Hanhikiven ydinvoimalaitoksen satama, jäähdytysveden ottorakenne
|
|
- Teuvo Armas Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä Jussi Kokkinen versio
2 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 2 (17) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ TEHDYT TUTKIMUKSET TYÖVAIHEET SUUNNITELMA Koordinaatisto ja vertailutaso Mitoitusalus Meriväylä Varavesi Linjaus ja merkintä Väylän leveys Kaarteet Ankkurointialueet Risteävät putkijohdot ja kaapelit Satama-allas Laituri Jäähdytysveden varaottouoma Jäähdytysveden ottorakenne Työpato Aallonmurtajat Penkereen mitat Penkereiden rakentaminen RUOPPAUSTYÖT Irtomaiden ruoppaus Vedenalainen louhinta Läjitys Läjitys maalle Läjitys mereen MAANLEIKKAUS JA LOUHINTA KUIVATYÖNÄ Louhinta Työpadon poistaminen TÖIDEN KESTO... 13
3 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) 1 Yleistä Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosyksikön. Laitoksen polttoainehuoltoa varten tarvitaan satama ja satamaan johtava meriväylä. Laitoksen rakennusaikana ja myöhemmin vuosihuoltojen aikana satamaa tarvitaan muun muassa suurten komponenttien kuljetuksessa. Meriväylä jakautuu rakenteellisesti kahteen osaan, satama-altaan suulta ulos johtavaan varsinaiseen meriväylään ja satama-altaaseen. Satamaan kuuluvat aallonmurtajat, satama-allas ja laituri. Satama rakennetaan märkätyönä. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesi otetaan satama-altaasta kalliotunnelin kautta laitokselle. Jäähdytysvesitunnelin suulle tehdään betonirakenne, johon sijoitetaan karkeavälppä ja sulkuluukut. Tunnelin suun betonirakenne liitetään tiiviisti kalliotunneliin. Tunnelin suun rakenne tehdään kuivatyönä kalliokaivannossa. Kalliotunnelia ei käsitellä tässä selostuksessa. Meriväylä ja satama-allas toimivat osana ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden ottokanavaa. Veden laadun varmistamiseksi altaan syvyys tulee selvästi suuremmaksi kuin alusliikenteen kannalta olisi välttämätöntä. Riittävän jäähdytysveden saannin varmistamiseksi rakennetaan sataman eteläpuolelle jäähdytysveden varaottouoma. Varaottouoma liitetään satama-altaaseen sulkurakenteen kautta. Sataman sijaintipaikka Hanhikiven niemen eteläpuolella Sotalisun ja Porrauksen niemekkeiden välissä on matalaa, karikkoista rantaa. Avomeri aukeaa suoraan rannasta, tosin kaakon suunnassa noin kilometrin etäisyydellä satamapaikasta on matalikko. Satama-altaan alueella vesi syvenee tasaisesti avomerta kohden, suunnitellun läntisen aallonmurtajan kohdalla vesisyvyys on noin neljä metriä. Hanhikiven edustalla ei luoteen suunnassa ole lainkaan saaria tai matalikkoja ja merenpohja viettää varsin tasaisesti aina 10 m syvyyteen saakka. Tehtyjen tutkimusten mukaan merenpohjan pintakerros on hiekkaa, soraa ja moreenia, suuremmissa vesisyvyyksissä on löytynyt myös savea. Pinnalla on paljon kiviä ja myös lohkareita esiintyy. Irtomaakerroksen paksuus vaihtelee nollan ja seitsemän metrin välillä. Alueen hieno hiekka liikkuu virtausten mukana. Kallion pinnan taso vaihtelee +0,5-11 siten, että kalliossa on suunnilleen koillis-lounas suuntaisia harjanteita. Satamaa lähin mareografi sijaitsee Raahessa, noin 16 km koilliseen Hanhikiveltä. Tilastojen mukaan Raahessa alin mitattu vedenpinnankorkeus on ollut -129 cm ( ) ja ylin +162 cm ( ). Laituri ja satamakenttä sijoitetaan Sotalisun niemekkeelle. Laituri rakennetaan maantai kallionvaraisena betonirakenteena. Valittu satamapaikka on varsin avoin, jonka vuoksi satama suojataan aallonmurtajin. Läntinen aallonmurtaja on 370 m pituinen. Pohjoistuulilta suojaa Porrauksen niemeke ja sen jatkeena 100 m pituinen aallonmurtaja. Väylä tulee satamaan luoteesta ja muodostaa itsenäisen sisääntuloväylän avomereltä.
4 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 4 (17) Tehdyt tutkimukset 3 Työvaiheet Vuonna 2009 Merenkulkulaitoksen tekemä linjaluotaus kattaa meriväyläalueen aivan sen ulkopäätä lukuun ottamatta. Linjaluotaus ulottuu noin 2,3 m vesisyvyyteen ja kattaa siten satama-altaan lounaisosan. Luode Consulting Oy on tehnyt alueella virtausmallinnukseen liittyviä luotauksia vuosina Vuonna 2012 alueella tehtiin seismisiä luotauksia kolmella linjalla ja niiden lisäksi porakonekairauksia 32 pisteessä. Kairausten yhteydessä otettiin pohjasta häiriintyneitä näytteitä kahdeksasta pisteestä. Vuonna 2012 otettiin alueelta myös pohjanäytteitä 17 pisteestä sedimenttitutkimuksia varten. GTK teki alueella akustis-seismisen luotaustutkimuksen vuonna Meriväylän, jäähdytysveden varaottouoman, satama-altaan, laiturin ja jäähdytysveden ottorakenteen suunnitelma perustuu alla esitettyyn alustavaan työvaiheistukseen (ks. myös liitepiirustus 3). Ruoppauksesta saatua louhetta käytetään aallonmurtajien rakentamiseen. Eteläisen aallonmurtajan alkupäähän muodostetaan ruoppausmateriaalia vastaanottava proomuterminaali rakentamisen alkuvaiheessa, jotta laitosalueen täyttöihin soveltuva ruoppausmateriaali on mahdollista kuljettaa hyödynnettäväksi laitosalueen täytöissä (kauharuoppaaja -> palkoproomu -> proomuterminaali -> laahakaivuri -> kasa aallonmurtajalla -> kaivuri / pyöräkuormaaja -> dumpperi -> täyttöalue). Jäähdytysveden varaottouoman sulkurakenteen kohdalle täytetään tilapäinen penger. Merialueella tehtävät ruoppaukset toteutetaan seuraavassa järjestyksessä: laiturialue, jäähdytysveden ottorakenteen tulokanava, satama-allas/meriväylä ja jäähdytysveden varaottouoma. Satama-altaan aallonmurtajat rakennetaan louheen saatavuuden mukaisesti. Laiturin tulee olla käyttövalmiina, kun meriväylä ja satama-allas on ruopattu. Väylän turvalaitteet asennetaan mahdollisimman pian ruoppaustöiden valmistuttua. Jäähdytysveden ottorakenteen työpato tehdään, kun ruoppaus / vedenalainen louhinta on edennyt riittävän kauas suunnitellun patolinjan sisäpuolelle. Tämä on edellytys, jotta vältytään räjäytyksiltä työpadon purkuvaiheessa. Jäähdytysveden ottorakenteen maanleikkaukset ja louhinnat sekä betonirakenteet tehdään kuivatyönä työpadon rakentamisen ja rakennuskaivannon kuivaksipumppaamisen jälkeen. Turvallisuusvaatimusten takia kaikki louhinnat tulee tehdä ennen voimalaitoksen betonivaluja. Jäähdytysveden ottorakenteen työpato poistetaan vasta sen jälkeen, kun ydinvoimalaitosta aletaan ottaa käyttöön, ja jäähdytysvesi voidaan laskea tunneliin. Jäähdytysveden varaoton sulkurakenteen tulee olla valmis ennen laitoksen käyttöönottoa, mutta muuten se on hyvä rakentaa heti sataman valmistuttua. Mahdolliset louhinnat sulkurakenteen kohdalla on niin ikään tehtävä ennen voimalaitoksen betonivalujen alkamista. Satama-altaan suun sisäpuolelle sedimenttien pysäyttämiseksi rakennettava pohjapato toteutetaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa rakentamista, jotta meriväylän täysi kulkusyvyys on käytettävissä mahdollisimman pitkään.
5 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) 4 Suunnitelma 4.1 Koordinaatisto ja vertailutaso 4.2 Mitoitusalus 4.3 Meriväylä Varavesi Suunnitelma on laadittu ETSR-GK24 koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään N2000. Satama-altaan kulkusyvyyden määrittelyssä vertailutasona on käytetty Raahen teoreettista keskivedenkorkeutta MW2012, jonka nollakohta on 0,126 m ylempänä kuin N2000 nollakohta (syvyys 6,126 m MW2012 vastaa tasoa -6,000 N2000). Satama-altaan ja laiturin mitoitusaluksena on käytetty SKB AB:n rakenteilla olevaa alusta Sigrid, jonka päämitat ovat: pituus 99,5 m leveys 18,6 m syväys 4,5 m. Väylän kulkusyvyys on 7,0 m. Laitoksen rakennusvaiheen jälkeen, kun pohjapato asennetaan paikalleen satama-altaan suulle, väylän kulkusyvyyttä pienennetään. Varavetenä on käytetty 1,1 m, joka on 16 % kulkusyvyydestä. Siten väylän haraussyvyys on 8,1 m (MW2012), joka vastaa tasoa -8,0 N2000. Aluksen nopeuspainuman eli squatin kannalta mitoittava kohta on satama-altaan suulla pohjapadon kohdalla, missä myös aallonmurtajat ovat väylää lähinnä. Gulievin menetelmän mukaan mitoitusaluksen squat 4 solmun nopeudessa on noin 0,2 m keskivedellä, joten mitoitusaluksen aluksen ja pohjapadon harjan väliin jää 1,4 m vettä. Väylän ja aluksen mittojen suhteet poikkeavat hieman Gulievin menetelmän soveltuvuusalueesta, joten laskelmaan sisältyy epävarmuutta. Lasketun nopeuspainuman jälkeen reservissä on kuitenkin vielä lähes puolitoista metriä vettä, joten vesisyvyys on arvioitu riittäväksi Linjaus ja merkintä Väylä alkaa avomereltä ja se koostuu kahdesta linjasta, joiden välillä on 24,8 asteen käännös. Väylän kokonaispituus on 2,4 km. Väylä merkitään linjatauluin (4 kpl) ja kelluvin turvalaittein (8 kpl). Satama-altaassa on lisäksi kolme kelluvaa turvalaitetta.
6 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 6 (17) Väylän leveys Kaarteet Merenkulkulaitoksen väylänsuunnitteluohjeiden mukaan yksikaistaisen väylän leveys saadaan seuraavasti: navigointikaistan leveys 3,0 b mitoitusaluksen leveys (1,0 b) aluksen ohjattavuus keskinkertainen (0,5 b) olosuhteet vaikeat (1,0 b) varavesi % (0,2 b) pohja epätasainen ja kova (0,2 b) hyvät turvalaitteet (0,1 b) luiskavara (2 x 0,5 b) 1,0 b Yhteensä 4,0 b Väylänsuunnitteluohjeiden mukainen minimileveys on siis 4,0 x 18,6 m = 74,4 m. Väylän pohjan leveydeksi on valittu 80 m, jolloin väylän pohjan kulmiin jää liettymisvaraa. Satamassa väylä levenee kääntöaltaaksi, jonka halkaisija on 200 m. Laituri sijaitsee kääntöaltaan vieressä. Väylällä on yksi 24,8 kaarre. Merenkulkulaitoksen väylänsuunnitteluohjeiden mukaan 0 30 suunnanmuutosten kaarresäteeksi suositellaan 5 10 mitoitusaluksen pituutta. Kaarresäteen arvona on käytetty 995 m eli 10 x aluspituus Ankkurointialueet Väylällä ei ole ankkurointialueita Risteävät putkijohdot ja kaapelit 4.4 Satama-allas 4.5 Laituri Väylällä ei ole risteäviä putkijohtoja tai kaapeleita. Satama-altaan syvyys määritetään voimalaitoksen jäähdytysveden tarpeen kautta. Varavesi satama-altaassa on 3,1 m. Kääntöympyrän halkaisija on kaksinkertainen mitoitusaluksen pituuteen nähden eli 200 m. Mitoitusalusta pidemmät alukset tarvitsevat todennäköisesti hinaaja-avustusta laituriin tullessaan ja lähtiessään. Satama-altaan suun sisäpuolelle rakennettavan pohjapadon tarkoituksena on ehkäistä sedimenttien pääsy satama-altaaseen ja edelleen voimalaitoksen jäähdytysveteen. Pohjapato tehdään murskeesta ja sen harjan on tasolla -6,0. Laituri rakennetaan teräsbetonista ja se koostuu 120 m pitkästä päälaiturista ja laiturin maanpuolen päätyyn rakennettavasta 20 m leveästä roro-rampista. Laiturin kansi tulee tasoon +3,0 ja haraussyvyys laiturin vierellä on 10,1 m (MW2012). Laituri pe-
7 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) rustetaan tasatun murskearinan varaan. Satama-allas kaivetaan siten, että laituria voi tarvittaessa käyttää noin 180 m pitkä alus. Laiturin taustalle täytetään noin 60 m leveä satamakenttä lähinnä voimalaitoksen rakennus- ja huoltotöiden aikaista lastinkäsittelyä varten. Satamakentän täyttöön tarvitaan louhetta noin m3rtr. Louhe saadaan satama-altaan louhinnoista. 4.6 Jäähdytysveden varaottouoma Laivaväylä toimii jäähdytysveden oton pääasiallisena yhteytenä mereltä satamaaltaaseen. Jäähdytysveden oton varayhteys toteutetaan satama-altaan eteläosaan. Varayhteyteen kuuluu 40 m leveä kanaali, jonka pohja on vähintään tasolla -6,0. Kanaali ulottuu noin 700 m päähän satama-altaasta etelään siten, että kanaalin lähtöpiste on saarten ja matalikon suojassa. Aallonmurtajaan rakennetaan kanaalin kohdalle sulkurakenne, joka pidetään normaalisti kiinni avoveden aikaan. Sulkurakenne mitoitetaan siten, että koko jäähdytysvesivirtaaman tullessa rakenteen läpi on virtausnopeus rakenteen kohdalla noin 0,5 m/s. Sulkurakenne koostuu kolmesta virtausaukosta, jotka suljetaan settilankuin. Kunkin virtausaukon leveys on noin 12 m ja korkeus 3,5 m. Virtausaukkojen settiurat asennetaan kasuunirakenteisiin, joiden leveys on noin 6 m. Koko sulkurakenteen leveys on siten 60 m. Sulkurakenteen yli rakennetaan työskentelysilta, jolta käsin settilankkuja käsitellään. Työskentelysilta toimii myös ajoyhteytenä läntiselle aallonmurtajalle. 4.7 Jäähdytysveden ottorakenne Työpato Voimalaitoksen jäähdytysvesi otetaan satama-altaasta kalliotunnelia pitkin. Tunnelin suuaukko suojataan betonirakenteella, johon sijoitetaan karkeavälppä. Samaan betonirakenteeseen sijoitetaan myös sulkuluukut, joilla veden pääsy tunneliin voidaan tarvittaessa estää. Jäähdytysveden ottorakenteen yläpinta on tasolla +5,0, mikä varmistaa pääsyn sulkurakenteiden luokse myös erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vedenimuaukkojen yläpinta on tasolla -4,0 ja alapinta -11,0. Rakenteen pohja on tasolla -13,0. Levyttä rakenteella on 17,0 m ja pituutta 15,0 m. Ottorakenne ankkuroidaan tiiviisti kallioon. Jäähdytysveden ottorakenne rakennetaan siten, että tunnelin suuaukon rakenteet tehdään kuivatyönä työpadon suojassa. Jäähdytysveden ottorakenteen työmaan suojaksi rakennetaan noin 120 m pitkä työpato. Padon ytimen muodostaa porapaaluseinä, joka upotetaan tiiviisti kallioon. Porapaaluseinän tueksi ja työskentelyalustaksi rakennetaan patolinjalle murskepenger. Työpato rakennetaan ottovesikanavan poikki alueelle, jossa kanava on märkätyönä ruopattu ja louhittu määräsyvyyteensä, jotta työpatoa aikanaan purettaessa ei enää jouduta louhimaan. Tarvittaessa kallio tiivistysseinän alapuolella tiivistetään injektoimalla. Työpadon rakentamisen työjärjestys: 1. työpadon alueen ruoppaus ja louhinta märkätyönä vähintään 25 m patolinjan sisäpuolelle 2. työpatopenkereen rakentaminen murskeesta
8 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 8 (17) porapaaluseinän asentaminen patopenkereen läpi 4. altaan ottaminen kuiville 5. ottorakenteen alueen työt kuivatyönä työpadon suojassa 6. veden lasku altaaseen ja työpadon poisto, kun laitosta aletaan ottaa käyttöön Patoturvallisuus 4.8 Aallonmurtajat Työpadot kuuluvat patoturvallisuuslain piiriin. Tässä kuvattujen rakenteiden riskit liittyvät eroosioon sekä mahdollisesti routimiseen. Eroosio aiheutuu aallokon ja jäiden kuluttavasta vaikutuksesta rakenteen pintakerroksissa. Padon harjan korkeus ja leveys ovat riittävät estämään aallon ylilyönnin sisäluiskan puolelle. Tukipenkereen materiaalin valinnalla ehkäistään mahdollisia routavaurioita. Pato tehdään jäähdytysveden ottorakenteen rakentamista varten ja suojaamaan jäähdytysveden ottotunnelin voimalaitostyömaan kaivannon louhintaa. Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi vaaraa työmaalla työskenteleville Työpadon suotovesien ulospumppauksen määrää seurataan säännöllisesti. Tukipenkereen painumia ja erityisesti sisäluiskan muodon pysyvyyttä seurataan säännöllisin mittauksin. Voimalaitoksen työmaalla olevilla läjitysalueilla pidetään aina varalla vähintään 5000 m 3 työpatorakenteen korjaamiseen soveltuvaa louhetta ja moreenia. Satama-allas suojataan aallonmurtajin. Ne on suunniteltu louhepenkereinä, joiden merenpuolen luiska verhoillaan lohkarein ja muotoillaan ahtojäiden murtamisen ja pysäyttämisen kannalta edullisesti. Penkereiden altaanpuoleinen luiska verhotaan hienolouheella. Aallonmurtajaan jätetään meriväylän kohdalle aukko laivaliikenteelle ja jäähdytysveden ottamista varten. Aukon sisäpuolelle rakennetaan pohjapato, jokaehkäisee sedimenttien pääsyä satama-altaaseen. Pohjapadon harja on tasolla -6,0. Läntinen aallonmurtaja liittyy satamakenttään yhdyspenkereellä, johon liittyy jäähdytysveden varaottouoma settiseinin suljettavalla virtausaukolla Penkereen mitat Aallonmurtajien harja nostetaan tasolle +4,0, mikä on yli kaksi metriä ylimmän Raahessa havaitun vedenpinnan yläpuolella. Aaltomallinnuksen mukaan Hanhikiven edustalla voi esiintyä merkitsevä aallonkorkeus 2,0 m 2,9 m tuulilla, jotka oli mitattu Nahkiaisen mittausasemalla marraskuussa Penkereen harjan leveys on 7,0 m. Penkereen leveys on määritelty jäävoimien mukaan. Laskennallisen tarkastelun mukaan 7,0 m harjan leveys riittää aiheuttamaan riittävän suuren kitkavoiman vastustamaan vaakasuoraa jäävoimaa. Penkereen ulkoluiskan kaltevuus on 1:2. Penkereen sisäluiskan kaltevuus on 1:2. Ulkoluiska verhoillaan lohkarein, joiden paino on vähintään 750 kg. Lohkareverhouksen paksuus on vähintään 1,5 m. Sisäluiska verhoillaan hienolouheella (0 150) vähintään 0,5 m paksulti. Louherungon ja sisäluiskan verhoilun väliin asennetaan suodatinkangas, jolla ehkäistään verhoilumateriaalin valuminen louheen sekaan. Läntinen aallonmurtaja liittyy Sotalisun niemekkeeseen noin 180 m pituisella yhdyspenkereellä. Yhdyspenkereeseen rakennetaan jäähdytysveden varaottouoman sul-
9 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) kurakenne, joka on pituudeltaan noin 60 m. Sulkurakenteen jälkeen aallonmurtaja kääntyy kaakko-luode suuntaiseksi ja jatkuu luoteessa satama-altaan suulle. Kaakkoon aallonmurtaja jatkuu noin 80 m suojaamaan sulkurakennetta. Läntisen aallonmurtajan kokonaispituus yhdyspenkereineen on noin 550 m. Massoja läntiseen aallonmurtajaan tarvitaan noin m 3 rtr. Pohjoinen aallonmurtaja alkaa Porrauksen niemekkeeltä ja jatkuu noin sadan metrin matkan länsilounaaseen satama-altaan suulle. Pohjoisen aallonmurtajan pituus on noin 100 m. Massoja pohjoiseen aallonmurtajaan tarvitaan noin m 3 rtr. Varsinaiset aallonmurtajat liitetään maalle rakennettavin suojapenkerein voimalaitosalueen yleistäyttöihin. Suojapenkereillä turvataan voimalaitoksen jäähdytysveden laatu poikkeuksellisen korkean veden vaikutuksilta. Pengermassamääräarvio [m 3 rtr] louhe ruoppauksesta Läntinen aallonmurtajapenger Pohjoinen aallonmurtajapenger eteläinen suojapenger maalla pohjoinen suojapenger maalla sataman suun pohjapato Jäähdytysveden työpato ottorakenteen YHTEENSÄ Penkereiden rakentaminen 5 Ruoppaustyöt Aallonmurtajien louherungot rakennetaan osittain ruoppausten massoista ruoppaustyön yhteydessä purkamalla louhe suoraan proomuista pengerrakenteeseen. Penkereiden yläosat, jonne proomulla ei pääse, rakennetaan vedenpinnan tasoon laahakaivurilla tai pitkäpuomikaivinkoneella louheesta, joka on tuotu proomulla penkereen vierelle. Ne on mahdollista rakentaa myös normaalina päätypengerryksenä. Penkereen rakenne tiivistetään jyräämällä tai pudotustiivistyksenä. Lopuksi penkereen harja rakennetaan louheesta lopulliseen tasoonsa ja tehdään luiskaverhoilut valmiiksi. Massat aallonmurtajien ja suojapengerten rakentamiseen saadaan ensisijaisesti sataman ja väylän ruoppauksista ja louhinnoista. Meriväylä ja satama-allas ruopataan yhtenä ruoppauskohteena, joka jaetaan tarvittaessa useaan ruoppausurakkaan. Ruopattavia massoja on noin m 3 ktr, josta noin m 3 ktr on kalliota. Pohjatutkimusten perusteella noin m 3 ktr massoista soveltuu mahdollisesti imuruoppaukseen. Imuruoppauksen edellytyksiä huonontaa pohjamateriaalin kivisyys. Kevyemmällä imuruoppauskalustolla voidaan ruopata hiekkaa yli 6 m syvyydestä. Pienempi vesisyvyys tai karkeampi materiaali edel-
10 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 10 (17) lyttää tehokkaalla leikkurilla ja pumpuilla varustetun imuruoppaajan käyttöä tai kauharuoppausta. Vedenalainen louhinta tehdään pääosin satama-altaassa ja väylän satamanpuoleisessa päässä. Jäähdytysveden varaottouoma muodostaa oman ruoppauskohteensa. Ruopattavia massoja on noin m 3 ktr, josta noin m 3 ktr on kalliota. Vedenalaista louhintaa tehdään kanaalin eteläosassa. Ruoppauksissa luiskankaltevuus irtomaassa on 1:6 ja kalliossa 7:1. Ruoppausmassat käytetään mahdollisuuksien mukaan aallonmurtajien ja satamakentän rakenteisiin sekä voimalaitosalueen muihin täyttöihin. Pohjatutkimustietojen mukaan ruoppausmassat soveltuvat täyttöihin. Massat, joita ei pystytä hyödyntämään laitosalueen täytöissä, läjitetään meriläjitysalueelle (esim. savilinssi). Ruoppauksesta saatavan louheen arvioidaan riittävän aallonmurtajien ja suojapenkereiden rakentamiseen. Ruoppausmassamääräarvio [m 3 ktr] irtomaata kalliota Satama-allas ja vedenottorakenteen märkätyöosuus Meriväylä Jäähdytysveden varaotto YHTEENSÄ Irtomaiden ruoppaus Imuruoppaaja pystyy ruoppaamaan maa-ainesta, joka on raekooltaan enintään soraa. Imuruoppaus on tehokas ruoppausmenetelmä ja siksi sitä käytetään mahdollisimman paljon. Imuruoppauksessa ruoppaustyön kulku on seuraava: 1 Imuruoppaaja imee ruoppausmassan veden mukana joko ruumaansa tai pumppaa sen suoraan putkea pitkin läjityskohteeseen. Tarvittaessa tiiviin maakerroksen irtoamista pohjasta autetaan mekaanisella leikkurilla tai vesisuihkulla. 2 Ruumasta imuruoppaaja pumppaa tai pudottaa massan läjityskohteeseen. 3 Läjitettäessä massa maalle estetään sen valuminen penkerein. Penkereen sisällä vesi erottuu massasta ja se johdetaan takaisin mereen. Kauharuoppaus soveltuu kaikenlaisen irtaimen aineksen ruoppaamiseen. Isot lohkareet täytyy ennen ruoppausta hajottaa pienemmiksi. Kauharuoppauksen ruoppausteho on yleensä pienempi kuin imuruoppauksessa. Kauharuoppauksessa ruoppaustyön kulku on seuraava: 1 Ruoppausmassa irrotetaan pohjasta ruoppaajan kauhalla. 2 Ruoppausmassa nostetaan kauhassa pintaan ja edelleen proomuun. 3 Proomun täytyttyä se ajetaan aallonmurtajarakenteen kohdalle sellaiseen paikkaan, johon ruopattu materiaali on tarkoitus käyttää (louhe aallonmurtaja poikkileikkauksen reu-
11 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) noille ja hienompi kitkamaa poikkileikkauksen keskelle). Proomu puretaan joko pohjaluukusta tai avaamalla proomun pohja (palkoproomu). 4 Aallonmurtajan täytön edetessä vaiheeseen, jossa proomulla ei enää pääse rakenteen kohdalle, puretaan ruopattu aines proomusta aallonmurtajan viereen, mistä se siirretään esim. pitkäpuomikaivinkoneella tai laahakaivurilla aallonmurtajarakenteeseen. 5 Aallonmurtajarakenteiden ollessa valmiit, puretaan voimalaitosalueen täytöissä hyödynnettävä ruoppausmassa proomusta aallonmurtajan vierelle mereen, mistä kaivinkone siirtää sen kasalle aallonmurtajan viereen maalle. Kasalta massat viedään kuorma-autoilla täyttökohteisiin. 5.2 Vedenalainen louhinta 5.3 Läjitys Pohjatutkimusten mukaan kallionpinta on väylän ulko-osalla ruoppaustason yläpuolella ainakin neljällä erillisellä alueella. Korkeimmillaan kalliopinta on noin tasolla -3 eli rintauksen korkeudeksi tulee noin viisi metriä. Kallion pinnan taso kuitenkin vaihtelee voimakkaasti. Louhinta suoritetaan tavanomaisilla vesirakennuksen menetelmillä. Räjäytyskentät porataan ja panostetaan työlautalta. Reikätiheys, ohiporaus ja ominaispanostus ovat suurempia kuin normaalissa avolouhinnassa, jotta varmistetaan kallion irtoaminen. Syntynyt louhe ruopataan kauharuoppauksena. Räjäytysaineena käytetään vedenalaiseen louhintaan soveltuvia räjähteitä, joiden typpijäämä on mahdollisimman alhainen. Tehtyjen tutkimusten mukaan louhe ja ruoppausmassat soveltuvat mm. aallonmurtajien ja työpatojen sekä voimalaitosalueen täyttömateriaaliksi. Louheen kustannustehokkain käyttökohde ovat aallonmurtajat, koska tällöin materiaalin siirrot jäävät minimiin. Aallonmurtajiin voidaan käyttää arviolta noin koko hankealueella syntyvistä 15% ruoppausmassoista. Loput massoista käytetään laiturin taustatäyttöön ja laitosalueen yleistäyttöihin. Mikäli ruoppausmassa on täyttöön soveltumatonta (esim. savilinssi), läjitetään se meriläjitysalueelle. Massatasapaino irtomaata kalliota Ruoppaus ja maanleikkaus [m3ktr] massakerroin ktr->rtr 1,2 1,7 täyttöihin sijoitettavaa massaa [m3rtr] Aallonmurtajat ja penkereet [m3rtr] Satamakenttä [m3rtr] Meriläjitykseen [m3ktr] Maaläjitykseen [m3rtr] Läjitys maalle Läjitysallas Imuruoppauksessa maalle läjitettäessä ruoppausmassa siirretään läjityskohteeseen pumppaamalla, mikä on mahdollista massan suuren vesipitoisuuden vuoksi. Tällöin
12 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 12 (17) ruoppausmassan valuminen läjityskohteessa rajataan penkerein. Penkereet rakennetaan louherunkoisina ja niiden sisäpuoliseen luiskaan asennetaan geotekstiili, joka ehkäisee ruoppausvedessä olevien pienien partikkelien huuhtoutumisen louhepenkereen läpi takaisin mereen. Läjitysaltaan reunapenkereen harja on tasolla +5,5 ja harjan leveys on 4 m. Massa varastoidaan läjitysaltaisiin ja käytetään rakentamisen edetessä mahdollisuuksien mukaan voimalaitosalueen täyttöihin (Kuva liitteenä) Vesien hallinta Ruoppausmassasta erottuva vesi ohjataan hallitusti takaisin mereen selkeytysaltaan ja ylivuotorakenteen kautta. Reunapenkereen läpi suotautuva vesi ohjataan mereen ojien tai muiden kuivatusrakenteiden kautta. Läjitysallas jaetaan osastoihin tarpeen mukaan siten, että osa-altaan täytyttyä läjitys siirretään seuraavaan altaaseen. Imuruoppauksesta maalle läjitettävä materiaali on hiekkaa ja soraa, josta vesi valuu nopeasti pois, joten täytetty allas voidaan ottaa suhteellisen nopeasti uudelleen käyttöön Kauharuoppaus Läjitys mereen Kauharuoppauksessa proomukalustolla täyttöihin käytettävä ruoppausmassa puretaan proomusta pudottamalla joko suoraan rakenteeseen (aallonmurtajat) tai aallonmurtajan vierelle muodostettuun tilapäiseen proomuterminaaliin. Proomuterminaali on ruoppausmassasta tehdyin pohjapadoin muotoiltu allas, johon proomu pudottaa lastinsa. Pohjapadolla ehkäistään ruoppausmassan leviämistä. Proomuterminaalista massa siirretään esimerkiksi laahakaivurilla aallonmurtajan rakenteeseen tai kasalle aallonmurtajan vierelle ja edelleen kasalta laitosalueella sijaitsevalle läjitysalueelle tai voimalaitoksen täyttöihin. Kasalla vesi valuu pois massasta, joten läjitysalueella ei tarvita erityisiä allasrakenteita näitä massoja varten. Ruoppausten päätyttyä terminaalin pohjapadot poistetaan ja niiden massat viedään täyttöihin. Täyttöihin soveltumaton ruoppausmassa läjitetään mereen. Meriläjitysalueella massa pudotetaan proomusta tai hopperista merenpohjaan siten, että massa jää suunnitellun läjitystason alapuolelle. Meriläjitysalue sijaitsee noin 8 km etäisyydellä satamaalueelta ja sen pinta-ala on noin 190 ha. Vesisyvyys alueella on noin 25 metriä. Läjitys tehdään tason MW m:n alapuolelle, jolloin alueen tilavuus on noin 1,5 miljoonaa m 3. Vesiläjitysalueen kulmapisteiden koordinaatit ovat (ETRS-GK24): N = E = N = E = N = E = N = E = Maanleikkaus ja louhinta kuivatyönä Jäähdytysvesitunnelin suuaukon louhinta- ja maanleikkaustyöt tehdään kuivatyönä. Työalueen ympärille rakennetaan työpato, joka louhitun kalliokanavan kohdalla toteutetaan maapenkereen tukemana porapaaluseinämänä. Maanleikkauksessa ja kallion louhinnassa käytetään tavallisia kuivan maan työmenetelmiä ja koneita. Maanleikkauksessa luiskankaltevuus on 1:2 ja louhittaessa 7:1.
13 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) Massat käytetään mahdollisuuksien mukaan satamakentän täyttöihin ja voimalaitosalueen muihin täyttöihin. Pohjatutkimustietojen mukaan massojen arvioidaan soveltuvan täyttöihin. Täyttöihin kelpaamaton materiaali (esim. savilinssi) viedään maalla sijaitsevalle läjitysalueelle, jossa se ei haittaa myöhempää rakentamista. Arvioidut kaivu- ja louhintamäärät ovat seuraavat: Maanleikkaus (hiekkaa, soraa ja moreenia) Kallion louhinta YHTEENSÄ määrä [m3ktr] 6.1 Louhinta Pohjatutkimusten perusteella louhintaa tehdään noin m 2 alueella ja korkeimmillaan jäähdytysveden ottorakenteen kohdalla louhintarintaus on noin 14 m korkea. Räjäytysaineena käytetään avolouhintaan soveltuvia räjähdysaineita, joiden typpijäämä on mahdollisimman alhainen. 6.2 Työpadon poistaminen 7 Töiden kesto Kun voimalaitosta aletaan ottaa käyttöön, vesi voidaan laskea turvallisesti työpadon taakse. Altaan täyttö tehdään hallitusti siten, ettei työpadon pengermateriaali huuhtoudu täyttöveden mukana altaan pohjalle. Kun vesipinta altaassa on merenpinnan tasolla, poistetaan työpato jäähdytysveden ottorakenteen edestä. Työpato poistetaan kaivinkoneella penkereen päältä kaivamalla. Kaivumassat viedään voimalaitosalueen täyttöihin. Tiivistysseinän paalut katkaistaan pohjan tasolta vedenottouoman alueella. Katkaistut paalut toimitetaan metallinkierrätykseen, jos niitä ei voi käyttää uudelleen paaluina. Ruoppaukset Ruoppausten etenemisnopeus kolmella kauharuoppaajalla toteutettuna ilman säärajoituksia arvioidaan olevan enintään noin m 3 päivässä. Tämän suunnitelman mukaiset ruoppaustyöt kestäisivät kaluston säärajoituksista ja rakennusaikaisesta säästä riippuen vuorokautta. Yhden palkoproomun kapasiteetti on m 3 ja kulkunopeus 3 5 solmua. Ruoppausten toteuttaminen vaatii todennäköisesti 2 3 ruoppaajan ja 5-6 palkoproomun samanaikaista käyttöä. Ruoppauksia ei todennäköisesti saada suoritetuksi yhden ruoppauskauden aikana. Ruoppaukset ajoittuvat avovesikaudelle. Epävakaa sää haittaa ruoppauksia erityisesti syysjoulukuussa, joten käytännössä ruoppaukset ajoittuvat maalis-syyskuulle. Aallonmurtajien rakentaminen Vedenalaisesta louhinnasta saatava louhe käytetään aallonmurtajien louherungon täytöissä. Näin ollen aallonmurtajien rakentamisen edistyminen riippuu ruoppausten etenemisestä. Aallonmurtajien verhoilut tehdään valikoiduista lohkareista ja hienolouheesta tai murskeesta. Verhoilumateriaaleja ei saada ruoppauksesta, vaan ne pitää tuoda muualta. Aallonmurtajiin tarvitaan verhoilumateriaaleja yhteensä noin
14 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 14 (17) m 3 rtr. Penkereen louherungon verhoilu tulee tehdä heti penkereen rungon täytön jälkeen. Laituri Laituri rakennetaan seuraavien työvaiheiden mukaisesti: - pohjatyöt (ruoppaukset, vedenalaiset louhinnat ja asennusalustan tasaus) - laiturielementtien asennus - taustatäyttöjen tekeminen - laiturimuurin rakentaminen elementtien varaan - taustakentän lopputäytöt sekä päällystys. Laiturin rakentaminen kestää noin kolme työkuukautta ja se tulee ajoittaa kesäkaudelle. Jäähdytysveden ottorakenne Jäähdytysveden ottorakennetta ympäröivän työpadon rakentaminen edellyttää vedenalaisen louhinnan ja ruoppauksen tekemistä noin 25 m patolinjan maanpuolelle. Satama-altaaseen päin rajoittuva pato-osuus rakennetaan alueelle, joka on jo märkätyönä ruopattu. Näin padon poistaminen rakentamisen myöhemmässä vaiheessa ei edellytä kallion louhintaa. Työpadon kokonaispituus on noin 250 m, josta noin 50 m tehdään jäähdytysveden ottokanavan poikki. Porapaaluja asennetaan noin kymmenen päivässä. Porapaaluseinän tueksi ja työalustaksi asennettavan maapenkereen rakentaminen kestää noin viikon. Kaiken kaikkiaan työpadon rakentaminen kestää noin kaksi kuukautta. Kuivatyönä tehtävät maaleikkaus-, louhinta- ja betonirakennetyöt päästään aloittamaan, kun työpadon sisältä on vesi pumpattu pois. Pumppaus kestää noin kolme vuorokautta, pumppujen määrästä ja tehosta riippuen. Maaleikkausta on kuivatyöalueella noin 5000 m 3 ktr. Kaivaminen ja poiskuljetus kestävät noin kaksi viikkoa. Louhittavaa kuivatyöalueella on noin m 3 ktr. Louhintatyö kestää noin viisi viikkoa. Jäähdytysveden ottorakenteen betonirakennetöiden tehdään louhintojen jälkeen, ja niiden arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta sisältäen muotitukset, raudoitukset, betonivalut ja välppien sekä luukkujen asennuksen. Kokonaisuudessaan jäähdytysveden ottorakenteen kuivatyövaihe kestää noin kuusi kuukautta. Betonointityöt tulee tehdä pakkaskauden ulkopuolella. Työpato puretaan, kun voimalaitosta aletaan ottaa käyttöön ja vesi voidaan laskea jäähdytysvesitunneliin.. Purkutyö alkaa veden päästämisellä padon taakse, minkä jälkeen poistetaan padon tukipenger ja porapaaluseinämä. Työ tehdään patopenkereen päältä ja se kestää noin kaksi viikkoa. Jäähdytysveden varaottouoman sulkurakenne Sulkurakenteen rakentamista ei aloiteta ennen ruoppaustöiden valmistumista. Sulkurakennetta varten tehdään aallonmurtajan tyviosaan noin 60 m leveä aukko, jonka
15 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) alapinta on tasolla -3,5. Kaivettavaa massaa on noin 6000 m 3 ktr. Kaivutyö kestää noin kaksi viikkoa. Sulkurakenne tehdään neljästä kasuunielementistä, jotka asennetaan settiseinien reunoiksi ja rakenteen yli kulkevan sillan tuiksi. Kasuunien väliin aukon pohjalle settiurien kohdalle asennetaan kynnyspalkki, joka tiivistää settiseinän alapään. Suuri osa työstä on esivalmistettujen elementtien asennusta (kasuunit, settiseinät, siltarakenteet), joten työn kesto on melko lyhyt, arviolta kuusi viikkoa. Töiden suorittamisen esimerkinomainen aikataulu on esitetty seuraavalla sivulla.
16 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä 16 (17) Työvaihe Kalenterikuukausi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Ruoppaus ja vedenalainen louhinta satama-altaassa IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII Ruoppaus ja vedenalainen louhinta väylällä Ruoppaus ja jäähdytysveden varaottouoman vedenalainen louhinta Aallonmurtajien ja suojapengerten rakentaminen Laiturin rakentaminen Työpadon rakentaminen jäähdytysveden ottotunnelin ympärille Altaan kuivilleotto II Maanleikkaus ja louhinta kuivatyönä Jäähdytysvesitunnelin rakentaminen Jäähdytysveden ottorakenteen rakentaminen kuivatyönä Jäähdytysveden varaoton sulkurakenteen rakentaminen Jäähdytysveden ottotunnelia suojaavan työpadon poisto n. vuosi kesto n. 1 kk IIIIIIII Tauko voimalaitostyömään edistymisen mukaan IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIII
17 jäähdytysveden ottorakenne ja meriväylä (17) Liitepiirustukset Yleispiirustus Väylän suunnitelmapiirustus, aallonmurtajan tyyppipoikkileikkaus Ruoppauspiirustus Vedenottorakenteen yleispiirustus Jäähdytysveden varaoton sulkurakenteen yleispiirustus Työvaihepiirustus Läjitysaluepiirustus ja Aallonmurtajien pituusleikkaukset Laiturin yleispiirustus Laiturin tyyppipoikkileikkaus
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purkurakenteen suunnitelmaselostus
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purkurakenteen suunnitelmaselostus Jussi Kokkinen versio 1.7 8.9.2015 Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purkurakenteen suunnitelmaselostus 2 (10)
Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purkurakenteen suunnitelmaselostus
Jussi Kokkinen versio 1.6 20.1.2013 Hanhikiven ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purkurakenteen suunnitelmaselostus 2 (11) 20.1.2013 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TEHDYT TUTKIMUKSET... 3 3 SUUNNITELMA... 3
Oulun sataman tuloväylän syventäminen
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OULUN SATAMA Oulun sataman tuloväylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2015 4701-P25804 YVA-ohjelma Jonsson Jyrki 15.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tehdyt tutkimukset...
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje
16 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje Liikenneviraston ohjeita 16/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva:
Mäntyluodon sataman vesialueen ruoppaus ja täyttö sekä laiturin rakentaminen, Pori (ESAVI/4447/2017) Täydennys
Mäntyluodon sataman vesialueen ruoppaus ja täyttö sekä laiturin rakentaminen, Pori (ESAVI/4447/2017) Täydennys 8.6.2017 Hankkeesta vastaava: Porin Satama Oy Kai Heinonen Tekninen päällikkö kai.heinonen@portofpori.fi
VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN
VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &
KEMIN AJOKSEN SATAMAN ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA YVA-OHJELMAA VARTEN
KEMIN AJOKSEN SATAMAN ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA YVA-OHJELMAA VARTEN 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Malmiterminaalialue... 3 3. Bulk-terminaalialue... 3 4. Sataman yleissuunnitelma... 4 4.1 Maankäyttö
Honnin padon korjaaminen
Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset
Tilaisuuden sisältö ja aikataulu
Tilaisuuden sisältö ja aikataulu Tilaisuuden avaus ja kahvit (klo 18:00 18:15) Väylän syventäminen hankeosa (klo 18:15 18:35) Sataman syventäminen hankeosa (klo 18:35 18:55) Vesistö- ja kalataloustarkkailu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012
Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö
Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Vaasan kaupungin tekninen toimi Kuntatekniikka Antti Ruokonen 0.8.018 Sisällys 1. Johdanto. Hankkeen kuvaus. Vesistön ekologinen tila.
Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla
16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1
+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
Rauman meriväylän ja sataman syventäminen
Rauman meriväylän ja sataman syventäminen Mediatilaisuus 1.9.2016 1.9.2016 Hanke-esittelyn sisältö 1. Väylähankkeen yleisesittely, projektipäällikkö Seppo Paukkeri/ Liikennevirasto 2. Ruoppausurakan ajankohtainen
FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
14341 Sivu- ja niskaojat
InfraRYL, Päivitys 21.11.2017 / SHV 1 14341 Sivu- ja niskaojat Määrämittausohje 1434. 14341.1 Sivu- ja niskaojien materiaalit 14341.2 Sivu- ja niskaojien alusta 14341.3 Sivu- ja niskaojien tekeminen 14341.3.1
Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1
Liite 1 Kittilän kunta Tekninen osasto Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi Katusuunnitelma 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 3 1000.01 Mittaustyöt
Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
RUNSASRIKKISEN RIKASTUSHIEKKA-ALUEEN PATO 1:350 Varastoallas 1 ja 2 Padon tyyppipoikkileikkaus 1
1 : 100 arja tasoitetaan moreenilla ennen padon korotusta 4.0 1.0 LIMS-RIKASTUSIEKAN LÄJITYSALUE / MUU ALUE Jos lopullisessa vaiheessa käytetään louhetta, eroosiosuojaus ja suodatinkerrokset jätetään pois
Metro länteen asukastilaisuus Kaitaan koulu
Metro länteen asukastilaisuus Kaitaan koulu 5.4.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Kaitaan ratatunnelin ja aseman louhinta: työmaa-alueet, työajat ja vaiheet, projektipäällikkö
Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11
Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti
Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu
Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu 10.3.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Finnoon ratatunnelin ja aseman louhinta: työmaaalueet, työajat ja vaiheet,
Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006
Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen
Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesimonisteita nro 92
Kala- ja vesimonisteita nro 92 Sauli Vatanen, Ari Haikonen & Petri Karppinen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
Metro länteen asukastilaisuus
Metro länteen asukastilaisuus 25.4.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Espoonlahden aseman ja ratatunnelin louhinta: työmaa-alueet, työajat ja -vaiheet, projektijohtaja
YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014
YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO 1. YLEISTÄ Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja.
Kokkolan väylän ja sataman syventäminen
Kokkolan väylän ja sataman syventäminen 15.5.2019 Päivän ohjelma klo 10:30 Hanke-esittely Väylän syventäminen, Väylän projektipäällikkö Seppo Paukkeri Sataman syventäminen, Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
Länsimetro Soukan kirjastolla Länsimetro Oy
Länsimetro Soukan kirjastolla 25.9.2017 Länsimetro Oy Metro pääkaupunkiseudulla Länsimetro - 21 km - 13 asemaa - Varikko Sammalvuoressa Itäjatke Metro (avattu 1982) - 21 km (6 km tunnelissa) - 17 asemaa
Terrafame Oy:n kaivoshanke. Secondary heap lohkot 5-8. SLS-, SEM- ja DP-altaat
A3 TYÖSELOSTUS 29.12.2017 1 Terrafame Oy:n kaivoshanke A3 Työselostus Secondary heap lohkot 5-8 SLS-, SEM- ja DP-altaat A3 TYÖSELOSTUS 29.12.2017 2 Sisältö YLEISTÄ 3 Pohjatutkimukset 3 Tekniset vaatimukset
VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT
EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.
Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje
Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:
KCF PALTAMO JÄRVEEN ASENNETTAVIEN PUTKILINJOJEN ESISUUNNITELMA
Pöyry Finland Oy PL 52 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21818 www.poyry.fi Päivä 23.3.2019 Viite 101010295 Sivu 1 (5) Yhteyshlö
JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
Alustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta
Metro länteen Asukastilaisuus Sammalvuoren varikon louhinta Länsimetro Oy Ohjelma Hankkeen esittely toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Sammalvuoren varikon louhinta; työmaa-alue, työajat ja -vaiheet
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
Tilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT. 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus
1 17400 VEDENALAISET KALLIOLEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT 17410 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot, ruoppaus Tässä luvussa käsitellään vedenalaisia kallioleikkauksia ja kaivantoja, ruoppaustöitä kallioleikkausten
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 43/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 361 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 43/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 361 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Sorvakon venetelakan veneväylän ja laiturialueen ruoppaaminen
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
MUOVIPUTKIEN ASENNUS
MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet
Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA
31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...
Sipoonlahden koulun laajentaminen. Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA
14871 Sipoonlahden koulun laajentaminen Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA 7.12.2016 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K45085 T12 16.8.2017 ALUSTAVA ÅMINNE PULPETTIPOLKU KORTTELI 45085 T12 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina
Patorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.08.2013 649 HEINÄVEDEN KUNTA KENTTÄTIEN PERUSPARANNUS
YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.08.2013 649 HEINÄVEDEN KUNTA KENTTÄTIEN PERUSPARANNUS Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja. Yksikköhintojen
Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet
Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 118/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-322
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 118/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-322 Annettu julkipanon jälkeen 12.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Uudenkaupungin keskuskalasatamaan johtavan väylän syventäminen
TEHDASKAATOPAIKAN JA TANKOKARIN TUHKA- ALTAAN VAKUUDEN ARVIOINTI
STORA ENSO OYJ TEHDASKAATOPAIKAN JA TANKOKARIN TUHKA- ALTAAN VAKUUDEN ARVIOINTI AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20937 i STORA ENSO OYJ TEHDASKAATOPAIKAN JA TANKOKARIN TUHKA-ALTAAN VAKUUDEN ARVIOINTI 18.8.2016
+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan
Uoma 3 Rumpukoko 600 mm F=0.30 km2 HQ=0.12 m3/s v=0.37m/s t=0.32 m A=0.4 Rumpukoko 800 mm F=0.8 km2 HQ=0.24 m3/s v=0.33 m/s t=0.48 m/s 0.75 m2 1+25 yl tien runpu ei toim enpiteitä 3+25 silta vesijuoksu
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 115/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 315
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 115/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 315 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2008 ASIA LUVAN HAKIJA HAKEMUS Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 5.6.2006
Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm
Vesiväylähankkeet Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankkeiden keskeiset tavoitteet Kuljetustalouden parantaminen (suuruuden ekonomia kuljetuksissa) Uudet tavaralajit (esim. LNG)
MYLLYPURO. havainnekuva. Kaavan mukaisesta rakentamisesta: Rakennuksen kerrosluku: Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on 2.
97 MYLLYPURO havainnekuva Kaavan mukaisesta rakentamisesta: Rakennuksen kerrosluku: Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on 2. Asuinrakennuksiin saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työtilaa
Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:
Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:
Tiutisen venesataman rakentaminen ja töidenaloittamislupa, Kotka.
PÄÄTÖS Nro 125/08/1 Dnro ISY-2008-Y-125 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2008 HAKIJA Kotkan kaupunki ASIA Tiutisen venesataman rakentaminen ja töidenaloittamislupa, Kotka. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke
SUUNNITELMASELOSTUKSEN LIITE A 101006179-T02A 14.8.2017 PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke Harjunpäänjoen alaosan vaihtovesi- ja kuivatuspumppaus Sisältö 2 1 YLEISTÄ 3 2
Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 50/ (5) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 50/2015 1 (5) 195 Suomen Vesityö Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Itäinen Pihlajasaari HEL 2015-010166 T 11 01 00 02 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä
SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
Kulosaaren sillan penkereen meluesteen rakentaminen
Kulosaaren sillan penkereen meluesteen Meluarvio Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 13.1.2017 vers. 0.2 YKK62146 2 (6) 13.1.2017 Kulosaaren sillan penkereen meluesteen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN SIJAINTI,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (7) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 357 Aluehallintoviraston päätös Vaskilahden vesialueen ruoppauksesta, täytöstä ja ruoppausmassojen läjittämisestä mereen ESAVI/1379/2016
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke
Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke Evijärvi on jaettu viiteen eri vesiosakaskuntaan: Kirkonkylän, Lahdenkylän, Inankylän, Särkikylän ja Jokelankylän osakaskunnat (Kuva 1). Ruoppaukset toteutetaan
Vesialueen täyttäminen Hietasen sataman eteläisellä alueella ja töidenaloittamislupa, Kotka.
PÄÄTÖS Nro 41/06/1 Dnro ISY-2005-Y-246 Annettu julkipanon jälkeen 24.3.2006 HAKIJA Kotkan Satama Oy ASIA Vesialueen täyttäminen Hietasen sataman eteläisellä alueella ja töidenaloittamislupa, Kotka. HAKEMUS
Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7
HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET YDINVOIMALAITOKSEN JA SEN VARAENERGIATUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS
YDINVOIMALAITOKSEN JA SEN VARAENERGIATUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 09.09.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TÄYDENNYSHAKEMUKSEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Täydennyshakemus... 4 1.2 Hankealue... 4 2. TIEDOT
Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita
1/7 Liite 2: Esimerkkejä padon tarkkailutietojen esityksestä Pato: LINJA C TAPAHTUMAPÄIVÄKIRJA Paalu: Pl 00+00 05+00 Vauriot ja havainnot: ajankohta havainto huomautus 1972 heinäkuu viereinen maanomistaja
Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys
Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000
YKSIKKÖHINTALUETTELO 26.1.2015
YKSIKKÖHINTALUETTELO 26.1.2015 POLVIJÄRVEN KUNTA PITKÄSENLAHDENTIEN VESIHUOLTO 1. YLEISTÄ Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja.
Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle
Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka
InfraRYL, Päivitys / KM 1 TK242 TR1 RTS 17:53. Ohje Tässä luvussa käsitellään rakentamisen aikaisia tukirakenteita.
InfraRYL, Päivitys 16.11.2017 / KM 1 16320 Ponttiseinät Tässä luvussa käsitellään rakentamisen aikaisia tukirakenteita. Määrämittausohje 1632. 16320.1 Ponttiseinien materiaalit Teräsponttiseinien rakentamisessa
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
Juha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
Talvivaara Sotkamo Oy MP1b-allas Riippumattoman valvojan yhteenveto LIITE 16. Suunnitelmapiirustukset
Talvivaara Sotkamo Oy MP1b-allas Riippumattoman valvojan yhteenveto LIITE 16 Suunnitelmapiirustukset 22.09.2010 TALVIVAARA SOTKAMO OY MAANRAKENNUSURAKKA 71 (MRU71) MP1b Allas RAKENNUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO
METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARA- KENNE. Urakoitsija. Osoite. Käsittelijä.
NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARA- KENNE Yksikköhintaluettelo P14142 21.5.2012 Urakoitsija Osoite Käsittelijä Puhelin Telefaksi
TYÖSELOSTUS. Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE
TYÖSELOSTUS 7693 Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7.8.2017 MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7693 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYÖT... 3 1.1. Yleiset työselitykset... 3 1.2. Asetuksia ja määräyksiä... 3 2. KUIVATUSTYÖT...
FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...
Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3
Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin
EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41
EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut
HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET
Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...
LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA
Raportti 1 (6) LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 2 (6) 1 JOHDANTO Lohijärven rantapalstojen omistajien yhteisesti omistama Lohijärven maapato sijaitsee
UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus
1.2018 Tuulivoimalan maaperustus Tuule200 tuulivoimalan 18 m maaperustuksen asennus Tuulivoimalan masto... 2 Tuulivoimalan perustustyön suunnittelu... 2 Maston perustuksen osat... 2 Asennuspaikan valmistelu...