TYYNTÄ JA MYRSKYÄ. Miss Maisema. integroitu maantiedon, äidinkielen ja kuvataiteen kokonaisuus. Tunne maisema verkkojulkaisu, Jyväskylän taidemuseo

Transkriptio

1 1 TYYNTÄ JA MYRSKYÄ Opettajan oheismateriaali 6. luokille Miss Maisema Lähde: integroitu maantiedon, äidinkielen ja kuvataiteen kokonaisuus 2-4 oppituntia Tunne maisema verkkojulkaisu, Jyväskylän taidemuseo Järjestäkää leikkimielinen missikisa, jossa kilpailijoina ovat Salaperäinen Saaristo-Suomi, Aistikas Pohjanmaan lakeus, Eksoottinen Etelä-Suomi, Lumoava Lappi, Viettelevä Vaara-Suomi Jumalainen Järvi-Suomi. 1. Jakautukaa 6 ryhmään ja jokaiselle ryhmälle jaetaan yksi maisema-alue tarkasteltavaksi. 2. Etsikää kuvia em. kohteista eri lähteistä (oppikirja, muut kirjat, internet, sanomalehdet jne.) 3. Ryhmien tulee laatia maisema-alueesta esitys (opettaja voi päättää esityksen laajuuden ja tekniikan, esim. 10 min ja toteutustapa PP). Ryhmän sisältä valitaan yksi, joka toimii maiseman puolestapuhujana, eli vastaa yleisön esittämiin kysymyksiin tarkastellun maiseman henkilöityneeseen hahmoon eläytyneenä. 4. Muu ryhmä kertoo kuvista ja esittelee, mitä niissä on. Ehdotuksia kysymyksiksi: Kuvaile parhaita puoliasi. Kuvaile pahimpia puoliasi. Miten kuvailisit merkitystäsi koko Suomelle? Miksi juuri sinun tulisi voittaa maisemien missikisat? 5. Lopuksi kaikki oppilaat saavat äänestää voittajaa esitysten perusteella. Äänestys suoritetaan viittaamalla (yksi ääni per oppilas) ja opettaja laskee äänet. Ryhmät eivät saa äänestää omaa maisemaaluettaan. 6. Tehtävää voidaan jatkaa kuvataidetunnilla, jossa oppilaat suunnittelevat esityksensä pohjalta maisema-alueesta ihmisfiguurin. Hahmon ei tarvitse olla missi sanan perinteisessä merkityksessä, vaan sen tulisi ilmentää maisema-alueelle ominaisia piirteitä. Hahmoon voi liittää viitteitä maisema-alueen luonnosta esim. värein, vaatteen kuoseissa, tähkäpäänä jne. Mitä mielikuvituksellisin hahmo, sen parempi! Kustakin ryhmästä valitaan yksi, joka toimii muottina maaten rullapaperilla. Muut piirtävät hänen ääriviivansa ja tästä alkaa hahmon muokkaaminen sekatekniikalla. Tunne maisema verkkojulkaisu sisältää useita valmiita tuntisuunnitelmia, joita kulttuurikasvatusyksikkö TAITE suosittelee lämpimästi. Mukana on esim. oivallinen äänimaisemaharjoitus.

2 2 Eliölajit Turnerin ja Luukkolan maisemissa Oppimistavoite: biologia ja maantieto 1-2 oppituntia Tehtävän tarkoituksena on, että oppilaat oppivat lukemaan taidekuvaa ja käyttämään erilaisia aineistoja maantieteellisen tiedon lähteenä. Oppilaat oppivat tutkimaan eliöiden elinympäristöjä Suomessa ja Euroopassa. Jokaisella eliöllä on sille tyypillinen ja elämän jatkumiselle suotuisa elinympäristö. Niitä ovat mm. pellot, metsät, järvet ja asutuskeskukset. Kuten opastuksella opittiin, luonnonympäristö tarkoittaa ympäristöä, jota ihminen on muokannut vain vähän tai ei ollenkaan. Monet eliölajit ovat sopeutuneet elämään ja lisääntymään myös rakennetussa ympäristössä. Jaetaan luokka pareihin tai ryhmiin ja annetaan heille J.M.W. Turnerin tai Pekka Luukkolan taideteoskuva sekä teoksen perustiedot. Parin/ryhmien tulisi tarkastella kuvan ympäristöä ja ilmastoa sekä niiden tarjoamia elinmahdollisuuksia eri kasveille ja eläimille. Mikä saattaisi olla teoksessa kuvatun ympäristön ilmasto ja kasvillisuusvyöhyke? Millaiset lajit voisivat viihtyä siellä? Tämän jälkeen oppilaat etsivät internetistä tai kirjallisuudesta eliölajien kuvat ja esittelevät ne luokalle perustellen. Pekka Luukkola: Journey (into the past), Kuvattu Inarijärvellä Lapissa.

3 3 J.M.W. Turner: Arveron-joen lähde Chamounin laaksossa Savoijissa, julkaistu Luonnosteltu Ranskassa, lähellä Chamonix n kylää. J.M.W. Turner: Blair Atholin lähellä Skotlannissa, julkaistu Luonnosteltu Skotlannissa, Iso-Britanniassa.

4 4 Maisemavalokuvausta Oppimistavoite: kuvataide, maantieto ja/tai historia (paikallishistoria, oman kaupunginosan historia) 1 oppitunti, voidaan toteuttaa myös itsenäisenä kotitehtävänä Tavoitteena on huomioida omaa ympäristöä kuvaamisen kautta ja huomata ihmisen vaikutus siihen. Tehtävän tavoitteena on myös käyttää kameraa oman mielipiteen, huomion ja esteettisen näkemyksen välineenä. Arkipuheessamme maisema tarkoittaa yleensä näkymää. Määritelmä on melko kapea, sillä maisemassa on useita eri ulottuvuuksia ja se koostuu monista eri ilmiöistä ja asioista. Maisemaa voi kokea eri aistein: katsella, kuunnella, tunnustella, haistella ja maistella. Ihmisen omat kokemukset ja tiedot vaikuttavat maiseman sisältöön ja sen arvottamiseen. Maisema näyttää nykyhetken ja historian ja se muuttuu jatkuvasti. Maisema voidaan jakaa luonnonmaisemiin, kulttuurimaisemiin ja kaupunkimaisemiin. 1. Luonnonmaisemiin kuuluvat metsät, suot, järvet, tunturit jne. Luonnonmaisemassa ei periaatteessa ihmisen jälki näy. Ihminen kuitenkin vaikuttaa kaikkialla. Vesistöihin kulkeutuu ravinteita, metsiä hakataan jne. 2. Kulttuurimaisemat ovat ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksen summa. Sana kulttuuri on tullut suomen kieleen latinasta ja se on tarkoittanut alkujaan viljelyä. Maaseudun viljelymaisemat ovatkin kulttuurimaisemia tyypillisimmillään. Toisaalta kaatopaikatkin ovat kulttuurimaisemia. Ihmisen vaikutus kulttuurimaisemassa näkyy sekä hyvässä että huonossa. On kuitenkin eri asia, mikä kulttuurimaisema määritellään arvokkaaksi ja mikä ei. 3. Kaupunkimaisemat ovat osa kulttuurimaisemia, mutta niissä ihmisen vaikutus näkyy ääri-ilmiönä. Luonto jää taka-alalle ja maisemassa on pelkästään ihmisen tekemiä rakennelmia. Aivan kuten ei ole puhtaita luonnonmaisemia, ei ole puhtaita kaupunkimaisemiakaan. Aina jokin kasvi itää asfaltin halkeamasta tai lintu lentää talon katolle. Keskustelkaa yhdessä näiden maisematyyppien eroista. Ovatko kaikki nähneet kaikkia maisematyyppejä? Missä? Löytyykö niitä esimerkiksi oman ympäristön läheisyydestä? Voitte katsoa oman kaupungin, seudun tai vaikka koko Suomen karttaa tarvittaessa. Opettaja voi yhdistää kohtaan tietoa maantiedosta. Mikä on kunkin suosikkimaisema? Miksi? Kaikki eivät välttämättä viihdy syvällä metsässä ja toiset eivät taas kaupungin vilskeessä. Pohtikaa miten ja miksi maisema muuttuu esimerkiksi luonnonmaisemasta kaupunkimaisemaksi. Opettaja voi yhdistää tähän osioon tietoa paikallishistoriasta. Keskustelun jälkeen jokainen oppilas valitsee yhden maisematyypeistä valokuvasarjansa aiheeksi. Sarjan on tarkoitus koostua kolmesta kuvasta, joissa tutkitaan maisematyypin eri puolia. Valokuvaus voidaan toteuttaa tunnin aikana tai kotitehtävänä. Kuvat voi ottaa millä tahansa kameralla.

5 5 Ohjeet kuvaajalle: 1. Valitse maisematyypeistä yksi erityisesti sinua kiinnostava. Ajattele luovasti, luonnonmaisemaa kuvaamaan ei tarvitse lähteä Lappiin, vaan nokkela kuvaaja voi aihevalinnalla ja kuvan rajauksella löytää esimerkiksi puhtaan luonnon keskeltä kaupunkia. Tarkoitus on tutkia kyseessä olevan maiseman eri puolia. Kun kuvaat, ota useita kuvia, jotta voi valita niistä parhaat. Kokeile rohkeasti erilaisia kuvakulmia, rajauksia ja sommitelmia. Älä poista kuvia heti kuvatessasi, vaan katso niitä kuvausretken lopuksi ja valitse vasta sitten. Jos pystyt lataamaan kuvat tietokoneelle, tee se, niin voit katsoa niitä isompina. Tarvittaessa voit rajata kuvia kuvankäsittelyohjelmassa, mutta pyri jo kuvatessasi mahdollisimman lopulliseen lopputulokseen. 2. Kuva 1: Parasta tässä maisemassa. Pohdi mikä maisemassa on kauneinta, kiinnostavinta, hienointa tai vaikuttavinta. Ota kuva, joka ilmentää tätä ajatusta. Esimerkkinä kulttuurimaisema: Kullankeltaiset viljapellot, marjoja notkuvat marjapensaat, aitan oven puunsyyt jne. 3. Kuva 2: Tässä maisemassa. Pohdi millainen kuva kertoo katsojalleen millaisessa maisemassa ollaan. Millainen on maisematyypin yleiskuva ja mitä siinä täytyy näkyä, jotta katsoja tietää missä ollaan. Esimerkkinä kaupunkimaisema: Kaupunkimaisemakuvassa voisi olla ihmiset tekemiä rakennelmia esimerkiksi taloja, siltoja, alikulkutunneleita, parkkipaikkoja jne. 4. Kuva 3: Huonointa tässä maisemassa. Pohdi mikä maisemassa on ruminta, epämiellyttävintä, tylsintä tai järkyttävintä. Ota kuva, joka ilmentää tätä ajatusta. Esimerkkinä luonnonmaisema: Pimeä pelottava metsä, kurainen ojanpientare, tiuha ryteikkö, vaikeakulkuinen kivikko jne. 5. Jos haluat, anna kuville ja/tai koko sarjalle nimet. Tulostakaa kuvat tai katsokaa ne yhdessä videotykiltä. Jokainen kuvaaja voi lyhyesti kertoa kuvistaan toisille ja muut voivat antaa niistä palautetta. Tehkää tulostetuista kuvista näyttely koulun yleisiin tiloihin tai luokan seinälle.