja -asetus (1280/94) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) = Kuluttajaturvallisuuslaki