Voimaa vanhuuteen II. kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja ( ) Seuranta- ja arviointiraportti 2013 Voimaa vanhuuteen -julkaisuja 9

Transkriptio

1 Voimaa vanhuuteen II kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja ( ) Seuranta- ja arviointiraportti 2013 Voimaa vanhuuteen -julkaisuja 9

2 Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Asemapäällikönkatu Helsinki puh. (09) /vaihde Kirjoittajat: Pirjo Kalmari, Minna Säpyskä-Nordberg, Heli Starck, Annele Urtamo, Anu Havas, Veera Farin, Ulla Salminen, Mika Simonen ja Elina Karvinen Taitto ja kansi: Sampo Mäkelä Valokuvat: Ossi Gustafsson, Antero Aaltonen, Mika Kanerva Paino/kopio: Kirjapaino Markprint Oy Copyright Ikäinstituutti, Helsinki 2014

3 Pirjo Kalmari, Minna Säpyskä-Nordberg, Heli Starck, Annele Urtamo, Anu Havas, Veera Farin, Ulla Salminen, Mika Simonen ja Elina Karvinen Voimaa vanhuuteen II kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja ( ) Seuranta- ja arviointiraportti 2013 Voimaa vanhuuteen -julkaisuja 9 Ohjelmakokonaisuus, jota rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

4 Tiivistelmä Valtakunnallisen Voimaa vanhuuteen II iäkkäiden terveysliikuntaohjelman ( ) toinen viisivuotiskausi on edennyt yli puolenvälin ja tuloksia ikäihmisten terveysliikunnan juurtumisesta on nähtävissä. Ohjelmaa rahoittavat yhdessä Rahaautomaattiyhdistys, sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Koordinoinnista vastaa Ikäinstituutti. Kohderyhmänä ovat toimintakyvyltään heikentyneet, kotona itsenäisesti tai kevyen avun turvin selviytyvät ikäihmiset (75+). Raportissa kuvataan Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa mukana olevien kuntien ja yleisen toiminnan etenemistä sekä keskeisiä tuloksia vuonna Kuntien tiedot on kerätty pääosin vuosikyselyllä, joihin kukin sektori on tuottanut tietoa. Kyselyn vastausprosentti oli 100. Vuonna 2013 ohjelmassa olivat mukana kaikki siihen kolmessa vaiheessa valitut 38 kuntaa. Ensimmäinen kuntaryhmä (13 kuntaa) päätti kolmivuotista kauttaan ohjelman mentoroinnin piirissä vakiinnuttaen toimintojaan. Kaksi myöhemmin mukaan tullutta kuntaryhmää keskittyi liikuntaneuvonnan ja -toiminnan järjestämiseen sekä kouluttautumiseen ja ohjaajien kouluttamiseen paikallisen poikkitoiminnallisen yhteistyöryhmän koordinoimana. Seurantakaudella kuntiin saatiin 28 uutta kouluttajaa (iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu, ulkoilu ja senioritanssi). Kouluttajat järjestivät 111 paikalliskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 1358 henkilöä. Vuosiseurannan mukaan kunnat lähes kaksinkertaistivat ryhmiin osallistuneiden iäkkäiden ja liikuntaryhmien määrän edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 kuntien eri sektorit liikuttivat yhteensä iäkästä 1340 ryhmässä. Liikkumiskyvyn testaus on lisääntynyt, mutta hitaasti. Seurantakaudella testaus toteutui 276:ssa, lähinnä julkisen sektorin ryhmässä. Testausten mukaan liikkumiskyky parani 55 prosentilla ja pysyi ennallaan 37 prosentilla testatuista. Toimintaa järjestivät useat tahot; järjestöjen, sosiaali- ja terveyssekä liikuntatoimien lisäksi mm. seurakunnat, kansalaisopistot ja vapaaehtoiskeskukset. Seurantakaudella toteutettiin 21 liikuntaraatia, jotka lisäsivät vanhusväestön vaikutusmahdollisuuksia liikuntatoiminnan kehittämiseen. Liikuntaneuvonnan järjestäminen on edelleen haasteellista. Vuonna 2013 järjestettiin 89 erilaista liikuntaneuvontatoimintoa pääasiallisesti julkisen sektorin toteuttamana. Kunnat arvioivat Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan kuulumisen ja mentoroinnin höydyllisyyttä. Pääosa vastaajista koki ohjelmassa mukanaolon erittäin hyödylliseksi. Myös mentorointi koettiin tärkeäksi, erityisesti kiitettiin ohjelman koulutuksia ja materiaaleja. Kuntien yhteistyöryhmät arvioivat myös omaa toimintaansa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäisenä mukaan tulleiden kuntien (13) yhteistyöryhmien arvion mukaan yli puolet saavutti keskeiset tavoitteet hyvin, voima- ja tasapainoharjoittelun ja ulkoilun lisäämisen osalta muutamat jopa erinomaisesti. Keskeistä on se, että poikkisektorinen yhteistyöryhmä aikoo vakiinnuttaa toimintansa 12/13 kunnassa. Johtopäätöksenä voi todeta, että kuntien tavoitteet saavutettiin laaja-alaisella yhteistyöllä ja täsmennetyllä työnjaolla, joita Ikäinstituutin mentorointi tuki. Ikäihmisten osuus kehittämistyössä oli merkittävä voimavara.

5 Ohjelman yleisellä toiminnalla vahvistettiin valtakunnallista poikkisektorista yhteistyötä, osaamista, verkostotoimintaa ja viestintää. Poikkitoiminnallinen yhteistyö toteutui ensisijaisesti ohjausryhmässä, joka osallistui aktiivisesti ohjelmatyön linjaamiseen. Asiantuntijaorganisaatioiden, valtakunnallisten järjestökumppaneiden ja hyvinvointia edistävien ohjelmien kanssa toteutettiin mm. viestinnällistä ja koulutuksellista yhteistyötä sekä asiantuntijuuden ja kokemusten vaihtoa. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin HEPA -verkostossa (European network for the promotion of health-enhancing physical activity). Seurantakaudella järjestetty Ikäihmisten liikunnan foorumi sai myönteisen palautteen ja siihen osallistui 250 henkilöä. Foorumi toimi myös ensimmäisen kuntaryhmän juhlaseminaarina. Kolmannen kerran toteutettu Vie vanhus ulos -kampanja teki osallistujaennätyksensä. Sivustolle kirjattiin ulkoilukertaa 82 paikkakunnalla. Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä toteutettiin seitsemännen kerran. Myös verkkosivuston suosio on noussut. Vuonna 2013 ohjelman verkkosivuilla oli käyntiä ja yksilöityä kävijää (2012: ja ). Voimaa vanhuuteen -ohjelma mainittiin 228 artikkelissa, joista pääosa oli paikallis- ja sanomalehdissä.

6 Summary The national Strength in Old Age II - Health Exercise Programme for the Elderly ( ) is more than half way through and the results of the implementation can already be seen. The programme is financed by Finland s Slot Machine Association, the Ministry of Social Affairs and Health and the Ministry of Education and Culture. It is coordinated by the Age Institute. The target group consists of 75+ older people with decreased mobility who live independently or with light assistance. This follow-up and evaluation report describes the progress in municipalities and general activities as well as key results and their evaluation in the Strength in Old Age programme in The follow-up and evaluation data from municipalities was collected in a large annual questionnaire that various sectors filled in. The response rate was 100 %. In 2013 the programme included 38 municipalities selected in three groups. The first group (13 municipalities) completed the three-year programme with mentoring and implementing activities. The two latter groups focused on organizing exercise counselling and activities as well as education and training the trainers coordinated by the local crosssectorial collaboration group. During the follow-up, the municipalities gained 28 new trainers (strength and balance exercise, outdoor exercise and senior dance). The trainers organized 111 local trainings with 1,358 participants. According to the follow-up, the municipalities almost doubled the number of older people and exercise groups compared to the previous year. In 2013 the various sectors of municipalities moved 19,876 older people in 1,340 groups. Mobility tests increased slowly. Testing was performed in 276 mostly public sector groups. The tests showed improved mobility in 55 % of the participants and stable mobility in 37 % of the participants. Activities were organized by various actors: Non Govermental Organizations (NGOs), municipal social and health as well as sport authorities, congregations, open colleges, and centers for volunteers. During the follow-up, we established 21 exercise councils which increased older people s opportunities to influence the development of exercise activities. Exercise counselling remains challenging. In 2013, 89 different exercise counselling events were organized, mostly by the public sector. The municipalities evaluated the benefits of the programme and mentoring. The majority of the respondents reported that participation in the programme was very beneficial. They also felt that mentoring was important, especially training and materials. The municipal collaboration groups evaluated their own activities in reaching the goals of the programme. In the first group of municipalities more than a half reported they had reached the key goals well; for strength and balance exercise and outdoor exercise some felt they had reached them excellently. The key result was that the cross-sectorial collaboration group aimed to maintain regular activities in 12 out of 13 municipalities. In conclusion, the goals of the municipalities were reached with extensive collaboration and specified division of tasks that were supported by the mentoring of the Age Institute. The role of older people was a remarkable resource in the development of activities.

7 The general activities of the programme strengthened national cross-sectorial collaboration, knowhow, networking and communication. Crosssectorial collaboration was primarily implemented in the steering group which actively participated in directing the programme. Communicational and educational collaboration as well as the exchange of expertise and experiences were carried out with expert organisations, national NGOs and programmes enhancing well-being. International collaboration was continued with the HEPA network (European network for the promotion of healthenhancing physical activity). The Forum for Older People s Exercise in December 2013 was positively received with a participation of 250 persons. The Forum was also the completion seminar of the first group. The third Walk with the Elderly campaign had a record participation: 20,450 outdoor walks in 82 localities were recorded in the campaign website. The website increased its popularity: in 2013 there were 30,755 visits and 21,717 individual visitors (in ,378 and 15,309). The National Outdoor Day for the Elderly was organized for the seventh time. The Strength in Old Age programme was mentioned in 228 articles, mainly in local and regional newspapers.

8

9 Sisällys ESIPUHE Voimaa vanhuuteen II -ohjelma Päämäärä, tavoitteet ja ydintoiminnot Koordinoidusti kohti ohjelman tuloksekasta toteutusta Kohdennettu kuntatyö seurantakaudella Kuntaryhmä 1: Voimaa vanhuuteen -työ tuottaa tuloksia Hyvien toimintatapojen käyttöönotto Poikkisektorinen yhteistyö, koulutus, verkostotoiminta ja viestintä vakiinnuttamisen tukena Juurtumispolkuja Oliko Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan kuulumisesta hyötyä? Kuntaryhmät 2 ja 3: Voimaa vanhuuteen -toiminta vakiintumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kuntaryhmä Kuntaryhmä Poikkisektorinen yhteistyö, koulutus, verkostotoimnta ja viestintä kehittämistyön tukena Kehittämistyön reflektointia ja suunnan tarkennusta Yleinen toiminta seurantakaudella Valtakunnallinen yhteistyö Koulutus Verkostotoiminta Viestintä Johtopäätöksiä Lähteet Liitteet... 56

10 Esipuhe Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäiset kunnat ovat päässeet maaliin yhteisellä kehittämistaipaleellamme, jonka tavoitteesta ja suunnasta allekirjoitettiin sopimus vuonna Kiitän lämpimästi kaikkien kuntien poikkisektorisia yhteistyöryhmiä erinomaisesta työstä. Olemme oppineet tuntemaan toisiamme, kasvattaneet keskinäistä luottamusta ja sitoutuneet työskentelemään yhdessä vanhojen ihmisten terveysliikunnan puolesta ja tämä työ on tuottanut toivottuja tuloksia. Kolmentoista kunnan joukosta haarukoitiin tiukoin kriteerein kolme kuntaa, jotka saivat Ikäihmisten liikunnan foorumissa pronssisen Hyvä kello kauas kuuluu -palkinnon. Palkituissa kunnissa korostui ennakkoluuloton yhteistyö eri tahojen kesken ja järjestöjen vahva mukaantulo liikuntatoiminnan järjestämiseen. Yhteistyöryhmä hyödynsi nopeasti paikallisten toimijoidensa kanssa hyviä toimintatapoja, esim. ulkoiluystävätoimintaa, juurruttaen sen osaksi vakiintuneita vapaaehtoistyön rakenteita. Leimallista oli lisäksi uuden liikuntatoiminnan innovointi lähelle ikäihmisiä kuten taloyhtiöjumpat ja Kunnon Hoitajien vetämät kuntosaliryhmät kotihoidon asiakkaille ja muille kotona asuville ikäihmisille. Uusia tiloja, jopa urheiluareenoita vallattiin ikäihmisten käyttöön ja toiminnan tarpeessa olevia ihmisiä lähestyttiin rohkeasti, mistä esimerkkinä muistisairaiden kuntosalijumppa ja työttömät kuntoavustajina. Kaikissa Hyvä kello kauas kuuluu - kunnissa saatiin päättäjät ja media sitoutumaan terveysliikuntaan ja niissä otettiin ikäihmiset mukaan toiminnan kehittämiseen. 12 kuntaa vakiinnutti yhteistyöryhmänsä toiminnan. Se kertoo, että yhteistyö on ollut palkitsevaa ja innostavaa. Kehitettävääkin jäi, sillä laadukasta liikuntatoimintaa tarvitaan lisää kasvavalle ikäihmisten ryhmälle. Juuri heille räätälöityä liikuntaneuvontaa sekä ulkoilua on vielä liian vähän, vaikka polkua on jo avattu. Liikuntaneuvontaan ja ulkoiluun kehitetään parhaillaan uusia työkaluja, ja siksi onkin toivottavaa, että ensimmäisen kuntaryhmän side Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan ja kuntaverkostoon säilyy lujana. Uskon, että juuri matalan kynnyksen liikuntaneuvonta saadaan toisen ja kolmannen kuntaryhmän kehittämistyössä kukoistamaan ja tuottamaan liikettä iäkkäiden päivään. Vanhan ihmisen arkea ymmärtävän, kokonaisvaltaisen liikuntaneuvonnan tarve on suuri. Se kaipaa iäkkään kuulemista, tasavertaista keskustelua ja kullekin ihmiselle sopivan tuen antamista. Hyvin koulutetun, liikunnasta innostuneen, työikäisen neuvojan ei aina ole helppoa asettua vanhan, liikunnasta sivuun jääneen, usein vähemmän koulutetun ja arjen haasteiden kanssa kamppailevan ihmisen asemaan. Jos ikäihmisiä saadaan oikeanlaisella neuvonnalla saateltua juuri heitä kiinnostavan liikunnan pariin, voidaan parhaimmillaan vaikuttaa jopa terveyserojen kaventumiseen. Helsingissä Elina Karvinen, ohjelmajohtaja 2

11 1 Voimaa vanhuuteen II -ohjelma 1.1 Päämäärä, tavoitteet ja ydintoiminnot Voimaa vanhuuteen -ohjelman toinen viisivuotiskausi (Voimaa vanhuuteen II) käynnistyi kesäkuussa 2010 teemalla kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja. Voimaa vanhuuteen II -ohjelman tarkoituksena on ottaa Voimaa vanhuuteen I -ohjelman aikana kehitetyt kotona asuvien toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden ikäihmisten terveysliikunnan hyvät toimintatavat käyttöön järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Toimintatavat sovelletaan paikallisesti 38 ohjelmaan valitussa kunnassa, kolmivuotisena työnä Ikäinstituutin toteuttamaa mentorointia hyödyntäen. Myös ensimmäisen ohjelmavaiheen hankkeiden taustajärjestöt (liite1) ovat lupautuneet tukemaan kuntien juurrutustyötä kummin roolissa. (Voimaa vanhuuteen -ohjelman seuranta- ja arviointiraportit vuodelta 2012 ja ajanjaksolta ) Voimaa vanhuuteen -ohjelman taustalla on tutkimustieto voima- ja tasapainoharjoittelun hyödyistä ikäihmiselle sekä kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä. Käytännön työtä ohjaavat Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM & OPM oppaita 2004:6). Ohjelman päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Taloudellista tukea ohjelmalle antavat myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Voimaa vanhuuteen II -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten liikkumiskykyä, elämänlaatua ja kotona asumista terveysliikunnan keinoin, ennen kaikkea voima- ja tasapainoharjoittelun ja ulkoilun avulla. Päätavoitteena on ikäihmisten toimintakykyä edistävien terveysliikunnan toimintatapojen juurtuminen valtakunnallisesti ja paikallisesti poikkisektorisena yhteistyönä. Päätavoitetta tukevat seuraavat osatavoitteet: 1. Tietämyksen ja ymmärryksen leviäminen hyvistä toimintatavoista 2. Terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto ja soveltaminen 3. Voimaa vanhuuteen -verkostojen kehittyminen Voimaa vanhuuteen -toiminnan hyödynsaajina ovat: Kotona asuvat, toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät (pääosin 75 +), joilla on - heikentynyt tai heikentymässä oleva liikkumiskyky - alkava muistisairaus - lievä masennus - yksinäisyyttä Toimintakykyiset 60+ ikäihmiset, jotka voivat toimia vertaistukena tai vertaisohjaajina heikompikuntoisille Ikäihmisten terveysliikuntaa edistävät toimijat järjestöissä, julkisella ja yksityisellä sektorilla Voimaa vanhuuteen II -ohjelmaan valitut kunnat Kummitoimintaa toteuttavat ohjelman ensimmäisen vaiheen hankeorganisaatiot ( ) ja VoiTas -kunnat ( ) Valtakunnalliset järjestökumppanit Kaikki Suomen kunnat 3

12 Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen on asetettu neljä ydintoimintoa: 1. Poikkisektorinen yhteistyö 2. Koulutus 3. Verkostotoiminta 4. Viestintä Koordinointi sitoo yhteen ydintoiminnat kohdennetussa kuntatyössä ja kaikille kunnille suunnatussa yleisessä toiminnassa. Ohjelman seurantaa ja arviointia toteutetaan suunnitelman mukaisesti (Voimaa vanhuuteen -ohjelman seuranta- ja arviointisuunnitelma 2011). 1.2 Koordinoidusti kohti ohjelman tuloksekasta toteutusta Ikäinstituutti koordinoi Voimaa vanhuuteen II -ohjelmaa tukenaan johto- ja ohjausryhmät (liite 2). Johtoryhmä vastaa Voimaa vanhuuteen -työn tuloksekkaasta etenemisestä Ikäinstituutin säätiön hallitukselle ja rahoittajille. Ohjelman johtoryhmä kokoontui seurantakaudella 5 kertaa. Ohjausryhmä linjaa, antaa asiantuntemustaan ja viestii ohjelmatyöstä verkostoilleen. Ohjausryhmässä toteutetaan valtakunnallista poikkisektorista yhteistyötä (ks. luku 3). Ohjelman koordinointi sisältää ydintoiminnat ja arvioinnin. Koordinoinnilla lisätään yleistä tietoisuutta iäkkäiden terveysliikunnasta, tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua sekä varmistetaan ohjelmakokonaisuuden tuloksekas ja vaikuttava toteutus valtakunnallisesti ja kohdekunnissa. Koordinoinnilla edistetään järjestökentän osuutta terveysliikunnan järjestämisessä ja vuorovaikutusta julkiseen sektoriin liikuntatoimintojen ja -neuvonnan juurtumiseksi. Kohdennetussa kuntatyössä hyvien toimintatapojen käyttöönottoa ohjataan intensiivisen mentoroinnin avulla (ks. luku 2). Seurantakaudella ohjelmassa olivat mukana kaikki ohjelmaan valitut 38 kuntaa. Kunnat saavat työnsä tueksi Ikäinstituutin mentorointia, mutta eivät taloudellista tukea. Toimintakaudella ohjelmassa työskenteli RAY:n rahoituksella ohjelmakoordinaattori, neljä suunnittelijaa ja ohjelma-assistentti. OKM:n rahoituksella yksi suunnittelija ja toimistosihteeri sekä STM:n rahoituksella yksi suunnittelija. (Liite 2.) RAY:n tuki kohdentuu ensisijaisesti järjestöjen hyväksi tehtävään työhön ja yleiseen toimintaan. Ministeriöiden rahoituksella tuetaan kuntien liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimia. 4

13 2 Kohdennettu kuntatyö seurantakaudella Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on mukana 38 kuntaa, joista osa toimii yhteistoiminta-alueina. Kunnat valittiin ohjelmaan kolmessa vaiheessa, ensimmäinen ryhmä vuoden 2010 lopussa, toinen vuoden 2011 syksyllä ja kolmas kuntaryhmä vuoden 2011 lopussa. Kuviossa 1 esitetään ohjelmaan valitut kunnat kuntaryhmittäin. Kolmevuotinen kehittämistyö etenee kunnissa vaiheittain: alkukartoitus ja suunnitelmien laatiminen hyvien toimintatapojen käyttöönotto toiminnan juurtuminen terveystoimesta, liikuntatoimesta ja järjestösektorilta. Kultakin kolmelta sektorilta on valittu kuntakoordinaattorit, joiden tehtävänä on vastata käytännön kehittämistyöstä yhteistyöryhmän ja Ikäinstituutin vastuumentorin kanssa. Yhteistyöryhmään kuuluu lisäksi edustajia muista hallintokunnista ja yksityissektorilta. Joissakin kunnissa toimii yhteistyöryhmän lisäksi ohjausryhmä tai laajempi iäkkäiden terveysliikuntaverkosto. Ohjelmakuntien yhteistyöryhmien kokoonpanot löytyvät liitteestä 3. Mentorointi Kehittämistyötä ja tavoitteiden saavuttamista tuetaan kohdekunnissa maksuttoman mentoroinnin avulla. Ikäinstituutissa on viisi mentoria, joista kullekin kunnalle on nimetty omat vastuumentorit. Ohjelman mentorointi sisältää Kuntakohtaista ohjausta Koulutusta Kehittämistyön työkaluja kartoitukseen, suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin Viestintätukea Yhdessä oppimisen areenoita, esim. verkostopäivät Kuvio 1. Voimaa vanhuuteen -kunnat Ohjelmaan valituissa kunnissa tuli jo hakuvaiheessa olla nimetty poikkisektorinen iäkkäiden terveysliikunnan yhteistyöryhmä, jossa on edustus sosiaali- ja Vuonna 2013 kunnilla oli maksuttomat kiintiöt seuraaviin Ikäinstituutin koulutuksiin VoiTas-, Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - sekä Senioritanssin ohjauksen kouluttajakoulutukset Liikuntaneuvontaa ikäihmisille Muistisairaudet ja liikunta Senioritanssin ohjauksen perus- ja jatkokurssi Lisäksi kuntien edustajilla oli mahdollisuus osallistua seuraaviin Ikäinstituutin tilaisuuksiin (ks. luku 3) 5

14 Voimaa vanhuuteen -verkostopäivät Iäkkäät liikkeelle yhteisvoimin -alueseminaarit Seinäjoella ja Pieksämäellä Ikäihmisten liikunnan foorumi Mentoroinnin ja kehittämistyön etenemistä sekä tuloksia kuvataan kuntaryhmittäin luvuissa 2.1 ja 2.2. Tiedot on koottu seuraavista lähteistä - Ohjelmakuntien vuosiseuranta - Mentoreiden ja kuntakoordinaattoreiden välinen tiedonvaihto - Yhteistyöryhmien kokousmuistiot - Koulutustilastot ja -palautteet - Kuntien yhteistyöryhmien itsearvioinnit - Mentoreiden kokemustieto Voimaa vanhuuteen -työn tueksi tehdyt tuotokset, kuten oppimateriaalit on kuvattu liitteessä Kuntaryhmä 1: Voimaa vanhuuteen -työ tuottaa tuloksia Ensimmäisen kuntaryhmän 13 kunnan (taulukko 1) kolmannen toimintavuoden tavoitteena oli toiminnan vakiintuminen. Luvussa kuvataan hyvien toimintatapojen käyttöönottoa ja sitä tukevien ydintoimintojen (yhteistyö, verkostotoiminta, koulutus ja viestintä) roolia toimintojen juurtumisessa kolmivuotisena ohjelmakautena. Kunnissa oli seurantakaudella 75 vuotta täyttäneitä ihmisiä yhteensä (taulukko 1) Hyvien toimintatapojen käyttöönotto Kuntaryhmän tulostietoja ohjatun liikuntatoiminnan, liikuntaneuvonnan ja tapahtumien toteuttamisesta vuonna 2013 peilataan pääosin alkukartoitukseen (v. 2010) ja kahden edellisen vuoden seurantatietoihin. Lisäksi arvioidaan hyvien toimintatapojen käyttöönoton onnistumista. Taulukko 1. Ensimmäisen kuntaryhmän väestötietoja 6

15 Liikuntaryhmien määrä 2010 (n=202) Liikuntaryhmien määrä 2011 (n=301) Liikuntaryhmien määrä 2012 (n=423) Liikuntaryhmien määrä 2013 (n=493) 0 Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Järjestöt Muut Kuvio 2. Liikuntaryhmien määrä sektoreittain vuosina Liikuntaryhmien määrä kaksinkertaistui ja osallistujien kolminkertaistui Kotona asuville, toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneille iäkkäille järjestettiin 493 liikuntaryhmää. Ryhmien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2010 alkutilanteeseen verrattuna. (Kuvio 2.) Lähtötilanteessa voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa järjesti kohderyhmälle eniten sosiaali- ja terveystoimi. Mentoroinnin tuella eniten ryhmätoimintaa lisäsivät järjestöt sekä muut tahot kuten kansalaisopistot, taloyhtiöt, asukasyhdistykset ja yksityiset palveluntarjoajat. Järjestöt pääsivät vauhtiin ensimmäisenä vuonna vertaisten avulla. Liikuntaryhmistä 136 oli kokonaan vertaisohjaajien vetämiä pääosin järjestöissä, mutta myös liikuntatoimen ja sosiaali- ja terveystoimen ryhmissä (2012:103 ryhmää). Ammattilaisten apuna oli vertaisohjaajia 12 ryhmässä. Liikuntatoimi ja muut toimijat yli kaksinkertaistivat liikuntaryhmien määrän toisena kehittämisvuonna. Myös sosiaali- ja terveystoimi lisäsi edelleen ryhmiä. Seurantakaudella liikuntaryhmiin osallistui 7584 henkilöä (kuvio 3). Osallistujamäärä on miltei kolminker Kuvio 3. Liikuntaryhmiin osallistuneet vuosina

16 taistunut vuoden 2010 alkutilanteeseen nähden. Osallistujista 5528 (73 %) oli naisia ja 2056 (27 %) miehiä. Miehet liikkuivat erityisesti järjestöjen ryhmissä, joissa 35 % osallistujista oli miehiä. Yhdessä ryhmässä oli keskimäärin 15 osallistujaa. Kotona asuvia, toimintakyvyltään heikentyneitä ikäihmisiä on tavoitettu ryhmiin monin eri tavoin. Asiakkaita rekrytoitu sotepalveluissa liikuntaryhmiin: hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kotihoidon ja päivätoiminnan asiakkaat, neuvoloiden asiakkaat, lehti-ilmoitukset ja -jutut. Liikuntapalvelut: terveydenhuollon ammattilaisen tekemä liikuntalähete ja yhteistyö liikuntaneuvojan kanssa. Lehtijutut, -ilmoitukset, puskaradio. Kaikilla sektoreilla suurin osa järjestetyistä ryhmistä oli kuntosaliryhmiä (kuvio 4). Kuntosaliryhmien osuus on kolminkertaistunut alkutilanteeseen nähden ja niitä järjesti erityisesti sosiaali- ja terveystoimi. Vuonna 2013 kuntosaliryhmiä oli 184 eli yli kolmannes kaikista ryhmistä (2010: 52). Myös kuntojumpparyhmät (66), tuolijumpat (57) ja voimatasapainoryhmät (53) olivat yleisiä. Liikuntatoimi ja järjestöt organisoivat eniten vesivoimistelua ja tanssia taas järjestöt ja muut tahot. Ulkoliikuntaryhmien määrä on noussut selvästi, alkukartoituksen kahdesta ryhmästä 32:een. Järjestöt pitivät suurimman osan ulkoiluryhmistä (16 ryhmää). Liitteessä 5 on liikuntaryhmiä toteuttaneet järjestöt ja ryhmien lukumäärät kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveystoimi Järjestöt Liikuntatoimi Muut tahot Kuvio 4. Liikuntaryhmien harjoitusmuodot sektoreittain (n=493) Kuvio 4. Liikuntaryhmien (n=493) harjoitusmuodot sektoreittain 8

17 Liikuntaryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa, mutta entistä useampi ryhmä (85) harjoitteli vähintään kahdesti viikossa (2010: 30). Yleisimmin kahdesti viikossa kokoontuvat ryhmät olivat kuntosaliryhmiä (59 ryhmää), joita sosiaali- ja terveystoimi järjesti. Liikkumiskyvyn arviointi Liikkumiskykytestejä tehtiin noin neljänneksessä liikuntaryhmistä (116 ryhmää). Testaustoiminta on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2010 testejä tehtiin 47 ryhmässä. Testit tehtiin 91 ryhmässä jakson alussa ja lopussa, 18 ryhmässä määräajoin ja seitsemässä ryhmässä ainoastaan harjoitusjakson alussa. Yleisin käytetty testi oli Voimaa vanhuuteen -ohjelman suosittelemana SPPB (Short Physical Performance Battery). Lisäksi käytettiin mm. Bergin tasapainotestiä ja Toimiva-testiä. Testeihin osallistui yhteensä 825 ikäihmistä. Tulosten mukaan liikkumiskyky parani tai pysyi ennallaan suurimmalla osalla testatuista (kuvio 5). Sote-palveluissa käytetään Toimiva-testiä esim. kotihoidossa, päivätoiminnassa, veteraanikuntoutuksessa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tehdään alku- ja lopputestit. Liikuntapalveluissa tasapainoryhmille tehdään alku- ja seurantatestit. Sosiaali- ja terveystoimen ryhmätoiminta vastasi parhaiten Voimaa vanhuuteen -ohjelman asettamia laatukriteereitä. Muita järjestäjiä useammin ryhmät toteutuivat kaksi kertaa viikossa, ryhmäkoot olivat pienemmät ja niihin sisältyi liikkumiskyvyn arviointi, kuljetus, jatkoharjoitteluun ohjaus ja asiakaspalautteen kerääminen (taulukko 2). Kuljetus oli järjestetty kaiken kaikkiaan 82 liikuntaryhmään (2010: 39). Yleisimmin kuljetus hoitui sosiaali- ja terveystoimen kustantamilla tai tukemilla taksikuljetuksilla, erillisen projektin rahoittamana tai kimppakyydeillä. Joskus myös hoitajat ja vertaisohjaajat kuljettivat ryhmäläisiä. Sosiaali- ja terveystoimen ohella järjestöt panostivat kuljetukseen. Jatkoharjoitteluun ohjaus on tehostunut Voimaa vanhuuteen -työn aikana. Vuonna 2013 jatkoharjoitteluun ohjattiin 210 ryhmässä (2010:73). Asiakaspalautettakin kerättiin aiempaa enemmän, 163 ryhmässä (2011:82), erityisesti julkisella sektorilla. Kuvio 5. Muutos liikkumiskyvyssä testeillä mitattuna (n = 825) 9

18 Taulukko 2. Ohjatun liikuntatoiminnan tunnuslukuja sektoreittain Sosiaali- ja Järjestö Liikuntatoimi Muut tahot Yhteensä/ ka / % terveystoimi Liikuntaryhmien lukumäärä Vähintään kahdesti viikossa 38 % 3 % 13 % 13 % 17 % harjoittelevat ryhmät % Harjoituskerran kesto (min, ka) Osallistujia keskimäärin Osallistujia yhteensä, heistä naisia % 1323 (72 %) 2317 (69 %) 1455 (81 %) 2489 (73 %) 7584 (73 %) Kuljetus järjestetty % 35 % 20 % 6 % 3 % 17 % Sisältyy liikkumiskyvyn arviointi % 51 % 10 % 29 % 5 % 24 % Ohjataan jatkoharjoitteluun % 67 % 21 % 32 % 46 % 43 % Asiakaspalautetta kerätään % 46 % 17 % 42 % 29 % 33 % Kunnissa on otettu käyttöön ja juurrutettu mm. seuraavia voima- ja tasapainoharjoittelun hyviä toimintatapoja: 2-3 kuukauden tehoharjoittelujaksot kuntosalilla Voima-tasapainoryhmät eri kohderyhmille esim. omaishoitajille ja päivätoiminnan asiakkaille Vertaisohjaajat kuntosalilla Omaehtoisen harjoittelun tukeminen mm. starttikurssien avulla Senioritanssia toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille Ramppaa rapuissa -harjoittelu Liikuntaryhmien sisällön muuttaminen Voimaa vanhuuteen -laatukriteerien mukaiseksi Sovelletut voima- ja tasapainoharjoittelun hyvät toimintatavat ovat vakiintuneet kaikissa kunnissa yhtä lukuun ottamatta. Eri sektoreiden järjestämät liikuntaryhmät toimivat säännöllisesti ja myös omaehtoinen harjoittelu jatkuu. Avustettu ulkoilutoiminta Kohderyhmän iäkkäille oli vuonna 2013 tarjolla enemmän ulkoiluapua kuin edellisenä vuonna (tätä aiempina vuosina tietoja ei kerätty). Ulkoiluystävätoimintaa tai muuta ulkoiluapua kohderyhmän iäkkäille järjestettiin 12 kunnassa (2012: 9). Kahdeksassa kunnassa ulkoilutoimintaa koordinoi jokin nimetty taho: useimmiten koordinoija oli sosiaali- ja terveystoimi, mutta joissakin kunnissa myös seurakunta tai erilaiset järjestöt. Säännöllistä ulkoiluapua sai yhteensä 967 kohderyhmän iäkästä (2012: 887). Ulkoiluavustajina toimii 271 henkilöä (2012: 177). Avustajat olivat useimmiten vapaaehtoisia, jotka edustivat eläkeläis- tai jotain muuta järjestöä tai olivat yksityishenkilöitä. Apua tarjottiin ulkoiluryhmissä ja -tapahtumissa. Henkilökohtaista apua tarjottiin sekä kotona että palveluasunnoissa asuville ikäihmisille. Yhä useammat ulkoiluystävät tarjoavat säännöllistä ulkoiluapua toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille. 10

19 11

20 Vie vanhus ulos -kampanjaan osallistui 10/13 ensimmäisen kuntaryhmän kuntaa. Ne keräsivät yhteensä 6336 ulkoilukertaa eli melkein kolmanneksen koko kampanjan ulkoilukerroista (20 450). Liitteessä 6 näkyvät ulkoiluavustajina toimivien tahot kuntaryhmittäin. Kunnissa on otettu käyttöön ja juurrutettu mm. seuraavia ulkoilun hyviä toimintatapoja Vuosittaiset ulkoilukampanjat Ulkoilupäivätapahtumat vaihtelevin teemoin Kimppakävelyt ja muut ulkoiluryhmät Ulkoiluystävätoiminta palvelutaloissa ja kotona asuville iäkkäille Koululaiset iäkkäiden ulkoiluapuna Hyvät ja turvalliset ulkoilumahdollisuudet esim. levähdyspaikkojen lisääminen Sovelletut ulkoilun hyvät toimintatavat ovat vakiintuneet kaikissa kunnissa yhtä lukuun ottamatta. Haasteena koetaan ulkoiluystävien saaminen myös taajama-alueen ulkopuolelle sekä ystävien väsyminen vapaaehtoistyöhön. Senioriliikuntakortti ja muut etuudet Seitsemässä kunnassa ikäihmisillä oli mahdollisuus hankkia senioriliikuntakortti (2010: 6 kunnassa). Kortin hankintahinta vaihteli 50 sentistä 70 euroon riippuen kortin tarjoamista eduista. Joissakin kunnissa kortilla sai hieman alennusta liikuntapalveluista, useimmissa kunnissa sillä pääsi ilmaiseksi kuntosaleille ja uimahalliin, joskus myös ohjattuihin ryhmiin. Muita etuisuuksia, kuten ilmaisia liikuntavuoroja ja -ryhmiä sekä maksuttomia koulutuksia, oli tarjolla 11 kunnassa (2010: 8 kunnassa). Tilat ja olosuhteet Iäkkäille sopivia liikunnan harjoittelutiloja on saatu runsaasti lisää Voimaa vanhuuteen -työn aikana. Uusia tiloja on rakennettu, mutta ennen kaikkea jo olemassa olevia tiloja on saatu paremmin ikäihmisten käyttöön. Vuonna 2013 kunnissa oli ikäihmisten käytössä 77 kuntosalia (2010: 52) 128 liikuntasalia (2010: 108) 89 muuta liikuntaan sopivaa tilaa mm. palvelutalojen ruokasalit ja aulatilat, kylätalot sekä taloyhtiöiden kerhotilat (2010: 39) 85 lähiliikuntapaikkaa tai ulkoilureittiä (vuoden 2010 vertailutietoja ei saatavilla) Liikuntapaikkoja on kehitetty ikääntyneiden tarpeisiin. Mm. kuntosalien uusinnassa ja tulevassa uimahalliremontissa on huomioitu esteettömyys. Ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu ikääntyneet: lepopenkkejä, reittivaihtoehtoja, sijainti yms. Vanhainkotiyhdistyksen varastotilaan perustettu liikuntatila kevyen kotihoidon asiakkaille, jossa ohjaajina toimivat kotihoidon KunnonHoitajaksi koulutettu henkilöstö. Uusia tiloja on rakennettu, mutta ennen kaikkea jo olemassa olevia tiloja on saatu paremmin ikäihmisten käyttöön. Liikuntaneuvonta lisääntyy, mutta hitaasti Iäkkäiden liikuntaneuvontapalveluiden määrä on hieman lisääntynyt alkutilanteeseen nähden. Neuvontaa järjestettiin myös aiempaa useammassa kunnassa: Vuonna 2013 järjestettiin 31 neuvontatoimintoa (2010: 11). Liikuntaneuvontaa järjestettiin 10 kunnassa (2010: 7). Neuvontaa saaneita iäkkäitä oli yhteensä 1228 henkilöä (2010: 1114). Liikuntaneuvontaa toteuttivat sosiaali- ja terveystoimi (21 neuvontatoimintoa) sekä liikuntatoimi (10 neuvontatoimintoa). Kaksi kolmasosaa oli ryhmäneuvontaa (65 %) ja kolmannes yksilöllistä neuvontaa (35 %). 12

21 Liikuntaneuvontaa toteutettiin useimmin ikäpisteessä, palvelutalossa, terveyskeskuksessa, liikuntahallissa sekä senioriliikunnan pisteessä. Neuvontaa annettiin myös järjestöjen ja seurakunnan tiloissa, kotikäynneillä sekä tapahtumien yhteydessä. Neuvontaan tultiin pääasiassa esitteiden ja ilmoitusten perusteella tai ammattilaisen ohjaamana, joskus myös lähetteellä tai sopimalla asiasta henkilökohtaisesti ikäihmisen kanssa. Yleisimmin neuvoja oli fysioterapeutti, kuntohoitaja tai liikunnanohjaaja. Varsinaisten liikuntaneuvontapalveluiden lisäksi monet ammattilaiset antoivat liikuntaneuvontaa osana omaa työtään esim. liikunta- ja toimintaryhmien yhteydessä, kotikäynneillä, terveydenhoitajan vastaanotolla ja erilaisissa tapahtumissa. Palvelutarpeen arvioinnin ja terveystapaamisten perusteella liikuntaneuvoja saa kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden puhelinnumerot ja soittaa asiakkaille. Jatko riippuu asiakkaan tilasta: ohjaus ryhmiin, toimintakyvyn mittaus, liikuntasuunnitelma, liikuntapaikkoihin tutustuminen tms. Asiakkaita tulee myös palveluesitteen puhelinnumeron perusteella, senioripassin ostajista sekä tapahtumien kautta. Mm. seuraavia liikuntaneuvonnan hyviä toimintatapoja on otettu käyttöön ja juurrutettu Liikuntaneuvontamallit Kunnon eväät -korttisarjan julkaisu paikallislehdessä Ateriapakettien mukana jaettavat jumppaohjeet Iäkkäiden liikuntakalenterin kokoamien Liikkumissuunnitelman teko kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden asiakkaille Sovelletut liikuntaneuvonnan hyvät toimintatavat ovat vakiintuneet kaikissa kunnissa kahta lukuun ottamatta. Näissä kunnissa liikuntaneuvontaa ei ole vielä saatu toimimaan suunnitellulla tavalla, mutta suunnitelmia liikuntaneuvonnan käynnistämiseksi on tehty. Tapahtumissa väkeä liikkeelle yhteistyöllä Kunnissa järjestettiin 76 iäkkäiden terveysliikuntaan liittyvää tapahtumaa (2012:56). Tapahtumiin osallistui 5414 henkilöä (2012: 4276). Tapahtumat järjestettiin pääsääntöisesti useiden tahojen yhteistyönä. Liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, eläkeläisjärjestöt, seurakunta, muut vapaaehtoisjärjestöt, kansanterveys- ja vammaisjärjestöt, oppilaitokset, yksityinen sektori ja alueelliset liikuntajärjestöt olivat useimmin järjestäjinä. Ulkoilutapahtumia oli 35 ja niistä noin kolmannes oli Valtakunnallisen iäkkäiden ulkoilupäivän tapahtumia. Liikuntatapahtumiin (10 kpl) kuului toimintakyvyn testausta, kuntosaliin tutustumista, pyöräilyä ja luentoja. Seminaareja järjestettiin kuusi. Niissä käsiteltiin mm. Voimaa vanhuuteen -toimintaa sekä turvallisuutta ja esteettömyyttä. Lisäksi kunnissa järjestettiin mm. kumppanuustapahtumia, liikuntainfoja, virkistyspäiviä, tanssiaisia sekä messuja. Arviointi Kuntien yhteistyöryhmät arvioivat vuosiseurannassa, miten kehittämissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu seuraavilla osaalueilla: tietämyksen, voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan, liikuntaneuvonnan ja ulkoilun lisääntyminen. Arvioiden mukaan tietämys iäkkäiden terveysliikunnasta oli lisääntynyt hyvin 10:ssä ja melko hyvin kolmessa kunnassa. (Kuvio 6.) Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan lisääntyminen onnistui viidessä kunnassa erittäin hyvin ja neljässä hyvin. Kahdessa kunnassa tavoite saavutettiin melko hyvin ja kahdessa tyydyttävästi. (Kuvio 6.) Yhteistyöryhmien edustajat toteavat, että kuntiin on saatu lisää liikuntaryhmiä toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneille iäkkäille ja voima-tasapainoasiat huomioidaan ryhmissä nyt aiempaa paremmin. 13

22 Ryhmiä on saatu esim. liikuntatoimeen, perusturvan toimintaryhmiin ja palvelukeskuksiin. Haasteena koetaan oikean kohderyhmän tavoittaminen sekä omien voimavarojen riittäminen liikuntatoiminnan järjestämiseen. Yhteistyöryhmien arvion mukaan liikuntaneuvonnalle kehittämissuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin seitsemässä kunnassa hyvin, neljässä melko hyvin, yhdessä tyydyttävästi ja yhdessä kunnassa heikosti (kuvio 6). Ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa ja myös mahdollisuuksia yksilölliseen liikuntaneuvontaan on lisätty. Liikkumissuunnitelman tekeminen on lisätty asumispalvelujen kriteereihin kolmessa kunnassa. Monessa kunnassa koetaan kuitenkin, että liikuntaneuvontaa pitää vielä kehittää. Ulkoilutoiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin yhdessä kunnassa erittäin hyvin ja kuudessa kunnassa hyvin. Neljässä kunnassa tavoite saavutettiin melko hyvin ja kolmessa tyydyttävästi. (Kuvio 6.) Yhteistyöryhmät arvioivat, että ulkoiluystävien kouluttaminen on mahdollistanut etenkin palvelutaloissa asuvien ikäihmisten ulkoilun. Myös omissa kodeissaan asuville on saatu henkilökohtaisia ulkoiluystäviä. Uusia ulkoiluryhmiäkin on perustettu. Paikallislehtien jutut ja tapahtumat ovat pitäneet ulkoiluasiaa esillä. Edellisvuosiin nähden tapahtumien lukumäärä on jatkanut tasaista kasvuaan. Tapahtumat ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi tiivistää toimijoiden yhteistyötä. Lähes kaikissa tapahtumissa oli useampi kuin yksi järjestäjätaho. Tapahtumat tekivät liikuntatoimintaa tutuksi, sillä niillä tavoitettiin paljon osallistujia ja myös paikallismediat tekivät tapahtumista runsaasti juttuja Poikkisektorinen yhteistyö, verkostotoiminta, koulutus ja viestintä vakiintumisen tukena Poikkisektorista yhteistyötä tarkastellaan paikallisten yhteistyöryhmien työskentelyn, päättäjien sitoutumisen sekä ikäihmisten liikuntaraatien kannalta. Paikallisten yhteistyöryhmien toiminta juurtuu Yhteistyöryhmän toiminta parantui kunnissa Voimaa vanhuuteen -työn aikana (kuvio 7). Poikkisektorinen yhteistyö kehittyi kolmessa kunnassa erittäin hyvin, yhdeksässä hyvin ja yhdessä melko hyvin. Yhteistyötä kuvataan myönteiseksi, innostuneeksi ja saumattomaksi. Yhteistyöryhmään on saatu mukaan uusia järjestöjä ja kuntatoimijoita. Toimiva yhteistyö on synnyttänyt uut- Kuvio 6. Kehittämissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen (n=13 kuntaa) 14

23 ta ja näkyvää liikuntatoimintaa sekä edistänyt liikuntaolosuhteiden kehittämistä. Yhteistyön haasteena pidettiin muuttuvia organisaatioita ja kuntasektorin rajallisia resursseja. Uusien ammattilaisten palkkaaminen ikäihmisten liikuntaan on vaikeaa. Yhteistyöryhmän toiminta jatkuu 12 kunnassa varsinaisen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyön jälkeenkin. Yhdessä kunnassa jatko on vielä epävarmaa. Useissa kunnissa ryhmän toiminta jatkuu entisellään ja kokouksia pidetään jatkossakin säännöllisesti. Joissakin kunnissa ryhmän kokoonpano hakee uutta muotoa tai ryhmän nimi muuttuu, mutta toiminta jatkuu. Tehtävänkuva muuttuu kolmessa kunnassa. ohjausryhmästä kehittäjäryhmäksi. Yhdessä kunnassa Voimaa vanhuuteen -koordinaattorin toimenkuva on vakinaistettu. Viimeinen kehittämisvuosi onnistui yhdessä kunnassa erittäin hyvin, 10:ssä hyvin ja kahdessa melko hyvin. Kunnat antoivat koko Voimaa vanhuuteen -kehittämistyölle kouluarvosanan 8,5. Yhteistyöryhmän toiminta jatkuu 12 kunnassa varsinaisen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyön jälkeenkin. Ikäihmisten liikuntaa painotetaan strategioissa Ikäihmisten liikunta oli kirjattu kaikissa 13 kunnassa johonkin strategiaan (2010: 10 kunnassa). Kirjauksia oli tehty terveysliikuntasuunnitelmaan ja -strategiaan, terveysliikunnan toimenpideohjelmaan, hyvinvointistrategiaan, ennaltaehkäisevän vanhustyön strategiaan, ikäihmisten lautakunnan palvelusuunnitelmaan ja vanhustyön suunnitelmaan. Yhteistyöryhmät arvioivat kunnan päättäjien kiinnostusta Voimaa vanhuuteen -työhön. Sekä luottamushenkilöiden että ylimpien virkamiesten kiinnostus oli lisääntynyt edelliseen vuoteen nähden. Luottamushenkilöt arvioitiin hiukan virkamiehiä kiinnostuneimmiksi. (Kuvio 8.) Kiinnostus näkyy positiivisena palautteena, arvostuksena ja iäkkäiden liikuntatoimintaa tukevana päätöksentekona. Osa yhteistyö- Yhteistyöryhmän toiminta Kehi,ämistyön onnistuminen Eri,äin hyvin Hyvin Melko hyvin Tyydy,äväs; Heikos; Kuvio 7. Yhteistyöryhmän toiminnan ja kehittämistyön onnistuminen (n=13 kuntaa) 15

24 Ei ollenkaan Vähän Jonkin verran Paljon Eri9äin paljon Luo9amusmiehet Ylimmät virkamiehet Kuvio 8. Päättäjien kiinnostus Voima vanhuuteen -työhön vuosina 2012 ja 2013 ryhmistä kaipasi päättäjiltä lisää huomiota ja tunnustusta käytännön toimijoille. Ikäihmisten ääni vaikuttaa toimintojen kehittämiseen Kahdeksassa kuntaryhmän kunnassa järjestettiin vuonna 2013 Ikäihmisten liikuntaraati (2012: 1). Raadeissa ikäihmiset pääsevät ryhmäkeskustelun avulla vaikuttamaan liikuntatoimintojen ja liikkumisympäristöjen kehittämiseen. Keskustelun yhteenvedossa mukana on myös kunnan päättäjiä ja virkamiehiä. Liikuntaraadeissa on ehdotettu mm. eritasoisten ja eri puolilla kuntaa pidettävien liikuntaryhmien lisäämistä, iäkkäiden liikuntakalenterin kokoamista ja jakamista, edullisempia harjoittelutiloja, kävelyreittien parempaa kunnossapitoa sekä levähdyspaikkoja. Liikuntaraadeissa esiin tulleita ehdotuksia on myös viety käytäntöön, kolmen kunnan yhteistyöryhmien mukaan paljon ja viiden kunnan mukaan jonkin verran. Kävelyreittien varrelle on esimerkiksi saatu penkkejä ja ikäihmisten liikunnasta tiedotetaan monipuolisemmin. Myös liikuntaneuvontaa, liikuntaryhmiä ja vertaisohjaajien koulutusta on lisätty raatilaisten toiveiden pohjalta. Ikäihmisten ääntä aiotaan kuulla 10 kunnassa Voimaa vanhuuteen -työn päätyttyäkin. Liikuntaraateja aiotaan jatkossa järjestää varmuudella kahdessa kunnassa. Muita keinoja ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ovat mm. vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen kuuleminen sekä palautteiden kerääminen liikuntaryhmiin osallistuneilta. Paikallistason verkostot vahvistuvat Yhteistyötä muiden kuntien poikkisektoristen yhteistyöryhmien kanssa teki viisi kuntaa. Yhteistyö sisälsi konsultointia, tapaamisia ja keskusteluja Voimaa vanhuuteen -toiminnan järjestämisestä. Vain yksi kunta teki yhteistyötä kummiorganisaatioiden kanssa. Kuntien edustajat verkostoituivat keskenään ja ohjelman kumppani- ja kummijärjestöjen kanssa myös verkos- 16

25 topäivillä, alueseminaareissa sekä Ikäihmisten liikunnan foorumissa (ks. luku 3.3). Kuntiin koulutettiin keskimäärin viisi uutta iäkkäiden terveysliikunnan kouluttajaa. Nämä kouluttajat verkostoituivat keskenään, suunnittelivat tulevia koulutuksia ja koordinoivat vertais- ja vapaaehtoistoimintaa. Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden verkosto oli 11 kunnassa. Verkostoa koordinoi kolmessa kunnassa liikuntatoimi, kolmessa projektin fysioterapeutti ja kahdessa sosiaali- ja terveystoimi. Lisäksi koordinoijina toimivat kouluttajat sekä vapaaehtoiskeskus. Vertaisohjaajille järjestettiin koulutusta ja yhteisiä tapaamisia. Lisäksi he saivat tukea ohjaustoimintaan sekä omaehtoiseen liikuntaan. Kouluttajien avulla osaaminen jatkaa kasvuaan Kuntien toimijoilla oli mahdollisuus osallistua useisiin Ikäinstituutin koulutuksiin maksutta. Kouluttajakoulutukset (Voima- ja tasapainoharjoittelu, Ulkoiluystävä, Senioritanssi) antoivat valmiudet kouluttaa paikallisesti ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Ohjaajakoulutukset (Senioritanssin ohjauksen perus- ja jatkokurssi, Liikuntaneuvontaa ikäihmisille, Muistisairaudet ja liikunta) antoivat tukea ja ideoita käytännön ohjaus- ja neuvontatyöhön. Vuonna 2013 Ikäinstituutin järjestämiin ohjaajakoulutuksiin osallistui 18 henkilöä ja kouluttajakoulutuksiin 10 henkilöä (liite 7). Kaiken kaikkiaan 1. kuntaryhmän kuntiin on saatu Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa mukana olon aikana yhteensä 61 kouluttajaa, joista 30 edustaa sosiaali- ja terveystoimea, 14 liikuntatoimea, 13 järjestöjä ja neljä muita tahoja, kuten yksityissektoria. Paikalliskoulutusten lukumäärä on kasvanut tasaisesti Voimaa vanhuuteen -työn edetessä. Vuonna 2013 toteutetut paikalliskoulutukset kuntaryhmittäin löytyvät liitteestä 8. Ensimmäinen kuntaryhmä järjesti seurantakaudella yhteensä 54 koulutusta (2010: 13). Sosiaali- ja terveystoimi järjesti eniten koulutuksia, pääasiassa Kunnon Hoitaja -koulutuksia hoitohenkilökunnalle. Liikuntatoimi ja järjestöt kouluttivat etenkin vertaisohjaajia ja ulkoiluystäviä. Vuonna 2013 paikalliskoulutuksiin osallistui 677 henkilöä ja koko kolmivuotisen Voimaa vanhuuteen -työn aikana yhteensä 1419 henkilöä. Näistä 787 on Kunnon Hoitajia, 312 VertaisVeturia ja 211 Ulkoiluystävää (kuvio 9). Ulkoiluystäväksi iäkkäälle VertaisVeturi Osallistujia 2011 Osallistujia 2012 Osallistujia 2013 Kunnon Hoitaja Kuvio 9. Kunnissa koulutetut Kunnon Hoitajat, VertaisVeturit ja Ulkoiluystävät vuosina

26 Koulutusten myötä aiempaa useampi ammattilainen ja vertaisohjaaja toimii toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikunnan parissa. Vertaisohjaajia on nyt 260 (2010: 50) ja aiheen parissa työskenteleviä fysioterapeutteja ja kuntohoitajia 94 (2010: 50). Kunnissa on otettu käyttöön ja juurrutettu mm. seuraavia koulutuksen hyviä toimintatapoja Kunnon Hoitaja-, VertaisVeturi- ja Ulkoiluystävä-koulutukset Koulutuksista tiedottaminen ja koordinointi Kertauspäivät sekä koulutettujen kannustaminen ja palkitseminen Sovelletut koulutuksen hyvät toimintatavat ovat vakiintuneet kaikissa kunnissa yhtä lukuun ottamatta. Tässä kunnassa Ikäinstituutin tarjoamiin kouluttajakoulutuksiin ei ole saatu osallistujia ja näin ollen myöskään paikalliskoulutuksia ei ole voitu järjestää. Muissa kunnissa haasteina on ollut mm. koulutettujen vertaisohjaajien sitoutuminen toimintaan sekä lääkäreiden kanssa tehtävä yhteistyö. Paikalliset tiedotusvälineet suuri voimavara Paikallinen viestintä: Voimaa vanhuuteen -toiminta näkyi vahvasti kuntien viestintävälineissä. Paikallislehdissä kirjoitettiin aiheesta vuonna 2013 yhteensä 55 artikkelia (2011:33) ja verkkojulkaisuissa 10 kertaa (2011:5). Kolmen vuoden aikana paikallislehdet kirjoittivat yhteensä 143 artikkelia Voimaa vanhuuteen -työstä. Jutuissa kerrottiin mm. erilaisista voima- ja tasapainoryhmistä, ulkoilu- ja liikuntatapahtumista, koulutuksista sekä ikäihmisten liikuntaraadeista. Voimaa vanhuuteen -toimintaa esiteltiin verkkosivuilla seitsemässä kunnassa (2011: 1) ja Facebookissa kahdessa kunnassa (2011:0). Iäkkäiden liikuntatoiminta oli koottu liikuntakalenteriin 11 kunnassa (2011:7) ja Voimaa vanhuuteen -esite oli neljässä kunnassa (2011: 3). Liikuntapalveluiden kokoamaan liikuntakalenteriin on koottu kaikki ohjattu avoin toiminta. Se on toimitettu yhteistyötahoille ja julkaistu paikallislehdissä, netissä ja FB:ssa. Muutama iäkäs on itse ottanut yhteyttä sen jälkeen kun paikallislehdessä on ollut juttu toiminnasta. Päättäjille tiedottaminen: Voimaa vanhuuteen -ohjelman työntekijät tekivät kaikkien kuntien toisesta toimintavuodesta (2012) kuntakohtaisen koosteen, jossa tarkasteltiin toiminnassa tapahtuneita muutoksia alkutilanteeseen ja edelliseen vuoteen nähden. Kooste sekä sen pohjalta tehty tiedote lähetettiin kunkin kunnan keskeisille luottamushenkilöille ja virkamiehille. Ikäihmisten liikuntaraati pidettiin kahdessa kunnassa. Raadin keskeisimmistä toiveista ja ehdotuksista tehtiin myös tiedote, joka lähetettiin kunnan päättäjille ja medialle. Ydintoimintojen arviointi Poikkisektorinen yhteistyö on lisääntynyt Voimaa vanhuuteen -työn aikana. Yhteistyöryhmän toiminta onnistui viimeisenä vuonna aiempaa paremmin ja ryhmät jatkavat toimintaansa varsinaisen kehittämistyön päätyttyäkin. Ikäihmisten liikunnan kirjaaminen kaikkien kuntien strategioihin osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneita ja kiinnostuneita asian edistämiseen. Kuntia kannustetaan kirjaamaan Voimaa vanhuuteen -työ näkyviin hyvinvointikertomuksiin. Liikuntaraadit ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi saada ikäihmiset mukaan liikuntatoiminnan kehittämiseen. Joitakin raatien ehdotuksia on viety käytäntöön jo nopealla aikataululla. Muita ehdotuksia otettaneen käyttöön myöhemmin. Raateja aiotaan järjestää Voimaa vanhuuteen -kunnissa jatkossakin. Valtakunnallinen verkostoituminen toteutui mm. yhteisissä tilaisuuksissa. Konkreettiseen yhteistyöhön se johti reilussa kolmanneksessa kunnista. Jatkossakin on tärkeää tarjota verkostoitumisen foorumeita eri puolilta Suomea tuleville kunta- ja järjestötoimijoille. Paikallinen verkostotoiminta on käynnistynyt hyvin. 18

27 Vertais- ja vapaaehtoistoimintaa koordinoidaan lähes kaikissa kunnissa. Ohjelman kuntatoimijoita eri sektoreilta on koulutettu runsaasti. Kuntien yhteistyöryhmien mukaan osallisuus Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on vahvistanut eri ammattiryhmien osaamista: kolmessa kunnassa erittäin paljon, neljässä paljon ja kuudessa melko paljon. Yhteistyöryhmien arvion mukaan ikäihmisten terveysliikuntaan liittyvää tietämys on lisääntynyt kunnissa Voimaa vanhuuteen -työn aikana. Kehittämissuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin 10 kunnassa hyvin ja kolmessa melko hyvin. Yhteistyöryhmien mukaan hoitohenkilökunnan koulutus on tuonut tietoa paitsi hoitajille, niin myös ikäihmisille. Hoitajat osaavat kotikäynneillä kertoa ikäihmisille paremmin liikunnan terveysvaikutuksista. Tietoa on levitetty myös vertaisohjaajien koulutuksissa, erilaisissa seminaareissa sekä paikallislehdissä ja tiedotteissa. Lisääntynyt tietämys näkyy myös toimintaan osallistuneiden määrässä. Tässä on tapahtunut todella paljon kolmen vuoden aikana. Alussa oli vaikea saada iäkkäät ihmiset ymmärtämään liikunnan tärkeydestä. Nyt on ryhmät täysiä ja lisää pitäisi perustaa. Viestinnällä on ollut tärkeä rooli Voimaa vanhuuteen -toiminnan edistämisessä. Paikallismedian kautta on välittynyt viesti niin liikunnan merkityksestä kuin ikäihmisille tarjolla olevasta liikuntatoiminnastakin. Kuntien päättäjiltä on tullut kiitosta heille lähetetyistä, Voimaa vanhuuteen -toiminnasta kertovista tiedotteista. Päättäjät ovat myös suhtautuneet positiivisesti Ikäihmisten liikuntaraateihin Juurtumispolkuja Ikäihmisten terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto ja juurtuminen on edellyttänyt onnistuneita ratkaisuja prosessin eri vaiheissa. Poikkisektorinen yhteistyö on ollut keskeinen onnistumisen edellytys. Hyvien toimintatapojen juurtuminen on vaatinut toimijoiden sitoutumista ja halua tehdä töitä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Voimaa vanhuuteen - kehittämistyön yhteistyömalli on koettu toimivaksi. Ikäinstituutti on tukenut kolmevuotista kehittämistyötä mentoroinnilla (luku 2). Yhteistyöryhmät ovat kirjanneet kehittämis- ja juurrutussuunnitelmaan kuntakohtaiset tavoitteet liikuntaneuvonnan, voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan ja ulkoilun edistämiseksi. Toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet kunnittain kehittämistyön eri vaiheissa. Toimintatapoja on sovellettu paikallisesti, osaksi olemassa olevia rakenteita. Ensimmäisen kuntaryhmän osalta voidaan nostaa esille esimerkiksi Hämeenlinnan ja Kokkolan juurtumispolut. Hämeenlinnassa on onnistuneesti juurrutettu liikuntatoimintaa taloyhtiöihin. Idea lähiliikuntapaikasta omassa taloyhtiössä sai alkunsa iäkkäiltä asukkailta. Toiminta on laajentunut kahdeksaan taloyhtiöön, joissa koulutetut VertaisVeturit ohjaavat liikuntaryhmiä 1-2 kertaa viikossa. Ikäihmiset voivat halutessaan osallistua liikkumiskyvyn testaukseen. Tarpeen mukaan osallistujia ohjataan fysioterapeutin vetämään Voimaa vanhuuteen -ryhmään, jonka jälkeen liikuntaharjoittelua voi jatkaa taloyhtiön ryhmässä. Onnistumisen edellytyksiä ovat olleet ikäihmisten toiveiden ja tarpeiden kuunteleminen, tiedotus toiminnasta taloyhtiöiden asukkaille, vertaisohjaajien rekrytoiminen, koulutus ja toiminnan koordinoiminen sekä sopivat kerhotilat taloyhtiöissä. Kokkolassa on koulutettu ulkoiluystäviä ikäihmisille yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen ja järjestöjen kesken. Ohjattuja kulttuurihautausmaa-kirjasto-kävelykierroksia järjestettiin ikäihmisten liikuntaraadin toiveesta yhteistyössä liikuntapalveluiden, kulttuuritoimen ja seurakunnan sekä oppaiden kanssa. Talviajan kävelyä on järjestetty jalkapallohallissa kolmesti viikossa. Toiminnasta on tiedotettu kaikille yli 75-vuotiaille postitse kotiin lähetetyllä tiedotteella. Onnistumisen edellytyksiä ovat olleet liikuntatoimen työntekijän työajan resursointi osaksi ikäihmisten liikunnan koordinointia, saumaton yhteistyö liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä eri yhdistysten kesken, työnjaosta sopiminen, iäkkäiden osallisuus kehittämistyöhön, tiedottaminen sekä kohderyhmän tavoittaminen. 19