asiamies Irmeli Vuoriluoto

Transkriptio

1 Labquality-päivät ät 2011 Helsingin Messukeskus, klo Neuvoston direktiivi 2010/32/EU terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla Tehy ry, Kehittämisyksikkö asiamies Irmeli Vuoriluoto

2 Sisältö EU-tason neuvottelutoiminta Kansallisen tason toiminnasta Voimassa oleva kansallinen säädöspohja Tehyn selvitys 3/2008 neulanpistotapaturmista; tuloksia ja johtopäätökset Direktiivin tavoite Direktiiviin ii liittyvän puitesopimuksen i sisältö Direktiivin kansallinen implementointi käynnistynyt 1

3 Direktiivin taustalla: 1. Komissio vahvisti HOSPEEMin (European Hospital and Healthcare Employers`Association) EPSUn (European Federation of Public Services) virallisiksi sosiaalidialogi-osapuoliksi osapuoliksi 2. HOSPEEMin ja EPSUn kirjallinen ilmoitus komissiolle halusta aloittaa sopimusneuvottelut 3. HOSPEEM ja EPSU: puitesopimus p terävien esineiden aiheuttamien tapaturmien ehkäisemiseksi terveydenhuoltoalalla ja 2

4 STM, Työsuojelun säädösvalmistelun sidosryhmätiedote 2008, Ajankohtaista EU:sta Komissio ilmoittaa antavansa ehdotuksen työntekijöiden suojelusta työssä, jossa käytetään neuloja (esimerkiksi injektioruiskujen neuloja). 3

5 Stm, EU33 terveysjaosto (joulukuu 2009) Kirjallinen menettely neulanpistodirektiivistä Suomi suhtautuu myönteisesti terveydenhuoltoalalla työskentelevien neulanpistovahinkojen torjunnan edistämineen ja pitää työmarkkinaosapuolten puitesopimukseen perustuvaa direktiiviä perusteltuna 4

6 Työturvallisuuden ja terveyden säädöspohjaa -Työturvallisuuslaki - VnP työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta - StmP biologisten tekijöiden luokituksesta - Työsuojelun valvonta- ja yhteistoimintalaki -VnA VAtöäli työvälineiden id kätötäj käytöstä ja tarkastamisesta t t -VnP henkilönsuojaimista - VnP perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aheutuvan vaaran torjunnasta t - Työterveyshuoltolaki sekä asetus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä, liite: biologiset tekijät - Tapaturmavakuutuslaki - Ammattitautilaki ja asetus - Tartuntatautilaki 5

7 Mutta mitä ennen EU-tason neuvotteluosapuolten sopimusneuvotteluja : Useissa EU-maissa ja kansainvälisesti selvityksiä, hankkeita, tutkimuksia ns. neulanpistotapaturmista ja niiden vakavuudesta terveydenhuollon työntekijöille 2000-luvulla 6

8 Nykyisin vereen tulee suhtautua ikään kuin siihen liittyy aina tartuntavaara. TYKS:n inf.lääkäri Jarmo Oksin mukaan 1000 suomalaista kantaa HI-virusta tietämättään,

9 Veritartuntavaara työssä - Tehyn selvityksen 3/2008 tuloksia Fakta: veritartuntatapaturmatilanteita sattuu päivittäin Vaaratekijä: Veren välityksellä tarttuvat virusinfektiot: hepatiitti B ja C sekä HIV- infektio (=ilmoitettavia tartuntatauteja) 8

10 Tapaturmavaara, Tunsitko piston, muistitko ilmoittaa? Tehyn selvitys neulanpistoista ja terävien esineiden aiheuttamista tapaturmista, Irmeli Vuoriluoto Selvitys Tehyn verkkosivuilla pdf-muodossa 9

11 Selvityksessä käytetty menetelmä Sähköpostikysely (N=150) ja lomakekysely (N= 66) työsuojeluvaltuutetuille lt t t Vastaus -% 66 Vastanneista n.70 % kuntasektorilla ja yksityisellä y sektorilla 27% 10

12 TTL: noin 100 pistotapaturmaa /v tuhatta työntekijää kohden, todellista lukua ei ole tiedossa (tapaturmailmoituksia ei tehdä kaikista) Valtakunnallisesti kattavaa tutkimusta ei ole tehty Suomessa HUS:ssa raportoitu n.500 verialtistustilannetta/v, 50 tapauksessa altistuksen lähde hepatiitti B (tartuntariski 30%), hepatiitti C (tartuntariski 10%) tai HIV (tartuntariski 0,3%) 11

13 Neulan asettamista takaisin neulasuojukseen tehdään yleisesti - liian yleisesti. * Neulanpistotapaturmien ehkäisyssä merkittävin haaste : jokainen työntekijä lopettaa kontaminoituneiden neulojen takaisin asettamisen neulansuojukseen. * Asiantuntijoiden (Anttila ym. 2008) mukaan takaisinhylsytysten aiheuttamien veritapaturmien osuus vaihtelee 15 % - 40 % välillä kaikista veritapaturmista. 12

14 Tuloksia: Neulanpistotapaturmien kirjaaminen (79%) Neulanpistotapaturmat/riskienarviointi (65%) Työsuojelutoimikunnissa ko.tapaturmia käsitelty n.50%:sa Tapaturmien ehkäisyn koulutusta 40%:ssa, vajaa 60% mielestä koulutusta melko tai erittäin vähän Ajantasaiset EA-ohjeet puuttuivat n.30%:ssa 13

15 HIV-altistuminen=> vain hieman yli 50% ilmoitti lääkehoidon mahdollisuudesta minä vrk:n aikana tahansa 2 tunnin sisällä Neulanpistotapaturmien suurimpana syynä kiiretilanteet Käytettyjen neulojen takaisinhylsytystä (43%), pistokokeita tehdään työpaikoilla (74%) 14

16 Työpaikoilla verikontaminoituneiden neulojen takaisinhylsytys (N=140) 18 % 43 % kyllä ei eos 39 % 15

17 Jos työpaikalla oli eettinen toimikunta, elvytystilanteiden veritartuntavaaran käsittelystä epätietoisuutta 20%:ssa työterv.huolto ei ole antanut työskentely- y ja suojautumisohjeita j Työsuoj.tmk:n ja työterv.huollon yhteistyön riittävyys neulanpistotapaturmissa p (ei riittävää 40%:ssa) Työsuojelupiirit eivät juurikaan käynnistä työpaikkatarkastusta todetun ammattitaudin takia (>60%) 16

18 Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi työnantajan vastuulla (työturvallisuuslaki, 10 ), yhtymäkohtana mm. neulanpistotapaturmat kontra lisääntynyt y asiakasväkivalta Selvityksiä mm. laboratorio-,, suun terveydenhuollon ja ensihoidon henkilöstöstä: Neula laskettu väliaikaisesti hyllylle, löytyi huollossa lattialta. Lääkepakissa rikkinäisiä ampulleja, vaikka teräväjäteastia aivan vieressä. 17

19 Tuloksia Neulanpistotapaturmien kirjaamisessa tavoite oltava 100% (toteutuu 79 %:ssa), kirjalliset ohjeet löytyvät yli 80%:ssa Neulanpistotapaturmat oltava riskienarvioinnissa yhtenä osana kaikilla sos. ja terv.huollon työpaikoilla (nyt 65%:ssa) Veritartuntatilanteisiin kiinnitettävä enemmän huomiota eri ammateissa 18

20 Neulanpistotapaturmat tulee käsitellä työsuojelutoimikunnassa (ei-vastanneiden osuus hieman yli 40%) Ammattitautiepäilyn/todetun ammattitaudin tulee käynnistää työpaikalla torjuntatoimenpiteitä (kyllä -vastanneiden osuus alle 60%) Vastaajien näkemys (avovastaus): huolimattomuus suurin syy neulanpistotapaturmiin Työpaikalla analysoitujen neulanpistotapaturmien syitä (seur. Dia) 19

21 Työpaikalla analysoitujen neulanpistotapaturmien syyt (N=115) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % kiiretilanteisiin henkilöstön vähäisyyteen osaamisen puutteisiin tarvittavien varusteiden puutteseen potilaasta johtuva syy muu syy, mikä 20

22 Neulankeräysastioiden id liikatäyttöä, ttöä 2/3- mallia noudatetaan vain 55%:ssa Neulankeräysastioiden id täyttö: ttö Pistokokeita tehdään vain 4%:ssa, ei- vastaajien osuus 74% Terävien esineiden jätteiden kuljetuksen ohjeistus löytyy yli 80%:ssa Raskaana olevien siirto toisiin tehtäviin verialtistumisvaaratilanteiden ehkäisyssä toteutuu reilussa 10%:ssa. Puolet vastaajista katsoi, että näin ei menetellä. 21

23 Yli 40%:ssa neulanpistotapaturmien ehkäisy ei ole osana perehdyttämisohjelmaa Neulanpistotapaturmien ehkäisyksi järjestettyä koulutusta tulee kehittää, kyllä - vastaajien määrä n. 40 %, ei-vastaajien liki 50% 22

24 Työpaikkakoulutuksen riittävyys (N=132) 1 % 14 % 4% 34 % 24 % 23 % erit.paljon melko paljon kohtalaisesti melko vähän erittäin vähän eos 23

25 Työterveyshuollon perehtyneisyys koetaan työpaikkaselvitysten teossa ja työskentely- ja suojautumisohjeiden annossa korkeaksi eli n. 70% Viidennes vastaajista katsoi, että työterv.huollon tekemiä määräaikaistarkastuksia ei tehdä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Ajantasaisten EA - ohjeiden osalta vaatii toimenpiteitä ( ei-vastanneiden osuus 30%, mikä on liikaa) 24

26 Suurta epätietoisuutta HIV-ja hepatiittiialtistumisista pidettävästä luettelosta (eos-vastaajien määrä vajaa 60%) HIV-posit.potilaan hoidossa tapahtuneessa neulanpistotapaturmassa p lääkityksen osalta tilanteen tulee korjaantua (seur. Dia), paljon epävarmuutta tilanteesta(36%) 25

27 HIV-positiivisen potilaan hoidossa on tapahtunut neulanpistotapaturma, mahdollisuus saada minä vuorokauden aikana tahansa 2 tunnin sisällä altistumisesta lääkehoito (tsidovudiini) (N= 141) 36 % 53 % kyllä ei eos 11 % 26

28 Työnantajan tarjoamia maksuttomia Hepatiitti B-rokotuksia annetaan 82%:ssa Vastaajista 60 % ilmoitti ammattitautien ja epäilyjen ilmoittamisen hoituvan vakuutusyhtiön tietoon, eos -vastaajien määrä kuitenkin liki 40% 27

29 Työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon yhteistyön riittävyydessä neulanpistotapaturmissa p parantamisen varaa; hieman yli puolet katsoi riittäväksi, mutta n. 40% riittämättömäksi Työsuojelupiirien (nyk. aluehallintoviras- tojen työsuojelun vastuualueet) toiminta (seur. Dia): 28

30 Työsuojelupiiri tekee todetun ammattitaudin vuoksi tarkastuksen työpaikalla (N=139) eos ei kyllä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 29

31 Johtopäätökset Tehy esittää nyt tehdyn selvityksen perusteella seuraavia toimenpiteitä työturvallisuuden ja terveyden edistämiseksi: 1. Tapaturmista ilmoittamiseen tulee kiinnittää työpaikoilla tehokkaammin huomiota kansallisin kampanjoin ja koulutuksellisin keinoin. 2. Neulanpistotapaturmien ja niiden ehkäisyyn voidaan vaikuttaa sisällyttämällä asia osaksi perehdyttämisohjelmaa. 30

32 3. Stm:n tulee yhteistyössä KTL:n( nyk. THL) kanssa arvioida, onko vapaaehtoisuuteen perustuvan HBVrokotuksen järjestäminen toteutettava Suomessa kaikille terveydenhuollon työntekijöille sekä tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutosehdotukset. 4. Neulanpistotapaturman t t seurauksena työntekijän oikeutta saada lääketieteellisiin perusteisiin pohjautuva lääkehoito tulee säädellä joko tartuntatautilaissa tai työterveyshuolto- laissa 31

33 5. Käytettyjen neulojen hylsytyksen kieltämiseen ja toteutettaviin pistokokeisiin tulee luoda valtakunnalliset sairaanhoitopiirejä koskevat ohjeet. 6. Työturvallisuuslain edellyttämään vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa tunnistaen eri ammattialojen ominaispiirteet nykyistä tarkemmin. 32

34 7. Määräaikaistarkastusten teko erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä eli ns. riskiperusteiset määräaikaistarkastukset tulisi nykyistä selkeämmin erottaa muista terveystarkastuksista. Tämä tarkoittaa työterveyshuoltolain nojalla annetun Valtioneuvoston päätöksen muuttamista. 33

35 8. Tapaturmavakuutuslakia tulee uudistaa tutkimuskulujen korvauksien osalta, kun neulanpistotapaturmasta aiheutuu tapaturma t ja siitä voi seurauksena olla tarttuva, jopa vailla lääkehoitoa oleva tarttuva tauti. Todennäköisen syyn todistustaakan osoittaminen johtaa kohtuuttomuuksiin, koska hoidettavan potilaan ei ole pakko ilmoittaa itt sairastavansa tarttuvaa tautia. Stm, Selvi- 9. Neulanpistotapaturmien tyksiä 2008: 48, TAU1 työpaikkakohtaisesta rekisteröintivelvollisuudesta tulee säätää työturvallisuuslaissa. 34

36 Dir:n tavoite: Edistää parempien työolojen saavuttamista Euroopan parlamentti hyväksyi y ehdotusta koskevan päätöslauselman. Aiemmin oli varmistettu neuvotteluosa- puolten edustavuus, soveltamisala ja neuvotteluvaltuu- det. 35

37 Direktiivin 2010/32/EU sisältö 1 artikla : Dir:llä pannaan täytäntöön liitteessä oleva puitesopimus. p 2 artikla : Jäsenvaltioiden päätettävä mitä seuraamuksia sovelletaan, jos dir:iin perustuvia kansallisia säädöksiä rikotaan. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. i 3 artikla: Jäsenvaltioiden saatettava dir:n noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään (tai sopimusteitse). Kansalliset säännökset toimitettava kirjallisina komissiolle. 36

38 Puitesopimuksen sisältö (11 Lauseketta) Tarkoitus: Saada aikaan mahdollisimman turvallinen työympäristö Ehkäistä ko. tapaturmat Työtekijöiden suojeleminen Määritellä kokonaisvaltainen toimintamalli riskienarviointiin ja torjuntaan, koulutukseen,tiedotuk- seen ja seurantaan Soveltamisala: Sovelletaan kaikkiin terv.huoltoalan työntekijöihin, myös alihankkijat 37

39 Määritelmät: Työntekijät, harjoittelijat, oppisopimusoppilaat, määräaikaiset Työpaikat (yksit. ja julk.sektori) Työnantaja (luonnollinen tai oikeushenkilö tai organisaatio) Terävä instrumentti ( =työvälineasetuksen mukainen työväline) öäli Toimenpidehierarkia (vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi) Erityistä ennalta ehkäisevät toimet kuten ko. instrumenttien hävittäminen Jatk. 38

40 Työntekijöiden edustaja =työsuojeluvaltuutettu Jatk. Alihankkija =henkilö, joka suorittaa terveydenhuoltoalaan suoraan liittyviä palveluja ja toimintoja työnantajan kanssa vahvistettujen työtä koskevien sopimussuhteiden puitteissa 39

41 Sopimukseen kirjattu 11 periaatetta: -Altistumisen ehkäisy Jatk. -Työsuojeluhenkilöstön asema riskien ehkäisyssä -Työnantajan velvollisuus työturvallisuuden ja terveyden varmistamissa i -Työntekijöiden oma vastuu toiminnassaan -Työntekijöiden ja heidän edustajiensa osallistuminen toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen kehittämiseen -Terv.huollossa on aina olemassa riskejä, ennalta ehkäisyn periaate -Työpaikan yhteistyön merkitys 40

42 Jatk. - Tiedottaminen ja kuuleminen kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan -Tietoisuuden lisääntyminen työpaikoilla -Turvallinen työpaikka -Syyllistämättömän toimintakulttuurin edistäminen, vaaratilanteiden raportointi ja käsittely 41

43 Riskienarviointi: Jatk. - Altistumisen määritys; hyvin resurssoitu ja organisoitu työympäristö; katettava kaikki tilanteet, joissa tapaturma voi sattua tai joihin liittyy verta tai muuta mahdollisesti tartuntavaarallista ainesta - otettava huomioon teknologia, työn organisointi, työolot, pätevyystasot, t t työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset Poistaminen, ehkäiseminen ja suojelu: -Altistumien vähentämistoimenpiteet -Kontaminoituneiden jätteiden hävittäminen -Turvallisempien työvälineiden hankinta - Jäteastioiden merkintä ja sijoittelu 42

44 -Turvalliset työskentelymenetelmät käyttöön; kattava Jatk. ehkäisypolitiikka, henkilöstön kouluttaminen, terveystarkastukset. -Henkilönsuojainten käytön velvollisuus. -Jos riskien arviointi osoittaa työntekijöiden vaarantumisen ja altistuminen biolog.tekijöille, joille on olemassa tehokkaita rokotteita, työntekijöille tarjottava mahdollisuus rokottamiseen. Rokotus + uusintaroktous päätetään kansallisen lainsäädännön mukaan. Rokotus tarjottava maksutta kaikille työntekijöille ja opiskelijoille, jotka suorittavat terv.huollon ja siihen liittyviä tehtäviä työpaikalla. Tiedottaminen i ja tietoisuuden t i lisääminen: i -Ohjeita, tiedotusmateriaalia -> laadinta yhteistyössä ammattiliittojen / ja tai työntekijöiden edustajien kanssa -Tukiohjelmista tiedotettava 43

45 Koulutus: -Instrumenttien oikea käyttö -Uusien ja tilapäisten työntekijöiden perehdyttämien -Altistumiseen liittyvät riskit -Ennalta ehkäisevät toimenpiteet -Raportointi-, reagointi- ja seurantamenettelyt -Toimenpiteet tapaturman sattuessa Jatk. -Työnantajan järjestettävä ja tarjottava koulutusta, joka on työntekijöille pakollista. Työantajan annetta mahdollisuus osallistua pakolliseen koulutukseen ja sitä on järjestettävä säännöllisesti. 44

46 Ilmoittamismenettelyt: -Kansalliset ja työpaikkatason ilmoittamismenettelyt -Työntekijöiden ilmoitettava it tt välittömästi ä ti jokaisesta tapaturmasta ja vaaratilanteesta, johon liittyy terävä instrumentti Reagointi ja jatkotoimet: -ensiaputoimet -altistumisen jälkeinen estolääkitys -tarvittavat lääketieteelliset testit -asianmukaiset i terveystarkastuksett t k t -työnantajalla selvittely- ja kirjaamisvelvollisuus Jatk. 45

47 Jatk. -työnantajan harkittava tapaturman sattuessa neuvontaa, lääketieteellinen hoito, kuntoutus, työsuhteen jatkaminen ja mahdollisuus korvauksiin -Tapaturmaan, diagnoosiin ja hoitoon liittyvän luottamuksellisuuden ehdoton varmistaminen (vrt. laki yksityiseen suojasta työelämässä) Täytäntöönpano: -direktiivin täytäntöönpanon aikaraja ( ) -sopimuksen osapuolet tarkastelevat sopimuksen soveltamista 5 vuoden kuluttua, jos jompikumpi sitä ehdottaa 46

48 Direktiivin kansallinen toimeenpano -STM:n kolmikaiset neuvottelukunnat dir:n implementointineuvottelut stm:n työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa (TTN) 47

49 Kiitos ja Oikein hyvää alkavaa kevättä 48