SAUKKO. TEKSTIN LÄHDE KUVA 15

Transkriptio

1 SAUKKO Saukko on uhanalainen laji ja kuuluu petoeläimiin. Kooltaan tämä virtaviivainen näätäeläin on senttimetriä pitkä ja 30 senttimetriä korkea. Saukko voi painaa kolmesta kahteentoista kiloon! Saukon lempipaikka on virtaava vesistö. Suomessa lajia on koko maassa vähän, mutta suojelun ansiosta kanta on hitaasti kasvussa. Saukko syö lähinnä kalaa, mutta ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäät, linnut, ravut, sammakot ja simpukat. TEKSTIN LÄHDE KUVA 15

2 Taskuravut maastoretkellä Taskuravut aloittivat partiokauden reippaasti retkeilemällä. Syksyn ensimmäinen yöretki järjestettiin partiokämpän maastossa. Yövyimme puolijoukkueteltassa. Samaan aikaan kanssamme oli kämpällä tai sen maastossa myös neljä muuta ryhmää retkellä. Vipinää ja vilskettä riitti joka suuntaan, mutta hyvin sinne mahduttiin. Erätaitoja kartuttamassa Retkellämme oli hyvin erähenkistä ohjelmaa. Nukuimme itsepystyttämässä teltassa, harjoittelimme vuolemista ja istuimme illalla nuotiolla. Päivällä kävimme myös suunnistamassa. Jaksoimme urheasti reitin loppuun, vaikka Camillan mielestä ensimmäisten 100m jälkeen olisimmekin voineet jo kääntyä takaisin. Aika ei kuitenkaan hyvästä yrityksestä huolimatta riittänyt kaikkeen, mutta ensi retkellä tulemme harjoittelemaan taitoja, joita emme nyt ehtineet. Esimerkiksi köytösten harjoitteleminen tulee olemaan seuraava haasteemme. Essi, Maruna ja Emilia H. telttaa kasaamassa. Meistäkö kokkeja? Retkemme teemana oli suorittaa Kotikokki -taitomerkki. Lapset valmistivat kaikki ruokansa alusta lähtien itse, ja hyvää kuulemma oli. Parempaa kuin äidin tekemä, joku jopa sanoi. Ruokalistaltamme löytyi juustopastaa ja italianpataa. Illalla paistoimme nuotiolla makkaraa ja vaahtokarkkeja, ja ihailimme lasten valmistelemia hienoja esityksiä. Sunnuntaina kisasimme toisiamme vastaan myös suuressa kokkisodassa. Ruoka-aineksina kaikki saivat seuraavat: tonnikalaa, makaronia, vihannessekoitusta, luonnon jogurttia, hedelmäsalaattia, omenaa ja suklaata. Aikaa oli puolitoista tuntia ja tehtävänä valmistaa sekä pääruoka että jälkiruoka parhaaksi katsomallaan tavalla. Parhaan pääruoan kokkasivat Ksenia, Rebecca ja

3 Maruna. Maukkaimman jälkiruoan valmistivat Emilia H., Nette ja Johanna. Yksi ryhmistä ei kuitenkaan mennyt virran mukana, ja valmisti kokkisodan idean mukaisesti mielikuvituksellisia yhdistelmiä, kuten makaronia suklaakastikkeella. Kekseliäisyydestään palkittiin Camilla, Elina, Emilia L. ja Lotta. Ksenia ja Johanna herkuttelevat Pinjan leipomilla pullilla. Kaikki lapset harjoittelivat retken aikana kokkaustaitoja kiitettävästi. Onnistuneesta retkestä lapset saivat merkin paitaan kiinnitettäväksi sekä reseptikirjan, josta voi olla hyötyä tulevilla retkillä. Essi, Camilla, Ksenia, Rebecca ja Emilia H. leikkivät poikien rakentamassa keinussa. TEKSTI JA KUVAT Kaisa Porkka

4 NÄPPÄRÄSTI NUOTIOLLA Näppärästi nuotiolla -palstalta löydät herkulliset ohjeet retkiltä tuttujen ruokien valmistamiseen. Tämän aterian valmistaminen onnistuu myös liedellä, mutta maistuu varmasti paremmalta nuotion äärellä kokattuna! Syksyiset juurekset a la Susihukat Hiljaiseloa viettävä vaeltajaryhmä Susihukat retkeili aikanaan paljon, ja retkillä tärkeää oli hyvä ruoka. Usein maastoon suunnatuilla retkillä kokeiltiin nuotioruokia, ja herkutteluretkillä pakkiin eksyi sekoitus mukaan tulleita juureksia sopivasti maustettuna. Tämä herkku ei ole pikaruokaa, mutta kypsyy ilman erityistä valvontaa ja täyttää niin lihan- kuin kasvissyöjätkin. Ainekset perunoita porkkanoita punajuuria lanttua rypsiöljyä yrttejä suolaa Pilko juureksia oman makusi mukainen sekoitus ja määrä, noin 4cm pitkiksi, paksuiksi paloiksi. Mitä pienempiä palat ovat, sitä nopeammin ne kypsyvät. Sekoita kupilliseen öljyä erilaisia yrttejä ja mausta suolalla. Pyörittele juurekset öljyssä, ja laita pakkiin niin, että juureksia pystyy kääntelemään siellä. Nosta pakki nuotion reunalle ja anna seoksen muhia, kunnes kaikki palat tuntuvat kypsiltä ja hajoavat hieman. Juurekset maistuvat sellaisenaan esim. sienikastikkeen kanssa, tai lihan lisukkeena. 18 TEKSTI JA KUVA Karla Vallila

5 TUNTURIPÖLLÖJEN RETKI 19

6 VANHA VIISAS AIHKI KESÄN METSÄÄN LOIHTI Viime kesänä nelisentuhatta pääkaupunkiseutulaista partiolaista kokoontuivat piirileirille Jämijärvelle. Vartiovuorelta huimat 110 partiolaista päätti osallistua kesän siisteimpään tapahtumaan: Aihkileirille. Vartiovuoren Pojat ja Vartiovuoren Tytöt majoittuivat Aihkilla samassa savussa, Vartiovuoren Voltissa, huhupuheiden mukaan koko leirin suurimmassa savussa. Matka Aihkille taittui tilausjunalla Rautatientorilta ja jo ensi hetkestä lähtien leirille saavuttuaan leiriläiset innostuivat leiristä, sen teemasta ja koosta. Elämä Aihkilla oli perinteistä leirielämää: aamut alkoivat alaleirimme yhteisillä lipunnostoilla ja päivän ohjelma oli rakennettu ruokailujen ympärille. Sudenpennut ja vartiolaiset kiersivät aamuja iltapäivillä erilaisissa teemoissa, jotka liittyivät esimerkiksi erätaitoihin, veteen, ympäristöteemaan ja liikuntaan. Vartioalisten perinteinen kahden päivän mittainen vaellus, haikki, oli korvattu 24:n tunnin mittaisilla liljoilla. Liljoissa riittikin säpinää, kun vartiolaiset pääsivät pienemmissä ryhmissä viettämään aikaa haluamiensa aktiviteettien parissa. Esimerkiksi makuupussililja, H20 24H -lilja, nahkalilja, supersankarililja ja Kesän lapsi mä oon -lilja olivat vaihtoehtoina vartiolaisten valitessa liljojaan. Leirin yhteiset ohjelmat kokosivat koko leirin yhteen. Avajaiset, yhteinen iltanuotio ja päättäjäiset olivat hengen massatapahtumia äänentoistoineen ja järjestyksenvalvojineen. Hauska ohjelma, yhteislaulut ja -leikit loivat ainutlaatuista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja leiritunnelmaa. Myös alaleirissämme, Jyllissä, vietettiin omaa iltaohjelmaa itäisen Helsingin lippukuntien voimin. Vierailupäivänä, jolloin sudenpennut lähtivät koteihinsa, Aihkin hetkittäinen osallistujamäärä kohosi huippulukemiinsa. Edes jääkylmät suihkuvedet, järven sinilevä ja kaikkialle tunkeutuva hiekkapöly eivät pystyneet pilaamaan Aihkilla vallitsevaa hyvää tunnelmaa ja tekemisen meininkiä. Jokainen leirillä ollut partiolainen teki leiristä juuri sellaisen kuin se oli kesän parhaan viikon. Rakentaa leiriä ohi aikarajojen Aihki-leirin kokoista pientä kaupunkia ei saada pystyyn ilman suurta vapaaehtoisten voimaa. Palvelutehtäväläisille avoin rakennusleiri järjestettiin ennen itse leiriä. Rakennusleirin aikana kohosivat Jämille niin vanerisaunat, alaleiritoimistot kuin käsienpesupisteetkin. Vartiovuorelta

7 rakennusleirillä lihaksiaan kasvatti 15 johtajaa. Myös purettavaa riitti! Haikea fiilis täytti purkajien mielen leirin jälkeen, kun jokainen riuku- ja lankkukyhäelmä purettiin viimeistä köytöstä myöten. Neljä vartiovuorelaista johtajaa purki työnsä tuloksia itse Aihki-leirin jälkeen. Yhteisiin ohjelmiin matkattiin pitkin teitä ja polkuja - ja hiekka pöllysi! TEKSTI JA KUVAT Anna Suntio Aihki alkoi varhain lippukunnissa Lippukunnat aloittivat Aihki-leiriin valmistautumisen jo varhain. Rahaa leirimaksujen pienentämiseen kerättiin yhteistoimin. Aihkiin valmistauduttiin pitämällä koko savun yhteinen savuilta kesäkuussa, kalustoa huollettiin ja hankittiin ja kirjeenvaihtoa käytiin vanhempien ja johtajien välillä. Kevään mittaan johtajat etsivät itselleen sopivia pestejä leirin ajaksi. Vartiovuoren Voltin johtajia olikin pesteissä mm. alaleirin johdossa, johtajahuollossa, ohjelmassa, turvassa, avajaisissa, kahvilassa ja musiikkitiimissä. Mikä ihmeen aihki? Aihki on ikivanha mänty, yksi metsän suurimmista puista. Usein se on selviytynyt metsäpalon koettelemuksista. Muistona siitä saattaa puun juurella nähdä palokoron, joka on kuin suuri ruhje. Missä aihkit kasvavat, siellä metsä on luonnollisimmillaan. Nimestä voidaan hakea vertauskuvia sitkeyteen ja historiaan ja ennen kaikkea tulevaisuuteen. Luonnonläheisyys ja viisaus, joka nimestä huokuu, saa ajattelemaan omaa suhdettaan luontoon sekä antamaansa panosta sen tulevaisuudelle. 21

8 VARTIOKYLÄN KIRKKO 50 VUOTTA vartiovuorelaiset mukana juhlahumussa Vartiokylän kirkko täytti 50 vuotta. VarTy osallistui juhlaviikon järjestelyihin. VarTyn ja VarPon kolotilat ovat vartiokyläläisen partiotoiminnan alusta, vuodesta 1959 lähtien, sijainneet Vartiokylän kirkon kellarissa. Seurakunta on lippukuntien taustayhteisö ja Vartiovuoren partiolippukunnat osallistuivat aktiivisesti kirkon juhlaviikon järjestämiseen. Vartiokylän kirkko on koko kylän keskus ja juhlista haluttiin tehdä kyläläisten näköiset, tarjota kaikille sopivaa ohjelmaa. Juhlaviikon järjestelyihin osallistui monia alueen järjestöjä ja tiivistä yhteistyötä aiotaan jatkaa tulevaisuudessakin! ma 1.9. Aamun koulukirkoissa siunattiin koulunsa aloittaneet, mukana koululaisia vanhempineen ja isovanhempineen muistelemassa omia koulukirkkojaan. Nostalgiaillassa matkattiin kuvin, sanoin ja sävelin vanhaan Vartiokylään. ti 2.9. Vietettiin suurta kunnallisvaali-iltaa, jossa tentattiin itä-helsinkiläisiä kunnallisvaaliehdokkaita. ke 3.9. Istuttiin partiolaisten järjestämällä iltanuotiolla kirkonmäellä, eikä sade haitannut yhtään! to 4.9. Martat perehdyttivät osallistujia sieniin. pe 5.9. Vartsika lauloi ja soi, kun paikalliset muusikot esiintyivät. la 6.9. Vietettiin markkinapäivää, jossa alueen eri järjestöt esittelivät toimintaansa. Ohjelmaan kuului esimerkiksi pomppulinna, kirpputori, kasvinvaihtopiste ja arvohuutokauppa. Partiolaiset mm. keittivät lohisoppaa ja pitivät kahviota sekä soittivat yhteislauluja. su 7.9. Aloitettiin partiolaisten juhlavalla lipunnostolla jonka jälkeen hiljennyttiin yhdessä jumalanpalveluksessa ja juhlittiin kirkkokahveilla. 22 TEKSTI Anna Tikkanen

9 Rakas retkipäiväkirja Tapana on ollut, että jokainen lauma ja vartio pitäisivät omaa päiväkirjaansa joko kokouksistaan tai retkistään. Tämä on kuitenkin unohtunut monelta ryhmältä muun kiireen ja tekemisen keskellä. On aika herättää vanha tapa henkiin mikään ei voita retkipäiväkirjan lukemista vartiotaipaleen loputtua! Muistiin kirjoitetuista kommelluksista ja muista tapahtumista lukemisesta riittää iloa vielä johtajanakin. Otteita Wiikingit-vartion päiväkirjasta kahdeksan vuoden takaa TEKSTI JA KUVA Anna Suntio Lauantai Me (Karo,Aino,Eeva) oltiin suunnistus ryhmä eksyttiin & hävitettiin kartta, mutta se löytyi Eevan taskusta. HÖH. Eevan kenkä jäi kiinni mutaan ja limupullo oli ihan mudassa. T:Aino Me (Anna, Marja ja mä) suunnistettiin koko höskä 2-3 h. Aikaa meni noin 15 min per rasti. Inhottavin oli väli 3-4 sillä matka vei valtavan mutapellon läpi Marja putosi ojaan ja ei meinannu päästä ylös (lähellä rasti 2). Ryhmä kakkosta odotellessa pilailimme. By: Elina Suunnistuksen jälkeen: IHME tapahtui: kun jotkut meistä tuhisivat makuupussissa niin IHME tapahtui. Nennu antoi lihapullia sänkyyn vaikka aina rähjäsi ettei saa syödä mitään siellä. Se avasi ikkunat kun me pyydettii ja hyppi yhellä jalalla kieli ulkona ja hoki venäjää. Sitte me syötii oike käsi sidottuna vihreää makaroonia ja vihreitä lihapullia. Aino ja Anna nukkui IHMEEN aikana. Harmi. Kirjoitti Marja RAXissa (Taulukko syödyistä pizza-, limu- ja jäätelömääristä) Kun sitten lähdettiin Raxista, mentiin H&M:n. Siellä oli kauhea huuto kun me huomattiin se tyttöystävänsä kanssa. Salkkarien ALEKSI!!! Nimmareita pyydettiin varmaan sata, ja se alkoi jo vaikuttaa vähän tympääntyneeltä. Marja ja Elina ei uskaltanu pyytää nimmarii!!!! <3:llä Aino ja Anna

10 LÄVELLÄ LÖRPÖTELTYÄ Oletko kuullut mehukkaan juorun johtajakaveristasi tai muusta partiotutustasi? Ilmianna ystäväsi SuurLörpölle, sähköpostiosoitteeseen Annen punainen pää loistaa taas, ja kauas. Nappaa Anne mukaasi maastoon, niin pysyvät metsästäjät loitolla. Kissanainen on alkanut epäillä turvamiehen pätevyyttä. Miksi Pinja on alkanut hengailla Vuosaaren mäkissä? Liittyykö Kivi asiaan? Vartyn ja samalla Hilparin kirjeenvaihtajien joukko kasvaa vauhdilla. Hötö on loikannut meren yli Washingtoniin, ja Nipen pesue Saksassa on täydentynyt pojalla. Lörppö onnittelee koko perhettä! Annas ei näytä pääsevän irti Meduusoista, vaan neiti on sattumalta bongattu kämpän seudulta samaan aikaan polttiaislauman kanssa. PPTET eli Pahkasiat Puuhastelivat TyöElämään Tutustumisessa. Kuolemankeppi nähty Aihkilla. KaisaP:tä veikataan seuraavaksi KorpitörmäExpressin yllättäjäksi. Matka kämpälle on jo aiemmin taittunut kevyesti pyörällä, ja kuivaharjoitteluna Helsingissä Kaisa tempaisi puolimaratonin. Go Kaisa! Lörppö kiittää ja kumartaa Pakea, joka pitkän aherruksen jälkeen eläköityi Hilparin päätoimittajan pestistä. 24

11 TÄMÄN KUVAN HALUAISIN NÄHDÄ Julkaisemme jokaisessa Hilparissa lukijoidemme lähettämiä hauskoja kuvia. Jos sinulla on kuva, jonka haluaisit nähdä Hilparissa, lähetä se ja lyhyt selvitys kuvasta päätoimittajalle osoitteeseen Pinja kissanaisena Aihkilla kesällä Kuvan ilmiantoi Linda Livola. 25