Ehkäisevän päihdetyön laki ja tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön laki ja tekemättömän ehkäisevän työn hinta Neljän tuulen risteyksessä ehkäisevän työn ytimessä? kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Markkula 1

2 Esitys tarjoaa vastauksia kysymyksiin I. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015): Mitä uutta tuo? II. Mikä voidaan sanoa tekemättömän työn hinnasta? III. Miten kustannustehokkaasti kohti vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä? Markkula 2

3 I. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015): Mitä uutta tuo? Markkula 3

4 Uutta lakitasolla uudenlainen työote Koskee alkoholin ja tupakkatuotteiden sekä huumeiden ja muiden päihtymistarkoituksessa kulutettavien aineiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyviä haittojen ehkäisyä (1 2 ). Korostaa haitat muille kuin käyttäjälle itselleen - näkökulmaa työn perusteluna (3 ). Painottaa tietoa työn perustana (3 ja 5 ). Asemoi ehkäisevän päihdetyön kunnissa osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävää (5 ) Markkula 4

5 Uutta lakitasolla uudenlainen työote Vahvistaa ohjausrakennetta (4 ): Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa koko maassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Ł Tulevaisuudessa maakunnilla keskeinen alueellinen rooli: 1) sote-palveluissa tehtävä ehkäisevä päihdetyö, 2) aluehallintovirastojen nykyiset ehkäisevän päihdetyön tehtävät, 3) alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta Markkula 5

6 Uutta lakitasolla uudenlainen työote Aktivoi uusia toimijoita paikalliseen päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn (5 ): Yleishyödyllisten yhteisöjen lisäksi jatkossa myös elinkeinotoimijat yhteisön jäseninä sekä viranomaiset lainmukaisuuden valvojina. Osallistaa kuntalaiset myös ehkäisevään päihdetyöhön (6 ) Markkula 6

7 Markkula 7

8 Markkula 8

9 II. Mitä voidaan sanoa tekemättömän työn hinnasta? Markkula 9

10 Haitat kuormittavat yksilöä ja läheisiä Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski 4-kertainen. Tupakka aiheuttaa joka kolmannen syöpäsairauden. Keuhkosyöpään sairastuu ympäristön tupakansavusta johtuen hlöä / vuosi. EPT Vuosittain arviolta uutta C-hepatiittitapausta, joista valtaosa suonensisäisillä huumeidenkäyttäjillä. Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain Markkula 10

11 Haitat näkyvät kuntalaisen arjessa Markkula 11

12 Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Runsas alkoholinkäyttö lisää riskiä Sairauspoissaoloihin (Dujits ym. 2007) Työkyvyttömyyseläkkeeseen (Salonsalmi ym. 2012) Tuottavuuden laskuun (Goetzel ym. 2009) Työttömyyteen (Mullahy & Sindelar 1996) Markkula 12

13 Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Työ ja terveys -haastattelututkimuksella v ja v tarkasteltiin vuotiaiden alkoholin käytön yhteyttä itse ilmoitettuihin sairauspoissaoloihin ja työterveyspalveluiden käyttöön Ł Miesten sairauspoissaolot lisääntyivät alkoholin käytön lisääntyessä (pl. korkeasti koulutetut), niin naisilla kuin miehillä riskikäyttäjillä eniten sairauspoissaoloja Ł Työterveyshuollon palveluita eri ryhmät käyttivät yhtä aktiivisesti, mutta alkoholinkäytöstä ei riskikäyttäjiltä kysytty sen useammin kuin muiltakaan. (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): Markkula 13

14 Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Tutkimuksessa seurattiin Pohjois-Suomessa 1966 syntyneiden alkoholinkäyttöä ja sen yhteyttä kuolleisuuteen 31- ja 46- vuotiaina Erikseen tarkasteltiin vain vähän alkoholia käyttäviä, alkoholin riskikäyttäjiä (ns. suurkuluttajat), humalahakuisesti juovia ja alkoholiriippuvaisia Ł 15 vuoden aikana: ¼ alkoholiriippuvaisista, 8 % humalahakuisesti juovista ja 5 % suurkuluttajista oli kuollut (vrt. 2 % vain vähän alkoholia käyttävistä) (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): Markkula 14

15 Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Seurattiin Kansallinen Terveys tutkimuksen 30 vuotta täyttäneiden otoksen alkoholinkäytön yhteyttä pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin 10 vuoden aikana Alkoholinkäyttäjät jaettiin raittiisiin, lopettaneisiin, humalahakuisesti juoviin ja alkoholiriippuvaisiin sekä viikoittaisen kulutuksen mukaisiin ryhmiin (vähän, kohtuullisesti ja riskitason ylittävät juovat) Ł Alkoholiriippuvaiset muita yleisemmin pitkillä (yli 10 päivää) sairauslomilla Ł Naisilla myös humalahakuinen juominen oli yhteydessä etenkin mielenterveyden häiriön perusteella myönnettyihin sairauslomiin, riskikulutus puolestaan minkä tahansa vaivan perusteella annettuihin Ł Alkoholiriippuvaisilla oli 4-kertainen ja alkoholin käytön lopettaneilla yli 2-kertainen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydenhäiriön perusteella (vrt. alkoholia vähän käyttäviin). (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): Markkula 15

16 Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Tutkimuksessa seurattiin Pohjois-Suomessa 1966 syntyneiden alkoholinkäyttöä ja sen yhteyttä työhön osallistumiseen 31- ja 46- vuotiaina Erikseen tarkasteltiin vain vähän alkoholia käyttäviä, alkoholin riskikäyttäjiä (ns. suurkuluttajat), humalahakuisesti juovia ja alkoholiriippuvaisia Ł Alkoholiriippuvaiset osallistuivat selvästi keskimääräistä vähäisemmin työhön, riskikäyttäjillä & humalahakuisesti juovilla vastaava näkyi vain alemmassa koulutusryhmässä (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): Markkula 16

17 Kansantalouden näkökulma: olennaista ehkäistä alkoholin aiheuttamaa työuralta syrjäytymistä Lähde: Paljärvi, Martikainen, Leinonen, Pensola, Mäkelä; PLoS ONE Markkula 17

18 Kuormitus työelämälle: case rahapelit Rahapeliongelmaisista 60 % työssäkäyviä vaikutuksia työelämään tutkittu vasta vähän Rahapeliongelma on norjalaistutkimuksissa yhdistetty töiden laiminlyömiseen: 10 %:lla poissaoloja keskittymisvaikeuksiin (26 %) toistuviin palkkaennakoihin (26 %) ristiriitoihin omaisuusrikoksiin ja kavalluksiin Markkula 18

19 Syy huomioida: haitat kuormittavat >1300 milj. Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski 4-kertainen. EPT Tupakka aiheuttaa joka kolmannen syöpäsairauden. Keuhkosyöpään sairastuu ympäristön tupakansavusta johtuen hlöä / vuosi. n. 630 milj. Vuosittain arviolta uutta C-hepatiittitapausta, joista valtaosa suonensisäisillä huumeidenkäyttäjillä. Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain.? milj Markkula 19

20 Alkoholin ja huumausaineiden (ml. lääkkeiden väärinkäyttö) välittömät kustannukset v Välittömät kustannukset (milj. ) Alkoholi Huumausaineet ja lääkkeiden väärinkäyttö Terveydenhuolto Eläkkeet ja sairauspäivärahat Sosiaalipalvelut ja -turva Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito Oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito Onnettomuus- ja rikosvahingot Ehkäisevä päihdetyö ja valvonta 27 3 Yhteensä Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja THL. (pdf) Markkula 20

21 Alkoholin kaksitehovaikutus: kustannusten lisääminen JA kustannusten maksajien vähentäminen Markkula 21

22 Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Terveydenhuollon kustannuksia ns. tupakkatautien kautta Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Lääkkeet noin vuodeosastohoitopäivää ja noin hoitokäyntiä / vuosi Ł Välittömät terveydenhuollon kustannukset: noin milj Markkula 22

23 Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Tupakointi taustalla tulipaloissa: noin 13 % vakuutusyhtiöiden maksamista palokorvauksista 7 % kuolemaan johtaneista tulipaloista (pl. päihtyneenä sattuneet tulipalot) 5 % kaikista maasto- ja rakennuspaloista ja muista tulipaloista noin 5 7 % palo- ja muu vahingonkorvauksista Ł Tulipaloista välittömiä kustannuksia milj. Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja Markkula 23

24 Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Tulonsiirrot kuormittavat etenkin työnantajia yli 700 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa /vuosi yli sairauslomapäivää / vuosi Ł Välittömät tupakkaehtoiset tulonsiirrot sairauspäivärahan sekä perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeiden osalta 327 milj. Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja Markkula 24

25 Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Välilliset kustannukset tupakkahaitoista Selittää noin 17 % kaikista vuotiaiden kuolemista, pääosa miehiä: noin tupakointikuolemaa / vuosi Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä tupakkatautien vuoksi / vuosi Luvattomia tupakkataukoja / tupakoiva työntekijä 404 (karkea arvio!) / vuosi Ł Kustannuksia (esim. kuolemien ja työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttamat tuotantopanosmenetykset, sairauspoissaolojen ja tupakkataukojen aiheuttamat työpanosmenetykset) noin milj. Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja Markkula 25

26 Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Yhteensä noin 1,5 miljardin taloudelliset kulut, josta valvonta- ja ehkäisykustannukset ovat 2,5 miljoonaa Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja Markkula 26

27 Syy huomioida: Tasan ei käy päihdehaitat Puolet terveyden epätasa-arvosta on selitettävissä alkoholilla ja tupakalla (mittarina väestöryhmien kuolleisuuserot) Työntekijämiehillä jopa 60 % elinajanodotteen välisistä eroista johtuu alkoholista ja tupakasta. Jos alkoholiongelmat olisivat väestössä yhtä yleisiä kuin korkeasti koulutetuilla, alkoholikuolemat työikäisillä vähenisivät n. 60 %. Erot näkyvät jo nuorilla: Alkoholin käyttö ja humalajuominen selvästi lisääntyneet niillä nuorilla, joiden perheiden sosioekonominen asema on heikoin ja joilla masennusta (Torikka ym. 2016) Markkula 27

28 III. Miten kustannustehokkaasti kohti vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä? Markkula 28

29 Ehkäisytoimet voidaan jakaa 1) Johtajuus, tiedostaminen 2) Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen (ml. terveydenhuollon toiminta) 3) Toiminta lähiyhteisöissä 4) Saatavuuden sääntely (esim. ikärajat, myyntiajat ja -paikat) 5) Mainonnan sääntely 6) Hintatasoon vaikuttaminen 7) Haittojen vähentäminen 8) Tilanteen ja toiminnan seuranta Markkula 29

30 OECD arvioinut alkoholihaittojen ehkäisykeinojen kustannusvaikuttavuutta Lähde: OECD. Tackling harmful alcohol use. Economics and public health policy Markkula 30

31 Terveyden edistämisellä ja sairauksien hoitamisella ei tarvitse säästää rahaa; jos säästöä syntyy, sen parempi. Valittujen toimenpiteiden pitää kuitenkin aina olla vaikuttavia ja mahdollisimman pitkälle myös kustannusvaikuttavia. (pääjohtaja Juhani Eskola, THL:n blogi ) Markkula 31

32 Passiivista vai aktiivista toimintaa? Passiivista: ennaltaehkäisyn kohteena olevan henkilön ei itse tarvitse tehdä aktiivisia valintoja. Teho ei ole riippuvainen henkilön omasta päätöksestä. Saavutetaan laajoja massoja. Aktiivista: edellyttää kohteena olevalta henkilöltä tietoista päätöstä toimia toivotulla tavalla. Teho kiinni yksilön valmiudesta tehdä muutos. Tavoitetaan nimenomaan ongelmia kokevia. Molempia tarvitaan: Ennaltaehkäisyn vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden haasteena on tarvittavien toimintojen moninaisuus, yksittäiset toimet eivät yleensä riitä Markkula 32

33 Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma työn tueksi Antaa suuntaviivat tulevien vuosien yhdessä tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle: lain käyttöohje Ohjelma on suunnattu erityisesti: Ehkäisevän päihdetyön toimijoille eri hallinnonaloilla ja kolmannella sektorilla kunnissa ja alueilla Kuntien ja alueiden työtä tukeville kansallisille toimijoille Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille Markkula 33

34 Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman kuusi painopistettä Ehkäisevä päihdetyö (EPT) voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista Näihin liittyen tavoitteet ja kehittämiskohteet: Mitä jo tehtävää toimintaa voisi tehostaa? Onko tarvetta uusille avauksille? Markkula 34

35 III Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa 1/2 Määritä yhtenäiset palvelukohtaiset toimintakäytännöt sosiaali- ja terveyspalveluihin: 1. tunnista varhain, 2. hyödynnä lyhytneuvontaa ja tarvittaessa motivoivaa lähestymistapaa, 3. varmista jatkumo hoitoon & vieroitukseen, 4. kirjaa ylös => johto seuraa ennaltaehkäisyn yleisyyttä Hyödynnä lyhytneuvontaa uusilla areenoilla Huomioi ilmiöiden yhteenkietoutuvuus (ihminen = kokonaisuus) päihteistä tehtävän mini-intervention yhteydessä masentuneisuuden ja psyykkisen kuormittuneisuuden seulonta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien mini-interventio ja tupakasta vieroitus, mutta myös somaattisen terveyden seuranta ja hoito Markkula 35

36 III Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa 2/2 Varmista päihdeasioista vastaavan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tuki ja konsultaatio kaikissa lyhytneuvontaa toteuttavissa sote-palvelupisteissä. Hyödynnä muut mahdollisuudet varhaisen tuen piiriin ohjaamiseen (esim. alaikäisen huumausaineen käyttörikokseen syyllistyneen viranomaispuhuttelu rikosoikeudellisen seuraamuksen sijaan) Kehitä etsivän työn menetelmiä (ml. monialainen yhteistyö) Nuoret ja iäkkäät Huumeita käyttävät Markkula 36

37 Esimerkkinä ikäihmiset Riskitietoisuutta mukaan ikäihmisten palveluihin Kartoita alkoholin käyttötavat, tupakointi ja rahapelaaminen sekä arvioi riskit osana palvelutarpeen arviointia ja hyvinvointia edistävää kotikäyntiä. Ota käyttöön mahdollisuudet tiedon jakamiseen, puheeksiottoon ja tuen piiriin ohjaamiseen myös neuvontapalveluissa ja päiväkeskuksissa. Kehitä edelleen ja ota käyttöön ikäihmisten tarpeisiin räätälöityjä menetelmiä ja palveluita. Osaamista kehitettävä edelleen: esim. päihdeasiakkaan kohtaaminen & peliongelman tunnistaminen ja puuttuminen Markkula 37

38 IV Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Lähde mukaan toteuttamaan alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitettyä Pakka-toimintamallia ( > Ehkäisevän päihdetyön menetelmät > VerkkoPakka) Kehitä ja ota käyttöön toimintamalleja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi (esim. lupalausuntomenetelmä). Lisää yhteistyötä poliisin, valvontaviranomaisten, järjestöjen ja elinkeinon kanssa: humalajuomisesta aiheutuvien häiriöiden ja väkivallan vähentämiseksi ikärajojen noudattamisen varmistamiseksi. Tue elinkeinon omavalvontatoimintaa Markkula 38

39 Tarkista tehdäänkö kunnassasi / alueellanne ehkäisevää päihdetyötä Pakan mukaisesti? 1. Pakka-toiminnan koordinoinnista vastaava on nimetty ja resursoitu. 2. Pakka-toimintaa on käsitelty poliittisessa päätöksenteossa. 3. Tarjontatyöryhmä on suunnitellut ja kehittänyt toimintaa. 4. Ikärajavalvontaa on tehostettu yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. 5. Päihtyneille myynnin ja anniskelun valvontaa on tehostettu yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. 6. Toiminnassa on huomioitu kaikkien ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuuden sääntely. 7. Yhteistyöhön on aktivoitu alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaisia ja/tai rahapeliyhteisöjä. 8. Alkoholin, tupakan ja rahapelaamisen saatavuuden kehitystä ja/tai elinkeinon vastuullisuutta on seurattu (esim. ostokokeet, asiakasarvioinnit, päihdetilannekyselyt). 9. Pakka-toiminnassa on hyödynnetty yhteisövaikuttamista (osallistetaan asukkaita ja nuoria esim. päihdefoorumit, kampanjakyselyt, oppilaitosyhteistyö). 10. Medialle on tiedotettu Pakka-toimista ja päihdetilanteesta saatavuuden ja vastuullisuuden osalta Markkula 39

40 Tutustu tukimateriaaleihin Markkula 40

41 Lailla, toimintaohjelmalla sekä ennen kaikkea kunnassa ja alueilla tehdyllä työllä Ikävälästä Kivalaksi Markkula 41

42 Kiitos huomiostanne! Lisätietoja: Painotuote: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. E-kirja: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Verkkosivut: Ehkäisevän päihdetyön uutiskirje: THL: Jaana Markkula, Markkula 42