Nuorten Keskus ry Vuosikertomus 2015

Transkriptio

1 Nuorten Keskus ry Vuosikertomus

2 Sisällysluettelo: 1. Toiminta vuonna Nuoren kristillisen identiteetin vahvistaminen Nuoren kasvun tukeminen Nuoren osallisuuden tukeminen Viestintä Yhteydet Hallinto Toiminnan tilastot Talous Tuloslaskelman yhdistelmä Tuloslaskelma toiminnoittain Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Suurimmat suoraan toiminnalle saadut avustukset Tilintarkastuskertomus Nuorten Keskuksen jäsenyhteisöt...43 Nuorten Keskus ry Vuosikertomus 2015 Valokuvat: Emilia Mänttäri, Kari Lehtomaa, Juha Kinanen, Elise Kyttä, Nuorten Keskus arkisto Ulkoasu ja taitto: Emilia Mänttäri 2

3 1. TOIMINTA VUONNA 2015 Nuorten Keskuksen 110. toimintavuosi oli vilkas. Toimintaa suunnattiin ja kehitettiin hallituksen asettamien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Toimintakauden aikana järjestössä tehtiin kaksi isoa päätöstä: Järjestön hallitus hyväksyi Leirikeskus Pöyhölästä tulleen ostotarjouksen. Kauppakirja allekirjoitettiin 31.3., jonka jälkeen järjestön omistuksessa liki 90 vuotta ollut Pöyhölä siirtyi Ruokamajakka Oy:lle. Toinen, järjestön toimintaa tulevaisuudessa linjaava päätös oli, että hallitus päätti esittää vuosikokoukselle Nuorten Keskuksen yhdistymistä Poikien ja Tyttöjen Keskuksen ja Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kanssa vuoden 2017 alusta. Toimintaa linjasi vuoden 2014 lopulla hyväksytty toimintastrategia 2020, joka kiteytyy visiolauseeseen Nuorten kanssa - hyvän puolella. Strategian mukaisesti järjestö kehitti ja palveli seurakunnissa toteutettavaa rippikoulu-, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten parissa tehtävää työtä. Järjestön palvelutehtävään kuului myös se nuorisotoiminta, johon nuoret ja nuoret aikuiset osallistuivat ja jota he toteuttivat järjestössä. Toiminnan painopisteet olivat strategian mukaisesti: 1. Nuorten kanssa 2. Kertomusten kautta 3. Hyvän puolella 4. Yhdessä eteenpäin. Kolmas painopiste, hyvän puolella, konkretisoitui toimintavuoden aikana erityisesti vahvan sosiaalisen tuen antamisena nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä tavalla tai toisella ulkopuoliseksi. Tavoitteeseen pyrittiin Moottoripaja -hankeen kautta. Hanke eteni suunniteltua nopeammin. Vuoden lopussa Moottoripaja toimintaa oli kaikkiaan 21 paikkakunnalla ja sen toimintaan osallistui säännöllisesti yli 200 nuorta. Uusia Moottoripajan toimintamalleja olivat mopoendurance- ja mopomiittitapahtumat, joiden kautta toimintaan tuli entistä enemmän vuotiaita nuoria. Alle 15-vuotiaiden nuorten osuus kaikista toimintaan osallistuvista oli 40%. Neljännen painopisteen toteuttamiseksi järjestö selvitti mahdollisuutta yhdistymiseen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen ja Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kanssa. Järjestöt totesivat, että edellytykset yhdistymiselle ovat olemassa. Em. järjestöjen hallitukset / johtokunnat päättivät yksimielisesti esittää järjestöjen yhdistymistä vuoden 2017 alusta Nuori Kirkko ry:ksi. Yhdistymisellä halutaan turvata entistä vahvemmin lapsen ja nuoren äänen kuuluminen kirkossa ja yhteiskunnassa. Uuden yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja osallisuutta, kehittää ja palvella jäsenistössä toteutuvaa lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä, järjestää tavoitteiden mukaista toimintaa sekä vaikuttaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvän elämän edellytyksiin kirkossa ja yhteiskunnassa. Tavoitteena oli, että painopisteistä ensimmäinen ja neljäs vaikuttavat toimintaan voimakkaimmin. Moottoripaja -hankkeen toisen toimintavuoden toteuduttua jopa suunniteltua vilkkaampana, voi todeta, että myös kolmas painopiste toteutui erittäin hyvin. Nuorten Keskuksen toimintaa suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin yhdessä nuorten kanssa. Toimintavuoden aikana tehtiin kaksi uutta avausta. Ensimmäinen, Pilvipedagogiikka osallisuuden edistäjänä -hanke, pyrkii siihen, että Nuorten Keskuksen jäsenyhteisöjen nuorilla on mahdollisuus osallistua ja saada äänensä kuuluviin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen kautta. Koulutus, jota pilotoitiin toimintavuoden aikana, on herättänyt kiinnostusta laajasti. Toinen avaus, Isosten mediateekki, on nuorten ideoimaa ja nuorille suunnattua mediatoimintaa. Tavoitteena mediateekissä on kehittää nuorten ja työntekijöiden taitoa toimia sosiaalisen median tuottajina ja toimijoina sosiaalisessa mediassa, lisätä seurakunnan toiminnan näkyvyyttä ja nuorten kokemaa seurakuntayhteyttä. Toiminta syntyi nopealla aikataululla seurakunnasta tulleesta toiveesta. Kumpikin edellä mainittu hanke oli mahdollista käynnistää Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. 3

4 1.1. NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittäminen Vieraanvaraisuuden kirkko -teematyöskentely rakensi kirkkoa, jossa jokainen tulle hyväksytyksi oman itsenään. Teemaa esillä pitämällä haluttiin nostaa esiin globaalin kirkon kysymyksiä. Teemavuosien päättyessä joutuivat niin nuoret kuin aikuisetkin kohtaamaan kysymyksen kirkon ja suomalaisen yhteiskunnan vieraanvaraisuudesta turvapaikanhakijoiden määrän noustua kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa, ennen näkemättömiin lukuihin. Vaikka vieraanvaraisuuden teema ei herättänyt seurakuntien nuorisotyössä kiinnostusta, oli positiivista huomata, että seurakunnilla oli valmiutta reagoida syntyneeseen turvapaikanhakijatilanteeseen nopeasti ja konkreettista apua turvapaikanhakijoille tarjoten. Nuorten Keskuksessa vieraanvaraisuuden kirkko -teemat olivat esillä voimakkaimmin Yhden hinnalla -tapahtumassa. Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutuksissa rippikouluohjaajat syventyvät siihen, miten itselle haastavien nuorten kanssa voisi toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Nuorten Keskus järjesti puolet toimintavuoden koulutuksista koulutuskalenterin kautta ja puolet tilauskoulutuksina. Osallistujien palautteen mukaan koulutus on hyvällä tavalla tarjonnut paikan omien reaktioiden ja tulkintojen jäsentämiseen sekä antanut valmiuksia haastavissa tilanteissa toimimiseen. Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutuksen kautta Nuorten Keskus on voinut vastata seurakuntien ajankohtaiseen osaamistarpeeseen, mistä kertoo se, että koulutuksiin on vuodesta 2012 lähtien osallistunut lähes 480 työntekijää. Nuoret, oppimisvaikeudet ja seurakunta -luennoilla erilaista oppimista tarkastellaan seurakunnan nuorisotyön kannalta. Päämääränä on vahvistaa sellaista työotetta, jossa kaikenlaiset oppijat voivat osallistua toimintaan. Nuorten Keskus on räätälöinyt seurakuntien tilaamat luennot vastaamaan seurakuntien tarpeita. Isostoiminnan kehittäminen isosta aikuiseksi -koulutuksessa isostoimintaan syvennytään tutkimuksellisten ja käytännöllisten näkökulmien sekä uskon kasvuun ja sosiaaliseen oppimiseen liittyvien teoreettisten viitekehysten kautta. Kirkon kasvatuksen erityiskoulutukseen valinnaisena moduulina hyväksyttävän koulutuksen osallistujat kokivat koulutuksen tukeneen merkittävällä tavalla oman seurakuntansa isostoiminnan kehittämistä. Koulutuksen sisällöllistä painotusta isosen kasvusta aikuiseen seurakuntalaisuuteen kannattaa jatkossa vahvistaa entisestään. Toimintavuonna ensimmäisen kerran toteutettu Sielunhoito varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyössä -koulutuksessa osallistujat paneutuivat sielunhoitosuhteen kasvavan lapsen ja nuoren kanssa. Osallistujien mukaan koulutuksen osaamistavoitteet sielunhoitotyön osaamisen kehittymisestä, sielunhoitajan identiteetin vahvistumisesta sekä oman sielunhoitokäsityksen jäsentymisestä saavutettiin erinomaisesti. Osallistujat kiittivät myös koulutuksen menetelmällisiä ratkaisuja sekä hartauselämää. Kirkon kasvatuksen erityiskoulutukseen valinnaisena moduulina hyväksyttävä koulutus puoltaa paikkaansa järjestön koulutustarjonnassa myös tulevaisuudessa. Pilvipedagogiikka osallisuuden edistäjänä -hankkeessa pyritään siihen, että Nuorten Keskuksen jäsenyhteisöjen nuorilla on mahdollisuus osallistua ja saada äänensä kuuluviin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen kautta. Toimintavuoden aikana Nuorten Keskus pilotoi Pilvipedagogiikkaa rippikouluun -koulutusta yhdessä Espoon seurakuntayhtymän kanssa, mallinsi koulutuksen ja perehdytti palkkiotoimiset kouluttajat tehtäväänsä tulevaa vuotta varten. Koulutus on kiinnostanut seurakuntia laajasti. Hanketta avustavan Opetus- ja Kulttuuriministeriön lisäksi Kirkon Kasvatus ja Perheasiat on sitoutunut rahoittamaan vuonna 2016 tuettuja koulutuksia eri hiippakuntiin. Nuorten Keskus tarjosi Opettajana rippikoulussa -koulutuspäiviä seurakuntiin tilauskoulutuksena. Seurakuntien tarpeet ovat kuitenkin kohdistuneet haastavuuteen ja verkon tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin rippikoulussa. Nämä koulutuspäivät eivät herättäneet seurakuntien kiinnostusta. Järjestön työntekijät ovat osallistuneet rippikoulusuunnitelmaa valmistelevan työryhmän sekä isostoiminnan linjausta työstävän työryhmän työskentelyyn Kirkkohallituksessa. Nuorten Keskuksen toteuttama nuorisotoiminta Yhden hinnalla - Kirkon Nuorisopäivät järjestettiin kolmannen kerran peräkkäin Tampereella palauttaen tapahtuman vuosittaiseen toteutusrytmin. Paikkakunnan vakiintuminen ja vuosirytmi ovat molemmat yksinkertaistaneet tapahtuman suunnittelua ja järjestelyjä, myös tapahtuman tunnettuus kasvoi seurakuntien työntekijöiden keskuudessa. Ohjelma sai aiempien vuosien tapaan kävijöiltä hyvän palautteen. Nuorten osallisuus tapahtuman toteutukseen ja suunnitteluun kasvoi, mutta tässä on edelleen kehitettävää. Osallistujamäärissä ei ylletty tavoitteisiin sosiaalisen median kontakteja lukuun ottamatta. Ne kasvoivat yli odotusten. Erityisesti tapahtumaan koko viikonlopun ajan osallistuvien määrä ei ole kasvanut toivotulla tavalla. Yhden hinnalla -tapahtuman järjestäjinä olivat Nuorten Keskuksen lisäksi Tampereen ev.-lut. seurakuntayhtymä, Turun ja Oulun hiippakunnat, Kirkon kasvatus ja perhetyö, Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu ja Changemaker -verkosto. Tampereen seurakuntien panostus tapahtumaan on merkittävä niin taloudellisesti kuin henkilöstön osalta. Yhteistyökumppaneiden monipuolisuus ja sitoutuminen tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen on merkittävä erityisesti tapahtuman sisällön kannalta. Samalla laaja verkosto on kuitenkin varsin hidas ja kankea toiminnan suunnittelun ketteryyden ja joustavuuden kannalta. Yhteistyötahojen kanssa toukokuussa käydyssä tapahtuman kehittämisneuvottelussa mietittiin toimenpiteitä osallistujamäärien kasvattamiseksi. Samalla päätettiin, että tapahtuma järjestetään Tampereella ainakin vuosina

5 Kansainväliset rippikoulut tarjosivat ulkosuomalaisille nuorille mahdollisuuden osallistua rippikouluun yhdessä suomalaisnuorten kanssa. Rippikoulut järjestettiin toista kertaa Partaharjun leirikylässä Pieksämäellä. Tilat ja ympäristö palvelivat hyvin rippikoulun kehittämistä ja vihreät riparit ajattelua. Kesän viimeinen rippikoulu (KV63) alkoi Partaharjulla järjestetyn kouluikäisille suunnatun suurleirin aikana. Rippikoululaiset osallistuivat Syke -suurleirin kaikille yhteisiin ohjelmaosuuksiin. Kokemuksen perusteella yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kehittää edelleen huomioiden rippikouluryhmän tarpeet. Syyskaudella käynnistyi rippikoululeirien rakenteellinen uudistaminen. Vuodesta 2016 alkaen Nuorten Keskus järjestää kaksi nykyistä suurempaa kansainvälistä rippikoululeiriä. Opetusryhmiä tulee olemaan kummallakin leirillä kolme, jolloin myös rippikoululaisten määrää voidaan kasvattaa. Nuorten leirit ja -kurssit Leireistä jouduttiin perumaan neljä vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Kaikkiaan leirien osallistujatavoitteesta saavutettiin vain puolet. Yhtenä syynä leirien peruuntumiseen ja osallistujamäärän laskuun lienee ollut se, että suomalaisnuorten osuus rippikoululaisten määrästä oli pienempi kuin ulkosuomalaisten määrä. Nuorten leirien osallistujista valtaosa on ollut Nuorten Keskuksen kansainväliselle rippikoululeirille osallistuneita Suomessa asuvia nuoria. Edellisessä kappaleessa kuvatulla kansainvälisten rippikoulujen rakenneuudistuksella toivotaan olevan positiivinen vaikutus myös leiritoiminnan osallistujalukuihin. Toteutuneet leirit ja kurssit saivat nuorilta hyvää palautetta. Leiritoiminnan kehittämishanke ei käynnistynyt NK:n ja PTK:n yhteisenä hankkeena suunnitellusti. PTK markkinoi Partaharjua leiritoiminnan paikkana ja tarjoaa ohjelmapaketteja lasten ja nuorten ryhmille. Nuorisotoiminta (NK) liittyy kehittämiseen järjestöjen mahdollisen yhdistymisen toteuduttua vuoden 2017 alusta. Julkaisutoiminta Julkaisutoiminta palveli seurakunnissa toteutuvaa nuoriso- ja rippikoulutyötä. Nuoren seurakunnan veisujen kymmenes laitos julkaistiin tammikuussa Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä Jyväskylässä. Kirjan toimitti muusikko Markku Perttilä yhdessä hengellisen nuorisomusiikin asiantuntijoista ja seurakuntien nuorisotyön edustajista kootun toimituskunnan kanssa. Kirja sai hyvän vastaanoton, mikä näkyi myös myyntiluvuissa. Veisukirjaa oli myyty vuoden loppuun mennessä yli kpl. Toimintavuoden aikana käynnistyivät suunnitellusti uuden rippikoulu- ja isosmateriaalin sekä nuorten raamattumateriaalin suunnittelu. Julkaisut kustansi Lasten Keskus Kirjapaja Oy, jonka osakas Nuorten Keskus on. 5

6 1.2. NUOREN KASVUN TUKEMINEN Nuoren vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen vahvistaminen Nuorten Keskus kouluttaa ohjaajia toteuttamaan Nuisku - nuorten ihmissuhdetaitojen kursseja omilla paikkakunnillaan. Toimintavuonna koulutettiin Nuisku-ohjaajia samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina. Nuisku-kursseja järjestettiin materiaalivälityksen perusteella aiempia vuosia vähemmän eikä materiaalivälitys saavuttanut toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Seurakuntien ja koulujen niukkenevat taloudelliset ja työaikaan liittyvät resurssit sekä lisääntyneet materiaalit ja ohjelmat vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi selittänevät laskevaa kehityskulkua. äxäri-kursseilla vuotiaat nuoret vahvistavat tiimityötaitojaan toiminnallisesti. Toimintavuonna Nuorten Keskus järjesti yhden ohjaajakoulutuksen, jossa nuorten kanssa toimivat työntekijät pätevöityivät kurssin ohjaajiksi. Peruskurssien materiaalivälityksessä palattiin vuoden 2014 notkahduksen jälkeen vuoden 2013 tasolle. Nuorten Keskus tarjosi Ryhmis - yksilöstä ryhmäksi -koulutusta tilauskoulutuksena. Tavoitteelliseen ryhmäyttämiseen liittyvien taitojen vahvistaminen ei ilmeisesti ole seurakuntien ensisijainen osaamistarve, sillä seurakunnat eivätkä muut nuorten kanssa toimivat tahot tiedustelleet koulutusta. Muutaman hiljaisen vuoden perusteella Ryhmis-koulutuksen tarjoamisesta päätettiin luopua vuonna Nuorisodiakonian edistäminen Palveluoperaatio Saapas vastasi nuorten välittömään fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen avun tarpeeseen. Tähän vastasivat täysi-ikäiset koulutetut vapaaehtoiset kansalaistiedoin ja -taidoin. Toimintaympäristöjä oli edellisvuosien tapaan kolme: nuorten suosimat oleskelupaikat asuinalueilla (KatuSaapas), festivaalit (FestariSaapas) ja internet (NettiSaapas). Toiminnan tavoitteena oli, että nuoret tulevat autetuksi soveltuvin keinoin tarkoituksenmukaisesti. Saapas toimi 19 paikkakunnalla. Erityisnuorisotyön sihteeri kartoitti Saappaan toiminnan tarvetta toimintakauden aikana myös Pohjois- ja Kaakkois-Suomessa. Pohjois-Suomeen ei syntynyt uutta Saapas-ryhmää, mutta Kaakkois-Suomen alueella käynnistyy Netti- Saappaan toiminta vuoden 2016 aikana. Toimintakaudelle suunnitellut Saapas -ohjaajien ja vapaaehtoisten osaamista täydentävät koulutukset eivät toteutuneet. Syynä oli seurakuntien rajalliset resurssit lähettää työntekijöitä tai vapaaehtoisia koulutuksiin. Koulutukset keskitetään jatkossa vapaaehtoisten- ja työntekijöiden päivien yhteyteen. Saappaan eri työmuotojen ensimmäiset yhteiset ohjaajapäivät vahvistivat ohjaajien identiteettiä Saappaan vastuunkantajina ja mahdollistivat vuosittaisen työnohjauksen myös Katu- ja FestariSaappaan ohjaajille. Uudenlaista vapaaehtoisuuden mallia Saappaan toimintaan toi Espanjan Aurinkorannikon Saapas-ryhmä, joka toimii kaikilta osin täysin vapaaehtoispohjalta. Kokeneiden vapaaehtoisten vastuuta vahvistavan Tossu-toiminta sekä surutyömateriaalin tuottaminen käynnistyivät toimintavuoden aikana. Lisäksi toimintavuoden aikana valmistui materiaalipaketti vapaaehtoiskoulutuksen tueksi. KatuSaapas toiminnassa sekä vapaaehtoisten että kohtaamisten kasvoi edellisestä vuodesta huomattavasti. Kohtaamisten määrän noususta huolimatta lastensuojeluilmoitusten määrä laski hieman. Vapaaehtoisilta tulleen palautteen mukaan kohtaamiset ovat muuttuneet aiempaa keskustelullisemmiksi. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että KatuSaappaan toiminta kasvoi ja vapaaehtoisten aktiivisuus vahvistui. FestariSaappaan päivystyksiä toteutettiin kuusi yhteistyöoperaatioina eri ryhmien kesken. Vapaaehtoisten määrä kasvoi, mutta kohtaamisten määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Festivaalityönä aiemmin tunnettu FestariSaapas toteutetaan RAY:n ja Kirkkohallituksen tuella. NettiSaapas NettiSaappaan kohtaamisten määrä laski edellisestä vuodesta. Tämä selittyy osittain vähäisemmällä päivystysmäärällä, mutta myös Suomi24-sivuston uudistuksella, jonka seurauksena nuorten keskusteluhuoneet ovat pysyneet hiljaisina koko vuoden ja vaikuttaneet jonkin verran päivystäjien motivaatioon ja tätä kautta päivystysten määrään. NettiSaappaan toiminta päätettiin aloittaa YouTubessa. Tähän vaikutti Suomi24:n hiljeneminen sekä selkeästi havaittu päivystystarve YouTubessa. Verkkoperusteisen lastensuojeluilmoituksen periaatteet päivitettiin Nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa. Nuorten Keskus oli aktiivisena mukana tässä prosessissa. Aurinkorannikon Saapas-toiminta Toimintakauden uusi avaus Saappaan toiminnassa oli Espanjan aurinkorannikolla, Fuengirolassa, käynnistynyt Saapas-toiminta. Erityisnuorisotyön sihteeri koulutti vuoden 2014 lopulla vapaaehtoisia Saappaan toimintaan. Toiminta käynnistyi, kun Aurinkorannikon Saapas-ryhmä toteutti KatuSaappaan partiointia ja FestariSaappaan päivystyksen Fuengirolan La Feria de Internacional de Los Pueblos- kansainvälisessä tapahtumassa toukokuussa. Aurinkorannikon Saappaan vapaaehtoiset tekivät opintomatkan Suomeen syksyllä Cimon rahoituksella vahvistaakseen osaamistaan ja luodakseen kontakteja suomalaisiin toimijoihin. Opintomatkalla oli suuri merkitys toiminnan kehittämiselle. Saappaan toiminta on herättänyt innostusta ja kiinnostusta muissa Aurinkorannikon skandinaavisissa yhteisöissä sekä varovaista kiinnostusta myös espanjalaisten keskuudessa. Erityisnuorisotyö Vuonna 2015 Nuorten Keskus vahvisti ja tuki seurakuntien erityisnuorisotyötä tekevien osaamista ja asemaa sekä kehitti työalaa yhdessä Kirkkohallituksen kanssa. Erityisnuorisotyön sihteeri osallistui aktiivisesti erilaisiin nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyneiden verkostojen työskentelyyn. Nuorten Keskus kehitti erityisnuorisotyön koulutusta yhdessä Kirkkohallituksen kanssa kokeilemalla viikon kestävää modulia ja osallistui uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja tukemiseen. Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät olivat Vaajakoskella leirikeskuksessa ja osallistujia oli 41 eli hiukan edellisvuosia vähemmän. Leirikeskusmuodosta pidettiin ja koettiin ryhmähenkeä lisääväksi. Uudeksi tärkeäksi erityisnuorisotyön verkostoksi nousi valtakunnallinen vapaaehtoistyön koordinaattoreiden Valikko-verkosto. Nuorten Keskuksen erityisnuorisotyön ja Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) toteuttivat videotallenteet muun muassa Saappaan ja Moottoripajan erityisnuorisotyön menetelmistä. Videotallenteita hyödynnetään DIAK:n koulutuksessa. 6

7 Moottoripaja -hanke Vuonna 2014 käynnistynyt Moottoripaja-hanke mallintaa moottoripajatoimintaa erityistä tukea tarvitseville nuorille, tehostaa moottoripajojen toiminnan vaikutuksia ja parantaa toiminnan laatua. Moottoripajoissa panostetaan erityisesti nuoren kokonaisvaltaisen elämänhallinnan harjoitteluun. Raha-automaattiyhdistyksen avustama nelivuotinen hanke toteutuu kolmella alueella: Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa. Hanke eteni hyvin ja uusia pajoja käynnistyi vuonna 2015 neljällä paikkakunnalla (Lempäälä, Kajaanin mopo, Kalajoki, Kouvola). Vireille laitettiin lisäksi neljä pajaa, jotka on tarkoitus käynnistää kevään 2016 aikana. (Lappeenranta, Pyhtää, Sastamalan ammattikoulu, Kuopio). Lisäksi hankkeeseen liittyi kolme jo olemassa olevaa pajaa (Lammi, Hauho, Vaala). Valmennuksia nuorille (kesäduunihakupaja) sekä pajaohjaajille (nuorten kohtaaminen ja nuorten mielenterveyteen liittyvä valmennus) on valmisteltu pilotointia varten. Vaikka valmennukset luotiin, niitä päästiin toteuttamaan vuonna 2015 hyvin rajallisesti. Vain autofixaus-kurssi toteutui. Hanke on luonut erilaisia toimintamalleja, joiden avulla voidaan mahdollistaa alueellista moottoripaja-toimintaa ja monipuolistaa valtakunnallista kokoavaa toimintaa. Mopoendurance- ja mopomiittitapahtumat ovat vuonna 2015 alkaneita uusia toimintamalleja. Pajatoiminnassa on entistä enemmän mukana vuotiaita nuoria. ( vuotiaita mukana merkittävä määrä (24%) samoin vuotiaita (16%) vuotiaita (36%) Nuorten ikäluokka on mallintamisen aikana kasvanut merkittävästi Moottoripaja -toiminnassa. Kouvolassa pilotoitiin moottoripaja-toimintaa turvapaikanhakijoille onnistuneesti ja tarve tälle toiminnalle todettiin merkittäväksi. Nuorten Keskus haki loppuvuodesta turvapaikanhakijanuorten kotouttamiseen suunnattua tukea OKM:ltä Moottoripajatoimintaa turvapaikanhakijanuorille -hankkeelle. Vaikka tukea ei tullut, oli ilahduttavaa todeta kuinka monella Moottoripajalla olisi halukkuutta toimia myös turvapaikanhakijanuorten parissa. Pajojen toiminnan tukemiseen liittyviä valtakunnallisia yhteistyökumppaneita kuluneen toimintakauden aikana on saatu POP Vakuutusyhtiöstä ja moottoritarvike maahantuoja Team-Laine Oy:stä. Lisäksi koulutusten- ja tapahtumien toteuttamiseen on tukea saatu Henry Ford ja Stiftelsen 7:nde mars fonden säätiöiltä. Moottoripaja-hanke tuotti yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa mm. päihde-, liikenne- ja ympäristökasvatuksen aihepiireissä liikkuvan mobiililaitteissa pelattava Moottoripaja Racing pelin. Mobiilipeli lanseerattiin marraskuussa. Mobiilipeliä voivat hyödyntää moottoripajaohjaajien lisäksi myös muut kasvatusalan ammattilaiset. 7

8 Vanhemmuuden tukeminen Toimiva Perhe -kursseilla vanhemmat ja muut kasvattajat vahvistavat vuorovaikutustaitojaan erityisesti suhteessa lapsiin ja nuoriin. Nuorten Keskus järjesti ohjaajaksi pätevöittävän ohjaajakoulutuksen tilauskoulutuksena. Avointa aika ja paikka -koulutusta ei toteutettu toimintavuonna, sillä joka toinen vuosi järjestettävä avoin koulutus on vastannut riittävällä tavalla koulutuksen kysyntään. Materiaalivälityksen perusteella arvioituna Toimiva Perhe -kursseja järjestettiin yhtä paljon kuin edellisvuonna. Kurssien ohjaaminen kuitenkin keskittyi aiempaa kapeammalle joukolle ohjaajia, mikä lisää toiminnan haavoittuvuutta, jos aktiivisten ohjaajien kiinnostus tai tilanne muuttuu. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tukeminen Toimiva Vuorovaikutus -kursseilla vuorovaikutustaidoista kiinnostuneet aikuiset kehittävät puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisemisen taitojaan. Toimiva Vuorovaikutus -ohjaajaksi pätevöittävä ohjaajakoulutus toteutui mielekkään kokoisessa ryhmässä. Osallistujat kokivat kehittäneensä omia vuorovaikutustaitojaan ja saaneensa kurssista toimivan työvälineen itselleen. Peruskurssien materiaalivälitys väheni edellisvuodesta merkittävästi ja jäi tuntuvasti toimintasuunnitelman tavoitteesta. Toimiva Vuorovaikutus -kurssien järjestäminen on ollut melko pienen aktiivisen ohjaajajoukon toimintaa. Kun moni aiemmin aktiivisesti kursseja järjestäneistä ohjaajista on vähentänyt ohjaamista, vaikutus on näkyvä koko Toimiva Vuorovaikutus -toiminnassa. Raha-automaattiyhdistyksen avustama Koulutuksen aluetoiminta pyrkii vahvistamaan vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen kurssien saatavuutta tarjoamalla ohjaajille osaamista ylläpitävää ja laajentavaa koulutusta sekä tukea kurssien järjestämiseen. Toimintavuonna parannettiin yhteydenpitoa valmistuneisiin ohjaajiin ja tarjottiin mentorointia. Pääkaupunkiseudun alueelliset ohjaajatapaamiset vuorovaikutustaitojen tutkimuksen ja non-violent communication -mallin teemoista kiinnostivat ohjaajia niin paljon, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Seminaarit koettiin antoisiksi kurssien ohjaamisen ja yleisen vuorovaikutustaitoihin liittyvän osaamisen kannalta. Osa aluetapaamisista peruuntui vähäisen ilmoittautujien määrän vuoksi. Ohjaajien kurssitiedotuksen tueksi aluetoiminta tuotti Nuisku-kurssista markkinointivideon, jossa nuoret kertovat Nuisku-kurssista ja sen annista itselleen. Sähköisen materiaalin saatavuus parani, kun ohjaajien Extranet-materiaalipankki siirrettiin uudelle verkkosivualustalle aiemmasta Moodle-oppimisympäristöstä. Alueyhdyshenkilöt pitivät omaa aluetoiminnan arviointiin ja suunnitteluun keskittyvää seminaaria ideoita antavana tapaamisena, jossa virkistyi ja innostui. Aluetoiminta tuki suunniteltuun tapaan osallistumista ohjaajakoulutuksiin taloudellisin ja / tai alueellisin perustein sekä peruskurssien materiaalien hankkimista. Avustuksilla on ohjaajien arvion mukaan erittäin suuri merkitys ohjaajaksi kouluttautumisen ja peruskurssille osallistumisen mahdollistajana. Kehitä nuorisotyötä! -työskentelyissä seurakunnat suuntaavat nuorisotyötään kohti tulevaisuutta paikallisten kehittämistarpeiden suunnassa. Nuoret seurakuntalaisina - nuorisotyön kehittämisasiakirjaan perustuvia prosesseja toteutettiin yhteistyössä Kirkon kasvatus ja perheasioiden kanssa kahdessa seurakunnassa. Nuorten Keskuksen kouluttamat Toimiva Koulu -ohjaajat järjestivät materiaalivälityksen perusteella arvioituna kaksi peruskurssia toimintavuoden aikana. Vaikka toiminta on vaatimatonta, se on aikaisempia vuosia vilkkaampaa. Nuorten Keskus ei järjestänyt ohjaajakoulutusta toimintavuonna. Vuorovaikutustaitojen merkitystä painottavasta keskustelusta huolimatta koulujen resurssit harvoin riittävät noin 24 tunnin laajuisen Toimiva Koulu -kurssin toteuttamiseen. 8

9 1.3. NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN Nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen kirkossa ja yhteiskunnassa Nuorten Keskus on suunnitellut yhdessä Kirkon kasvatus ja perheasioiden kanssa Osallisuus Nuoret seurakuntalaisina -koulutuksen. Koulutuksessa seurakuntien työntekijät kehittävät työotettaan, jotta seurakuntalaiset otettaisiin aiempaa monipuolisemmin mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Valinnaisena moduulina Kirkon kasvatuksen erityiskoulutukseen hyväksyttävä koulutus ei toteutunut vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Vaatimaton kiinnostus koulutusta kohtaan on jatkunut useamman vuoden ajan, joten koulutuksen tarjoamisesta päätettiin jatkossa luopua. Lapset ja nuoret - osallisuuden yhteisö -tilauskoulutus ei herättänyt seurakuntien kiinnostusta. Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) Nuorten Keskus tuki LAVAn käyttöönottoa yhdessä seurakunnallisten palvelujärjestöjen, Kirkkohallituksen ja Seurakuntaopiston yhteisessä Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -työryhmän (TPOK) kanssa. Nuorten Keskuksen työntekijä oli mukana Kirkon kasvatuksen päivien LAVA-kanavassa sekä kouluttamassa yhdessä rovastikunnassa LAVAn käyttöönottoa hallinnon sekä lautakuntien henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n toimintaa uudistettiin perustamalla NAVI-ryhmän sisälle neljä toimintaryhmää: ajatushautomo (AjaHaut), kirkolliskokousvaalikampanja (KiVa), vaihtoehtoiset vaikuttamiskeinot (VaiVa) sekä Kirkolliskokous Turku (KiTu). Pääpaino toiminnassa annettiin kirkolliskokousvaalikampanjalle, jossa kannustettiin nuoria ehdolle kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleihin. Ehdokasasettelun selvittyä NAVIryhmä tuki nuorten ehdokkaiden vaalikampanjaa vaaliblogin avulla. Seurakuntien nuoria luottamushenkilöihin kutsuttiin mukaan nuorten luottamushenkilöiden NAVI-verkostoon. NAVI-ryhmälle järjestettiin helmikuussa vaikuttajakoulutus. NAVI-ryhmän puheenjohtaja, sihteeri ja yksi ryhmän jäsen osallistuivat lisäksi Allianssin jäsenjärjestöille tarjoamaan kehittämishanke Vetovoimaan. Mukaan pääsy tähän hankkeeseen kehitti NAVIn toimintaa monipuolisempaan suuntaan. Luottamushenkilö- ja vaalitoiminnan rinnalla ryhmä haluaa jatkossa suunnata toimintaansa myös nuorten aikuisten toiminnan kehittämiseen. Toukokuussa NAVI-ryhmä järjesti kirkolliskokouksen yhteydessä Turussa illan, jossa oli mukana nuoria seurakuntien aktiiveja ja luottamushenkilöitä sekä kirkolliskokousedustajia. Nuorten luottamushenkilöiden tukemiseksi NAVI järjesti neliosaisen vaikuttajawebinaarin, jossa vierailijoina olivat mm. kirkolliskokousedustajat Sami Ojala ja Katri Korolainen sekä nuori kirkkovaltuuston puheenjohtaja Veikko Pulli. NAVI toteutti yhteistyössä koulutuskeskus Agicolan kanssa nuorten luottamushenkilöiden tukimateriaalin Nuorten Keskuksen internetsivuille. Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 järjestettiin yhdessä NAVI-ryhmän ja Kirkkohallituksen kanssa Tampereella lauantaina Tähän asti seminaari on järjestetty joka toinen vuosi, vuodesta 2015 alkaen seminaari siirtyi jokavuotiseksi tapahtumaksi. Seminaari kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon niin paikallisseurakunnassa kuin valtakunnallisestikin. Seminaarissa tuettiin nuorten ja luottamushenkilöiden välistä yhteistoimintaa erityisesti seminaarin ennakko-ja jälkityöskentelyillä. Kirkko seminaariin suunnittelussa ja toteutuksessa toteutuivat onnistuneesti nuorten osallisuus ja vaikuttaminen. Seminaaripäivän keskusteluteemat poimittiin nuorten ennakkotehtävistä. Päivän teemoina olivat usko ja hengellisyys, arvot, kirkon näkyvyys, sukupolvien välinen yhteys, nuorten vaikuttamismahdollisuudet sekä rippikoulun isosiän ohittaneiden nuorten tavoittaminen. Nuorten kanssa teemoista keskustelemassa olivat nuoret kirkolliskokousedustajat Katri Korolainen, Janne Kaisanlahti ja Sami Ojala sekä piispa Seppo Häkkinen. Kokemus seminaarista oli innostava niin nuorille kuin sitä seuranneille aikuisillekin. Nuorten tulevaisuusseminaari tavoittaa edelleen vain osan luterilaisen kirkon seurakunnista. Kehittämishaasteena onkin seminaarin tunnettuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen seurakunnissa ja koko kirkossa. Isosten mediateekki - mediatoimintaa nuorille Isosten mediateekki on seurakuntien isos- ja kerhonohjaajatoiminnassa mukana oleville nuorille ja työntekijöille suunnattua mediatoimintaa, jonka tavoitteena on kehittää nuorten ja työntekijöiden taitoa toimia sosiaalisenmedian tuottajina ja toimijoina sosiaalisessa mediassa, lisätä seurakunnan toiminnan näkyvyyttä ja nuorten kokemaa seurakuntayhteyttä. Toiminta syntyi nopealla aikataululla seurakunnasta tulleesta toiveesta ja sen käynnistyminen mahdollistui OKM:n hankerahoituksella. Toiminnan aktiivisena kehittäjänä ja toteuttajana on Joensuun seurakuntien nuoret, yhteistyökumppanina hankkeessa on Poikien ja tyttöjen keskus PTK. Lokakuussa järjestettiin Partaharjulla Isosten mediateekki-leiri, johon kutsuttiin mukaan työntekijä ja 1-2 nuorta/seurakunta. Leirin suunnittelussa oli mukana useita seurakuntia ja seurakuntien nuoria. Leirillä opeteltiin valokuvaukseen, videointiin ja blogikirjoittamiseen tarvittavia perustaitoja, joita opettamassa oli myös nuoria aikuisia alan taitajia. Välineinä hyödynnettiin älypuhelimia ja netin ilmaissovelluksia. Lisäksi tehtiin suunnitelma opittujen taitojen hyödyntämisestä oman seurakunnan toiminnassa. Mediaisostoiminnan tueksi perustettiin isostenmediateekki.fi -sivusta, jossa julkaistaan opetusvideoita ja jaetaan käytännön vinkkejä. Palaute leiristä oli innostunutta ja vastaavaa toimintaa toivottiin lisää. Tulevaisuuden suunnitelmissa on toteuttaa alueellisia mediaisosleirejä yhdessä seurakuntien kanssa. Toiminnan mahdollistamiseksi on haettu lisärahoitusta. 9

10 Nuorten osallistuminen ympäristövastuuseen Vihreät riparit - hanke Vihreät riparit oli WWF:n, Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheyksikön ja Nuorten Keskuksen yhteistoimintahanke vuosina Toiminnan tavoitteena oli vahvistaa kristillistä ympäristökasvatusta ja vastuullista elämäntapaa rippikouluissa ja isostoiminnassa. Vihreät riparit tuotti ekologisten kysymysten ja käytäntöjen käsittelyyn rippikouluihin suunnattua materiaalia ja virikkeitä. Hankkeen suojelijana toimi piispa Seppo Häkkinen. Toimintavuonna kannustettiin seurakuntia liittymään mukaan Vihreiden rippikoulujen toimintaan, julkaistiin Panu Pihkalan ja Jarmo Kokkosen toimittama kirja Vihreät riparit, toteutettiin työntekijäkoulutus Sama taivas, sama maa Partaharjulla sekä järjestettiin hankkeen päätösseminaari Helsingissä. Tammikuussa jaettiin ensimmäinen Kirkon Ympäristökasvatuspalkinto. Palkinnon sai Raision seurakunta ja seurakunnan ympäristöasiantuntija Hannele Siltala. Kirkon ympäristökasvatuspalkinnon myöntää joka toinen vuosi Kirkkohallituksen täysistunto Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden toimikunnan esityksestä. Ajatus palkinnosta syntyi Vihreät riparit-työryhmässä. Toimintansa aikana Vihreät riparit tavoitti kaikkiaan nuorta ja 350 rippikoulua. Merkittävää oli, että monissa seurakunnissa mukaan toimintaan liittyivät kaikki seurakunnan rippikoulut. Kokemukset ympäristövastuun ja luomakunnan teologian teemojen yhdistämisestä rippikoulussa olivat myönteisiä. Haasteeksi koettiin erityisesti kasvisruokapäivän toteuttaminen leiriolosuhteissa. Hankemuotoinen yhteistyö ei enää jatku, mutta Vihreiden rippikoulujen toiminta-ajatusta pidetään edelleen esillä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada Vihreät riparit vakiintuneeksi osaksi Kirkon Ympäristödiplomia. Nuorten osallistuminen kansainväliseen toimintaan Toiminta edistää kristittyjen nuorten kansainvälisiä kohtaamisia. Nuorille tiedotettiin European Fellowshipin of Christian Youth (EF) ja muiden kansainvälisten nuorisojärjestöjen tarjoamista toimintamahdollisuuksista. Seurakuntien työntekijöille suunnattua Kasvatuksen kansainväliset asiat -nettisivustoa pidettiin ajan tasalla. Nuorten Keskus tarjosi nuorille mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan EF:n ja sen kansainvälisen katto-organisaation Global Fellowship (GF) -verkostojen kautta. EF järjesti pääsiäiskurssin Birkirkarassa Maltalla. Teemana kurssilla oli Created by You, for You. Nuorten osallistuminen kotimaiseen ja kansainväliseen vastuuseen Nuorten Keskus teki tapahtumayhteistyötä Suomen Pipliaseuran kanssa liittyen Intian Keralan alueen lasten ja nuorten asemaan ja toimintaan. Seurakuntien nuorisotyölle julkaistiin yhteistyössä nuorteniltamateriaali, jota Jari Pulkkinen Tampereelta oli valmistelemassa. Yhden hinnalla tapahtumassa vieraili kaksi nuorta Intiasta kertomassa siellä tehtävästä työstä, tapahtumassa oli esillä myös Hanna Asikaisen valokuvanäyttely Intiasta. Yhdessä Pipliaseuran kanssa järjestettiin Pauli Hanhiniemen konsertti tuomiokirkossa. Nuorten Keskus tuki nuorten Yhteisvastuukeräyksen yhteyteen syntynyttä Action Angels-liikettä. Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksen tavoitteena oli kehittää suomalaista Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyötä ja edesauttaa lasten koulunkäyntiä Haitissa. Nuorten Keskus on Taksvärkki ry:n jäsen. Vuonna Taksvärkki-kampanjan tuotto ohjattiin katulapsityöhön Sambiassa ja Keniassa. 10

11 2. VIESTINTÄ 3. YHTEYDET Viestinnän tavoitteena oli tehdä tunnetuksi järjestön tavoitteita, toimintaa ja palveluita laadukkaina, ajanmukaisina ja luotettavina. Nuorten Keskuksen viestinnän kohderyhmiä olivat seurakunnat, yhteistyötahot, päättäjät, yhteiskunta, nuoret, sekä kirkon eri rakenteet. Vuoden 2015 viestinnän ydinviesti oli: Nuorten kanssa hyvän puolella. Ydinviestissä nostettiin esille muun muassa nuorten kuuleminen ja osallisuus sekä syrjäytymisen ehkäisy. Ydinviestin sisältöinä korostettiin osallisuutta ja erityisnuorisotyötä. Ydinviestiä vietiin eteenpäin erityisesti Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko2020 viestinnässä sekä Palveluoperaatio Saappaan ja Moottoripajahankkeen viestinnässä. Vuoden 2015 aikana Nuorten Keskuksen internetsivuja uudistettiin tuomalla sivuille uusia kuvia ja erilaisia mediaelementtejä, kuten sosiaalisen median liitännäisiä ja audiovisuaalista sisältöä. Vuoden aikana uudistettiin järjestön esittelymateriaaleja ja samalla yhtenäistettiin kokonaisilmettä vahvistaen yhtenäistä järjestön brändiä. Viestinnässä hyödynnettiin tehokkaasti eri viestintävälineitä, kuten Nuorten Keskuksen internetsivuja ja järjestön Facebook sivua sekä työalakohtaisia Facebook ja Instagram sivuja. Järjestö oli vahvasti esillä tammikuussa Kirkon Kasvatuksen päivillä Jyväskylässä sekä heinäkuussa SuomiAreenalla Porissa. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Kirnu-järjestöjen kanssa. Villi-lehti julkaistiin kuusi kertaa yhteistyössä Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat yksikön sekä Poikien ja tyttöjen keskuksen kanssa. Kotimaiset yhteydet Nuorten Keskus vaikutti seurakuntien nuorisotyön kannalta keskeisiin kysymyksiin. Tätä tehtäväänsä järjestö toteutti toimimalla laaja-alaisesti erilaisissa nuorisotyön ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen verkostoissa strategiansa mukaisesti. Yhteistyötä tehtiin eri nuoriso- ja diakoniajärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, koulutoimen, sosiaalitoimen, Suomessa toimivien kristillisten kirkkojen nuorisotyön, luterilaisen kirkon keskusten ja järjestöjen, kouluttavien laitosten, hiippakuntien, seurakuntien ja herätysliikkeiden kanssa. Toimintavuoden aikana korostui yhteistyön tiivistäminen sisarjärjestöjen SLK:n ja PTK:n kanssa. Järjestön hallitus päätti maaliskuussa pitämässään kokouksessa käynnistää neuvottelut, joiden tavoitteena on järjestöjen yhdistyminen. (Aiheesta myös luvussa 4, hallinto.) Kansainväliset yhteydet Järjestön keskeisin kansainvälinen yhteistyöverkosto on European Fellowship of Christian Youth (EF). EF:n puheenjohtajana toimii vuodet Juhana Malme Suomesta. Nuorten Keskus isännöi yhdessä Poikien ja tyttöjen keskuksen ja EF:n puheenjohtajan kanssa Global Fellowship of Christian Youth (GF):n Executive Committee (ExCo) syksyn kokousta. Kokous järjestettiin Espoon seurakuntayhtymän kokous- ja kurssikeskus Hvittorpissa. Vuoden aikana käynnistettiin Seurakuntien Lapsityön Keskuksen, Poikien ja tyttöjen Keskuksen ja Nuorten Keskuksen mahdollisen yhdistymisen fuusioviestintä. Fuusioviestinnässä suunnitellaan yhdistymisessä syntyvälle järjestölle visuaalinen ilme, internet-sivut ja painomateriaalit. Lisäksi fuusioviestintään kuulu tiedottaminen yhdistymisestä jäsenille ja muille kohderyhmille. Fuusioviestintäryhmään kuuluvat kaikkien kolmen järjestön tiedottajat sekä PTK:n toiminnanjohtaja. Vuonna 2015 tehtiin fuusioviestintäsuunnitelma, joka sisälsi aikataulutuksen ja talousarvion viestinnästä. 11

12 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Jäsenistö Nuorten Keskuksen jäsenistön muodostavat 163 Suomen luterilaisen kirkon seurakuntaa ja 6 nuorten kristillistä yhdistystä. Jäsenyhteisöissä tapahtui kolme muutosta. Tarvasjoen ja Liedon seurakunnat, joista kumpikin oli Nuorten Keskuksen jäsen, yhdistyivät ja muodostivat Liedon seurakunnan. Tampereen seurakuntayhtymässä olevat seurakunnat Aitolahden seurakunta, Harjun seurakunta, Hervannan seurakunta, Härmälän seurakunta, Kalevan seurakunta, Messukylän seurakunta, Pyynikin seurakunta, Teiskon seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta ja Viinikan seurakunta muodostivat neljä uutta seurakuntaa Eteläinen seurakunta, Harjun seurakunta, Messukylän seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta. Jäseneksi liittyi Valkealan seurakunta. Näin jäsenyhteisöjen määrä laski vuoden :stä 169 jäsenyhteisöön. Henkilöjäsenten määrä (25.800) laski hieman vuodesta 2014 (26.199). Vuosikokous, hallitus ja työvaliokunta Nuorten Keskuksen vuosikokous pidettiin Tampereella Yhden hinnalla -tapahtuman yhteydessä. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tampereen seurakuntien kehitysjohtaja Timo Takala. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Vuosikokous valitsi kokouksessa järjestön uudeksi puheenjohtajaksi nuoriso- ja kouluyhteistyön pappi Aila Mäkisen Helsingistä kirkkoherra Aulikki Mäkisen ilmoitettua, ettei ole käytettävissä puheenjohtajana. Aila Mäkisen siirryttyä hallituksen puheenjohtajan tehtävään, tuli vuosikokouksen valita hänen tilalleen hallitukseen uusi edustaja. Hallituksesta olivat erovuorossa ensimmäisen kauden jälkeen Jani Ahonen, Vilja Helminen ja Sami Nortunen. Vilja Helminen oli ilmoittanut, ettei ollut enää käytettävissä uudelle kaudelle. Vuosikokous valitsi hallitukseen yksimielisesti toiselle kaudelle Jani Ahosen ja Sami Nortusen sekä uusiksi jäseniksi Eppu Rantalan ja Noora Isorannan. Nuorten Keskus kiittää lämpimästi Aulikki Mäkistä työskentelystä järjestön puheenjohtajana ja Vilja Helmistä hallitustyöskentelystä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Hallitustyöskentelyä värittivät neuvottelut, joita käytiin Poikien ja Tyttöjen Keskuksen ja Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kanssa järjestöjen yhdistymisestä. Järjestöjen hallitukset asettivat vuonna 2014 ohjausryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tehdä selvitys fuusion mahdollisuuksista. Ohjausryhmään nimettiin järjestöjen puheenjohtajat ja yksi hallituksen jäsen / järjestö. Puheenjohtajaksi kutsuttiin YTM, OTM Hanna-Mari Manninen. Johtajat toimivat ohjausryhmässä esittelijöinä. Fuusion ohjausryhmä sai työnsä valmiiksi todeten, että edellytykset järjestöjen yhdistymiselle ovat olemassa. Nuorten Keskuksen hallitus käsitteli järjestöjen yhdistymistä kokouksessaan ja päätti esityksen mukaisesti käynnistää osaltaan neuvottelut yhdistymisen toteuttamiseksi. Neuvottelut johtivat kaikissa järjestöissä loppuvuodesta tehtyyn päätökseen esittää jäsenkokouksille järjestöjen yhdistymistä vuoden 2017 alussa Nuori Kirkko ry:ksi. Uuden yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja osallisuutta, kehittää ja palvella evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toteutuvaa lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä, järjestää tavoitteiden mukaista toimintaa sekä vaikuttaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvän elämän edellytyksiin kirkossa ja yhteiskunnassa. Hallitukseen kuuluivat: Mäkinen Aulikki, kirkkoherra, Kuopio, puheenjohtaja asti Mäkinen Aila, nuoriso- ja kouluyhteistyön pappi, Helsinki, hallituksen jäsen asti ja puheenjohtaja alkaen Ahonen Jani, nuorisotyönohjaaja, Rauma Helminen Vilja, opiskelija, Helsinki asti Hänninen Marjo, nuorisotyönohjaaja, Lappeenranta Noora Isoranta, opiskelija, Helsinki, alkaen Jääskeläinen Niina, opiskelija Koivula Annika, opiskelija, Helsinki Nortunen Sami, nuorisotyönohjaaja, Ylistaro Porkka Jouko, lehtori, Järvenpää, 2. varapuheenjohtaja asti ja 1. varapuheenjohtaja alkaen Pulkkinen Jari, rippikoulupastori, Tampere Rantala Eppu, nuorisotyönohjaaja, Helsinki, alkaen Silander Juha, yrittäjä, Vaasa, 2. varapuheenjohtaja alkaen Vehkaoja Tarja, erityisnuorisotyönohjaaja, Kajaani Kallinen Eija, pääsihteeri Liljendahl Tarja, nuorisosihteeri, työntekijöiden edustaja Mänttäri Emilia, tiedottaja, kokouksen sihteeri Työvaliokunta piti vuoden aikana neljä kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Työvaliokuntaan kuuluivat: Mäkinen Aila, nuoriso- ja kouluyhteistyön pappi, Helsinki, puheenjohtaja asti Porkka Jouko, lehtori, Järvenpää, varapuheenjohtaja asti ja puheenjohtaja alkaen Mäkinen Aulikki, kirkkoherra, Kuopio, asti Silander Juha, yrittäjä, Vaasa, 1. varapuheenjohtaja alkaen Vehkaoja Tarja, erityisnuorisotyönohjaaja, Kajaani Kallinen Eija, pääsihteeri Liljendahl Tarja, nuorisosihteeri, työntekijöiden edustaja Mänttäri Emilia, tiedottaja, kokouksen sihteeri Toimikunnat Järjestön eri työaloja olivat kehittämässä toimintavuoden aikana seuraavat hallituksen nimeämät toimikunnat: Koulutuksen työryhmä Jani Ahonen, nuorisotyönohjaaja, Rauman seurakunta Jemina Korkiamäki, nuorisotyönohjaaja, Pornaisten seurakunta Sami Laaksonen, nuorisotyönohjaaja, Loimaan seurakunta Kristiina Nyman, rippikoulupastori, Keravan seurakunta Jouko Porkka, lehtori, Diak Jarno Raninen, kasvatuksen johtava työntekijä, Helsingin seurakuntayhtymä Iris Sotamaa, kasvatusasiain sihteeri, Vantaan seurakuntayhtymä Minna Törrönen, yhteyspäällikkö, Kirkon Ulkomaanapu Moottoripaja -hankkeen ohjausryhmä Ari Inkinen, HNMKY Eija Kallinen Nuorten Keskus Janne Levänen, AKK- Motorsport ry Kurt Ljundqvist, Moottoriliitto Mikko Mäkelä, Kirkkohallitus Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu Ville Salonen, Moottoriliitto Heikki Vuojakoski, Nuorten Akatemia Ville Viljakainen Nuorten Keskus, puheenjohtaja Veijo Kiviluoma Nuorten Keskus, sihteeri 12

13 NAVI nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä Kajsa Karlsson, puheenjohtaja Noora Isoranta, TYT, varapuheenjohtaja Peter Torikka, Espoon hiippakunta Joonas Paavilainen, Mikkelin hiippakunta Anton Sutinen / Senni Moilanen, Kuopion hiippakunta Nadja Mäkelä, Lapuan hiippakunta Aleksi Sandroos / Salla Niemi, Turun arkkihiippakunta Marjut Aksila / Tatu Karvonen, Oulun hiippakunta Ville Poutanen / Ida-Maria Sola, Porvoon hiippakunta Marianne Haataja (5/2015 asti), Kirkko seminaari Sara Niemelä (5/2015 asti), Kirkko 2020 Toni Lauren (5/2015 alk.), Kirkko 2020 Matilda Hiironen (5/2015 alk.), Kirkko 2020 Tuuli Helminen, Isoset ry Laura Tiitu/Sinituuli Suominen, Changemaker Elefteria Apostolidou, TSF Minka Pousi, O.Diako Juho Rankinen, SLEY Sara Latvus, SLS Minna Mannert, SKY Ville Lehonmaa / Petra Harju (11/2015 alk.), TYT Saara Nykänen, NAVI-sihteeri (10/2015 asti), Nuorten Keskus Katri Särkkä, NAVI-sihteeri (11/2015 alk.), Nuorten Keskus Tarja Liljendahl, nuorisosihteeri, Nuorten Keskus Nuorten hyvinvoinnin asiantuntijaryhmä Panu Artemjeff, Oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Koko Hubara, A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus Tiina Laukkanen, Nuorisotutkimusverkosto, syyskausi Marcus Lundqvist, VERKE Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, Kalliolan nuoret ry Anni Ojajärvi, Nuorisotutkimusverkosto, kevätkausi Salla Oksanen, Erilaisten oppijoiden liitto ry Jouko Porkka, Diakonia-ammattikorkeakoulu Susanna Ruuhilahti, Espoon kaupunki Tarja Santalahti, Väestöliitto Tiina Simons, Maria Akatemia ry Markus Talvio, Helsingin yliopisto Sanna Jattu, Nuorten Keskus, sihteeri Eija Kallinen, Nuorten Keskus, puheenjohtaja Ville Viljakainen, Nuorten Keskus Palveluoperaatio Saappaan neuvottelukunta Mikko Mäkelä, Kirkkohallitus pj Juha Kasari, 1. vpj. (varalla Airi Laurila, Kerava) Tanja Vähäoja 2. vpj. (varalla Marja Rajaniemi) Henna-Mari Kettusaari, Snellu, (varalla Sanna Laitinen, Snellu) Jussi Maasola, Jyväskylä (varalla Petri Grönholm, Jyväskylä) Toni Majola, Espoo (varalla Marjut Timonen, Nurmijärvi) Pasi Nieminen, Kajaani (varalla Kari-Pekka Vehkaoja, Sotkamo) Heli Nurmi, Uusikaupunki (varalla Tuula Uusitalo, Kotka) Ville Viljakainen, Nuorten Keskus/sihteeri Nuorten Keskuksen hallituksen edustaja: Tarja Vehkaoja Henkilöstö Järjestön henkilöstö osallistui toimintavuoden aikana keskusteluun Nuorten Keskuksen, Poikien ja Tyttöjen Keskuksen sekä Seurakuntien Lapsityön Keskuksen mahdollisesta yhdistymisestä. Valtaosa järjestöjen henkilöstöä tapasi Helsingissä. Järjestöjen sisällöntuottajat osallistuivat kolmipäiväiseen työskentelyyn marras-joulukuussa. Työskentelyssä haettiin luontevinta tapaa työn sisäiseen organisoitumiseen. Omassa ryhmässään työskentelivät myös talouspäälliköt laatien suunnitelmaa järjestön taloushallinnon järjestämiseksi sekä tiedottajat vastaten fuusioviestinnän suunnittelusta. Henkilöstöjen samanaikaisen informoinnin välineeksi valittiin sosiaalisen median alusta, Yammer. Henkilöstöillä oli mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon mieltä askarruttaneista asioista em. alustan avulla. Nuorten Keskuksen vakituisen henkilöstön määrä pieneni, kun taloussihteerin toimi jätettiin täyttämättä taloudellisista syistä. Järjestön henkilöstön määrä pysyi kuitenkin ennallaan, kun Moottoripaja hankkeen kolmas aluetyöntekijä, Anne Heilala, aloitti työt järjestössä helmikuussa. Henkilöstövaihdoksia oli osa-aikaisen henkilöstön osalta. ATKtukihenkilönä työskennellyt Jarkko Linnanvirta irtisanoutui kesällä ja hänen tilalleen ATK-tukihenkilöksi valittiin Markus Oksanen. Markus aloitti työt järjestössä syyskuussa. NAVI-sihteerin sekä erilaisia vaalikampanjapäällikön tehtäviä hoitaneen Saara Nykäsen määräaikainen työsopimus purettiin päättymään syyskuun lopussa yhteisellä sopimuksella, kun hänet valittiin Suomen Partiolaisten palvelukseen. Uudeksi NAVI-sihteeriksi valittiin Katri Särkkä. Katri aloitti työt järjestössä Nuorten Keskus kiittää Jarkkoa ja Saaraa lämpimästi työpanoksesta Nuorten Keskuksessa. Keskustoimisto / vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät: Fabritius Kristina, talouspäällikkö Jattu Sanna, koulutussuunnittelija, 80% työajalla Kallinen Eija, pääsihteeri Kyttä Elise, kurssisihteeri Liljendahl Tarja, nuorisosihteeri Mänttäri Emilia, tiedottaja Viljakainen Ville, erityisnuorisotyön sihteeri Väänänen Anna-Liisa, toimistonhoitaja Keskustoimisto / muut työntekijät Kiviluoma Veijo, Moottoripaja -hankkeen projektipäällikkö Leinonen Hannu-Petteri, NAVI-harjoittelija, Linnanvirta Jarkko, atk-tukihenkilö, saakka Lokkila Marika, siivooja, osa-aikainen Lundstöm Heidi, koulutuksen assistentti, osa-aikainen Mylläri Anna, taloussihteeri, osa-aikainen, , ja Nykänen Saara, NAVI-sihteeri, osa-aikainen, saakka Oksanen Markus, atk-tukihenkilö, alkaen Särkkä Katri, NAVI-sihteeri, osa-aikainen, alkaen Moottoripaja -hankkeen aluetyöntekijät Heilala Anne, Moottoripaja -hankkeen Kaakkois-Suomen aluetyöntekijä, Kouvola, 2.2. alkaen Nygård Sanna, Moottoripaja -hankkeen Kainuun Pohjois-Savon aluetyöntekijä, Kajaani Plihtari Elina, Moottoripaja -hankkeen Hämeen Pirkanmaan aluetyöntekijä, Tampere Toimisto Nuorten Keskuksen työntekijöiden työpisteiden ergonomian parantaminen jatkui. Edellisenä vuonna käynnistynyt työpisteiden uudistaminen vaihtamalla niitä sähkösäädettäviin työpisteisiin eteni suunnitellusti. 13

14 5. TOIMINNAN TILASTOT NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Kokoavan nuorisotoiminnan kehittäminen Tavoite Järjestetään kaikille avoimet Haastavat nuoret rippikoulussa koulutukset: Järvenpää, Yhteistyössä Seurakuntaopiston / Agricolan kanssa Lapua, Yhteistyössä Lapuan kristillisen opiston ja Lapuan hiippakunnan kanssa Lisäksi 2 tilauskoulutusta seurakunnille / rovastikunnille: Lahden seurakuntayhtymälle Espoon seurakuntayhtymälle ja Nuoret, oppimisvaikeudet ja seurakunta - luentoja järjestetään tilausten perusteella. Isostoiminnan kehittäminen isosta aikuiseksi -koulutus, Järvenpää, ja Yhteistyössä Diakoniaammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston / Agricolan kanssa, 11 osallistujaa. Sielunhoito varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyössä -koulutus, Kirkkonummi, ja Yhteistyössä Agricolaopintokeskuksen kanssa, 13 osallistujaa. Pilvipedagogiikkaa osallisuuden edistäjänä -hankkeessa järjestetään Pilvipedagogiikkaa rippikouluun -koulutus tilauskoulutuksena Espoon seurakuntayhtymälle ja Opettajana rippikoulussa -koulutuksia järjestetään tilausten perusteella. Järjestön nuorisosihteeri ja koulutussuunnittelija osallistuvat Kirkkohallituksen työskentelyyn liittyen uuteen rippikoulusuunnitelmaan ja isostoiminnan kehittämiseen. Uuden rippikoulusuunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna Järjestön koulutussuunnittelija toimii kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksen Dialogisuus kirkon työssä -moduulissa ja Toteutunut Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutuksia toteutui seuraavasti: Koulutukseen osallistui 10 henkilöä. Koulutukseen osallistui 9 henkilöä. Koulutukseen osallistui 21 henkilöä. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä. Kokonaisosallistujamäärä 60 henkilöä. Luentoja järjestettiin Vantaalla, Sastamalassa ja Hyvinkäällä. Koulutukseen osallistui 13 henkilöä. Koulutukseen osallistui 16 henkilöä. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Koulutuksia ei tilattu toimintavuonna. Työskentelyyn osallistuminen toteutui suunnitellusti. Kouluttajana toimiminen toteutui suunnitellusti. 14