Melua koskevat ohjearvot ulkona L Aeq. (07 22) L Aeq. Melua koskevat ohjearvot sisätiloissa

Transkriptio

1 Taulukko Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset yleisen melutason ohjearvot. Melua koskevat ohjearvot ulkona L Aeq (07 22) L Aeq (22 07) Asuinalueet, asutuskeskuksissa sijaitsevat virkistysalueet, sairaalat ja oppilaitokset 1) 2) 55 db db Virkistys- ja leirintäalueet, asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevat virkistys- ja luonnonsuojelualueet Melua koskevat ohjearvot sisätiloissa 3) 4) 45 db 40 db Asuinhuoneistot, sairaala- ja majoitustilat 35 db 30 db Oppilaitokset ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistotilat 45 db - 1. Yöaikaan uusia asuinalueita koskee L Aeq 45 db(a) ohjearvo 2. Yöaikaiset ohjearvot eivät koske oppilaitosalueita 3. Yöaikaiset ohjearvot eivät koske luonnonsuojelualueita, joilla ei yöaikana tehdä luonnon havainnointia 4. Asutuskeskuksissa sijaitsevia virkistysalueita voidaan pitää tavanomaisina asuinalueina Kuva Melumallinnusalueet. 158

2 Nykyiset melulähteet hankealueella Hannukainen ja Rautuvaara Nykyiset melulähteet Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla ovat tieliikenne ja Kuersora-nimisen yrityksen sekä Napapiirin Kuljetus Oy:n pienimuotoinen murskaustoiminta Hannukaisen alueella. Kolari ja Tornio Näillä alueilla pääasiallisia melun lähteitä ovat rautatie- ja maantieliikenne. Myös melun nykytilamallinnuksessa on keskitytty niihin Nykytilamallinnuksen metodologia Nykytilaselvityksen mallinnustulokset Melumallinnusten tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko ) Hannukaista ja Rautuvaaraa koskevat tulokset ottavat huomioon tieliikenteen aiheuttaman melun. Kivenmurskaus otettiin mukaan malliin pistemäisenä melun lähteenä. Kolaria ja Torniota koskevat tulokset huomioivat tie- ja rautatieliikenteen tuottaman melun. Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla tapahtuva melun leviäminen päiväaikaan ja yöaikaan on esitetty seuraavissa kartoissa (Kuva ja ). Seuraavassa on esitetty myös Kolarin ja Tornion alueiden päiväajan melualuekartat (Kuva ja ). Pöyry Energy Nykyiset taustamelutasot ja melun leviämisalueita osoittavat kartat on mallinnettu noudattaen DataKustik CadnaA 3.7 mallinnusohjelman yhteispohjoismaisia teollisuus- ja liikennemelun laskentamalleja. Kolmiulotteinen digitaalinen melukartta on tehty käyttämällä paikallisia topografisia GIS-tietoja. Äänitasot on laskettu päivä- ja yöaikaisina A-painotettuina keskiäänitasoina (L Aeq ). Laskentapisteruudukko asetettiin 1,5 metrin korkeudelle maanpinnasta ja sen koko oli 35 x 35 metriä. Ramboll Finland Melumallinnukset on tehty DataKustik CadnaA 4.0 ohjelmalla noudattaen yhteispohjoismaisia teollisuus- ja liikennemelun laskentamalleja. Maastomalli on tehty Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden numeerisesta 3D-maastokartasta. Seututien 940 liikennetiedot on saatu Liikenneviraston ylläpitämistä liikennetiedoista. Äänitasot on laskettu päivä- ja yöaikaisina A-painotettuina keskiäänitasoina (L Aeq ). Laskentapisteruudukko asetettiin 2 metrin korkeuteen maanpinnan yläpuolelle ja sen koko oli 20 x 20 metriä. Taulukko Nykyisten melun leviämisalueiden laajuus (metriä) tutkituilla alueilla. Alue Laskennalliset A-painotettujen päiväaikaisten keskiäänitasojen (L Aeq ) ulottuvuudet tien keskilinjasta mitattuna (metriä) Laskennalliset A-painotettujen yöaikaisten keskiäänitasojen (L Aeq ) ulottuvuudet tien keskilinjasta mitattuna (metriä) 55 db alue 50 db alue 45 db alue 50 db alue 45 db alue 40 db alue Hannukainen/ Rautuvaara* Kolari** Tornio** Ei junaliikennettä *Ramboll Finland, liikenne seututiellä 940 ** Pöyry Energy, tie- ja raideliikenne 159

3 Kuva Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden päiväaikaista melun leviämistä osoittava kartta. Kartalla on esitetty myös vakinaiset asunnot (vihreät neliöt) ja vapaa-ajan asunnot (siniset neliöt) (Ramboll Finland Oy 2012). 160

4 Kuva Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden yöaikaista melun leviämistä osoittava kartta. Kartalla on esitetty myös vakinaiset asunnot (vihreät neliöt) ja vapaa-ajan asunnot (siniset neliöt) (Ramboll Finland Oy 2012). 161

5 Kuva Päiväaikaista melun leviämistä osoittava kartta Kolarin alueelta (Pöyry Energy Oy 2008). 162 Kuva Päiväaikaista melun leviämistä osoittava kartta Tornion alueelta (Pöyry Energy Oy 2008).

6 Tärinä Tärinä on maan aaltoliikettä ja se saa alkunsa jostain energianlähteestä, kuten liikenteestä. Tärinän leviäminen riippuu maaperän laadusta ja kerrostuneisuudesta. Tärinän leviäminen on voimakkainta pehmeässä ja kosteassa maassa, kuten savessa, siltissä, liejussa ja turpeessa. Hankealueella ei ole savisia tai silttisiä alueita, kun taas turvetta alueella on laajalti. Maaperä alueella on pääosin moreenia. Nykyään hankealueella esiintyvä tärinä johtuu satunnaisesta raskaasta liikenteestä. Alueen alhaisesta keskimääräisestä päivittäisestä raskaan liikenteen määrästä johtuen liikenteestä aiheutuva tärinä on kuitenkin merkityksetöntä Hankealueen nykyiset tärinäolosuhteet Nykyään hankealueella esiintyvä tärinä johtuu satunnaisesta raskaasta liikenteestä, kuten puutavaraliikenteestä. Perustuen VTT:n esittämiin turvaetäisyyksiin ja keskimääräisiin päivittäisiin liikennemääriin hankealueen pääteillä, on tärinä alueella merkityksetöntä. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Suomen lainsäädännössä ei ole asetettu suositusarvoja tärinälle. Tämä koskee myös räjäytystöiden aiheuttaa tärinää. Lakiin liittyviä raja-arvoja tärinälle ei siis ole olemassa. Kuitenkin Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset (B3/2004) velvoittavat ottamaan huomioon liikenteestä aiheutuvan tärinän ympäristövaikutukset. Tärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennuksille tai liiallista häiriötä rakennusten sisällä oleville ihmisille. Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) korostaa hankevastaavan vastuuta. Tämä laki oikeuttaa yksityisen ihmisen saamaan korvauksia ympäristövahingoista, mukaan lukien tärinästä aiheutuvista vaurioista. Liikenteen ja räjäytysten aiheuttamiin tärinävaikutuksiin on sovellettavissa useita luokitteluja sekä ohje- ja raja-arvoja. Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Hankealueen nykyisten tärinäolosuhteiden arvioimiseksi on tehty tärinän nykytilaselvitys: Tärinän nykytilaselvitys (Pöyry Environment Oy 2008) (Liite 10). Tarkastelualueen rajaus Edellä mainitussa nykytilaselvityksessä on keskitytty kuvaamaan ainoastaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden tärinäolosuhteita. Koska Liikennevirasto (entinen Ratahallintokeskus) on vastaava viranomainen rautatieliikenteen aiheuttamaan tärinään liittyen, vaativat hankkeen aiheuttamat tärinävaikutukset tarkempia neuvotteluja kyseisen viranomaisen kanssa. 163

7 10.7 Pohjavedet Pohjavesialueet Hannukaisen alueella ja sen lähiympäristössä ovat pääosin III luokan pohjavesialueita. Aavahelukan ( ) ja Saivojärven ( A) pohjavesialueet on luokiteltu luokkaan II. Vaikka Hannukaisen alue kuuluu vesihuoltoverkostoon, muutamilla kotitalouksilla on alueella käytössä omia kaivoja. Hannukaisen alueen pohjavesiolosuhteita on tutkittu yksityiskohtaisin tutkimuksin. Tutkimusten myötä on noussut esiin tarve pohjavesialueiden luokituksen ja rajausten tarkistamiselle. Rautuvaaran ja Niesan vaihtoehtoiset rikastushiekka-alueet sijaitsevat lähes kokonaan pohjavesialueiden ulkopuolella. Tarkempia pohjavesitutkimuksia näistä alueista ei ole tehty. Maaperä Hannukaisen alueella koostuu pääosin hiekka- ja sorakerrostumista sekä moreenista. Hiekka- ja sorakerrostumien vedenjohtavuus on hyvä tai erittäin hyvä. Moreenikerrostumat ovat vedenjohtavuudeltaan kohtalaisia. Maaperän paksuus on suurempi kuin Lapissa keskimäärin. Sedimenttikerrostumien paksuus vaihtelee metrin välillä, mediaani on 17,65 m ja keskiarvo 20,38 m. Hankealueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiviin Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen. Pohjaveden laatu on pääosin hyvä, vaikka veden sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet ovat osittain keskimääräistä korkeampia. Kallion ja maaperän laatu vaikuttaa pohjaveden laatuun, näin on erityisesti vanhan Kuervaaran avolouhoksen lähellä. Myös vanha sivukivialue vaikuttaa pohjaveden laatuun. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Pohjavesiin liittyvä lainsäädäntö on sidoksissa ympäristönsuojelulakiin (86/2000), vesilakiin (264/1961 ja 587/2011) sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000/60/EU). Ympäristönsuojelulaki (86/2000), luku 8 (8 ) säätää pohjaveden pilaamiskiellosta. Vesilaki 264/2000 ja 587/2011) säätää pohjaveden muuttamiskiellosta. Vesilain mukaan pohjavesiolosuhteita muuttavat toimenpiteet tarvitsevat luvan. Pohjavesidirektiivi 2006/118/EU, joka on vesipolitiikan puitedirektiivin tytärdirektiivi, säätää esimerkiksi pohjaveden hyvästä laadusta ja on tarkoitettu mm. estämään pohjavesimuodostumien heikkeneminen. Suomen lainsäädännössä pohjavesidirektiivi on pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) sekä asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) muutoksilla. Juoma- ja talousvesien laatua määrittävät: juomavesidirektiivi 98/83/EU Suomessa juomaveden laadusta ja tarkkailusta säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksisssa (STM 461/2000 ja 401/2001) Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Hankealueen pohjavesiin liittyen on tehty seuraavat nykytilaselvitykset: Pajalan ja Kolarin rautamalmihankkeiden maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden nykytilaselvitys (Pöyry Environment Oy 2008) (Liite 11) Sedimentologiset ja hydrogeologiset olosuhteet Hannukaisen alueella, Kolarissa (Helsingin yliopisto 2012) (Liite 13) Hydrologisten vaikutusten arviointi Hannukaisen rautamalmi-kupari-kulta -hankkeessa (SRK Consulting 2012) (Liite 12) Tarkastelualueen rajaus Tässä nykytilakuvauksessa on kuvattu pohjavesialueita ja pohjaveden virtausta hankealueella ja sen lähiympäristössä. 164

8 Pohjavesialueet Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty kuvissa (Kuva , Kuva ) sekä taulukossa (Taulukko 10-3). Suurin osa alueen pohjavesialueista on pieniä ja kuuluvat luokkaan III. Niiden antoisuus vaihtelee m3/d välillä. Ainoastaan Aavahelukka, joka sijaitsee koilliseen suunnitellulta sivukivialueelta sekä Saivojärvi A, joka sijaitsee länteen Hannukaisen avolouhoksesta, kuuluvat luokkaan II. Hankealueen III luokan pohjavesialueista on tehty alustava arviointi koskien niiden soveltuvuudesta vedenhankintaan sekä ehdotus luokitusten muutoksista ja täydentävistä tutkimuksista (Ramboll Finland Oy 2011) (Liite 14). Pohjavesialueluokitusten ja -rajojen muutosehdotukset käsittelee alueellinen ELY-keskus Yksityiskaivot Vaikka Hannukaisen alue kuuluu Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n vesihuoltoverkkoon, on joillakin alueen kotitalouksilla oma kaivo. Kolmesta näistä kallioperään poratuista kaivoista on otettu vesinäyte (Kuva ) (Pöyry Environment Oy 2008). Rautuvaaran ja Juvakaisenmaan mahdollisten rikastushiekka-allasvaihtoehtojen alueiden lähellä ei ole yksityisiä kaivoja. Pohjavesialueet Suomessa pohjavesialueet on jaettu kolmeen luokkaan sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat vedenkäytön kannalta: Luokka I: vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue Luokka II: pohjavesialue soveltuu vedenhankintaan Luokka III: muu pohjavesialue Luokitellut pohjavesialueet ovat tyypillisesti glasifluviaalista alkuperää olevia hiekka- ja soramuodostumia, kuten harjuja ja reunamuodostumia. Tärkeä pohjavesialue on pohjavesimuodostuma, josta 10 asuntoa tai sitä enemmän saa käyttövetensä. Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue tarkoittaa pohjavesimuodostumaa, joka on soveltuva vedenottoon, mutta joka ei ole tällä hetkellä vedenhankintakäytössä. III luokan pohjavesialueet vaativat tarkempia tutkimuksia niiden soveltuvuudesta vedenhankintaan. Lisäksi tarvitaan tietoa niiden veden laadusta, mahdollisesta pilaantuneisuudesta tai muista muutoksista. Pohjavesialueiden luokitukset saattavat muuttua lisätutkimusten myötä ja alue voidaan siirtää luokkaan I tai II tai poistaa kokonaan luokittelusta. Suomen ympäristö- ja vesilainsäädäntö koskee useimmiten luokan I ja II pohjavesialueita. Taulukko Luokitellut pohjavesialueet hankealueella. Pohjavesialuenro Pohjavesialuenimi Pohjavesialueluokka Arvioitu antoisuus m 3 /d Aavahelukka II A Saivojärvi II B Saivojärvi III Kuervaara III Kivivuopionvaara III Kivivuopionvaara III Kurtakko III Erihnäistenmaa III Juvakaisenmaa III Sadinkankaanlampi III