VAO:N VINKIT. Talvi saapuu...

Transkriptio

1 VAO:N VINKIT Pipo päähän! Ilman myssyä kulkeva voi menettää jopa 80 prosenttia kehon lämmöstä paljaan pään kautta. Vaikka olisit muuten hyvin varustautunut ulkona olemiseen on silti hyvin tärkeää, että pää on suojattu. Kun pakkaset paukkuu, on hyvä suojata päätä ja kasvoja pipon lisäksi kaulaliinalla. Talvi saapuu... Mitä tulisi muistaa, että selviää talven yli, kun ilmat kylmenevät? Tässä muutama vinkki talven varalle ulkonaolijoille ja retkeilijöille. sillä on pikemminkin kuivattava kuin kosteuttava vaikutus. Tämän lisäksi kasvojen iho paleltuu herkemmin, jos voide on imeytynyt vasta ihon pintakerroksiin. Muista juoda paljon! Kylmällä kulutamme paljon enemmän energiaa. Siksi tulisi juoda enemmän. Lämpimät juomat ovat luonnollisesti paras vaihtoehto. Älä rasvaa kasvojasi ennen ulos menemistä! Jos käytät kosteusvoiteita, on hyvä antaa voiteen imeytyä kunnolla ja rasvata kasvot vähintään 30 minuuttia ennen ulos menemistä. Kosteusvoide ei imeydy hetkessä ihoon. Jos kosteusvoide ei ole imeytynyt kunnolla ihoon Pidä itsesi liikkeessä! Liikkuessasi lihakset tuottavat lämpöä! Mukavia retkiä kaikille ja muistathan suojautua kylmää vastaan!...ja eikun rohkeasti maastoon! -Maija Pottu Muista pitää pipo päässä ulkoillessasi! TEKSTI Maija Rinta-Laulaja KUVAT Karla Vallila 15

2 HAASTAVA, JÄNNITTÄVÄ, PELOTTAVA I-LK - on tullut aika raottaa I-lk suoritukseen liittyvien salaisuuksien verhoa Tänä syksynä lippukunnassa otettiin tavoitteeksi saada I-lk vaelluksia ja suorituksia oikein urakalla hoidettua. Moni vaeltaja ja johtaja koki jännittäviä hetkiä miettiessään millaisiin koitoksiin syksyn aikana oli joutumassa. Jostain syystä I-lk vaellusta ja suoritusta kohtaan on aina koettu jopa pientä pelkoa. Tässä jutussa onkin tarkoitus hieman valottaa mistä oikein on kysymys, ja mitä siellä tänä syksynä oikeastaan tehtiin! Faktaa I-lk on osa partio-ohjelmaa, ja kolmesta partiotyttöosaston luokkasuoritusvaiheesta vaativin. VarTy:ssä I-lk koostuu kolmesta erillisestä osa-alueesta: 24 h pareittain suoritettava vaellus, Vietän Yöni tulilla sekä varsinainen suoritusosuus. Vaellus Vaelluksen tarkoituksena on mitata itsenäistä selviytymistä luonnon helmassa, ilman vanhempien johtajien läsnäoloa. Tänä syksynä vaeltavia pareja oli yhteensä viisi, jotka kaikki suuntasivat eri linja-autoilla lokakuisen Sipoon korpiin. Vaellukseen kuuluu olennaisena osana pieni salamyhkäisyys, ja siksi ohjeita annetaan niukasti. Matkan varrella tietoa tulee kuitenkin ripotellen lisää, ja maalissa kaikki kymmenen vaeltajaa huomasivat koko 24 tunnin sujuneen hienosti. Kaikki olivat väsyneitä, mutta onnellisia. Tässä tytöiltä vinkkejä tulevaisuuden vaeltajille: 1) Mikä oli mieleenpainuvin juttu vaelluksella? 2) Mitä opitte vaelluksella? 3) Minkä vinkin antaisitte seuraaville vaeltajille? 16 Hötö ja Kiira

3 Kiira, Majavat & Hötö, Murmelit: 1) Sipoolaiset partiolaiset jotka tuli ilahduttamaan meitä seurallaan ja ruotsinkielellään, tulipahan opittua muutama uusi sana ruotsia! 2) Louteen pystytys toisaalta eihän sen pystyttäminen nyt niin vaikeaa ollut... =) 3) Tarpeeksi lämmintä mukaan! Olis voinu meinaa tulla hyvinkin kylmä ilman toppahousuja ja takkia. Vilma & Chabi, Opossumit : 1) Sardiinien saunanovi siltana Ei toimi! 2) Pujokset aika kunnolla 3) Älkää ottako mitään turhaa kamaa mukaan, sukkia kuitenki tosi paljon! Pimee tulee äkkii, et sillon ei kandee muut ku pystyttää laavu. Älkää nukkuko makuupussi jätesäkin sisällä, aamulla se on ihan märkänä Annika & Elisa (kuvassa), Opossumit: 1) Me todellaki selvittiin kahdestaan siellä metsässä 24h. Mut jos ihan joku yks juttu vaan pitäs sanoa niin se että kiivettiin meidän yöpaikalle sinne korkeelle kalliolle! se oli rankkaa, mut sit oli tosi ylpee itestää. Maisemat oli myös ihania. 2) Kannattaa pysyä positiivisena, mitä eteen tuliki, sillä pääsee jo pitkälle! :) 3) Avoimin mielin mukaan vaan, älkää pakatko liikaa mukaan. Erika & Venla, Opossumit 1)Mieleenpainunein juttu oli koko kokemus! Meillä oli hirmukivaa. 2)Me opittiin selviämään kahdestaan metsässä ja tekemään paistinpannu puista ja foliosta. 3)Ottakaa vähän, mutta lämmintä vaatetta mukaan. Nina, Majavat & Mirka, Kojootit: 1) Mirkan ojaan putoaminen. :) 2) Jaksaa kävellä pitkänkin matkan, jos rinkka ei paina hirveästi (eli ei ole turhaa tavaraa mukana) ja muistaa juoda usein. 3) Pitäkää hauskaa, ottakaa lämpöisiä vaatteita mukaan, muttei liikaa. 17

4 Vietän Yöni tulilla Vietän Yöni tulilla on suoritusosio, jonka nimi kertoo jo aika paljon itse tapahtumasta. Eli tarkoituksena on viettää yö tulilla metsässä käyttäen mahdollisimman vähäisiä omia varusteita ja mahdollisimman paljon metsän antimia tietysti jokamiehen oikeuksia noudattaen. Tämä on usein hyvin mieleenpainuva kokemus suorittajille, ja moni kokee ylittäneensä itsensä, vaikka kyseessä ei mikään paha rasti olekaan. Tänä syksynä AnnaS, Kiira, Maija ja Nina viettivät yönsä tulilla Nuuksiossa. Pakkanen kipristi nenän päätä kun lähdön aika koitti, mutta niin vaan vetistä räntää satoi yön aikana taivaalta, eli kaikkeen piti varautua. Tytöt rakensivat erähenkiset majoitteet ja pitivät itsensä lämpimänä puuhastellen ja nuotion tulta ylläpitäen. Hyvin tuntui menevän, sillä iloinen puheensorina kuului leiripaikalta pitkälle yöhön. Ja kyllä siellä muutama tunti tuli nukuttuakin kuulemma ihan hyvin sylikkäin kylki kyljessä! Kuvissa Venla, Erika, Nina ja Mirka Suoritus I-lk varsinainen suoritusosuus kestää viikonlopun ajan maasto-olosuhteissa. Tänä vuonna suoritus järjestettiin marraskuun puolessa välissä Nuuksiossa. Suorittajia oli yhteensä seitsemän, ja järjestäjiä suurin piirtein saman verran laadukas suoritus vaatii myös aika paljon järjestelyjä ja rasteille henkilökuntaa. Ehkä jännittävin osuus I-lk suorituksella on yksinsuunnistus, jota myös tänä syksynä testattiin. Pelot osoittautuivat aika turhiksi, sillä suurin osa selviytyi paikoin haastavastakin radasta puhtain paperein! Ja ne, jotka joutuivat vähän enemmän pohtiman reittivalintojaan, oppivat taas monta uutta juttua suunnistuksen saloista. Yksin suunnistus on erittäin tärkeä taito varsinkin vartionjohtajille, ja ainut tapa oppia suunnistamaan on harjoittelu. Reitin varrella suorittajien oppimia taitoja testattiin erilaisilla rasteilla mahdollisimman käytännönläheisesti ja lisäksi palauteltiin mieleen mahdollisesti unohtuneita juttuja. Suorituksen tarkoituksena on mitata suunnistustaitoa, mutta ei kävelytaitoa, joten rasteja oli aika paljon suhteessa reitin pituuteen. Kaikin puolin suorittajat olivat koko viikonlopun oikein reippaita ja ihan taitaviakin, vaikka toki aina kerrattavaa ja harjoiteltavaa riittää, ja hyvä niin. 18

5 Tässä vielä suorittajien kommentteja tuoreeltaan heti suoritusviikonlopun jälkeen: Mieleenpainuvinta oli ehdottomasti yhteistyö niin järkkäreillä kuin suorittajillakin. Palautteen saaminen oli myöskin hyvää! Vinkiksi voisin antaa seuraaville, että kannattaa nukkua ennen suoritusta tarpeeksi, sillä väsyneenä ei ole kiva tehdä juttuja. Ja toisena vinkkinä sen, että aika kuluu nopeasti ja pimeä tulee syksyllä nopeasti, joten kelloa kannattaa tsekkailla. Rike, Sopulit Vanhoja taitoja tuli kerrattua ja muisteltua pitkän ajan jälkeen. Parhaiten mieleen jäi yksin suunnistus. Toivottavasti myös seuraavat suorittajat muistavat ottaa riittävästi lämmintä ja vedenkestävää vaatetta muutenkin hyvät varusteet on tärkeä juttu. Ja ehdottomasti kannattaa kerrata kotona I-lk asioita ennen suoritusta, niin on sitten tuoreena mielessä. Erika, Opossumit Tuli eksyttyä yksin suunnistuksella, joten kannattaa muistella ennen suunnistusta että kuinka toimia eksymistilanteessa. Venla, Opossumit (Venla löysi kuitenkin omin avuin nopeasti takaisin leiriin, joten ihan pahasti ei hukassa oltukaan Anu huom.) Parhaiten jäi mieleen suunnistus ja Yö tulilla. On tärkeää luottaa siihen, että osaa suunnistaa, sillä silloin se sujuu paljon paremmin kuin jos on epävarma. Terveisinä seuraaville suorittajille voisi sanoa, että luottakaa itseenne, ja ottakaa suunistukselle mukaan evästä se piristää menoa kummasti :D. Nina, Majavat Ja lopuksi tietysti kaikkia vielä kiinnostaa, että miten suorittajille kävi?! Valitettavasti niin paljon ei tämän lehden sivuilla voida salaisuuksien verhoa raottaa, mutta kannattaa olla silmät ja korvat tarkkoina, niin eiköhän sekin tieto vielä ennen joulupukin tuloa selviä! Kuvassa suorituksen järjestäjiä TEKSTI JA KUVAT Anu Ora 19

6 Valokuvista Hetki haihtuva on, mutta muuttumaton Valokuvien ottamiseen on useita syitä. On mukava saada kuva muistoksi tapahtumasta tai retkestä. Kameraa on mukavaa käyttää ja kokeilla erilaisia asetuksia ja kuvakulmia. Sanotaanhan yhden kuvan kertovan enemmän kuin tuhat sanaa voi olla tehokkaampaa kertoa metsäviikonlopusta kuvin kuin kirjoittamalla. Kuvissa on myös jotain muuta. Kuvaaja yrittää säilyttää tapahtumia ja tunnelmia filmille. Kuvaajan tehtävänä on tallentaa tunteita, ilmeitä ja liikettä muistikortille. Kuvaaja vangitsee aikaa ja purkittaa hetkiä tulevaisuutta varten. Koittaa talvi, koittaa kevät: moneen kertaan telttanarut irrotetaan Jokainen hetki on erilainen jokainen retki on erilainen. Jokaisesta retkestä saa erilaisia kuvia, mikään retki ei ole täysin samanlainen edellisen kanssa. Vartiossa tai laumassa voikin kehittää retki- ja kokouskuvia paperiversioiksi vaikkapa hyödyntäen vuosittaista toimintarahaa. Kuvat kannattaa kerätä esimerkiksi valokuvakansioon tai vihkoon, jossa ne säilyvät turvassa. Vanhojen partiokuvien katseleminen on ainutlaatuista ajanvietettä. Lippukunnassamme on ollut tapana, että jokaisesta retkestä kirjoitetaan juttu Hilpariin. Useista retkistä ja leireistä juttu onkin kirjoitettu, mutta kuvat puuttuvat. Linssin läpi nähtynä retki näyttää usein erilaiselta, ehkä sellaiseltakin, jota ei voi sanoin kirjoittaa. Kuvat värittävät ja tukevat tekstiä ja tuovat myöhemmin mieleen hienoja muistoja. On vain pieni hetki aikaa Ota kamera mukaan tapahtumaan. Ota kuva. Ota toinenkin. Ikuista elämääsi ja tärkeiltä tuntuvia tapahtumia. Anna kaverille muistoksi valokuva yhteisestä kokouksesta. Tee vartiollesi joululahjaksi albumi yhteisestä teemaretkestänne. Muista johtajaa joulukortilla, johon olet liimannut valokuvan partiotapahtumasta. Kuvaa joulun taika filmille ja ota talteen upeat lumiset maisemat. Nyt on hyvä hetki tarttua kameraan ja painaa laukaisinta. Terkuin, kuvat ja teksti: 20

7 MEDUUSAT RETKELLÄ Ensimmäisen vuoden sudarilauman ensimmäinen retki Meduusat aloittivat partionsa tänä syksynä elokuun lopulla. Ensimmäinen lauman oma retki suuntautui Pornaisten kämpälle. Retken ohjelmassa oli kämppään tutustumista ja erilaisten partiotaitojen ja perusretkeilytaitojen opettelua. Retkelle osallistui 16 meduusaa ja kaksi johtajaa. Meduusat kommentoivat retkeä Oli kivaa riehua Oli tyhmää, kun ei saanut koko ajan riehua Oli hyvää ruokaa Ruoka oli pahaa Oli kivaa kun leikittiin ilman johtajia ja rakennettiin majaa Oli tylsää kun piti totella johtajia Oli kivaa tehdä nuotio ja sytyttää se ja lisätä palavia juttuja siihen Oli tyhmää lähteä kotiin Vanha mökki oli hienompi kuin uusi TEKSTI Meduusat KUVAT Anna Suntio Meduusojen retkellä tehtiin nuotio. 21

8 JÄÄKARHUT RETKELLÄ Retki alkoi perjantaina. Menimme silloin Sipoon Brännbergetille. Söimme kylmiä nuudeleita, joista tuli traumoja. Suunnistimme lauantaina. Ruokarastilla japanilaiset tuijottivat meitä Mersusta. Illalla laavuilla vieraili koira, Saluki -rotuinen Nadi. Iltapalaan meni kolme tuntia, ja ruokaakaan ei säästelty. Vohvelit olivat parhaita, paitsi Salliksen mielestä, joka ei terveysintoilijana voinut koskea niihin pitkällä tikullakaan. Sunnuntaina lähdimme kotiin. Retkellä sanottua: Sallis, toi on mäki eikä jyrkänne Sallis: Maija mis ne trangiat o? (se oli oikeesti Maijan vika) Ne on mustia, ei niit voi syödä, niist saa syövän Pälä, pälä ai nii, pälä Maija juoruilemassa. Sallis <3333 Sibil Maija <3333? TEKSTI Maija Rinta-aho Taskuravut kasvien salaisuuksien jäljillä! Luonto kuuluu oleellisena osana partiotoimintaan, minkä vuoksi valitsimme sen alkusyksyn kokousten teemaksi. Käydessämme kokouksissa asioita läpi tulimme samalla suorittaneeksi sudenpentujen Luonnontutkija-taitomerkkiin vaadittavia taitoja. Merkin suorittaminen huipentui retkeen Gardenian trooppiseen puutarhaan Viikkiin. Lähdimme 6.10 seikkailemaan ja selvittämään kasvien salaisuutta. Perillä jokainen sai oman aarrekartan, jonka avulla puutarhasta oli mahdollista löytää eläinten vartioimia aarrearkkuja. Jokaisessa arkussa oli tietoa kasveista sekä pieniä tehtäviä. Kustakin arkusta löytyi myös kirjainleimasin, ja kaikkien leimojen keräämisen jälkeen kerätyistä kirjaimista muodostui ratkaisusana. Monille tosin leimojen kerääminen oli niin jännittävää, ettei tarinoita kasveista maltettu jäädä edes lukemaan. 22

9 Kasvien salaisuuden selvittyä söimme eväitä sekä teimme hienon taideteoksen luonnonsuojelusta. Jokainen sai myös tutustua mielenkiintoisimmaksi valitsemaansa kasviin tietokansion avulla. Suurin osa valitsikin näyttävän lihansyöjäkasvin. TEKSTI Kaisa Porkka KUVA Pinja Lehtinen TASKURAPUJEN HALLOWEEN Taskuravut-lauma juhli Halloweenia omalla partiokolollamme Kolon sisustus oli mahtavaa: seinät oli tapetoitu mustilla jätesäkeillä ja niiden päälle oli liimattu oransseja kurpitsoja ja pelottavia kummituksia. Musiikki oli myös hienoa, ehdimme kuunnella monta levyä läpi. Kaikki olivat pukeutuneet teeman mukaisesti, mikä oli mahtavaa. Samalla kun söimme nyyttäripöydästä, maalasivat johtajat lapsille kasvomaalauksia. Ehdimme leikkiä vielä pari leikkiä, ennen kuin lähdimme masut pyöreinä kotia kohti. TEKSTI JA KUVA Pinja Lehtinen 23

10 SUDENPENTUOSASTO PAHAN NOIDAN JÄLJILLÄ Sudenpentuosasto teki halloween-retken kämpälle marraskuun alussa. Vanhemmat sudenpennut, eli Merisiilit ja Taskuravut lähtivät jo perjantai-iltana ja nuorimmat, eli Meduusat vasta lauantaiaamuna. Meduusoille tämä oli ensimmäinen yöretki koskaan ja he nukkuivat kämpässä. Merisiilit ja Taskuravut pääsivät nukkumaan kaminalämmitteiseen puolijoukkuetelttaan. Paha noita oli tehnyt ilkeyksiä ja sudenpentujen piti pelastaa tilanne. Päivällä mentiin rastirata läpi ja tehtiin monenlaisia tehtäviä. Sitten askarreltiin hienot kurpitsakynttilät ja lopuksi sai taistella ritaria vastaan. Onneksi paha noita saatiin kuriin ja ritari palkitsi sudenpennut. Hyvä sudarit! Meitä oli paljon, kolmekymmentä reipasta sudaria ja vajaa parikymmentä johtajaa. Kaikilla oli hauskaa ja toivottavasti kaikki lähtevät seuraavallekin retkelle! Hurjia haamuja TEKSTI JA KUVAT Maija Rinta-aho

11 LÄVELLÄ LÖRPÖTELTYÄ Lindalla on musiikkibisneksiä Frettien kokouksista kuuluu outoa laulua, kuka onkaan artisti? Kiira kannattaa istuttaa autoon jos se ei muuten ole hiljaa, kroohpyyh. Lörppö ei ole vielä ihan selvillä onko Nasse ja Satku lämmitelleet herrasseurassa bratwursteja vai bratwursteilla herrasseuraa??? Maijalle musta on aina musta: mitä mustempi sen parempi, oli sitten kyseessä makkara tai... Lörppö on ollut huomaavinaan, että Tealla on viime aikoina ollut mutkia matkassa: onko 500 metriä sama kuin 5 kilometriä? Eeviksellä menee liukkaasti, paitsi joskus Nuuksion ylämäissä saattaa jumittaa Venla on joutunut katosta hyökkäilevien köysien vihan kohteeksi, joten kannattaa muidenkin tarkkailla yläilmoja... Nina ei ole ihan varma kannattaako nukkua keskellä vai reunassa - vai nukkuako ollenkaan?! Lörppö muistuttaa AnnaSia ja muitakin tuoreita autoilijoita, että myös pissapoikaan pitää varautua pakkasilla - joo-o, vesi voi jäätyä ja sitten on kuraa tuulilasissa Kiira bongattu itiksestä... monta kertaa Lörpön korviin on kantautunut WilliPanttereiden vuosittaisen kokoontumisen ajankohta...lörppö suosittelee muita olemaan varuillaan, sillä salaisten tietolähteiden mukaan tähän liittyy jopa Kiiku, Tea, Anu, Soile, Laura ja Leena sekä Hanna etäisesti! Lotta on uupunut...olisiko koulussa kiireitä? Sorsat sorsii Hilparia. Vai oliko se toisinpäin? Hötö nukkui SPO-retkellä sydän syrjällään.

12 Tutustu tuoreimpiin uutisiin ja tietoihin tulevista tapahtumista nettisivuillamme osoitteessa SPO-retkellä tehty kurpitsalyhty 1.Taskuravut 2. Pikkupandat 3. Lumikot 4. Meduusat 5. Jääkarhut 6. Merisiilit 7. Tunturipöllöt 8. Sorsat 9. Fretit 10. Skorpionit Sudarisivujen oikeat vastaukset: 28