EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A30871 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Arppen jäljillä - uutta yritystoimintaa Keski-Karjalaan Ohjelma Itä-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Projektin vastuuhenkilön nimi Risto Hiltunen Sähköpostiosoite risto.hiltunen@keti.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Paavo Varis Sähköpostiosoite paavo.varis@keti.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Äkillinen rakennemuutos iski voimalla v.2008 syksyllä Keski-Karjalaan. Työttömyysaste oli ,4 %/1093 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli jo 17,1 %/1501 työtöntä työnhakijaa. Pahimmillaan työttömiä oli ,6 %/1529.Lomautettuja oli pahimmillaan 256 henkeä Ed. perusteella valtioneuvosto nimesi v lopulla Keski-Karjalan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Rakennemuutos koski laajasti seutukunnan yrityksiä, mutta erityisesti valmistavaa teollisuutta. Irtisanotuille oli tärkeä pystyä löytämään korvaavia työpaikkoja. Tarvittiin uusia yrityksiä ja toimivien yritysten tukemista työpaikkojen pelastamiseksi ja saamiseksi. Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena? Erityistoimenpiteiden kohderyhminä ovat olleet seudulle sijoittumista suunnittelevat yritykset, jotka palkkaavat seudun yrityksistä vapautuvaa työvoimaa. Kohdeyritykset ovat olleet pääasiassa tuotannollisia- ja EURA JÄRJESTELMÄ 1/8

2 palveluyrityksiä lähinnä hoivapuolelta. Seudulla jo toimivat yritykset, jotka rekrytoivat uutta työvoimaa ja samalla hyödyntävät äkillisen rakennemuutoksen alueen maksimitukia investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Irtisanotut ja lomautetut työntekijät, jotka suunnittelevat oman yrityksen perustamista. KETIn organisaation tavoitteellinen satsaus ja yhteistyö hankkeen kanssa on tuonut projektin aikana merkittävän nettomäärän uusia yrityksiä seutukunnalle. Uudet yritykset ovat pääsääntöisesti syntyneet palvelualoille. Lisäksi tärkeinä kohdeorganisaatioina ovat olleet maakunnan muut kehitysyhtiöt, Joensuun Tiedepuisto, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, ELY-keskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Keski-Karjalan kunnat. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta. Erilaiset hankesuunnitelman mukaiset selvitykset: 1. Invest In Finland: Ulkomaisten yritysten etabloituminen Suomeen kohdeyritysten läpikäynti. 2. Muiden rakennemuutosalueiden kokemusten hyödyntäminen: UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaiden alasajot Voikkaalla ja Kajaanissa. 3. Investointi- ja etabloitumisselvitys AIMO-Monitoimikeskukseen kohdealueena Pietarin ja Länsi-Venäjän alue. 4. Logistiikkaselvitys Suomen ja Venäjän kuljetusvoluumipotentiaalista Niiralan raja-aseman kehittämiseksi kuljetusväylänä Keski-Euroopasta, Pohjoismaista ja Suomesta Niiralan kautta molempiin suuntiin. 5.Investointi- ja etabloitumisselvitys Keski-Karjalan alueelle kohdealueena Pietarin- ja Leningradin alue. 6. Investointi- ja etabloitumisselvitys Eteläisen-Suomen alueelta. 7. PUHOS-ENERGIA: REF- ja kattilalaitoksen työryhmätyö Itäisen-Suomen jätteiden hyötykäytöstä lämmön- ja sähkön tuotannossa Puhoksen alueella. 8. Puhos-alueen puukerrostalorakentamisen ja puuseppäosaamisen työryhmätyö tavoitteena alan merkittävä tuotannollinen toiminta alueella. 9. PUHOS ja Akseli-hankkeiden edellytysten selvittäminen kohtien 7 ja 8 pohjalta. 10. Ympäristöliiketoiminnan tilannekartoitus ja edellytysten selvitys alueella. 11. Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan tuotannollisten- ja palveluyritysten Venäjän viennin kehittämisselvitys tavoitteena yksikön perustaminen seutukunnalle. 12. KETIn organisaation esittämät yritysideat ja niiden selvitys. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Projektia on toteutettu pääsääntöisesti projektisuunnitelman mukaisesti. Tähän on kuulunut mm. Venäjän läheisyyden hyödyntäminen yhteistyössä Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman ja Invest In Joensuu Region- hankkeiden kanssa, sekä niiden toimintamallien hyödyntäminen. Kartoitukset on kohdistettu etupäässä tuotannollisten alojen ja palvelualojen työllistäviin yrityksiin, huomioiden seudun elinkeinostrategian mukaiset potentiaaliset toimialat. Kotimaassa Etelä-Suomion ollut pääkohdealueena. Yritystilojen osalta KETIn toimitilarekisteri on pidetty ajantasalla myöskin projektin ajan. EURA JÄRJESTELMÄ 2/8

3 Selvitykset on kilpailutettu ohjeiden mukaisesti. Eri tahojen yhteistyö ja KETIn muun organisaation tuki ovat toimineet hyvin. Ohjausryhmän kokouksissa on esitelty ja raportoitu projektin etenemistä ja suunnitelmia säännöllisesti. Projektin ohjausryhmänä on toiminut äkillisen rakennemuutoksen hallintaan ja seurantaan perustettu Keski- Karjalan rakennemuutostyöryhmä, jolla on ollut laaja ja monipuolinen yhteys seutukunnan elinkeinoelämään. Molempien ryhmien kokoukset on pidetty samalla kertaa peräkkäisinä. Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. KETIn ja yhteistyökumppaneiden työn- ja vastuunjako on toiminut hyvin. Yhteistyö on ollut avointa ja tiivistä. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa on pidetty säännöllisesti yhteispalavereita. Kansainvälinen yhteistyö. Yhteistyötahoina ovat olleet Invest In Finland, ISBE/Venäjä, SEKES/tuulivoima ja FINESTATE Ltd/Bulgaria. Kaikkien saatujen kontaktien osalta on meneillään jatkoselvitykset ja mahdollisuudet konkreettisiin tuloksiin ovat olemassa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna. Tiedotussuunnitelma on toteutunut suunnitelman mukaan. Hanke on tiedottanut toiminnastaan tiedotussuunnitelman mukaisesti julkisissa tiedotusvälineissä, sekä esittelemällä toimintaansa erilaisissa tapahtumissa ja messuilla. Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu? Projektin käynnistyttyä tehtiin hankkeen esite: Yrittäjäksi - Investoijaksi Keski - Karjalaan esite (5000 kpl), joka jaettiin kaikille seutukunnan yrityksille postijakeluna ja seutumarkkinointimateriaalin mukana seutukunnalta poismuuttaneille (n.2500 kpl), sekä alueen päätäjille ja sidosryhmien edustajille. Samasta esitteestä tehtiin englannin- ja venäjänkielinen versio, jota on jaettu kansainvälisten yritys- ja yms. kontaktien kautta. Projektin eri vaiheista on tehty lehtijuttuja ammatillisiin, maakunta- ja paikallislehtiin, joko erillisinä juttuina tai KETIn lehdistöinformaation yhteydessä. Lisäksi projektia on esitelty useissa tilaisuuksissa ja palavereissa paikallisesti ja maakunnan alueella. V.2009 alussa projektista tehtiin tasokas yritysjulkaisu (5000 kpl), jossa esiteltiin alueen lähes 20 yritystä. Kohteet valittiin eri toimialoilta ja ne olivat positiivisia esimerkkejä yrityksistä, jotka olivat äkillisen rakennemuutoksen aikana tehneet merkittäviä ja rohkeita investointeja sekä kehityshankkeita tulevaisuutta ajatellen. Jakelu oli näillä sama, kuin projektiesitteillä. Kaikkia esitteitä on jaettu kaikissa projektin yrityskontakteissa. EURA JÄRJESTELMÄ 3/8

4 Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty? Projektissa on käytetty tiedotussuunnitelman mukaisia välineitä. Projektin omat esitteet. Julkisia tiedotusvälineitä ovat olleet maakunta- ja paikallislehdet, alueradio KETIn omat ajankohtaistiedotteet sekä esittelemällä projektin toimintaa erilaisissa tapahtumissa ja messuilla. Onko projektia tai sen tuloksia muutoin esitelty julkisuudessa miten? Projekti järjesti Kiteellä Keski-Karjala uuteen nousuun-seminaarin, jossa luennoitsijoina olivat mm. ministeri Anu Vehviläinen ja johtaja Anssi PaasivirtaTEM.stä. Seminaarissa oli läsnä 135 osanottajaa ja se todettiin hyväksi ja tarpeelliseksi alueen positiivisen hengen luomisen kannalta. Osallistujat edustivat laajasti alueen ja maakunnan yrityksiä sekä sidosryhmiä. Projekti oli mukana Bulgariassa Balchikin- kaupungissa järjestetyssä BALCHIK-VARNA, Business-seminaarissa, jossa esiteltiin projektin toimintaa ja Bulgariaa liiketoimintaa alueemme yritysten yhteistyön kannalta. Mukana oli mm. Suomen Bulgarian suurlähettiläs Tarja Laitinen. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite jäljillä-hanke 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa. Yleinen taantuma/lama vaikeutti selvästi yritysten kiinnostusta investointien ja kapasiteetin siirtämiseen seutukunnalle tai kasvattamiseen seutukunnalla. Reilun kymmenen äkillisen rakennemuutosalueen yhtäaikainen kilpailu osittain samoista yrityksistä ja yrityshankkeista oli ongelma. Samoin yritysten heikko taloustilanne vaikeutti merkittävästi yritysrahoitusosuuden saamista projektille. Tämän johdosta tehtiin muutos projektisuunnitelmaan. Lisäksi alueelta on vaikea löytää muista alueista poikkeavia vahvuuksia,sekä alueen syrjäinen sijainti Eteläisen-Suomen kannalta vaikeutti kiinnostukseen aluettamme kohtaan. Yrityshankkeiden läpivienti yleisen taantuman/laman aikaan vaatii useita vuosia, joten tällainen reilu puolitoistavuotta ei riitä niiden loppuunviemiseen edes päätösten osalta. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi. Projektin rahoituspäätökset pitäisi saada nopeammin näille suhdannetilanteista syntyville projektihankkeille. EURA JÄRJESTELMÄ 4/8

5 8. PROJEKTIN TULOKSET Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista. Äkillisen rakennemuutoksen valtioneuvoston myöntämien tukien hyödyntäminen: Hankkeen kautta yrityksiä on aktivoitu hakemaan projektin aikaista äkillisen rakennemuutoksen investointija kehittämisrahoitusta. V.2009 rahoituspäätös erilaisiin tukiin oli 5,5 M, joista rahoituspäätökset saatiin 5,34 M. Tämä sisälsi kehittämisavustukset 23 yrityshankkeeseen, joilla saadaan 61 uutta työpaikkaa ja 6 uutta yritystä. Pääosin ne kohdentuivat matkailuun ja teollisuuteen. V: 2010 rahoituspäätös erilaisiin tukiin oli 2,97 M, joista mennessä rahoituspäätös on saatu 2,79 M.Tämä sisälsi kehittämisavustukset 19 yrityshankkeeseen, joilla saadaan 48 uutta työpaikkaa ja yksi uusi yritys. Pääosin nämäkin kohdentuivat matkailuun ja teollisuuteen. Tärkeää oli yritysten tukeminen ja halu riskinottoon epävarmana aikana. Projektin ensimmäinen vuosi oli rakennemuutoksen vaikeinta aikaa ja konkreetisia uusia yrityscaseja oli vaikea löytää. V lopulla näytti PUHOKSEN-teollisuusalueen osalta olevan mahdollista kehittyä merkittävä synergiaetujen uusyritysten ryhmä, joiden toimialat voivat olla energiatuotantoon, kierrätykseen ja rakennustuoteteollisuuteen liittyvää tuotantoa. Näiden eteenpäin vieminen vaatii erillistä satsausta ja tähän KETI:llä suunniteltiin uudet PUHOS ja Akseli -hankkeet, jotka käynnistyivät v.2010 loppupuolella. Projektilla on meneillään 16 erilaista yrityshanketta, joista 12 on uusia yritysaihioita. Näiden toteuttaminen mahdollistaa parhaimmillaan uuden työpaikan syntymisen. Loput hankkeista toisivat merkittävää alihankintatyötä jo olemassaoleville yrityksille. Merkittävimmät ovat telakkatellisuuden laivalohkojen valmistus ja tuulivoimateollisuuden osakokonaisuudet, sekä erilaisten metalliteollisuuden tuotteiden järjestelmätoimitukset. Näiden yrityshankkeiden lopullinen toteuttaminen vaatii enemmän aikaa ja voi toteutua KETIn normaalin yritysten kehittämistoiminnan ja PUHOS-hankkeiden kautta. Näiden lisäksi projekti on välillisesti ollut mukana KETIn normaalissa yritystoiminnan kehittämistyössä. Näiden tuloksena alueelle syntyi v uutta yritystä ja 144 uutta työpaikkaa, sekä v.2010 tammikesäkuun aikana syntyi 38 uutta yritystä ja 81 uutta työpaikkaa. Työttömyystilanne on helpottunut merkittävästi v.2010 aikana. Työttömiä oli alueella H/13,1 % työvoimasta ja lomautettuja oli 60 henkeä. Ohjausryhmä on kokoontunut projektin aikana 6 kertaa. Talouslamasta johtuen projektin omaan työpaikka- ja yritystavoitteisiin ei päästy. Teollisuusyritysten liikevaihdot ovat pudonneet v %, jolloin teollisuustyöpaikat vähenivät n.250 hengellä. Alueen poismuutto on selvästi pienentynyt laman aikana. Projektin ohjausryhmä teki projektin väliarvioinnin toukokuussa 2009 projektisuunnitelman mukaisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 5/8

6 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa. Projektin avoin informaatio ja KETIn organisaation tiivis yhteistyö ovat auttaneet projektin toimintaa, sekä tuloksia. Tämä on tuonut projektin sidosryhmät, yritykset ja jopa seutukunnan aktiivit mukaan ideoimaan uutta yritystoimintaa ja kehitystä alueelle. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? On toteutettu käytännönläheistä toimintamallia yritystoiminnan kehittämiseen, jossa keskeistä on päästä hyvään keskusteluyhteyteen mahdollisimman pian yritysten ja projektin välillä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvon edistyminen mukana olleissa yrityksissä tai organisaatioissa. Hanke on tasa-arvon edistymisen kannalta neutraali. Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Millaisia vaikutuksia projektilla oli kestävän kehityksen (erityisesti ympäristövaikutusten) näkökulmasta? Projektin painopistealueina ovat olleet mm. ympäristöteknologia, bioenergia, logistiikka ja puunjalostus, joiden osalta on ollut useita selvityksiä ja yrityscaseja projektin aikana. Toteutuessaan yritystoiminnassa nämä lisäävät koko maakunnan jätteiden hyötykäyttöä oleellisesti ja vaikuttavat positiivisesti ilmastonmuutokseen. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Mitä hyviä käytäntöjä projektissa kehitettiin? Alueelle kehitetty metalliyritysten Carelmet-verkosto yrityksineen on helpottanut alihankintatyyppisten yritysyhteistyökontaktien hakemista ja synnyttämistä. V alussa projektin tekemä alueen yritysjulkaisu (lähes 20 yritystä), toimi hyvänä kannustimena ja mallina muille alueen yrityksille sekä sai kiitosta toimivuudestaan. Projekti käynnisti PUHOS-Klupi kummitukitoiminnan. Tässä on mukana neljä Kiteeläissyntyperäistä ja Kiteellä lukion suorittanutta diplomi-insinööriä ja vatäjänä talousneuvos, joka on toiminut monikansallisen tuotantoyhtiön Kiteen yksikön toimitusjohtajana lähes neljäkymmentä vuotta. Kaikilla kummeilla on pitkä kansainvälinen kokemus vaativissa tehtävissä ja he ovat sitoutuneet toimimaan tukihenkilöinä KETIn erilaisissa yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. EURA JÄRJESTELMÄ 6/8

7 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Mitä pysyvää saatiin aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen? Projekti sai aikaan yhteistyössä KETIn muun organisaation kanssa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Merkittävimmät yrityshankkeet siirtyivät KETIn organisaation jatkokehittelyyn ja hoitoon. Hankkeen ohjausryhmänä toiminut Keski-Karjalan rakennemuutostyöryhmä jatkaa kokoontumisia hankkeen päätyttyä. Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty? Tulokset näkyvät työttömyyden alentumisena ja uutena uskona tulevaisuuteen. Kunnat saavat uusien yritysten ja työpaikkojen kautta verotuloja ja alueelle taloudellista toimeliaisuutta. Projekti on edistänyt yritysten ja alueen välttämätöntä rakennemuutosta. Investoinnit ja kehityshankkeet vaikuttavat positiivisesti tulevina vuosina yritysten kilpailukykyyn. 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus % ,46 60 % Kuntien rahoitus % ,85 35 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus % 9 271,46 5 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Arppen jäljillä - uutta yritystoimintaa Keski-Karjalaan hankkeen tavoitteena oli säilyttää työpaikkoja, joita äkillisen rakennemuutoksen seurauksena oltiin menettämässä. Tavoitteena oli etsiä ja luoda uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä ohjata vapautuvia työntekijöitä uusiksi yrittäjiksi. Lisäksi tavoitteena oli tukea seudun olemassaolevaa yritystoimintaa niin, että ne voivat rekrytoida uutta työvoimaa. Hankkeen kohderyhminä yritysten osalta olivat etupäässä tuotannollisenalan sekä palvelualan työllistävät yritykset. Toimialoina olivat seudun elinkeinostrategian mukaiset potentiaaliset kasvualat, kuten bioenergia,ympäristöteknologia, logistiikka, elintarviketeollisuus, matkailu, luovat alat sekä alueen vahvat metalli- ja puunjalostusteollisuus. Hankkeeseen osallistuvien yritysten määrätavoite mennessä oli 100 yritystä/vuosi. Osallistuvien yritysten määrä projektin aikana oli 151 kpl Y-tunnuksen omaavaa yritystä ja n.30 ulkolaista tai suunnitteilla olevaa yritystä, joilta Y-tunnus puuttui. Yritysten lukumäärätavoite saavutettiin huolimatta erittäin vaikeasta taantumasta ja hankkeen aloituksen siirtymisestä Neuvottavia yrityksiä hankkeen aikana oli 40-45, joka vastaa lähes tavoitetta 30 kpl/vuosi. Projektissa toteutettuja erilaisia selvityksiä ja työryhmäkohteita oli 11kpl. Hankkeen avulla yrityksiä on aktivoitu hakemaan projektinaikaisia äkillisen rakennemuutoksen investointija kehittämistukia 5,24 M, kun valtioneuvosto myönsi rahoitusta 5,2 M. nämä aktivointiluvut ovat erittäin hyviä, kun ottaa huomioon vaikean taantuman kohderyhmän yrityksissä. EURA JÄRJESTELMÄ 7/8

8 Projektin ensimmäinen vuosi oli rakennemuutoksen vaikeinta aikaa ja konkreettisia yrityscaseja oli vaikea löytää ja saada liikkeelle. V.2009 lopulla nähtiin PUHOKSEN- teollisuusalueen osalta olevan edellytyksiä syntyä synergiaetujen ansiosta merkittävä uusyritysten ryhmä, joiden toimialat voivat olla kierrätykseen, energiatuotantoon ja rakennustuoteteollisuuteen liittyviä yrityksiä. Näille valmisteltiin ja suunniteltiin erikseen PUHOS ja Akseli-hankkeet, jotka käynnistyivät v.2010 lopulla. Hankkeiden tavoitteena on synnyttää v.2015 loppuun mennessä 200 uutta työpaikkaa. Projektilla on meneillään 16 erilaista yrityshanketta, joiden toteuttaminen mahdollistaa parhaimmillaan työpaikan syntymisen. Osa näistä toisi merkittävää uutta alihankintatyötä olemassaoleville yrityksille. Näiden jatkotyöstämisestä vastaa KETIn normaali organisaatio. Työpaikkatavoite oli synnyttää 100 uutta työpaikkaa. Projektin aikana syntyneet työpaikat ovat lähes kaikki sellaisia, jotka ovat syntyneet yhteistyössä KETIn organisaation kanssa. Projektin tavoite on mahdollista saavuttaa yhden - kahden vuoden aikana. Yritysten päätöksenteko ei etene taantuman aikana nopeasti, etenkin kun taloudellinen epävarmuus on edelleen päivittäin esillä. Työttömyystilanne on helpottunut seudulla merkittävästi v aikana. Työttömiä oli henkeä/13,1 % työvoimasta, kun pahimmillaan työttömiä oli henkeä/17,6 % työvoimasta. Lomautettuja oli , kun pahimmillaan alueella oli lomautettuja 256 henkeä AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, Keti, Kiteentie 13A Kitee Päiväys ja allekirjoitus Risto Hiltunen toimitusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 8/8