SUOMEN ALUEKEHITTÄMISSTRATEGIA 2020

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN ALUEKEHITTÄMISSTRATEGIA 2020"

Transkriptio

1 SUOMEN ALUEKEHITTÄMISSTRATEGIA 2020

2 2 Sisältö I. Suomen aluekehittämisstrategia JOHDANTO ALUEKEHITYSVISIO PERUSTELUT VISIOLLE Yleisperustelut Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä saavutettavuus Alueiden elinkeinorakenne Alueelliset työmarkkinat Koulutusjärjestelmä ja osaaminen Alueellinen innovaatiotoiminta Alueiden rooli kansantaloudessa Uusiutuvat energialähteet ja energiantuotanto Aluekehittämisen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä PERIAATTEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISELLE STRATEGISET TOIMENPITEET...32 II Taustamuistio JOHDANTO ALUEKEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT MEGATRENDIT Globalisaatio Talouskriisin vaikutukset aluekehitykseen Ilmastonmuutos ja energian saatavuus Ikääntyminen ja työllisyyden kehitys Saavutettavuus MUUT ALUEKEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TRENDIT Yritystoiminta ja elinkeinorakenteen kehitys Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja innovaatiot Osaamisrakenteiden ja koulutusjärjestelmän kehittäminen Maahanmuutto Työelämän muutokset Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Arvojen ja asenteiden muutokset Kilpailukykyiset kaupunkiseudut Elinvoimainen maaseutu ja saaristo Keskittyvä aluerakenne ja hajautuva yhdyskuntarakenne Suomen lähialueiden kehitys Itämeri Barentsin alue Yhteistyö Venäjän kanssa ja lähialueyhteistyö ALUEKEHITTÄMISEN SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄ KANSALLINEN ALUEPOLITIIKKA JA EU:N KOHEESIOPOLITIIKKA OECD:N ALUEPOLIITTISET LINJAUKSET

3 3 TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄ Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan strategiaa. Työryhmän alkuperäinen toimikausi oli , mutta sen toimintaa jatkettiin tammikuun 2010 loppuun saakka. Aluestrategia työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus alueiden pitkän tähtäyksen kehittämisen peruslinjauksista ja toteuttamispolitiikasta vuoteen 2020 sekä varautumisesta EU:n rakennerahastokauteen vuoden 2013 jälkeen. Työryhmän ehdotuksen tuli sisältää visio alueellisen kehityksen tilasta vuonna 2020 sekä alueiden kehittämisen periaatteet ja strategiset linjaukset. Aluestrategia työryhmän puheenjohtajana oli aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius työ- ja elinkeinoministeriön alueiden kehittämisyksikön aluestrategiaryhmästä. Työryhmän jäseniä olivat neuvotteleva virkamies Mika Honkanen ja työministerin erityisavustaja Elina Moisio työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Riitta Viren ja yli-insinööri Risto Murto (varajäsen) liikenne- ja viestintäministeriöstä, neuvotteleva virkamies Maarit Laakso-Eräkallio ja sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen (varajäsen) sisäasiainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman ja yli-insinööri Timo Turunen (varajäsen) ympäristöministeriöstä, neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä, neuvotteleva virkamies Merja Niemi, opetusneuvos Tarja Riihimäki (varajäsen) ja kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin (varajäsen) opetusministeriöstä, finanssisihteeri Carolina Sierimo ja apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman (varajäsen) sosiaali- ja terveysministeriöstä, neuvotteleva virkamies Juha Majanen ja neuvotteleva virkamies Hannele Kerola (varajäsen) valtiovarainministeriöstä, johtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta (2010 alusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), johtaja Kari Virranta (varajäsen) Pohjois-Savon TE-keskus (2010 alusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), maakuntajohtaja Asko Peltola ja Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen (varajäsen) Länsi-Suomen Allianssista, aluekehitysjohtaja Ilmi Tikkanen ja maakuntajohtaja Esa Halme (varajäsen) Etelä-Suomen maakuntien liittoumasta, maakuntajohtaja Matti Viialainen ja maakuntajohtaja Pentti Hyttinen (varajäsen) Itä-Suomen neuvottelukunnasta, kehittämisjohtaja Kaj Lyyski ja kehittämisjohtaja Maiju Hyry (varajäsen), Pohjois-Suomen neuvottelukunnasta, johtaja Keijo Sahrman ja erityisasiantuntija Annukka Mäkinen (varajäsen) Suomen Kuntaliitosta, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja kehittämispäällikkö Janne Pesonen (varajäsen) Suomen Yrittäjistä, apulaisjohtaja Markku Liljeström ja erikoissuunnittelija Auli Korhonen (varajäsen) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä (SAK), elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman ja järjestösihteeri Merja Fyhrberg (varajäsen) AKAVA:sta, johtaja Olli-Pekka Väänänen, MTK, varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen ja ekonomisti Maarit Lindström (varajäsen) Keskuskauppakamarista, ekonomisti Janne Huovari ja tutkimusjohtaja Raija Volk (varajäsen), PTT, tutkimusprofessori Aki Kangasharju ja yksikönjohtaja Juha Honkatukia (varajäsen), VTT, ennakointipäällikkö Riitta Nieminen-Sundell, Sitra ja teknologiajohtaja Raine Hermans, Tekes. Työryhmän pääsihteereinä toimivat neuvotteleva virkamies Marikki Järvinen ja ylitarkastaja Kari Gröhn työ- ja elinkeinoministeriön alueiden kehittämisyksikön aluestrategiaryhmästä. Sihteeristöön kuuluivat myös suunnittelija Jenna Nieminen ja ylitarkastaja Satu Tolonen työ-

4 4 ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen ja ylitarkastaja Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Päivi Bosquet opetusministeriöstä. Aluestrategia työryhmä kokoontui 17 kertaa. Työryhmä tukena toimi aluetutkimuksen asiantuntijoista koostunut sparrausryhmä, jonka jäsenet laativat omat aluestrategiavisionsa.. Sparrausryhmä haastoi kriittisesti aluestrategia työryhmän työn jatkuvaan arviointiin, tuki työryhmän toimintastrategiaa ja ydintehtävien toteutumista sekä teki sen toimintatapaan ja työn sisältöön liittyviä kehittämisehdotuksia. Lisäksi järjestettiin kaksi työryhmän ja sparrausryhmän yhteistä seminaaria, joiden aiheina olivat maaseutualueet, alueiden kilpailukyky, aluerakenne ja kaupunkialueet. Sparrausryhmään kuuluivat maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (vuoden 2010 alusta johtaja sosiaali- ja terveysministeriössä), johtava ekonomisti Antti Moisio Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, kansantaloustieteen professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopistosta, toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä ja aluetieteen professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta. Alueiden edustajia kuultiin kehittämisen alueellisista painopisteistä neljässä suuralueseminaarissa (Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomi). Seminaarien tarkoituksena oli tukea valtakunnallisen aluestrategian, maakuntasuunnitelmien ja maakuntaohjelmien valmistelua kytkemällä maakuntien ohjelmatyö ja valtakunnallinen aluestrategiatyö toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Työryhmän esitys perustuu analyysiin laajasta tausta-aineistosta, joka on koottu strategian taustamuistioksi. Taustamuistion laadinnassa hyödynnettiin useita ajankohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä alueiden tulevaisuuden haasteista sekä väestön kehityksestä. Koska taustamuistiossa on pyritty tuomaan esille erilaisia, osin ristiriitaisiakin tulevaan aluekehitykseen liittyviä näkökulmia, se ei edusta kaikilta osin työryhmän yhteistä näkemystä. Työryhmän kokouksissa ja seminaareissa kuultiin yli 60 asiantuntijaa. Valmistelun kuluessa työ- ja elinkeinoministeriö kävi keskusteluja keskeisten ministeriöiden ja etujärjestöjen edustajien kanssa saadakseen eri tahojen näkemyksiä työn pohjaksi. Matriisiyhteistyötä hyödynnettiin työ- ja elinkeinoministeriön osastojen ja yksiköiden välillä. Näin työn aikana kertyi runsaasti Suomen aluekehitystä koskevaa aineistoa. Sparrausryhmän ja eräiltä muilta asiantuntijoilta pyydetyt visiot ilmestyvät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa erillisenä julkaisuna. Tämäkin aineisto on ollut strategiatyössä tausta-aineistona eikä työryhmä välttämättä yhdy kaikkiin asiantuntijoiden esittämiin näkemyksiin. Laadinnan aikana kerätty aineisto on löydettävissä työ- ja elinkeinoministeriön internet sivustoilla osoitteessa:

5 5 Aluestrategia 2020 työryhmä jättää kunnioittavasti esityksen Aluestrategiaksi 2020 työ- ja elinkeinoministeriölle Helsingissä Veijo Kavonius Mika Honkanen Elina Moisio Riitta Viren Maarit Laakso-Eräkallio Tiina Tihlman Sirpa Karjalainen Merja Niemi Carolina Sierimo Juha Majanen Leila Helaakoski Asko Peltola Ilmi Tikkanen Matti Viialainen Kaj Lyyski Keijo Sahrman Jarkko Wuorinen Markku Liljeström Mats Nyman

6 6 Olli-Pekka Väänänen, Pentti Mäkinen Janne Huovari Aki Kangasharju Riitta Nieminen-Sundell Raine Hermans Kari Gröhn Marikki Järvinen

7 7 I. Suomen aluekehittämisstrategia JOHDANTO Edellinen, vuoteen 2013 ulottuva, valtakunnallinen aluekehittämisstrategia valmistui vuonna Käsillä oleva vuoteen 2020 ulottuva alueiden kehittämisen pitkän aikavälin strategia on tehty työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tulevan aluepolitiikan ja EU:n koheesiopolitiikan valmistelun pohjaksi. Aluestrategian uudistaminen perustuu valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita koskevaan valtioneuvoston päätökseen Suomen aluekehittämisstrategia 2020 kuvaa 2010 luvun aikana alueelliseen kehitykseen kohdistuvia haasteita ja niiden vaikutuksia ja luo niiden pohjalta aluekehitysvision siitä, millaiseen alueellisen kehityksen tilaan kansallisessa alueellisessa kehittämisessä pyritään vuoteen 2020 mennessä. Aluekehittämisstrategia 2020 ohjaa Suomen aluekehitystyötä ja sitä koskevia toimenpiteitä tulevien vuosien aikana. Se on pohjana seuraavan hallitusohjelman sekä aluekehitystä koskevan periaatepäätöksen laadinnassa. Tarkoituksena on, että eri ministeriöt ottavat strategian linjaukset huomioon omissa kehittämisstrategioissaan ja toimintasuunnitelmissaan. Lisäksi ajatuksena on, että ministeriöt sisällyttävät strategian toteuttamisen kannalta keskeiset toimenpiteet elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY) ja aluehallintovirastojen (AVI) strategia-asiakirjoihin ja niiden kanssa laadittaviin strategisiin tulossopimuksiin sekä niitä koskeviin vuosittaisiin tulossopimuksiin. Strategia linjaa myös maakunnissa tapahtuvaa aluekehitystyötä. Strategian linjaukset ja periaatteet ohjaavat maakuntastrategioiden ja ohjelmien valmistelua sekä maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) yhdessä valmistelemien strategisten tulossopimusehdotusten laadintaa. Suomen aluekehittämisstrategia 2020 jakautuu kahteen osioon. Ensimmäinen osio sisältää aluekehitysvision 2020 ja sen perustelut sekä toteuttamisen periaatteet. Toisen osion eli strategian taustamuistion laadinnassa on käytetty hyväksi laadintaprosessin aikana kerätty keskeinen materiaali. Aluekehitysvisio 2020 jakautuu kolmeen osaan. Ensin on esitetty aluekehitystä koskeva kokonaisvisio. Sitä täydentävät aluekehityksen kannalta keskeiset temaattiset visiot ja visioita koskeva perusteluosa, jossa on tarkemmin kuvattu asiat ja näkökulmat, joihin visio perustuu. Kolmas osa sisältää periaatteet strategian toteuttamiselle ja käynnistettäviksi ehdotetut strategiset toimenpiteet. Varsinaisten toimenpiteiden määrä on tarkoituksella rajattu pieneksi. Esiin on nostettu vain keskeisimmät lähiajan toimenpiteet, joilla kuitenkin on suuri vaikutus tulevaan aluekehittämiseen. Globaalissa taloudessa tapahtuvien nopeiden ja välillä yllättävienkin muutosten takia

8 8 toimenpiteitä on tarkoitus arvioida ja määritellä vuosittain. Näin toimintaa voidaan joustavasti suunnata esiin nousevien uusien tarpeiden pohjalta. Strategian taustamuistiossa ennakoidaan kuluvan vuosikymmenen aikana aluekehitykseen kohdistuvia haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden alueellisia vaikutuksia. Aluekehitysvisio ja aluekehityksen keskeiset periaatteet perustuvat analyysiin muistiossa esille tuoduista kehitysnäkymistä ja -haasteista. Muistio pitää sisällään erilaisia, osin ristiriitaisiakin, näkemyksiä kehityksen suunnasta ja -haasteista. Näin ollen se ei edusta työryhmän yhteistä kantaa tulevasta kehityksestä.

9 9 2. ALUEKEHITYSVISIO 2020 Vuonna 2020 Suomi tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja turvalliset elämän edellytykset, viihtyisän, ekotehokkaan ja toimivan, luovuuteen kannustavan elinympäristön sekä hyvät ja mielekkäät työ-, osallistumis- ja oppimismahdollisuudet. Ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on lisätty ja kulttuuripalveluita kehitetty. Suomi on monikulttuuristunut ja maahanmuuttajat ovat integroituneet tasavertaisina kansalaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomella on globaalissa kilpailussa oma erikoistunut roolinsa, jonka perustana on alueiden osaamisen ja muiden voimavarojen tehokas hyödyntäminen ja jatkuva kehittäminen. Suomi on vahva, uusiutumiskykyinen, tasa-arvoinen ja dynaaminen verkostoyhteiskunta, jossa oppivat alueet toimivat aktiivisesti ja joustavasti erilaisissa osaamis- ja arvoverkostoissa sekä kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Maamme alueet tarjoavat yrityksille ja muille organisaatioille maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Alueet ovat erilaistuneet ja niiden väliset kehityserot ovat kaventuneet. Suomi on aloittanut siirtymisen vähäpäästöiseen ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävään talouteen erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruoantuotannon osalta. Suomalaiset yhdyskunnat ovat omalta osaltaan valmistautuneet ilmaston muutoksen hillintään ja välttämättömään sopeutumiseen.

10 10 Alue- ja yhdyskuntarakenne ja saavutettavuus Aluerakenne, joka perustuu vahvaan paikalliseen itsehallintoon, tukee tasapainoista alueellista kehitystä. Aluerakenteen ytimenä ovat elinvoimaiset maakunnat ja kattava kaupunkiverkosto sekä niiden välille luodut kehityskäytävät. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä sekä eri liikennemuotojen ja tietoliikenneyhteyksien tehokkaalla käytöllä on onnistuttu vähentämään liikennetarvetta. Suomessa on älykäs ja tehokas liikennejärjestelmä, joka turvaa maan sisäisen ja ulkopuolisen saavutettavuuden. Kaupunkiseutujen välinen raideliikenne on lisääntynyt ja liikenneyhteydet Itämeren alueella ja Barentsin suuntaan nopeutuneet. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta on eheytetty päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseksi panostamalla asuinalueiden sosiaaliseen eheyteen, asumisen laatuun ja vaihtoehtoihin, kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien tarjontaan, palvelujen saavutettavuuteen sekä elinympäristön terveellisyyteen, laatuun ja toimivuuteen. Kaupunkiseutujen joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä on edistetty kehittämällä liikennejärjestelmiä ja tiivistämällä maankäyttöä. Maaseudun asutusta sekä matkailua ja muita toimintoja on suunnattu tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa. Peruspalveluiden saatavuus on turvattu ja infrastruktuurista huolehdittu siten, että harvaan asuttujen alueiden voimavaroja pystytään hyödyntämään. Kattava ja kehittynyt viestinnän infrastruktuuri sekä paikalliset energia-, vesi- ja jätehuoltoratkaisut tukevat elinvoimaista taajama- ja kyläverkostoa maaseudulla ja saaristossa. Alueiden elinkeinorakenne Suomen sekä sen alueiden ja maakuntien elinvoima perustuu kansainvälisesti kilpailukykyiseen yritystoimintaan, joka luo myönteisen kasvukierteen alueille. Erikokoiset yritykset ovat löytäneet roolinsa kansallisessa ja globaalissa kilpailussa. Kansainvälistä liiketoimintakokemusta hyödynnetään suomalaisissa kasvuyrityksissä yli aluerajojen. Alueellisesti tärkeässä asemassa ovat myös pienimuotoinen paikallinen yritystoiminta ja mikroyritykset. Suomen eri alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut. Palvelujen osuus tuotantorakenteessa on kasvanut ja niiden tehokkuus lisääntynyt sähköisen asioinninkin ansiosta. Palvelujen osuus myös teollisessa valmistuksessa on lisääntynyt. Perinteinen teollisuus on kilpailukykyistä. Sen rinnalle on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä sovellusaloja, jotka yhdessä perinteisen teollisuuden kanssa muodostavat keskeisen osan Suomen viennistä. Luovuuden käyttö kaikessa tuotannossa on lisääntynyt. Luovat toimialat ovat kasvattaneet osuuttaan ja

11 11 eri alueille on syntynyt korkealaatuista ja kilpailukykyistä osaamiseen ja taiteelliseen luovuuteen perustuvaa yritystoimintaa. Julkisen vallan toimenpiteillä on turvattu suotuisa toimintaympäristö sekä yrityksille että niiden työntekijöille. Yritysten investoinnit Suomeen ovat lisääntyneet vuoden 2010 tasoon verrattuna. Julkiset palvelut ja palvelurakenteen monipuolisuus ovat kilpailukykytekijöitä ja perusedellytyksiä myös muulle toiminnalle alueilla. Niiden kehittäminen ja ylläpitäminen on tullut aikaisempaakin tärkeämmäksi alueiden menestyksen kannalta. Julkiset palvelut toimivat hyvin koko maassa, mikä vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Sisäinen turvallisuus on varmistettu kaikilla alueilla edistämällä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Maaseudun ja saaristoalueiden palvelujen tuottamiseen, tarjoamiseen ja saavutettavuuteen on kehitetty eri tilanteisiin sovitettuja ja räätälöityjä toimintamalleja. Palvelujen tuottamisessa käytetään innovatiivisesti hyväksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin keskinäistä yhteistyötä. Alueelliset työmarkkinat Työttömyys on vähentynyt ja työllisyysastetta on nostettu. Alueiden väliset erot työhön osallistumis- ja työttömyysasteessa ovat kaventuneet ja korkean rakennetyöttömyyden alueet vähentyneet. Ikääntymisen haasteisiin on vastattu pidentämällä työuria, parantamalla työelämän laatua ja kehittämällä joustavia työnteon mahdollisuuksia, kuten etätyötä ja töiden yhdistelmiä, sekä luomalla uusia työelämän ratkaisuja työ- ja perheelämän yhteensovittamiseksi. Nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään on nopeutettu. Työmarkkinoiden joustavuutta ja työvoiman kohtaantoa on parannettu. Aikuiskoulutusta kehittämällä on luotu valmiudet vastata alueiden työvoimatarpeen nopeisiin muutoksiin. Toiminnalliset työssäkäyntialueet ovat laajentuneet, mikä turvaa työvoiman saannin kaikilla alueilla myös erikoisosaamista vaativissa ammateissa. Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt kaikilla alueilla ja työmarkkinat ovat kansainvälistyneet. Maahanmuuttajien yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia on parannettu.

12 12 Koulutusjärjestelmä Kaikille kansalaisille tarjotaan hyvä yleissivistys sekä valmiudet ja mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Koulutusjärjestelmä toimii tehokkaasti varmistaen sen, että koulutustasolta toiseen siirtyminen on joustavaa eikä siihen jää tarpeettomia välivuosia. Suomessa on toimiva ja korkeatasoinen, alueellisesti kattava koulutusjärjestelmä. Tietotekniikka, uusi teknologia ja oppilaitosten välinen yhteistyö mahdollistavat opetuksen ja oppimisen kaikilla alueilla yhdistelemällä opintoja yhteistyössä eri oppilaitosten välillä ja lisäämällä etäopetusta. Koulutus toimii laadukkaasti ja tehokkaasti ja vastaa yhteiskunnan ja työelämän muuttuneisiin osaamistarpeisiin ja työvoiman kysyntään sekä mahdollistaa työntekijöiden elinikäisen oppimisen. Ammattikorkeakoulu-, yliopistokeskus- ja yliopistoverkosto on korkeatasoinen ja kattaa kaikki alueet. Kaikki korkeakoulut ja oppilaitokset ovat omilla opetuksen ja tutkimuksen aloillaan tiiviissä vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa ja aktiivisia toimijoita kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa. Niiden yhteistyö yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa toimii hyvin ja niiden välinen työnjako ja yhteistyöverkostot ovat selkeitä ja vahvoja. Yrittäjyyden edistäminen on esillä esimerkkien ja yritysyhteistyön avulla kaikilla koulutustasoilla rohkaisten ihmisiä yrittäjyyteen. Alueellinen innovaatiotoiminta Suomessa toimii kansallisiin valintoihin ja alueellisiin strategisiin vahvuuksiin perustuvia monialaisia, kansainvälistä huippua olevia innovaatiokeskittymiä sekä uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamiskeskittymiä. Koulutuksella ja työelämän kehittämisellä on vahvistettu käytäntö- ja kysyntälähtöistä innovaatiotoimintaa yrityksissä, julkisella sektorilla ja kaikilla alueilla. Luovuuden ja luovan talouden merkitys innovaatiotoiminnassa on keskeistä. Pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien rooli kansainvälisesti kilpailukykyisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä on olennainen. Monialaiset ja vahvat innovaatiokeskittymät sijoittuvat erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille, joissa on paljon luovaa osaamista ja luovan työn tekijöitä. Innovaatio- ja osaamiskeskittymien heijastusvaikutuksesta niitä ympäröiville alueille ja maakuntiin on huolehdittu.

13 13 Maaseudulle on aktiivisesti luotu uusia kasvualustoja, ja yrityksiä on aktivoitu innovaatiotoimintaan. Yritykset on saatu kytkettyä nykyistä tiiviimmin mukaan erilaisiin innovaatio- ja osaamisyhteisöihin ja verkostoihin. Niiden valmiuksia ja yhteistyöverkostoja, erityisesti käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa, on vahvistettu. Alueiden rooli kansantaloudessa Tieto, osaaminen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä kyky ja halu uudistua ovat avaintekijöitä, jotka mahdollistavat aluetalouden kestävän kehityksen joka puolella Suomea. Vahva verkostoyhteiskunta ja tehokas aluekehittäminen perustuvat alueiden omiin strategisiin valintoihin, alueiden, valtionhallinnon ja yritysten yhteisiin toimenpiteisiin sekä innovaatioihin ja osaamiseen. Eri alueilla on omat roolinsa kansantaloudessa. Erityyppisten alueiden merkitys koko kansantalouden kehityksen kannalta maan sisäisessä työnjaossa on tunnistettu. Alueiden kehityspotentiaalin vahvistaminen ja tehokas käyttöönotto antavat hyvät mahdollisuudet tasapainoiseen kehitykseen koko Suomessa. Alueet ja niiden toimijat pystyvät vastaamaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin luomalla uutta tietoa sekä soveltamalla ja hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa. Kaupunkiseutujen vahvuutena ovat monipuoliset, luovat ja innovatiiviset toimintaympäristöt. Kaupunkiseudut muodostavat toimivan monikeskuksisen kaupunkiverkoston, joiden väliin muodostetaan erilaisia kehityskäytäviä. Kehityskäytävät sitovat kaupungit, niitä ympäröivät taajamat ja niiden läheiset maaseutumaiset alueet tiiviiseen vuorovaikutukseen keskenään ja laajentavat toiminnallisia työssäkäyntialueita. Suomen alueet ja yritykset ovat edelleen uuden teknologian ja sen hyödyntämisen edelläkävijöitä. Kansainvälistä uutta tietoa ja vahvoissa innovaatiokeskittymissä syntynyttä tietoa ja osaamista siirretään ja käytetään tehokkaasti hyväksi. Helsingin verkostometropolialue on tärkeä koko maan talouden ja hyvinvoinnin kehitykselle. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja houkutteleva yritysten ja erilaisten organisaatioiden toiminta- ja innovaatioympäristö. Alue on kulttuurisesti monipuolinen ja viihtyisä asuinympäristö, jossa asuntojen tarjonta on riittävä. Helsingin metropolialueen kehitys ja tiivis yhteistyö muiden alueiden kanssa edesauttaa koko maan taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä lisäten hyvinvointia ja maamme kansainvälistä tunnettuutta. Myös muut suuret kaupunkiseudut, joilla on merkittäviä osaamis- ja innovaa-

14 14 tiokeskittymiä, ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä, yritysten toimintaympäristöjä ja monipuolisia asumisympäristöjä. Seutukaupungeissa on saatavissa kattavat julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka palvelevat myös ympäröivän maaseudun asukkaita ja yrityksiä. Maaseudun yritysrakenne on monipuolinen. Biotalouden kehityksen myötä on syntynyt uusia tuotantoketjuja ja elinkeinoja. Kaupunkien ja sen läheisen maaseudun toimijoiden yhteistyö on tiivistä ja luo molemminpuolista lisäarvoa. Maaseudun ja saaristoalueiden tarjoamaa tilaa ja hyvää ympäristöä elää ja harjoittaa monipuolista elinkeinotoimintaa hyödynnetään koko Suomen voimavarana. Itä- ja Pohjois-Suomen myönteinen kehitys perustuu alueiden luonnonvaroihin, erityisolosuhteisiin sekä alueellisten vahvuuksien ja osaamisen innovatiiviseen hyödyntämiseen. Alueiden elinvoimaisuutta vahvistaa tiivis yhteistyö Norjan, Ruotsin ja Venäjän lähialueiden kanssa. Etelä- ja Länsi-Suomi hyötyvät Itämeren alueen tiivistyvästä yhteistyöstä erityisesti taloudellisessa toiminnassa sekä osaamisen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisessa ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Saariston merkitys alueen matkailun ja virkistyksen kansainvälisenä vetovoimatekijänä kasvaa edelleen. Uudet energialähteet ja energian tuotanto Koko maassa on kasvihuonepäästöjä vähennetty parantamalla entisestään energiatehokkuutta kaikessa toiminnassa. Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä on lisätty voimakkaasti. Ilmasto- ja ympäristökysymykset vaikuttavat yhä enemmän ihmisten arkipäivän päätöksiin ja arvovalintoihin. Monipuolisella energiatuotannolla ja sen hajauttamisella on saatu aikaan alueellista tuotekehitystä ja valmistusta ja varmistettu energian kohtuuhintainen saatavuus. Energiantuotantoon liittyvä yritystoiminta on lisääntynyt eri puolilla Suomea. Uusi teknologia, kuten sähköautojen kehittäminen, on synnyttänyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ympäristöystävällisen energian ja raaka-aineiden kysyntä on vahvistanut maaseudun ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden taloudellisia mahdollisuuksia.

15 15 Suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä Aluekehittämisen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä perustuu vahvaan kansalaisyhteiskuntaan ja kevenevään monitasoiseen hallintoon. Aluekehittämisstrategian ja -tavoitteiden ohjaavaa vaikutusta sektoripolitiikoissa on vahvistettu ministeriöiden välisellä aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä ja alueiden omat strategiset valinnat ja painotukset suuntaavat voimavarojen käyttöä. Aluetasolla maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten välinen yhteistyö on tehokasta ja joustavaa turvaten kokonaisvaltaisen, sektorirajat ja hallinnolliset aluerajat ylittävän alueellisen kehittämisen. Kuntien rooli aluekehittämisessä on tärkeä. Ne ovat avaintoimijoita yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöjen luomisessa sekä ihmisten asuinympäristöjen ja -mahdollisuuksien kehittämisessä. Kunnat vastaavat myös palvelurakenteen kehittämisestä ja peruspalvelujen tarjoamisesta sekä yrityksille että asukkailleen. Suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmän toiminta sekä aluekehitystoimenpiteet perustuvat hyviin aluetilastoihin ja muuhun tietopohjaan, jolla alueiden erityispiirteistä saadaan riittävän tarkkaa ja hallinnollisista rajoista riippumatonta tietoa.

16 16 3. PERUSTELUT VISIOLLE 3.1. Yleisperustelut Suomen eri alueet tarjoavat asukkailleen hyvän elämän edellytykset koko maassa. Peruspalvelut on turvattu alueellisesti toimivien, riittävän suuren väestömäärän kattavien palvelujärjestelmien kautta. Asumiskustannukset on onnistuttu pitämään kohtuullisina kysyntää vastaavalla tarjonnalla ja uusilla asuntotuotannon muodoilla. Ihmisille on tarjolla työmahdollisuuksia laajalla työssäkäyntialueella, jossa älykkäät julkiset liikennejärjestelmät helpottavat työssäkäyntiä. Suomi on vahva ja dynaaminen verkostoyhteiskunta, jossa tieto, osaaminen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ovat avaintekijöitä ja tärkeimpiä tuotannontekijöitä. Alueet toimivat aktiivisesti ja joustavasti erilaisissa osaamis- ja arvoverkostoissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa yli kansallisten rajojen. Parhaassa asemassa ovat nopeat ja joustavat uutta tietoa luovat soveltajat. Globalisaatio erilaistaa talouksia ja alueita erikoistumisen ja työnjaon syvenemisen kautta. Globaali kilpailu korostaa alueiden ja paikallistason merkitystä. Se vaatii alueilta vahvuuksien tunnistamista, visiota ja kehitysstrategiaa. Alueilla toimivien ihmisten ja yritysten sekä julkisten toimijoiden menestyminen edellyttää jatkuvaa uudistumiskykyä, jossa olennaista on ajattelu- ja toimintamallien muutos sekä uuden tiedon luominen, yhdisteleminen ja soveltaminen. Tällä tavalla voidaan nostaa toiminnan tuottavuutta, parantaa kilpailukykyä ja ylläpitää laadukasta hyvinvointia. Osaamisen ylläpito ja oppimiskapasiteetin parantaminen ovat edellytyksiä alueiden kyvylle toimia erilaisissa verkostoissa ja kehityspotentiaalin tehokkaalle käyttöönotolle. Verkottuminen Suomen sisällä ja kansainvälisesti vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja menestyksen edellytyksiä. Osaamisen tuottamisessa koulutusjärjestelmällä ja erityisesti yliopistoilla ja korkeakouluilla on keskeinen rooli. Ne muodostavat yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa innovaatiojärjestelmän perustan. Kansallinen innovaatiojärjestelmä perustuu vahvoihin alueellisiin innovaatioympäristöihin ja kansainvälisiin verkostoihin. Kansantalouden kehityksen näkökulmasta alueiden vahvuudet ja visiot tulevat entistä tärkeämmiksi ja edistävät kansallisia vahvuuksia. Luovuuden merkitys tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiotoiminnassa on edelleen kasvanut. Palveluiden kysynnän muutoksiin on vastattu tuottamalla uusin tavoin peruspalveluja sekä alueellisia hyvinvointi-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita kaikille kohderyhmille. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Vastuu peruspalveluiden järjestämisestä ja turvaamisesta on edelleen julkisella vallalla. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään uusia teknisiä mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ovat vahvistaneet väestön hyvinvointia.

17 17 Kulttuuriyrittäjien ja taiteen tekijöiden toimintaa on vahvistettu. Heidän osaamisensa on osa monialaista kehittämistyötä, joka lisää alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Muuttoliikkeen suunta on pysynyt samansuuntaisena jo hyvin pitkään, vaikka muuton laajuus on vaihdellut. Väestö keskittyy edelleen Etelä- ja Lounais-Suomen kolmioon maassamuuton, maahanmuuton ja luonnollisen väestön lisääntymisen seurauksena. Pohjois-Suomessa Oulun seutu on kasvava alue, ja myös muualla maassa suurimmat kaupunkiseudut ovat kasvattaneet vaikutusaluettaan. Eteläisen Suomen kasvumaakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla nuorten osuus väestöstä on keskimääräistä suurempi ja itäisen Suomen muuttotappioalueilla väestö on vanhempaa. Eniten ikääntyneiden osuus kasvaa vuosien välillä, mikä lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Palvelutarpeen huippu ajoittuu vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, jolloin vuotiaiden määrän maksimi saavutetaan. Muutamassa maakunnassa väestökehitys pysyy vielä pitkään suotuisana, vaikka yli 80 - vuotiaiden määrä lisääntyy nopeasti. Uudellamaalla vanhusten määrä lisääntyy muita maakuntia voimakkaammin: ja yli 85-vuotiaiden määrät kasvavat yli 170 prosenttia. Työikäisen väestön määrä on vähentynyt koko maassa Helsingin, Oulun ja Tampereen seutuja lukuun ottamatta noin hengellä. Rajuinta väheneminen on ollut Itä- Suomessa ja Lapin itäosissa. Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa alueiden työvoiman määrään, talouteen, elinkeinotoimintaan ja kilpailukykyyn. Vanhushuoltosuhde on kasvanut kaikissa seutukunnissa ja erityisesti joissakin Itä- Suomen ja Suomenselän seutukunnissa, joissa se on yli 60 %. Vanhushuoltosuhteen erot seutukuntien välillä ovat suuret, jopa kolminkertaiset Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä saavutettavuus Aluerakenteen keskittyminen jatkuu, mutta sen suuntaa on pyritty ohjaamaan vahvistamalla kaupunkiseutujen verkostoa. Monikeskuksisen kaupunkiverkoston luomisen kannalta eri puolilla maata sijaitsevat monipuoliset osaamisen ja taloudellisen toiminnan keskukset vaikutusalueineen ovat tärkeitä. Näitä kaupunkikeskuksia on kehitetty aluerakenteen solmukohtina kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. Monikeskuksisuuden avulla on turvattu palvelujen ja toimintojen saatavuus keskusten vaikutusalueilla ja mahdollistettu eri alueiden vahvuuksien ja olemassa olevien rakenteiden tehokas hyödyntäminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on pystytty tarjoamaan palvelut aiempaa tehokkaammin. Helsingin metropolialuetta on kehitetty osana Itämeren alueen ja muun Euroopan metropolien verkostoa. Etelä-Suomessa monikeskuksisuudelle ja verkottumiselle on hyvät mahdollisuudet, koska alueella on Suomen mittakaavassa verrattain tiheä kaupunkiver-

18 18 kosto ja kaupunkeja yhdistävät toimivat liikennejärjestelmät, erityisesti raideliikenneyhteydet. Metropolialueen sisällä kasvua on ohjattu hallitusti ja aluetta on kehitetty vahvana, alueen keskuksiin ja niiden erikoistumiseen perustuvana verkostometropolina. Muualla maassa on omiin vahvuuksiin erikoistuneita alueellisia keskuksia, jotka ovat verkottuneet kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimivat älykkäät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet vahvistavat näiden keskittymien rakentumista ja kehittymistä. Myös muut kaupunkiseudut ovat menestyneet osana vahvaa kaupunkiverkkoa. Kaupunkiseudut ja niiden sisällä ja ympärillä olevat maaseutumaiset alueet muodostavat kilpailukykyisiä ja dynaamisia toiminta-alueita. Kaupunkien välille on muodostunut erilaisia kehityskäytäviä, jotka sitovat kaupungit ja niitä ympäröivät maaseutualueet aiempaa tiiviimpään vuorovaikutukseen keskenään. Myös taajamien välille on muodostunut erilaisia kehityskäytäviä, jotka sitovat tiiviisti rakennetut alueet ja maaseutualueet aiempaa tiiviimpään vuorovaikutukseen keskenään. Kehityskäytävät laajentavat toiminnallisia työssäkäyntialueita. Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen vahvistamisessa toimivat liikennejärjestelmät ovat tärkeä tekijä. Niiden toimivuuteen ja laatuun sekä joukkoliikenteen saatavuuteen ja edellytysten parantamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta ja linkittymistä laajemmalle vaikutusalueelle on kehitetty kestävällä tavalla. Ihmisten asumistoiveita on toteutettu niin, että samalla on ehkäisty hajautumisesta aiheutuvia ongelmia. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta on kehitetty eheinä ja yhtenäisinä toiminnallisina kokonaisuuksina. Eheyttämisen lähtökohtana on ollut varmistaa riittävät alueet asunto- ja työpaikkarakentamiseen hyödyntämällä jo olevia rakenteita mahdollisimman tehokkaasti ja vahvistamalla kaupunkeja monipuolisina asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alueina. Maankäytön ja liikenteen kytkeytyminen toisiinsa on järjestetty siten, että on varmistettu sujuvat liikenneyhteydet ja parannettu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja sitä kautta vähennetty henkilöautoriippuvuutta. Raideliikennettä on kehitetty osana joukkoliikennettä erityisesti verkostometropolin alueella ja samalla luotu nopeat raideliikenneyhteydet keskusten välille. Elinympäristön laatu ja yhdyskuntarakenteen toimivuus ovat yhä merkittävämpiä alueiden kilpailutekijöitä kansainvälisesti ja Suomessa. Yhdyskuntien kehittämisessä on panostettu ekotehokkuuteen, asumisen laatuun ja vaihtoehtoihin, kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan, palvelujen saavutettavuuteen sekä ympäristön vetovoimaan, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen. Nämä ovat vetovoimaisen ympäristön keskeisiä tekijöitä ja myös perusta asuinpaikan valinnalle sekä asukkaiden arkipäivän sujumiselle. Maaseutualueilla on panostettu ekotehokkaisiin ja muihin soveltuviin ratkaisuihin elinvoimaisen ja kestävän asutus- ja työpaikkarakenteen vahvistamiseksi. Maaseutuasutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on ohjattu siten, että ne tukevat elinvoimaisen taajama- ja kyläverkoston sekä infrastruktuurin säilymistä. Infrastruktuurista on huolehdittu niin, että harvaan asuttujen alueiden voimavaroja pystytään hyödyntämään ja palveluista huolehtimaan. Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen on helpotettu palvelujen ja kunnallistekniikan tehokasta ja edullista toteuttamista. Hyvän

19 19 suunnittelun avulla on lisätty maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä. Maaseudun rakentamisessa on kehitetty ja otettu käyttöön sille soveltuvia ja taloudellisesti kilpailukykyisiä paikallisia energia- sekä vesi- ja jätehuoltoratkaisuja. Suomessa on moderni ja älykäs liikennejärjestelmä. Se turvaa nopean ja hyvän saavutettavuuden sekä sujuvat ja luotettavat matka- ja kuljetusketjut. Samalla se vahvistaa eri alueiden kilpailukykyä. Suurilla kaupunkiseuduilla ja niiden välillä on hyvä ja toimiva raide- tai bussijoukkoliikenne. Raide- ja maantieverkon runkoyhteydet ovat sujuvia ja turvallisia. Uusi vähäpäästöinen teknologia turvaa liikennöinnin ja työssäkäynnin myös haja-asutusalueella. Nopeat laajakaistayhteydet kattavat koko maan ja mahdollistavat nopeat tietoliikenneyhteydet kaikkialta. Pelkkä saavutettavuus ei kuitenkaan riitä kasvun edellytykseksi. Kasvua on vauhditettu yhdistämällä hyvä saavutettavuus vahvaan osaamis- ja innovaatiopääomaan. Suomella on hyvät kansainväliset liikenneyhteydet, jotka ovat kehittyneet erityisesti Itämeren alueella. Itämeren alue on Suomen kotimarkkina-aluetta johtuen sen läheisyydestä ja huomattavasta merkityksestä Suomen talouselämälle. Tiivistynyt yhteistyö elinkeinoelämän, koulutuksen, kaupan, energian ja ympäristönsuojelun alalla on lisännyt Itämeren merkitystä. Taloudellinen yhteistyö Venäjän ja Barentsin alueen kanssa on myös tiivistynyt Alueiden elinkeinorakenne Suomen ja sen alueiden elinvoima perustuu vahvaan yrittäjyyteen ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen yritystoimintaan. Erikokoiset yritykset ovat löytäneet roolinsa laajentuneilla kotimarkkinoilla ja globaalissa kilpailussa. Yritysten toiminta perustuu korkeatasoiseen osaamiseen ja innovaatioiden tehokkaaseen kaupalliseen hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa niiden toiminnan teknologian ja osaamisen edelläkävijöinä. Julkisen vallan toimenpiteillä on luotu suotuisa toimintaympäristö sekä yrityksille että niiden työntekijöille. Suomen eri alueet ovat pystyneet uudistamaan elinkeinorakenteitaan. Palvelualojen osuus tuotantorakenteessa on kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Myös materiaalisessa valmistuksessa palvelutoiminnan osuus on lisääntynyt merkittävästi. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Suomessa toimii edelleen merkittävää valmistusteollisuutta mm. metsä-, metalli-, kemian ja ICT -teollisuudessa, jotka ovat säilyttäneet kilpailukykynsä soveltamalla toimintaansa uusia innovaatioita ja jotka muodostavat edelleen keskeisen osan Suomen viennistä. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun myönteisessä kehityksessä.

20 20 Luovuuden ja osaamisen merkitys kaikessa tuotannossa on kasvanut. Alat, joilla luovuus on tärkein tuotannontekijä, ovat lisänneet osuuttaan tuotantorakenteessa ja vahvistaneet alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Suuri osa tällaisten alojen tekijöistä ja tuotannosta on pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla. Kannattavia ja kansainvälisesti menestyviä luovuuteen perustuvia yrityksiä ja toimijoita on kuitenkin eri puolilla Suomea. Luovuuden merkityksen vahvistuminen tuotannossa ja luovuuteen perustuvien alojen monipuoliset toimeentulomahdollisuudet ovat tehneet Suomesta kansainvälisesti kiinnostavan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön. Hyvinvointipalvelujen saatavuus on pystytty turvamaan koko maassa jatkamalla jo aloitettua kunta- ja palvelurakenteen uudistamista. Lisäksi on otettu käyttöön uusia teknologisia ja innovatiivisia palveluratkaisuja sekä tehostettu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Vastuu peruspalveluiden järjestämisestä säilyy kuitenkin julkisella sektorilla. Turvallisuuspalvelut on varmistettu kaikilla alueilla lisäämällä erityisesti eri viranomaisten keskinäistä yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Luontoarvojen merkityksen lisääntyminen ja suomalaisen kulttuurin omaleimaisuus ja korkea laatu ovat kohdentaneet Suomeen kasvavaa kiinnostusta. Suomen puhdas luonto, ilma ja vesi sekä tila sinänsä ovat merkittäviä vahvuuksia, joiden käyttöä matkailussa on kyetty lisäämään kestävällä, ekologisella tavalla. Se on synnyttänyt runsaasti uutta liiketoimintaa erityisesti maaseudulle ja siten edistänyt maaseudun elinkeinoelämän monipuolistumista. Elämyksellisyyden tavoittelun kasvu ihmisten toiminnassa on synnyttänyt myös uusia matkailupalvelumuotoja. Ihmisten halu kokea uusia, luontoon liittyviä elämyksiä, antaa pohjaa uusien palveluiden kehittämiselle Alueelliset työmarkkinat Väestön ikääntymisen ongelmiin ja työvoimatarpeeseen on vastattu tehostamalla koulutusta ja nopeuttamalla nuorten tuloa työelämään. Samoin on kehitetty aktiivisia toimia, joilla koulupudokkaiden määrää on saatu pienennettyä ja integroitua heidät takaisin koulutukseen tai työelämään. Työuria on pidennetty parantamalla työolosuhteita ja työelämän laatua. Tehokkaalla aikuiskoulutuksella on lisätty työntekijöiden kykyä reagoida nopeasti ja joustavasti työelämän muuttuviin työvoimatarpeisiin ja muihin työelämän muutoksiin sekä mahdollistettu työvoiman ammatillinen liikkuvuus. Koulutustarpeiden muutoksiin on varauduttu kehittämällä sitä koskevia ennakointimenetelmiä ja lisäämällä koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Välityömarkkinoiden kehittämisellä sekä aktiivisilla työhön sijoittamista edistävillä ja työssä selviytymistä tukevilla palveluilla on kyetty tehokkaasti tarjoamaan työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille.

21 21 Työhönosallistumisaste on noussut lähelle 75 %:a ja työllisyyden alueellisia eroja on onnistuttu tasaamaan. Samalla korkean pitkäaikaistyöttömyyden alueet ovat vähentyneet. Toiminnalliset työssäkäyntialueet ovat laajentuneet. Se lisää työvoiman alueellista liikkuvuutta, mutta myös turvaa ammattitaitoisen työvoiman saamisen sellaisillakin alueilla, joilla sitä ei muutoin olisi. Työperäisellä maahanmuutolla on tasapainotettu työmarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa. Tehokkailla kotouttamistoimenpiteillä ja asumisrakenteeseen ja koulutukseen liittyvillä ratkaisuilla on pystytty ehkäisemään maahanmuutosta aiheutuvia sosiaalisia ongelmia sekä vähentämään maahan muuttavan väestön keskittymistä vain harvoihin suurempiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle Koulutusjärjestelmä ja osaaminen Suomen koulutusjärjestelmä on edelleen maailman huippua ja perusopetuksessa on otettu huomioon globalisoituvan, muuttuvan ja monikulttuurisen toimintaympäristön haasteet. Alueellisesti kattava koulutusverkosto on koko suomalaisen osaamisen perusta. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. Suomessa on kattava yliopistojen ja korkeakoulujen verkosto, jonka alueellista peittoa on edistetty erilaisilla etäopetukseen, tietotekniikkaan ja teknologiaan liittyvillä ratkaisuilla. Korkeakoulutuksen saavutettavuus maan eri osissa on turvattu hyödyntämällä elinikäisen oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia. Tällä on vahvistettu alueiden kilpailukykyä ja alueellista kehittämistä. Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa.. Erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa on vahvistunut merkittävästi. Yliopistot ja korkeakoulut toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja kansainvälisesti sekä alueellisten toimijoiden ja erityisesti yritysten kanssa. Niiden välillä on selkeä työnjako, mutta opinnoissa, tutkimuksessa ja yritysyhteistyössä on lisätty mahdollisuuksia ja väyliä moneen suuntaan. Suomessa on muutama kansainvälisellä kärkitasolla oleva, monialainen yliopisto. Korkeakoulut ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä valitsemillaan erityisaloilla. Korkeakouluissa on tutkimustoiminnaltaan vahvoja tiedeyliopistoja ja alueelliseen innovaatiotoimintaan suuntautuneita korkeakouluja. Yliopistot toimivat tieteellisen tutkimuksen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Ammattikorkeakoulut ovat suuntautuneet enemmän soveltavan ja käytännönlähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä alueensa ja työelämän kehittämisen kannalta tärkeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Yrittäjyyteen valmentaminen korostuu kaikissa opinnoissa.

22 22 Suomen tutkimuslaitoskenttää on tehostettu, rakenteita uudistettu ja niissä oleva käyttämätön potentiaali otettu aiempaa tehokkaammin käyttöön. Ammattikoulutuksen roolia osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistettu lisäämällä ammattikoulutuksen, yritystoiminnan ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Lisäksi on painotettu työelämän tarvitseman korkeatasoisen ammattiosaamisen tuottamista sekä tuotanto- ja palveluinnovaatioiden kehittämistä tukevien koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjoamista alueen yrityksille. Innovaatiotoimintaa tukeva koulutuspolitiikka kasvattaa huippuosaamista ja osaamisen laaja-alaisuutta yhtaikaa, rinnakkaisina tavoitteina. Koulutuksella on luotu valmiuksia yrittäjyyteen, vuorovaikutustaitoihin, ammatilliseen osaamiseen, taide- ja kulttuuriosaamiseen, luovuuteen sekä kädentaitoihin ja siten vahvistettu innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Elinikäisen oppimisen turvaava koulutusjärjestelmä on alueellisesti kattava ja tarjoaa työntekijöille mahdollisuudet kouluttautua uudelleen tai täydentää aiempia opintojaan kaikissa elämänvaiheissa riippumatta aiemmasta koulutustaustasta. Ammatillinen ja aikuiskoulutus on työelämälähtöistä. Aikuiskoulutuksessa opetus on integroitu osaksi työtä ja työyhteisön kehittämistä. Järjestelmä mahdollistaa eläinikäisen kouluttautumisen myös taloudellisesti elämän eri vaiheissa. Koulutustarpeiden ennakointia on parannettu. Sen tulosten perusteella koulutusjärjestelmää ja koulutuksen sisältöjä on suunnattu jatkuvasti uudelleen vastaamaan osaamistarpeiden muutoksia ja varmistamaan yksilöiden mahdollisuudet vastata työelämän muutoksiin uransa aikana Alueellinen innovaatiotoiminta Innovaatioyhteisöt ja -keskittymät ovat yhä kansainvälisempiä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä on muodostettu globaaleja verkostoja, joiden jäsenet voivat olla missä päin maailmaa tahansa. Yritykset turvautuvat innovaatiotoiminnassaan entistä enemmän avoimiin yhteisöihin ja kansainvälisiin verkostoihin. Suurten kaupunkiseutujen rooli innovaatiopolitiikassa innovaatioiden kasvualustoina ja vahvoina innovaatioiden ekosysteemeinä korostuu. Näiden kaupunkiseutujen toimijat ja valtio ovat keskenään sopineet työnjaosta, menettelytavoista ja voimavarojen suuntaamisesta kansallisesti tärkeiden innovaatioympäristöjen kehittämisessä ja vahvistamisessa. Kansallisen innovaatiostrategian vahvaa tiede- ja tutkimuslähtöistä innovaatiotoimintaa on täydennetty tehokkaalla käytäntölähtöisellä innovaatiotoiminnalla. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys on noussut tiedepohjaisen innovaatiotoiminnan rinnalla kansallisen innovaatiopolitiikan avainasiaksi. Käytäntölähtöistä innovaatio-osaamista ja innovaatioiden ke-

23 23 hittämistä tapahtuu kaikkialla, myös maaseudulla. Maaseudun pienten osaamiskeskittymien linkittymistä laajempiin innovaatio- ja osaamisverkostoihin on vahvistettu. Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa on hyödynnetty sosiaalista pääomaa ja erityisesti verkostoitumista, joiden avulla on voitu luoda pysyvää kilpailukykyä. Suuri osa käytäntölähtöisistä innovaatioista ja uusista ratkaisuista tapahtuu tekemisen ja oppimisen kautta, jossa olennaista on yritysten oman toiminnan tai asiakkaan ongelmien ja tarpeiden ratkaisu. Kysyntälähtöisyyttä on edistetty rakentamalla uusia kytköksiä asiakkaiden ja innovaatioiden kehittäjien välille. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta korostaa henkilöstön roolia ja työssä tapahtuvaa innovointia, jossa käytännön osaaminen ja teoreettinen tieto yhdistetään ongelmien ratkaisemiseksi tai asiakkaan kysynnän tyydyttämiseksi. Siksi toimijoiden ja koko innovaatiojärjestelmän kykyä omaksua ja soveltaa tietoa on parannettu. Lisäksi on panostettu työelämän laadun kehittämiseen osana toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun parantamista. Korkeatasoinen ammattikoulutus sekä kattava ja palvelukykyinen ammatillisen koulutuksen verkosto ovat oleellinen osa innovaatio- ja osaamisjärjestelmää. Ne tuottavat työelämän tarvitsemaa ammattiosaamista yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja tukevat etenkin tuotanto- ja palveluinnovaatioiden kehittämistä sekä uusiin innovaatioihin perustuvan yritystoiminnan syntymistä. Alueilla oleva kehityspotentiaali on saatu tehokkaaseen käyttöön. Alueilla on tunnistettu, miten tietoa tuotetaan ja levitetään ja miten sitä hyödynnetään ja sovelletaan. Alueellisille innovaatiojärjestelmän välittäjäorganisaatioille on annettu innovaatiotoiminnassa selkeä rooli, ja niiden kykyä tiedon välittämisessä on vahvistettu. Tiedon tuottamisessa ja levittämisessä avainroolissa ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja välittäjäorganisaatiot kuten alueelliset tiede- ja teknologiapuistot sekä yrityskehitysorganisaatiot. Tiedon soveltamisen ja hyödyntämisen kannalta myös tiedon soveltamisen tapa ja soveltajien kyky ovat olennaisia. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä oman kehittymisensä ja kilpailukykynsä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on koottu verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi, jotka ovat vahva kansallinen voimavara Alueiden rooli kansantaloudessa Erityyppisillä alueilla on kansantalouden ja alueiden kehittämisessä ja kehityksessä erilainen rooli. Kullakin niistä toteutetaan alueellisista ja paikallisista olosuhteista lähtevää ja määriteltyä kehittämisstrategiaa ja sen mukaan räätälöityä politiikkaa. Räätälöidyissä toimissa otetaan huomioon sekä alueiden omat kehittämistarpeet että kansallinen aluekehitysstrategia.

24 24 Alueet menestyvät, mikäli ne erikoistuvat, kehittävät vahvaa ydinosaamistansa ja luovat avaintoimijoiden välille vahvan ja toimivan yhteistyöverkoston ja mikäli niiden toimijat haluavat ja kykenevät verkottumaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat alueiden kehityksessä avainasemassa. Suurilla kaupunkiseuduilla on kaksoisrooli. Ne ovat sekä oman alueensa vetureita että kansantalouden moottoreita. Helsingin metropolialueella on kansantalouden kehityksen kannalta merkittävässä roolissa. Siitä on kehitetty kansainvälisesti tunnustettu, vahva ja kilpailukykyinen koko kansatalouden veturi. Se on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja osaamisen sekä hyviin palveluihin perustuva kansainvälinen liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jota kehitetään yhtenäisesti toimivana, alueen keskuksiin ja niiden välisiin kehityskäytäviin perustuvana verkostomaisena metropolialueena. Suuret kaupunkiseudut toimivat vahvoina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä innovaatio- ja osaamisympäristöinä globaaleissa arvoverkostoissa. Pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. On kehitetty politiikkaa, jolla edistetään pienempien kaupunkiseutujen strategista kehittämistyötä ja verkottumista keskenään ja suurempien keskittymien kanssa. Maaseutualueet perustavat toimintansa paikallisiin vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten puuhun, luonnontuotteisiin, kaivannaisiin sekä ruuan-, energian- ja palvelutuotantoon. Maaseutu toimii useiden hyvinvointitekijöiden ympäristönä, joilla on kasvava rooli virkistyksessä, matkailussa, kulttuuritoiminnassa, elämysteollisuudessa sekä asumisessa (sekä kausi- että ympärivuotinen asuminen). Maaseudun voimavarat ja niiden kestävä käyttö ovat merkittäviä koko maan menestykselle. Lapin arktiset erityisolosuhteet tarjoavat kilpailukykyiset puitteet talvi- ja kylmäteknologian tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle, kuten auto-, rengas- ja lentotestaukseen. Lappi on vahvistanut asemaansa ja nousemassa Euroopan johtavaksi kylmä- ja talviteknologian t&k-keskittymäksi. Lappilainen pohjoisiin luonnonilmiöihin ja ihmisiin liittyvä polaaritutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Pohjois-Suomen asema erityisesti talvimatkailussa on ilmastonmuutoksen takia vahvistunut kohtuullisen varman lumitilanteen johdosta. Talveen liittyvät aktiviteetit ja kylmään ilmanalaan liittyvä, matkailupalveluihin pitkälti nojaava liiketoiminta ovat kasvaneet vahvasti. Arktisten luonnontuotteiden, kuten marjojen ja kasvinosien, ominaisuuksia on hyödynnetty elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Luonnon monimuotoisuus on turvattu luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön edistämisessä huolehtimalla luonnonsuojelualueiden hoidosta ja ylläpidosta. Kehittämissä tukeudutaan mm. valtion luonnonsuojelutoimiin ja erityisesti perustettuihin kansallispuistoihin, jotka ovat merkittäviä matkailun kohdealueita. Kuntarakenteen uudistus on johtanut osaltaan siihen, että on syntynyt pinta-alaltaan laajoja kuntia. Niiden sisällä on sekä kaupunkimaista että maaseutumaista asutusta ja toimin-

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Työ- ja elinkeinoministeriö Rovaniemi 5.5.2010 Suomen aluekehittämisstrategia 2020 I Suomen aluekehittämisstrategia

Lisätiedot

Suomen aluekehittämisstrategia 2020

Suomen aluekehittämisstrategia 2020 Suomen aluekehittämisstrategia 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 23/2010 aluestrategia 2020 -työryhmä Suomen aluekehittämisstrategia 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomen aluekehittämisstrategia Marikki Järvinen Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen 25.3.

Suomen aluekehittämisstrategia Marikki Järvinen Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen 25.3. Suomen aluekehittämisstrategia 2020 Marikki Järvinen Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen 25.3.2010 Rakenne I Suomen aluekehittämisstrategia 2020 1. Aluekehityksen visio

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Suomen aluekehittämisstrategia. I Suomen aluekehittämisstrategia 2020

Suomen aluekehittämisstrategia. I Suomen aluekehittämisstrategia 2020 Suomen aluekehittämisstrategia 2020 VALTAKUNNALLISET MYR -PÄIVÄT Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen Jyväskylä 23.3.2010 Suomen aluekehittämisstrategia 2020

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto Risto Murto Mitä on sektoritutkimus? Sektoritutkimuksella

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017 Maakuntauudistus,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.2014 Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto

Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma 2018-2021 Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Aluekehittämisen kuva kirkkaana uuteen maakuntaan Teemme maakuntaohjelman tilanteessa, jossa Lapilla menee taloudellisesti

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot