Oikeustulkin erikoisammattitutkinto
|
|
- Saara Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikeustulkin erikoisammattitutkinto
2 Oikeustulkin erikoisammattitutkinto Oikeustulkit toimivat tulkkeina tavallisimmin viranomaisen ja tämän asiakkaan välillä erilaisissa oikeudellisissa asioissa. Varsinaisten oikeuskäsittelyjen lisäksi oikeustulkkeja tarvitaan muun muassa poliisin, maahanmuuttoviraston, rajavartiolaitoksen, tullin ja vankeinhuollon prosesseissa sekä eri viranomaisten hallinnollisissa menettelyissä. Viranomaisella on lakisääteinen velvollisuus huolehtia tulkkauksesta monissa oikeus-, poliisi- ja hallintoasioissa. Tulkkauksen järjestämistä pidetään yleensä myös suositeltavana, jotta viranomainen voi perustaa päätöksensä tosiseikkoihin. Oikeustulkkaus tarkoittaa puhutuilla kielillä, viittomakielellä tai erilaisilla kielen sisäisillä tulkkausmenetelmillä toteutettavaa tulkkausta. Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty sellaisiksi, että niistä voi suoriutua henkilö, jolla on vankka, monivuotinen kokemus vastaavissa tulkkaustehtävissä toimimisesta. Oikeustulkin erikoisammattitutkintoon voivat hakeutua esimerkiksi henkilöt, jotka ovat suorittaneet asioimistulkin ammattitutkinnon, toimineet asioimis-, oikeus- tai konferenssitulkkeina tai opiskelleet tulkkausta yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa. Myös viittomakielen tulkeille (amk), puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittaneille ja kirjoitustulkkikoulutuksen suorittaneille tutkinto antaa lisäpätevyyttä oikeustulkkaustilanteisiin. Perusteen nimi Oikeustulkin erikoisammattitutkinto Määräyksen diaarinumero 14/011/2013 Koulutuskoodit Oikeustulkin erikoisammattitutkinto (387203) Voimaantulo
3 SISÄLTÖ 1. Tutkinnon muodostuminen Oikeustulkin ammattimainen toiminta ja työelämäosaaminen Oikeustulkin toimintaympäristön tunteminen Oikeustulkin työkielten hallinta Oikeustulkkaustaito Näyttötutkinnot Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Arvioijat Arvioinnin oikaisu Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus Oikeustulkin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Oikeustulkin erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Liite: Oikeustulkin työn kuvaus ja arvoperusta
4
5 1. Tutkinnon muodostuminen Oikeustulkin erikoisammattitutkinto muodostuu neljästä tutkinnon osasta. Tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikkien neljän tutkinnon osan suorittamista. Oikeustulkin erikoisammattitutkinto pätevöittää toimimaan tulkkina niissä työkielissä, joissa tutkinto on suoritettu. Tulkattava kieli voi olla myös suomalainen viittomakieli. Toisen työkielistä on oltava suomi tai ruotsi. Puhevammaisten ja kirjoitustulkkauksen oikeustulkkauksessa tutkinto voidaan tarvittaessa suorittaa vain yhdessä kielessä (suomi tai ruotsi), jos henkilö pystyy osoittamaan, että hänellä on lisäksi kommunikaation menetelmien ja apuvälineiden käytön valmiudet. Jos henkilö on suorittanut oikeustulkin erikoisammattitutkinnon jossakin tietyssä työkieliparissa ja haluaa suorittaa sen myös jossakin toisessa työkieliparissa, hänen tarvitsee uudessa työkieliparissa suorittaa vain tutkinnon osat Oikeustulkin työkielten hallinta ja Oikeustulkkaustaito. Jos tutkinnon perusteet ovat muuttuneet ensimmäisen suoritusajankohdan jälkeen, sovelletaan henkilökohtaistamista. PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4 KPL Valittava neljä tutkinnon osaa. Oikeustulkin ammattimainen toiminta ja työelämäosaaminen, P Oikeustulkin toimintaympäristön tunteminen, P Oikeustulkin työkielten hallinta, P Oikeustulkkaustaito, P 1 Tutkinnon muodostuminen
6 Oikeustulkin ammattimainen toiminta ja työelämäosaaminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa toimia alan ammatillisten ja eettisten periaatteiden sekä lainsäädännön mukaisesti toimia ammattimaisesti tulkkausprosessin kaikissa vaiheissa arvioida ja kehittää toimintaansa ja seurata alan kehitystä. Ammattitaidon osoittamistavat Oikeustulkin ammattimainen toiminta ja työelämäosaaminen- tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan aidoissa työtilanteissa, aitoja työtilanteita välillisesti hyödyntäen tai aitoja työelämän tilanteita mahdollisimman tarkasti jäljittelevissä työtilanteissa oikeustulkkauksen alan toimintaympäristöissä. Toimintaympäristöjä voivat olla mm. oikeuskäsittelyn, poliisin tai maahanmuuttoviraston toimintaympäristöt. Aitoja työtilanteita hyödynnettäessä on varmistettava, että tulkkaustilanteen osapuolten oikeusturva taataan noudattamalla salassapitosäännöksiä ja muuta lainsäädäntöä sekä eettisiä vaatimuksia. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla työnsä kaikissa vaiheissa ammattimaisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla, ottamalla työssään huomioon omaa toimintaansa ja viranomaisten toimintaa säätelevät normit sekä arvioimalla omaa toimintaansa. Ammattimainen toiminta kattaa tulkkausprosessin kaikki vaiheet tulkkaustehtävistä sopimisesta ja niihin valmistautumisesta palautteen hyödyntämiseen. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa ja antavat siitä kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittajan on tarvittaessa täydennettävä ammattitaitonsa osoittamista esimerkiksi tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla, suullisesti tai aitoihin työtilanteisiin perustuvilla esityksillä, jos arvioitavat työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Dokumentit voivat olla esimerkiksi raportteja tulkkaustehtäviin valmistautumisesta tai työn markkinointia ja tausta-aineistojen hankkimista koskevia raportteja. Ne voivat olla myös casetyyppisiä tehtäviä, neuvotteluja, haastatteluja, esitelmiä tai muita kirjallisia tai suullisia tuotoksia. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta, jonka muita osia ovat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi. Itsearvioinnilla tutkinnon suorittaja osoittaa kykynsä re ektoida osaamistaan ja toimintaansa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin nähden. 2
7 Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TOIMIA ALAN AMMATILLISTEN JA EETTISTEN PERIAATTEIDEN SEKÄ LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI. Ammattimainen ja eettinen toiminta oikeustulkkina toimii oikeustulkkia koskevien ammatillisten ja eettisten periaatteiden sekä lainsäädännön mukaisesti toimii vain tehtävissä, joihin hänellä on riittävä osaaminen, ja joissa hän ei ole esteellinen tiedostaa ammatillisen vastuunsa toisten ihmisten sanomien ja ajatusten välittäjänä ja selittää esimerkiksi luotettavan ja kattavan tulkkauksen sekä tarpeettomien poisjättöjen ja lisäysten merkitystä alan prosessien kannalta, tulkkausvirheiden käsittelyä tulkkaustilanteessa toimii ammattiroolinsa, sen rajauksen sekä tulkin tehtävien mukaisesti tarkastelee realistisesti tulkkaustehtävien hoitamiseen ja esteellisyyteen vaikuttavia tekijöitä, pohtii niiden arvoja ja lähtökohtia ja tunnistaa niitä omasta toiminnastaan osoittaa työssään varmuutta, aloitteellisuutta ja harkintakykyä sekä kykyä paneutua yksityiskohtiin ennakoi ja erittelee tulkkausviestintään liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja noudattaa aikatauluja ja sitoumuksia. Toiminta viranomaistilanteissa ottaa työssään huomioon seuraavien suomalaisen viranomaisen toimintaa ohjaavien seikkojen vaikutuksen viestinnän tavoitteisiin ja luonteeseen: lainsäädäntö, viranomaisen toimivaltuudet, velvollisuudet ja virkavastuu, toimintaperiaatteet, kuten hyvä hallintotapa, palvelutehtävä, asiakaslähtöisyys ja objektiivisuus, yleiset hallintokäytännöt osoittaa toiminnassa tuntevansa viranomaisten toimivallan, tehtävät ja roolin sekä niiden rajat, erot ja yhtäläisyydet omaan rooliinsa nähden toimii oman asiantuntijaroolinsa mukaisesti eri viranomaistilanteissa tarkoituksenmukaisesti kertoo työstään sekä perustelee näkemyksiään ja pyyntöjään selkeästi ja ymmärrettävästi. 3
8 TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TOIMIA AMMATTIMAISESTI TULKKAUSPROSESSIN KAIKISSA VAIHEISSA. Tulkkausprosessin hallinta suunnittelee ajankäyttöään realistisesti erittelee ja markkinoi tarjoamiaan palveluja ja arvioi niiden arvon tuntee alalla yleisesti käytettäviä sopimusehtoja hankkii tietoa alan kilpailutuksista ja arvioi mahdollisuuksiaan osallistua niihin toimii yhteistyössä eri viranomaisten, asianajajien ja muiden oikeudenkäyntiavustajien sekä tulkkauspalvelujen välittäjätahojen kanssa ja hoitaa muun muassa seuraavia tulkkaustoimeksiantoihin liittyviä asioita: tulkkaustehtävän luonteen ja sisällön selvittäminen, työstä ja sen ehdoista sopiminen, taustamateriaalin hankinta, tulkkaus, laskutus ottaa tulkkaukseen valmistautuessaan huomioon tulkkaustilanteen osapuolten tavoitteita ja tarkoitusperiä etsii ja hankkii tarkoituksenmukaista aineistoa valmistautumisen ja johdonmukaisen sanastotyön tueksi (esim. rinnakkaistekstejä ja asiantuntijalähteitä hyödyntäen) arvioi kriittisesti Internetistä ja muista lähteistä löytämänsä aineiston luotettavuutta ja ajantasaisuutta noudattaa salassapitosäännöksiä ja tietoturva-asetukseen sisältyviä asiakirjojen suojaustasovaatimuksia ja turvallisuusluokittelua tulkkausprosessin kaikissa vaiheissa neuvoo tulkkauspalvelujen tarvitsijoita esimerkiksi seuraavissa tulkkausjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä ja arvioi eri vaihtoehtojen soveltuvuutta: konsekutiivi- ja simultaanitulkkaus, lähi- ja etätulkkaus, tulkkien määrä ja työajat toimii ammattitaitoisesti myös tulkkaustilanteissa, joissa on useita tulkkeja tai tulkattavia kieliä. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA ARVIOIDA JA KEHITTÄÄ TOIMINTAANSA JA SEURATA ALAN KEHITYSTÄ. Palautteen hyödyntäminen ja oman toiminnan arviointi arvioi omaa työtään ja toimintaansa realistisesti hankkii palautetta ja käyttää sitä hyväkseen oman työnsä ja ammattitaitonsa kehittämisessä tunnistaa työtehtäviensä hoitamista edistävät kehitys- ja jatkokoulutustarpeensa huolehtii työhyvinvoinnistaan esimerkiksi seuraavin tavoin: määrittelee omat rajansa, hallitsee stressiä, pyytää tarvittaessa apua ja neuvoja ongelmatilanteissa, hyödyntää mahdollisuuksien mukaan työnohjausta ja vertaistukea. Alan kehityksen seuraaminen 4 hyödyntää työssään tietoa oikeustulkkauksen kehityksestä ja alan tutkimuksesta pitää itsensä ajan tasalla oikeustulkkauksen alaan liittyvien säännösten kehityksessä seuraa oleellisia muutoksia työnsä kannalta keskeisten viranomaisten toiminnassa, prosesseissa ja toimintaympäristössä tarkkailee toimintakentän tarpeiden ja vaatimusten sekä työnkuvan muutoksia ja ottaa ne huomioon työssään.
9 2.2. Oikeustulkin toimintaympäristön tunteminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa ottaa huomioon suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän keskeisiä toimintaperiaatteita ja niiden vaikutusta tulkin toimintaympäristöön eritellä tuomioistuinten prosesseja selvittää poliisin toimintaa ja tehtäviä sekä roolin oikeusjärjestelmässä. Ammattitaidon osoittamistavat Oikeustulkin toimintaympäristön tunteminen -tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan aidoissa työtilanteissa, aitoja työtilanteita välillisesti hyödyntäen tai aitoja työelämän tilanteita mahdollisimman tarkasti jäljittelevissä työtilanteissa oikeustulkkauksen alan toimintaympäristöissä. Tarpeellisin osin ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää kirjallisin tuotoksin tai dokumentein. Toimintaympäristöjä voivat olla mm. oikeuskäsittelyn, poliisin tai maahanmuuttoviraston toimintaympäristöt. Aitoja työtilanteita hyödynnettäessä on varmistettava, että tulkkaustilanteen osapuolten oikeusturva taataan noudattamalla salassapitosäännöksiä ja muuta lainsäädäntöä sekä eettisiä vaatimuksia. Tutkinnon suorittaja osoittaa oikeustulkin toimintaympäristöä koskevan ammatitaitonsa tuntemalla suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet sekä erittelemällä oikeuslaitoksen, poliisitoimen ja ulkomaalaisasioiden keskeisimmät toimijat, prosessit ja käsitteet oikeustulkin työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Arvioinnin kohteet Ulkomaalaisasioiden tunteminen ja Tulkkauksen erityisryhmien tunteminen ja niihin liittyvät arvioinnin kriteerit osoitetaan vaihtoehtoisina. Ulkomaalaisasioiden tunteminen osoitetaan vain puhuttujen kielten oikeustulkkauksessa ja Tulkkauksen erityisryhmien tunteminen viittomakielisten ja puhevammaisten oikeustulkkauksessa ja kirjoitustulkkauksessa. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa ja antavat siitä kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittaja voi hyödyntää aitoja työtilanteita tutkintosuorituksessa välillisesti raportoimalla niistä eri tavoin. Tutkinnon suorittajan on tarvittaessa täydennettävä ammattitaitonsa osoittamista esimerkiksi tutkintosuorituksen aikana koostetuilla, aitoihin työtehtäviin perustuvilla dokumenteilla tai suullisesti, mikäli arvioitavat työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Dokumentteihin voi sisältyä esimerkiksi pohdintatehtäviä, raportteja, esityksiä tai muita kirjallisia tai suullisia tuotoksia. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta, jonka muita osia ovat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi. Itsearvioinnilla tutkinnon suorittaja osoittaa kykynsä re ektoida osaamistaan ja toimintaansa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisesti. 5
10 Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA OTTAA HUOMIOON SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN JA OIKEUSJÄRJESTELMÄN KESKEISIÄ TOIMINTAPERIAATTEITA JA NIIDEN VAIKUTUSTA TULKIN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN. Yleisten yhteiskunnallisten toimintaperiaatteiden tunteminen tuntee perus- ja ihmisoikeuksien sisällön sekä hahmottaa niiden merkityksen yhteiskunnan ja viranomaistoiminnan kannalta määrittelee yleisiä hyvän hallinnon periaatteita kuvailee yleisluontoisesti edustuksellisen demokratian periaatteita sekä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia selittää viranomaisten toiminnan julkisuusperiaatetta kuvailee yleisluontoisesti julkishallinnon eri tasojen ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän (EU, valtio, alueellinen hallinto, kunta) tehtäviä ja rakenteita. Oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteiden tunteminen selittää vallan kolmijaon periaatteen ja sen keskeiset vaikutukset oikeusjärjestelmän toimijoiden toimintaan kuvailee oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet osoittaa tuntevansa oikeudenkäymiskaaren sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain keskeistä sisältöä selvittää, miten oikeusvaltion periaatteet toteutuvat rikos- ja riita-asioiden käsittelyssä nimeää eri oikeusasteet ja erityistuomioistuimet sekä niiden keskeiset tehtävät kuvailee kontrolli- ja kriminaalipolitiikan päätavoitteita ja -keinoja nimeää yleisimmät valitus- ja muut muutoksenhakumenettelyt. Viranomaisprosessien ja viranomaisten toimintaperiaatteiden tunteminen nimeää säännökset, joiden perusteella henkilöllä, joka ei puhu tai ymmärrä rikosoikeudellisissa menettelyssä käytettävää kieltä, on oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin viranomaisprosesseissa, ja tarkastelee kyseisen oikeuden merkitystä eri osapuolten näkökulmasta selvittää rikosprosessin vaiheet (rikosten esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäyntimenettelyt ja tuomioiden täytäntöönpano) erittelee rikosprosessiin osallistuvat toimijat, kuten viranomaiset, asianajajat ja muut oikeudenkäyntiavustajat sekä tukihenkilöt ja heidän tehtävänsä tietää esitutkintaprosessin asianosaiset ja heidän asemansa, oikeutensa ja velvollisuutensa selvittää yleisimpien pakkokeinojen sekä lähestymiskiellon käyttöön liittyvät periaatteet ja niiden käytön tarkoituksen tuntee oikeustulkin tehtäväkentän kannalta keskeisimpien viranomaisten ja asianajajien ammattieettiset periaatteet ja periaatteiden vaikutuksen heidän toimintaansa. 6
11 Ulkomaalaisasioiden tunteminen tuntee Suomen maahanmuuttopolitiikan keskeisiä linjauksia osoittaa toiminnassa tuntevansa ulkomaalaislain ja muun maahanmuuttoon liittyvän lainsäädännön sisältämiä oikeuksia ja velvollisuuksia tulkkaustilanteiden eri osapuolten kannalta selvittää maahanmuuttohallinnon rakenteita sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää. Tulkkauksen erityisryhmien tunteminen selvittää kuulo-, kuulonäkö-, ja puhevammaisten tulkkauspalvelun ja vammaispalvelun yleisiä periaatteita työn kannalta tarpeellisessa määrin osoittaa toiminnassa tuntevansa viittomakielen sekä kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkaukseen liittyviä erityiskysymyksiä työn kannalta tarpeellisessa määrin. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA ERITELLÄ TUOMIOISTUINTEN PROSESSEJA. Rikosasioiden käsitteiden ja prosessien tunteminen käyttää rikosoikeuden keskeisimpiä käsitteitä oikealla tavalla ymmärtäen niiden perusmerkityksen selvittää rikosasian oikeuskäsittelyn kulun, pääkäsittelyn vaiheet ja sovittelumenettelyn kuvailee kirjallista ja suullista menettelyä ja niiden soveltamisalueita kuvailee käräjäoikeuden eri kokoonpanot rikosasioissa nimeää ja kuvailee käräjäoikeuden käsiteltäväksi päätyviä tavanomaisia rikosnimikkeitä. Riita-asioiden tunteminen käyttää yksityisoikeuden keskeisimpiä käsitteitä oikealla tavalla ymmärtäen niiden perusmerkityksen nimeää ja kuvailee käräjäoikeuden käsiteltäväksi päätyviä tavanomaisia riita-asioita esim. perheoikeuden alalla kuvailee erityyppisten riita-asioiden käsittelyä käräjäoikeudessa selvittää riita-asioiden sovittelumenettelyn kulkua käräjäoikeudessa. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA SELVITTÄÄ POLIISIN TOIMINTAA JA TEHTÄVIÄ SEKÄ ROOLIN OIKEUSJÄRJESTELMÄSSÄ. Poliisitoimen hallinnollisten rakenteiden ja toimintaperiaatteiden tunteminen selvittää poliisin tehtäviä valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäjänä ja osana hyvää hallintoa kuvailee poliisin organisaatiota ja poliisiyksiköiden tehtäviä erittelee poliisitoimintaan liittyviä sisäisen turvallisuuden ohjelman periaatteita. 7
12 Rikosten esitutkintaprosessin, poliisitutkintaprosessin ja ulkomaalaisasioiden vaiheiden, toimijoiden ja sisällön tunteminen kuvailee alustavan puhuttelun ja rikoksesta epäillyn, asianomistajan ja todistajan kuulustelun muodollisesti oikeaa kulkua selittää poliisitutkinnan käsitteen ja soveltamisalan sekä sen suhteen esitutkintaan selittää rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyn periaatteen kuvailee lastensuojelulain ja mielenterveyslain perusteella tapahtuvaa poliisin virka-avun antamista selittää ulkomaalaisasioiden käsittelyä poliisitoimessa Oikeustulkin työkielten hallinta Tavoitteet Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittajan on hallittava kaksi työkieltä oikeustulkkauksessa vaadittavan ammattimaisen tulkkausviestinnän ja tulkkaustehtävän edellyttämällä tasolla. A- työkieli on yleensä oikeustulkin äidinkieli tai koulusivistyskieli. Toisessa eli B-työkielessä hänellä on oikeustulkkaustilanteiden kannalta riittävän hyvä aktiivinen kieli- ja viestintätaito. Suullisen viestinnän ja ymmärtämisen osalta tämä vastaa vähintään yleisten kielitutkintojen taitotasoa 5 eli yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CEF) taitotasoa C1. Edellä kuvattujen kielellisten perusvalmiuksien lisäksi tutkinnon suorittajalla on oltava työkielissään tässä tutkinnon osassa kuvattu ammattikielten taito. Jos toinen työkieli on suomalainen viittomakieli, edellytetään riittävän hyvää aktiivista peruskielitaitoa sekä tässä tutkinnon osassa kuvattua ammattikielten taitoa. Puhevammaisten ja kirjoitustulkkauksen oikeustulkkauksessa riittää suomen tai ruotsin kielen hallinta oikeustulkin työkielenä. Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa analysoida monimutkaisia viranomaistekstejä ja hyödyntää niitä työtehtävissään hallitsee keskeisten oikeustulkkaustilanteiden diskurssin *(Diskurssilla tarkoitetaan vakiintuneita tapoja puhua käsiteltävistä asioista ja ilmiöistä oikeustulkin toimintaympäristöissä. Esimerkiksi oikeudenkäynnin diskurssin muodostavat keskustelut, joissa on tietty sisältö, rakenne sekä tavoitteet ja joissa syyttäjillä, avustajilla ja tuomareilla on omaan rooliin ja tavoitteisiin liittyvä ammatillinen puhetapa. Myös poliisikuulusteluun liittyvät keskustelut eri tavoitteineen ja rooleineen muodostavat diskurssin). osaa hyödyntää työkieltensä alueiden kulttuurin tuntemusta työssään. Ammattitaidon osoittamistavat Oikeustulkin työkielten hallinta- tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan aidoissa työtilanteissa, aitoja työtilanteita välillisesti hyödyntäen tai aitoja työelämän tilanteita mahdollisimman tarkasti jäljittelevissä työtilanteissa oikeustulkkauksen alan toimintaympäristöissä. Toimintaympäristöjä voivat olla mm. oikeuskäsittelyn, poliisin tai maahanmuuttoviraston toimintaympäristöt. Aitoja työtilanteita hyödynnettäessä on varmistettava, että tulkkaustilanteen osapuolten oikeusturva taataan noudattamalla salassapitosäännöksiä ja muuta lainsäädäntöä sekä eettisiä vaatimuksia. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa käsittelemällä oikeustulkkaukseen liittyviä tekstejä tarkoituksenmukaisesti molemmilla työkielillään sekä tuottamalla molemmilla työkielillään tulkkaustilanteisiin hyväksyttävää kieltä. Samalla hän osoittaa myös tuntevansa työkielialueidensa yhteiskunnallisia ja kulttuurisia toimintaperiaatteita. 8
13 Puhevammaisten ja kirjoitustulkkauksen oikeustulkkauksessa edellä oleva ammattitaito osoitetaan vain yhdellä kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi, jos henkilö osoittaa, että hänellä on sen lisäksi riittävät kommunikaation menetelmien ja apuvälineiden käytön valmiudet. Kirjoitustulkkauksen osaaminen osoitetaan tämän lisäksi erillisellä nopeuskokeella. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa ja antavat siitä kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittaja voi hyödyntää aitoja työtilanteita tutkintosuorituksessa esimerkiksi välillisesti raportoimalla niistä eri tavoin. Tutkinnon suorittajan on tarvittaessa täydennettävä tutkintosuorituksiaan niiden yhteydessä syntyneillä kirjallisilla dokumenteilla tai suullisesti, mikäli työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Dokumentit voivat olla esimerkiksi raportteja tulkkaustehtäviin valmistautumisesta ja oikeudenkäyntien seuraamisesta. Ne voivat olla myös kommentoituja sanastoja, asiakirja- ja viestintätilanneanalyyseja tai case-tyyppisiä tehtäviä. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta, jonka muita osia ovat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi. Itsearvioinnilla tutkinnon suorittaja osoittaa kykynsä re ektoida osaamistaan ja toimintaansa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA ANALYSOIDA MONIMUTKAISIA VIRANOMAISTEKSTEJÄ JA HYÖDYNTÄÄ NIITÄ TYÖTEHTÄVISSÄÄN. Tekstien ymmärtäminen ja hyödyntäminen hyödyntää työssään erilaisia suomalaisten viranomaisten laatimia tekstejä (esim. päätökset, syytekirjelmät, ohjeet, lakitekstit, tiedotteet, tiedoksiannot) hyödyntää työssään vastaavia toisen työkielensä alueen maiden viranomaisten laatimia tekstejä rinnakkaisteksteinä analysoi tulkkaustehtävään liittyviä tekstejä ja löytää niistä tehtävän kannalta olennaisen aineksen selvittää luotettavasti sellaisten ilmausten merkityksen, joita ei entuudestaan tunne. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE KESKEISTEN OIKEUSTULKKAUSTILANTEIDEN DISKURSSIN. Tilanteenmukainen kielenkäyttö tunnistaa oikeustulkkauksen osa-alueiden yleiset viestintätavat ja tekstilajit ja hyödyntää niitä työssään soveltaa viranomaisten ja tuomioistuimen kieltä ja viestintää koskevia säännöksiä työhönsä sopeuttaa viestintänsä ja kielenkäyttönsä kulloiseenkin tulkkaustilanteeseen (esim. rikos- ja riita-asian oikeuskäsittely, poliisikuulustelu) käyttää oikealla tavalla rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden alan ammattikielisiä ilmauksia käyttää oikealla tavalla yksityisoikeuden ja riita-asioiden oikeuskäsittelyn ammattikielisiä ilmauksia. 9
14 Sanaston ja termien hallinta ja käsittely hallitsee yleisimmissä oikeustulkkauksen alan viranomaistilanteissa tarvittavan yleisen sanaston ja fraseologian käsittelee esimerkiksi seuraavissa oikeustulkkaustilanteissa tarvittavaa keskeistä sanastoa tarkasti ja luotettavasti molemmilla työkielillään: esitutkinta, yleisimmät rikosoikeudelliset asiat, yleisimmät yksityisoikeudelliset asiat, turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat hyödyntää esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin liittyvää peruskäsitteistöä työssään molemmilla työkielillään: oikeusapu, kansainvälinen virka- ja oikeusapu, laillinen ja laiton maahantulo ja maasta poistaminen, ihmiskauppa, seuraamusvaihtoehdot rikosasioissa, ulosotto hyödyntää esimerkiksi seuraaviin toimijoihin liittyvää tietämystään työssään molemmilla työkielillään: valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, vähemmistövaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu selittää ymmärrettävästi ja tehokkaasti käsitteitä ja ilmiöitä, joille ei ole tai joille ei löydä vastinetta. Työkielten hallinta oikeustulkkaustilanteissa viestii molemmilla työkielillään (Oikeustulkin työkielen hallinta) tutkinnon osan alussa olevan taitotasokuvauksen mukaisesti käsittelee oikeustulkkauksen alan yleistä sanastoa ja fraseologiaa nopeasti ja luotettavasti molemmilla työkielillään käsittelee usein toistuvissa oikeustulkkaustilanteissa tarvittavaa ammattisanastoa nopeasti ja luotettavasti molemmilla työkielillään käsittelee tarvittavaa erityissanastoa nopeasti ja luotettavasti molemmilla työkielillään (kirjoitustulkkauksessa vähintään lyöntiä oikeustekstiä puolessa tunnissa). varmistaa tarvittaessa käyttämiensä termien oikeellisuuden. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA HYÖDYNTÄÄ TYÖKIELTENSÄ ALUEIDEN KULTTUURIN TUNTEMUSTA TYÖSSÄÄN. Työkielten alueiden vertaileva kulttuurintuntemus hyödyntää työkieltensä alueiden viranomaiskulttuurin ja yhteiskunnallisten toimintaperiaatteiden tuntemusta työssään ottaa kulttuurien välisten erojen sekä kulttuurien ja yhteiskunnallisten toimintaperiaatteiden mahdollisen vaikutuksen huomioon toiminnassaan selittää tarvittaessa lakiin, oikeuteen, hallintoon ja prosesseihin sekä yleisemmin kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä käytäntöjä, ilmiöitä ja käsitteitä molemmilla työkielillään ymmärtää työkieltensä sosiaalista, tilanteista ja maantieteellistä variaatiota ja ottaa sen vaikutuksen huomioon työssään Oikeustulkkaustaito Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa toimia tulkkaustilanteessa ammattimaisesti ja eettisiä periaatteita noudattaen 10
15 hallitsee tulkkausviestinnän hallitsee ja osaa valita oikeustulkkaustehtävän kannalta tarpeelliset menetelmät ja niihin liittyvät tekniikat. Ammattitaidon osoittamistavat Oikeustulkkaustaito- tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan aidoissa tai aitoja työelämän tilanteita mahdollisimman tarkasti jäljittelevissä työtilanteissa oikeustulkkauksen alan toimintaympäristöissä. Toimintaympäristöjä voivat olla mm. oikeuskäsittelyn, poliisin tai maahanmuuttoviraston toimintaymäristöt. Aitoja työtilanteita hyödynnettäessä on varmistettava, että tulkkaustilanteen osapuolten oikeusturva taataan noudattamalla salassapitosäännöksiä ja muuta lainsäädäntöä sekä eettisiä vaatimuksia. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa aidossa tai simuloidussa oikeustulkkaustilanteessa tai siihen liittyvässä osaprosessissa hallitsemalla roolinsa, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä huolehtimalla työolosuhteistaan. Hän osoittaa hallitsevansa tulkkaustilanteen ja -prosessin kokonaisvaltaisesti käyttämällä soveltuvia tulkkausteknisiä keinoja ja välineitä. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa ja antavat siitä kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittajan on tarvittaessa täydennettävä ammattitaitonsa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai suullisesti, mikäli työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Dokumentit voivat olla esimerkiksi raportteja tulkkaustehtävistä tai tutkinnon suorittajan tulkkaustehtävissä saamasta palautteesta. Ne voivat olla myös taltioiduista tulkkauksista tehtäviä analyyseja, case-tyyppisiä tehtäviä tai muita suullisia tai kirjallisia tuotoksia. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta, jonka muita osia ovat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi. Itsearvioinnilla tutkinnon suorittaja osoittaa kykynsä re ektoida osaamistaan ja toimintaansa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TOIMIA TULKKAUSTILANTEESSA AMMATTIMAISESTI JA EETTISIÄ PERIAATTEITA NOUDATTAEN. Ammattimainen ja eettinen toiminta tulkkaustilanteessa toimii tulkkaustilanteessa oikeustulkkia koskevien ammatillisten ja eettisten periaatteiden sekä lainsäädännön mukaisesti osoittaa hallitsevansa ammattiroolinsa, mihin sisältyvät ainakin seuraavat seikat: selvittää ammattiroolin rajauksen ja tulkin tehtävän tulkattaville tulkkaustilanteen alussa sekä selventää roolia tarvittaessa, toimii ottamatta henkilökohtaista kantaa käsiteltävään asiaan, kohtelee tulkkaustilanteen kaikkia osapuolia puolueettomasti ja tasapuolisesti antamatta omien arvojensa ja ajatustensa vaikuttaa toimintaansa. Työolosuhteista huolehtiminen sopii tulkkauksen menettelytavoista tulkkaustilanteen alussa sijoittuu sopivasti tulkattaviin nähden huomauttaa tulkkaustilanteen aikana esiintyvistä seikoista, jotka voivat vaikeuttaa tulkkausta keskeyttää tulkkauksen, huomauttaa tulkkausviestintään liittyvistä ongelmista, kuten päällekkäin puhumisesta, ja ehdottaa parannuskeinoja tarvittaessa huolehtii osaltaan tulkkaustilanteen häiriöttömyydestä. 11
16 Tulkkaustilanteen hallinta käyttäytyy rauhallisesti ja varmasti keskittyy, kuuntelee analyyttisesti, assosioi nopeasti ja sietää stressiä analysoi kuulemaansa nopeasti reagoi luontevasti ja joustavasti yllättäviin tilanteisiin ja yllättävään kielenkäyttöön tunnistaa omat virheensä, huomauttaa niistä ja korjaa ne ottaa vastaan palautetta ja ohjeita ja käyttää niitä hyväkseen tulkkauksen aikana. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE TULKKAUSVIESTINNÄN. Ammattimainen puheviestintä viestii ja esiintyy luottamusta herättävästi ja varmasti hallitsee selkeän ja sujuvan puhetekniikan sekä käyttää ääntään tilanteenmukaisesti artikuloi ja ääntää häiriöttömästi ja selkeästi. Tulkkausviestintä ja vuorovaikutus tuottaa tarkan, kattavan ja yksityiskohtaisen tulkkeen tunnistaa tulkattavan viestin *rekisterin ja tuottaa sen mukaista kieltä *(Rekisterillä tarkoitetaan sitä, että tietyssä kielenkäyttötilanteessa käytetään asian käsittelyyn sopivaa kieltä. Esimerkiksi oikeudenkäynnissä on tapana käyttää asioiden käsittelyssä erilaista kieltä kuin lääkärin vastaanotolla tai koulun vanhempainillassa. Kielenkäyttäjät tietävät yleensä, millaista kielenkäytön rekisteriä tilanteessa on sopivaa käyttää.) käyttää tulkkauksessa tilanteenmukaisia retorisia keinoja, fraaseja ja sanatonta ilmaisua havainnoi herkästi vuorovaikutustilannetta ja mukauttaa oman toimintansa siihen tunnistaa ja käyttää tulkkaustilanteessa hyödykseen esimerkiksi katsettaan ja muita kehollisen viestinnän keinoja perustelee tarvittaessa tulkkausviestintää koskevat ratkaisunsa käyttää sanakirjoja, sanalistoja, piirroksia ja kuvia sekä muita välineitä luontevasti, nopeasti ja kekseliäästi hyödykseen tulkkauksen aikana. 12
17 TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE JA OSAA VALITA OIKEUSTULKKAUSTEHTÄVÄN KANNALTA TARPEELLISET MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT TEKNIIKAT. Tulkkausmenetelmien ja tulkkausteknisten keinojen hallinta hallitsee konsekutiivitulkkauksen, kuiskaustulkkauksen ja prima vista -tulkkauksen hallitsee dialogin ja monologin tulkkauksen tunnistaa ja valitsee oikeustulkkaustilanteeseen parhaiten sopivan tulkkausmenetelmän muuttaa tulkkausteknisiä keinoja tilanteen mukaan, esimerkiksi siirtyy tarvittaessa konsekutiivitulkkauksesta kuiskaustulkkaukseen tai prima vista -tulkkaukseen tai lausekonsekutiivista monologiin vuorottelee luontevasti, selkeästi ja nopeasti keskustelun osapuolien kanssa tunnistaa tulkkausongelmia ja valitsee sopivan strategian niiden ratkaisemiseen esittää tarkennuskysymykset kohdennetusti ja selvästi viestinnän kulkua häiritsemättä keskeyttää tarvittaessa puhujan tilanteeseen sopivalla tavalla saadakseen tulkkausvuoron ilmaisee tulkkauksen kuuntelijoille ja/tai seuraajille, kenen puhujan puhetta tai ilmaisua on kulloinkin tulkkaamassa käyttää tarkoituksenmukaista muistiinpanotekniikkaa kääntää suullisesti tai viittoen tulkkaustilanteeseen liittyvän asiakirjan sisällön tarkasti, kattavasti ja sujuvasti tai kirjoitustulkkauksessa huolehtii, että asiakas ymmärtää tekstin riittävällä tarkkuudella hallitsee erilaiset etätulkkaustilanteet ja käyttää sujuvasti yleisimpiä ammattikäytössä olevia etätulkkauslaitteita. 13
18 3. Näyttötutkinnot 3.1. Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 14
19 3.5. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 15 Näyttötutkinnot
20 3.7. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Näyttötutkinnot 16
21 4. Oikeustulkin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittaneella henkilöllä on syvällinen ja erikoistunut ammattitaito, jota hän käyttää toimiessaan tulkkina tavallisimmin viranomaisaloitteisissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa asioissa. Hänen osaamistaan on tulkkausprosessin eri vaiheiden ja tulkkausviestinnän hallitseminen oikeustulkkauksen alan tilanteissa ammatillisia ja eettisiä periaatteita sekä lainsäädäntöä noudattaen. Oikeustulkki arvioi tulkkausmenetelmien ja tulkkausteknisten keinojen tarkoituksenmukaisuutta kunkin tulkkaustehtävän ja -tilanteen kannalta ja soveltaa niitä käytännössä. Hän osaa toimia tulkkina vaativissakin asiointitilanteissa, joita ovat muun muassa tuomioistuinten, poliisin ja hallinnon prosessit. Tutkinnon suorittanut ottaa huomioon oikeustulkkauksen olennaisen toimintaympäristön eli suomalaisen yhteiskunnan instituutioiden ja oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet sekä tuomioistuinten ja poliisitoimen yleisimmät prosessit. Hän hallitsee niihin liittyvän ammattikielen ja vakiintuneet ilmaukset molemmilla työkielillään. Työkielillä tarkoitetaan sekä puhuttuja että viitottuja kieliä. Puhevammaisten tai kirjoitustulkkauksen oikeustulkkauksessa tutkinnon suorittanut hallitsee työkielenään vähintään suomen tai ruotsin kielen. Hän hallitsee lisäksi tulkkauksen tukimenetelmät. Tutkinnon suorittanut pystyy lyhyelläkin varoitusajalla perehtymään tulkkaustehtävien tapauskohtaiseen aihepiiriin, tulkkaustilanteessa käytettäviin asiakirjoihin ja erikoissanastoon. Oikeustulkin keskeistä osaamista ovat myös monimutkaisten viranomaistekstien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen työssä sekä työkielen tai työkielten alueiden kulttuurin tunteminen. Oikeustulkilla on työssään suuri vastuu tärkeiden sanomien välittäjänä, joten työn eettisten periaatteiden sisäistäminen ja ammatillisen roolin hallinta ovat ehdottomia edellytyksiä, jotta oikeustulkki pystyy toimimaan tehtävässään. Oikeustulkin on noudatettava työssään salassapitoja esteellisyyssäännöksiä sekä tunnettava omaa toimintaansa koskeva lainsäädäntö. 17 Oikeustulkin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen
22 5. Oikeustulkin erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän oikeustulkin erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa, joissa tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemustensa arviointiin ja kokemuksistaan oppimiseen, toimintatapojensa uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Oikeustulkin erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Tutkinnon suorittajalle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. Tutkinnon suorittajalle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Oikeustulkin erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia sekä tarvittaessa itsenäisiä ammatinharjoittajia. 18
23 6. Liite: Oikeustulkin työn kuvaus ja arvoperusta Oikeustulkit toimivat tulkkeina tavallisimmin viranomaisen ja tämän asiakkaan välillä erilaisissa oikeudellisissa asioissa. Varsinaisten oikeuskäsittelyjen lisäksi oikeustulkkeja tarvitaan muun muassa poliisin, maahanmuuttoviraston, rajavartiolaitoksen, tullin ja vankeinhuollon prosesseissa sekä eri viranomaisten hallinnollisissa menettelyissä. Viranomaisella on lakisääteinen velvollisuus huolehtia tulkkauksesta monissa oikeus-, poliisi- ja hallintoasioissa. Tulkkauksen järjestämistä pidetään yleensä myös suositeltavana, jotta viranomainen voi perustaa päätöksensä tosiseikkoihin. Myös oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annettu EU-direktiivi 2010/64/EU turvaa osaltaan ihmisten kielellisiä perusoikeuksia oikeustulkkauksen alan tilanteissa. Oikeustulkkaus tarkoittaa puhutuilla kielillä, viittomakielellä tai erilaisilla kielen sisäisillä tulkkausmenetelmillä toteutettavaa tulkkausta. Oikeustulkilla on oltava kaksi aktiivista työkieltä, joiden välillä hän tulkkaa: oikeustulkki kääntää suullisesti eli tulkkaa tilanteen osapuolten puheenvuoroja molempiin suuntiin yleensä joko konsekutiivisesti eli peräkkäistulkkauksena tai simultaanisesti eli samanaikaistulkkauksena (tavallisimmin kuiskaustulkkauksena ilman varsinaisia simultaanitulkkauslaitteita). Puhevammaisten tulkkaus ja kirjoitustulkkaus ovat yhden kielen sisäistä tulkkausta. Oikeustulkkaukseen kuuluva eräs tärkeä taito on prima vista -tulkkaus, jossa toisella työkielellä kirjoitettu asiakirja käännetään suullisesti (tai viitottuna) toiselle työkielelle. Tulkkaus voi tapahtua lähitulkkauksena asiakkaiden kanssa samassa tilassa tai etätulkkauksena teknisten laitteiden avulla. Lähitulkkauksessa korostuvat usein oikeustulkin sosiaalisten taitojen ja tilannetajun merkitys, etätulkkauksessa tulkin on puolestaan osattava käyttää tarjolla olevia teknisiä välineitä. Oikeustulkilla on työssään suuri vastuu tärkeiden sanomien välittäjänä. Hänen on sisäistettävä työn eettiset periaatteet ja hallittava ammatillinen rooli, jotta hän pystyy toimimaan tehtävässään. Oikeustulkin on pystyttävä palvelemaan kaikkia tulkattavia osapuolia tasapuolisesti, mikä edellyttää ennakkoluulotonta ja avointa asennoitumista työhön. Jotta oikeustulkki voi menestyä tehtävässään, häneltä edellytetään keskeisimpiin työtehtäviin liittyvien suomalaisen hallinto- ja oikeusjärjestelmän prosessien, menettelyjen ja toimijoiden sekä eri osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemista. Lisäksi häneltä edellytetään nuhteetonta taustaa. Oikeustulkin on hallittava oikeustulkkauksen alan keskeinen sanasto tutkintosuorituksen työkielillä ja pystyttävä perehtymään tulkkaustehtävien tapauskohtaiseen erikoissanastoon lyhyelläkin varoitusajalla. Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty sellaisiksi, että niistä voi suoriutua henkilö, jolla on vankka, monivuotinen kokemus vastaavissa tulkkaustehtävissä toimimisesta. Oikeustulkin erikoisammattitutkintoon voivat hakeutua esimerkiksi henkilöt, jotka ovat suorittaneet asioimistulkin ammattitutkinnon, toimineet asioimis-, oikeus- tai konferenssitulkkeina tai opiskelleet tulkkausta yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa. Myös viittomakielen tulkeille (amk), puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittaneille ja kirjoitustulkkikoulutuksen suorittaneille tutkinto antaa lisäpätevyyttä oikeustulkkaustilanteisiin. Oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittaminen on keino osoittaa pätevyytensä tulkkina toimimiseen vaativissa erikoisalan tulkkaustehtävissä. 19 Liite: Oikeustulkin työn kuvaus ja arvoperusta
OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT
TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen
LisätiedotAsioimistulkkauksen ammattitutkinto
Asioimistulkkauksen ammattitutkinto Asioimistulkkauksen ammattitutkinto Asioimistulkkauksen ammattitutkinnon suorittaneella on ammattitaito tulkata viranomaisen ja asiakkaan välillä erilaisissa asiointitilanteissa,
LisätiedotOIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013
Näyttötutkinnon perusteet OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 14/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:23 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:23 ISBN 978-952-13-5474-8 (nid.)
LisätiedotOikeustulkkauksen erikoisammattitutkinto
Oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinto Oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinto Oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on ammattitaito toimia tulkkina varsinaisten oikeuskäsittelyjen
LisätiedotMUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET
MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotOIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
Näyttötutkinnon perusteet OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Lausuntopyyntö 31/421/2012 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2012 Sisältö OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO... 1 Sisältö... 2 1 NÄYTTÖTUTKINNOT...
LisätiedotLausuntopyyntö asioimistulkkauksen ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden luonnoksesta
LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (3) 13.11.2017 OPH-2520-2017 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö asioimistulkkauksen ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden luonnoksesta Opetushallitus pyytää lausuntoanne asioimistulkkauksen
LisätiedotLaadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.
Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon
LisätiedotLausuntopyyntö oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon luonnoksesta
LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (3) 13.11.2017 OPH-2518-2017 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon luonnoksesta Opetushallitus pyytää lausuntoanne oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon
LisätiedotJULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO OIKEUSTULKKAUKSEN ERIKOISAMMATTITUTKINNON LUONNOKSESTA
Opetushallitus kirjaamo@oph.fi Lausuntopyyntönne 13.11.2017 OPH-2518-2017 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO OIKEUSTULKKAUKSEN ERIKOISAMMATTITUTKINNON LUONNOKSESTA Julkisten ja hyvinvointialojen
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioinnin opas
Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotKoulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta
Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen hakeminen Päivi Kuivalainen Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto Tutkinnon
LisätiedotTutkintosuoritusten arviointi
Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotTutkintosuoritusten arviointi
Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu
Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...
LisätiedotKaupan esimiehen erikoisammattitutkinto
Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnossa osoitetaan laaja-alaisia taitoja työskennellä kaupan esimiestehtävissä sekä ylläpitää
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotKOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala
www.ahlman.fi 1 KOKIN OSAAMISALA 2 Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala YRITTÄJÄ 3 1. YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 4 1.1
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotLainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen
Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet
LisätiedotAsiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto 2010
Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto 2010 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto 2010 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat
Lisätiedot1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...
Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...
LisätiedotKAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013
Näyttötutkinnon perusteet KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys xx/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:xx 2 Sisällys 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 3 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet KIINTEISTÖNHOITAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012
Näyttötutkinnon perusteet KIINTEISTÖNHOITAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2012 Sisältö KIINTEISTÖNHOITAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012... 1 Sisältö... 2 1 NÄYTTÖTUTKINNOT...
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen
Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotMatkatoimistovirkailijan ammattitutkinto
Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto Matkatoimistovirkailija tuntee matkailualan rakenteen, siihen kuuluvat toimijat ja sidosryhmät. Hän on innostunut ja motivoitunut
LisätiedotKAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013
Näyttötutkinnon perusteet KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 40/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:44 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:44 ISBN 978-952-13-5708-4 (nid.)
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan
LisätiedotNäyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita
Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä
LisätiedotAUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN
LisätiedotOhjeita tutkinnon järjestäjille
Päivitetty 26.4.2017 Sivu 1 / 6 Vammaistyön tutkintotoimikunta Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto Näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto Puhevammaisten
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 23/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3416 0 (nid.) ISBN 978 952 13 3417 7 (pdf) 1 Dno 23/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa. Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov Oulun TOPPI
Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov Oulun TOPPI Arvioija arvioi tutkinnon suorittajan osaamista tutkinnon perusteiden mukaisesti käyttäen monipuolisia
LisätiedotPysyväisohje tutkintotoimikunta 8802 Päivitetty
Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet ovat astuneet voimaan 1.8.2006. Opetushallitus on antanut
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotHenkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta
Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon
LisätiedotTutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.4 Tekninen myynti rengastyössä OPH 37/011/2012
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.4 Tekninen myynti rengastyössä OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...
LisätiedotMatkatoimistovirkailijan ammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Matkatoimistovirkailija tuntee matkailualan
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 22/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3414 6 (nid.) ISBN 978 952 13 3415 3 (pdf) 1 Dno 22/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN AMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 48/011/2010. Määräykset ja ohjeet 2010:9
Näyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN AMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 48/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:9 Määräykset ja ohjeet 2010:9 Näyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON
LisätiedotMITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN
MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden
LisätiedotJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Tutkinnon perusteet. Opetushallitus 2011
1 JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkinnon perusteet Opetushallitus 2011 2 LUONNOS 03.12.201 SISÄLTÖ 1. LUKU NÄYTTÖTUTKINNOT... 3 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 3 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen...
LisätiedotKIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen
KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.4 Tuotteistaminen
Yrittäjän ammattitutkinto 3.4 Tuotteistaminen Dnro 53/011/2012 1 A. Tuotteistaminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon osan arvioinnin
LisätiedotTyöpaikkaohjaaja. Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa. Mitä tarkoittavat.. Erilaisia tutkintoja.
Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov OULUN TOPPI 2015 Paula Helakari ja Anu Holappa Työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan osaamista tutkinnon
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto Tuotannon hallinta
Yrittäjän ammattitutkinto 3.10 Tuotannon hallinta Dnro 53/011/2012 1 A. Tuotannon hallinta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon osan
LisätiedotUUDISTETUT AMMATILLISTEN
UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
LisätiedotTutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.2 Yritystoiminnan käynnistäminen
Yrittäjän ammattitutkinto 3.2 Yritystoiminnan käynnistäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan käynnistäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi...
LisätiedotJohtamisen erikoisammattitutkinto
Johtamisen erikoisammattitutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto Tutkinnon suorittanut osaa suunnitella, johtaa ja kehittää vastuualueensa toimintaa hallita alansa laaja-alaisesti yhteistyöhön tulkita
LisätiedotOhjeet tutkintojen järjestäjille
Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori
LisätiedotJohtamisen erikoisammattitutkinto
Johtamisen erikoisammattitutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto Tutkinnon suorittanut osaa suunnitella, johtaa ja kehittää vastuualueensa toimintaa hallita alansa laaja-alaisesti yhteistyöhön tulkita
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotKohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17
Kohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu,
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotTutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.5 Renkaan pinnoitus OPH 37/011/2012
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.5 Renkaan pinnoitus OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat... 3 2 Ennen
LisätiedotToimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)
OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015
LisätiedotMATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011
Näyttötutkinnon perusteet MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 14/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:23 Määräykset ja ohjeet 2011:23 Näyttötutkinnon perusteet MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN
LisätiedotYRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010
Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 46/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
LisätiedotILMASTOINTIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011
Näyttötutkinnon perusteet ILMASTOINTIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 19/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:28 Määräykset ja ohjeet 2011:28 Näyttötutkinnon perusteet ILMASTOINTIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS
NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA
AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
LisätiedotViestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto
Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnossa tarkastellaan kokonaispalveluprosessia,
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotTutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.1 Henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt OPH 37/011/2012
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.1 Henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan yhteistyössä
LisätiedotAIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO
AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO SISÄLTÖ 1 TUTKINNON SUORITTAMINEN... 1 2 HENKILÖKOHTAINEN TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITELMA (HENSU/TOTEUTTAMISSUUNNITELMA)... 1 3 TUTKINTOTILAISUUTTA TÄYDENTÄVÄ AINEISTO...
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotTurvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen
TURVALLISUUSALAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8332) OHJE Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen Hyväksytty turvallisuusalan tutkintotoimikunnan kokouksessa 20.11.2012 Tämä ohje on
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotTehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?
Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen
LisätiedotKoulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta
Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut
LisätiedotMarkkinointiviestinnän ammattitutkinto
Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt työskentelevät monipuolisesti erilaisten yritysten ja organisaatioiden
LisätiedotPUTKIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011
Näyttötutkinnon perusteet PUTKIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 20/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:26 Määräykset ja ohjeet 2011:26 Näyttötutkinnon perusteet PUTKIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
LisätiedotIlmastointiasentajan erikoisammattitutkinto
Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto Tutkinnon suorittanut osaa johtaa ja organisoida IV-asentajaryhmän töitä osaa hoitaa käytännön järjestelyt ja materiaalivirrat
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2008 MÄÄRÄYS 14/011/2008 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3642 3 (nid.) ISBN 978 952 13 3643 0 (pdf) 1 Dno 14/011/2008
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
LisätiedotNäyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen
Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä
Lisätiedot