Infopaketti pitkäaikaishoivan asiakkaalle ja omaisille

Transkriptio

1 1 Infopaketti pitkäaikaishoivan asiakkaalle ja omaisille Infopaketista löydät tietoa seuraavista aiheista: 1. Pitkäaikaiseen ympärivuorokautisen hoivan muodot, palveluun hakeutuminen ja palvelun myöntämisperusteet 2. Asiakasmaksut a) Tehostettu palveluasuminen b) Vanhainkoti (laitoshoiva) 3. Paikan vastaanottaminen 4. Ikäihmisten palveluasumisen asiakasmaksujen alentamisen periaatteet Hämeenlinnassa 5. Eläkettä saavan hoitotuki 6. Eläkkeensaajan asumistuki 7. Toimeentulotuki 8. Liikkumista tukevana palveluna henkilökohtainen taksikortti 9. Inkontinenssituotteet 10. Yhteystiedot Päivitetty 9/2016 Ikäihmisten Asiakasohjausyksikkö Martta Tommila, Eija Vento-Jokinen, Minna Suomalainen, Vuokko Lehtimäki 1

2 2 Pitkäaikaiseen ympärivuorokautisen hoivan muodot, palveluun hakeutuminen ja palvelun myöntämisperusteet Hämeenlinnassa Tavoitteena kotona asuminen Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palvelujen avulla pyritään siihen, että pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan piirissä olisi korkeintaan 8-9 % yli 75-vuotiaista hämeenlinnalaisista (STM laatusuositus). Ikäihmisten palveluissa tavoitteena on tukea iäkkäiden asumista kotona mahdollisimman pitkään hoivapalveluiden ja kuntouttavien palveluiden avulla. Asuin- ja elinympäristön esteettömyys sekä palvelujen läheisyys mahdollistavat arjesta selviytymisen, vaikka toimintakyvyssä olisikin vajeita. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan muodot Ympärivuorokautinen hoiva on kokonaisuus, joka muodostuu vanhainkotihoidosta ja tehostetusta palveluasumisesta. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaalla on vuokrasopimussuhteinen asunto, johon hän saa tarvitsemansa palvelut. Vanhainkotihoiva on laitoshoitoa, johon sisältyy hoiva, asuminen sekä muu ylläpito. Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotihoivan henkilöstömitoituksessa ei ole eroja. Hoivayksiköiden fyysisissä asumisympäristöissä on eroja, osassa yksiköistä on vielä useamman hengen huoneita. Omaisten ja läheisten vierailut ja osallistuminen hoivaan on tärkeää asukkaan hyvinvoinnin tukemiseksi ja sitä pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan. Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan hakeutuminen Hämeenlinnassa iäkkään henkilön kokonaistilanne ja toimintakyky arvioidaan yksilöllisesti ennen pitkäaikaishoivaan siirtymistä. Arvioinnin tekee kotona asuvan henkilön osalta palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Pääsääntöisesti iäkkäällä henkilöllä tulee olla käytettävissään laajat kotihoidon avut sekä mahdollisesti toimintakykyä arvioiva jakso takana ennen pitkäaikaishoivan hakemuksen käsittelyä. Toimintakyvyn arvioinnin tukena Hämeenlinnassa käytetään RAI-mittaristoa palveluohjauksessa sekä kotihoidossa. Muistin osalta käytetään arvioinnin tukena erilaisia muistitestejä. Asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan tarve määritellään aina kokonaisarvioinnin perusteella ja käytössä olevat toimintakykymittarit ovat suuntaa antavia. Moniammatillinen työryhmä (SAS) arvioi pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan tarpeen ja sopivan hoitopaikan, mikäli asiakas täyttää kaupungin pitkäaikaishoivaan siirtymisen kriteerit. Viranhaltijapäätöksen tekee kaupungin SAS-palveluohjaaja, joka on moniammatillisen työryhmän jäsen. Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoivan myöntämisperusteet: Pitkäaikaishoivan myöntämisperusteet ovat samat tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkotihoivassa. Pitkäaikaishoivan asiakkuudet jaetaan karkealla tasolla kolmeen ryhmään: fyysisesti huonokuntoiset ja monisairaat, karkailevat ja vaeltelevat muistisairaat sekä muistisairaat, jotka eivät karkaile. 2

3 3 1. Fyysisesti huonokuntoiset ja monisairaat, ei haittaavaa muistiongelmaa: o asiakas tarvitsee pääsääntöisesti kahden ihmisen apua liikkumisessa o RAI-toimintakykymittari: RAI MAPLe vähintään 4 suuri avuntarve ja RAI CPS arvo vähintään 3 eli kognition keskivaikea heikkeneminen. Tarvitsee apua kaikissa arjen toiminnoissa: pukeminen, wc-käynnit, hygienia, lääkehuolto, ruokailu (ruuan lämmitys, lautaselle asettaminen, pilkkominen, syömisessä auttaminen) o 4-5 kotihoidon käyntiä/vrk, vähintään 80h/kk kotihoidon palveluja. Omaiset ja läheiset voivat täydentää omilla käynneillään tai ostopalveluilla ja vapaaehtoistyön käynneillä. Jos asiakas asuu etäällä palveluista, häntä ohjataan hakeutumaan esim. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiön asuntoihin tai muutoin lähelle palveluita. o omaisten, yritysten ja vapaaehtoistyön palvelumahdollisuudet on kartoitettu ja käytössä o kuntoutumismahdollisuudet ovat kokeiltu 2. Muistisairaat, jotka karkailevat tai vaeltelevat: o asiakas karkailee ja vaeltelee kodin ulkopuolella eikä sen tuomia riskejä voida enää lieventää hoivaan osallistuvien avulla eikä teknologisilla apuvälineillä o asiakas herättää kohtuuttomasti häiriötä ympäristössä ja aiheuttaa vaaratilanteita itselleen tai muille o ei ole aikaan eikä paikkaan orientoitunut o muistin apuvälineet ovat käytössä/mahdollisuudet selvitetty o 4-5 kotihoidon käyntiä/vrk, vähintään 80h/kk kotihoidon palveluja. Omaiset ja läheiset voivat täydentää omilla käynneillään tai ostopalveluilla ja vapaaehtoistyön käynneillä. Jos asiakas asuu etäällä palveluista, häntä ohjataan hakeutumaan esim. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiön asuntoihin tai muutoin lähelle palveluita. o omaisten, yritysten ja vapaaehtoistyön palvelumahdollisuudet on kartoitettu ja käytössä o kuntoutumismahdollisuudet ovat kokeiltu 3. Muistisairaat, jotka eivät karkaile: o täysin ohjattava arjen toiminnoissa o muistin apuvälineet ovat käytössä/mahdollisuudet selvitetty o 4-5 kotihoidon käyntiä/vrk, vähintään 80h/kk kotihoidon palveluja. Omaiset ja läheiset voivat täydentää omilla käynneillään tai ostopalveluilla ja vapaaehtoistyön käynneillä. Jos asiakas asuu etäällä palveluista, häntä ohjataan hakeutumaan esim. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiön asuntoihin tai muutoin lähelle palveluita. o omaisten, yritysten ja vapaaehtoistyön palvelumahdollisuudet on kartoitettu ja käytössä kuntoutumismahdollisuudet on kokeiltu 3

4 4 Asiakasmaksut pitkäaikaishoivassa Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi tarvitsevat jatkuvaa apua ja tukea omatoimiseen asumiseen. Tehostettu palveluasuminen on sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu. Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksuista ei ole erityissäännöksiä asiakasmaksulaissa, vaan kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten lautakunta on määritellyt, että tehostetun palveluasumisen maksuna hoidon ja hoivan osalta peritään kotihoitoa vastaava maksu korkeimman (35 %) maksuprosentin mukaan (laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista). Edellisen lisäksi asukas maksaa palvelumaksun, asumis- ja ruokakustannukset sekä omat lääkekustannuksensa. Hoito- ja asumiskustannuksiin on mahdollisuus saada eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukea Kelalta. Palveluasumisen kustannukset muodostuvat neljästä eri osasta: Asukkaalla on vuokrasopimussuhteinen asunto. Asukas maksaa vuokran suoraan palveluntuottajalle tai kiinteistön omistajalle. Hoidon ja hoivan maksu, joka määräytyy asiakkaan bruttotulojen ja hoitoon käytetyn ajan perusteella. Hoitoajaksi määritetään aina vähintään 50 h kuukaudessa. Maksun määräytyminen vastaa säännöllisen kotihoidon maksua. Asukkaan bruttokuukausituloista (tulot ennen verotusta) vähennetään 573 euroa. Tästä jäljelle jäävästä summasta hoivamaksun suuruus on 35 prosenttia kuukaudessa. Bruttotuloiksi lasketaan asukkaan saamat eläkkeet, eläkettä saavan hoitotuki sekä pääomatulot. Ympärivuorokautisen hoidon palvelumaksu on 60,00 euroa/kk. Summaan sisältyy esim. turvapuhelin, hälytysjärjestelmä, yhteisten tilojen kalustus, tarvikkeet ja henkilökunnan ympärivuorokautinen saatavuus. Ateriat maksavat 14,10 euroa päivässä. Vuokrasopimuksen tekee ja vuokran perii hoivapalveluyrittäjä tai kiinteistön omistaja. Hämeenlinnan kaupunki laskuttaa asiakasmaksun hoidosta, ympärivuorokautisen hoidon palvelumaksun sekä ateriamaksut kuukausittain. Mikäli omat tulot ja varallisuus eivät riitä kyseisiin maksuihin, voi niihin hakea maksualennusta asiakasohjauksen sosiaalityöntekijältä. Ikäihmisten lautakunta edellyttää, että asiakas on hakenut ensisijaisia tukimuotoja kuten Kansaneläkelaitokselta eläkettä saavan hoitotukea ja eläkkeensaajan asumistukea. Lääkkeet ja kaikki muut henkilökohtaiset tarvikkeet asukas maksaa itse. 4

5 5 Vanhainkodin asiakasmaksut Vanhainkotihoiva on sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa. Vanhainkotihoiva on tarkoitettu ikäihmisille, jotka toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi tarvitsevat jatkuvaa apua ja tukea omatoimiseen asumiseen. Mikäli tuleva pitkäaikaispaikka on vanhainkoti, asiakasmaksu määräytyy laitoshoidon asiakasmaksulain säännösten mukaan. Asiakasmaksu on 85 % hoidossa olevan nettokuukausituloista. Jos paikan saanut on asunut välittömästi ennen hoidon alkamista yhteistaloudessa ja tulot ovat suuremmat kuin kotiin jäävän puolison niin maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia yhteenlasketuista tuloista. Paikan vastaanottaminen Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa ikääntyneille asukkailleen laadukkaita pitkäaikaishoivan asumispaikkoja sopimusyksiköissä. Hoivapaikka pyritään tarjoamaan lähipalveluperiaatteella. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Asiakkaan/omaisen tulee vastaanottaa heille ilmoitettu ympärivuorokautinen hoitopaikka viimeistään kolmen päivän (3 pv) kuluttua siitä, kun tieto vapautuneesta paikasta on toimitettu asiakkaalle/omaiselle. Asunnon vuokra alkaa muuttopäivänä tai viimeistään neljäntenä päivänä siitä, kun SAS-palveluohjaaja on ilmoittanut asiakkaalle/omaiselle vapautuneesta hoitopaikasta. Palvelumaksu alkaa siitä päivästä, kun asiakas muuttaa hoitopaikkaan. Mikäli asiakas ei itsestään johtuvista syistä halua ottaa tarjottua paikkaa vastaan, hänen pitkäaikaishoivan toimeenpano päättyy. Asiakkaalla on kuitenkin aina mahdollisuus saada palveluseteli itse valitsemaansa hoitopaikkaan, mikäli hän täyttää kaupungin pitkäaikaishoivan kriteerit. Lisätietoja saatte Ikäihmisten Asiakasohjausyksiköstä. SAS-palveluohjaaja, Alli Harald, (03) , alli.harald@hameenlinna.fi Ikäihmisten palveluasumisen asiakasmaksujen alentamisen periaatteet Hämeenlinnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (11 ) mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Asiakkaan hoitopaikka määräytyy asiakkaan tarvitseman hoidon ja palvelujen tarpeen sekä käytettävissä olevien vaihtoehtojen mukaan. SAS-palveluohjaaja päättää SAS-työryhmän 5

6 6 esityksestä tarkoituksenmukaisimman hoitopaikan myöntämisestä. Asiakas ei voi valita hoitopaikkaa palveluasumisen ja laitoshoidon välillä esim. taloudellisin perustein. Maksualennukset ja -vapautukset perustuvat toimeentulotukinormeihin. Jos asiakkaan tulot ja varallisuus eivät riitä asumisen kuluihin, perittäviin maksuihin ja muihin pakollisiin menoihin, hänelle voidaan myöntää alennusta kaupungin perimistä maksuista. Maksujen alentaminen edellyttää, että asiakas on hakenut ensisijaiset tukimuodot kuten eläkkeensaajan hoitotuen ja asumistuen. Kelan asumistuki ja hoitotukipäätös tulee liittää maksuvapautushakemuksen liitteeksi. Niissä tilanteissa, joissa toinen puolisoista muuttaa palveluasumiseen ja toinen jää omaan kotiin, taloudellista tilannetta arvioidaan molempien puolisoiden osalta. Tämä arvio tehdään toimeentulotukilaskelmaa hyväksi käyttäen. Mikäli toisen puolison omat tulot eivät riitä kattamaan kaikkia hänen kulujansa taikka hän ei pysty osallistumaan perheen yhteisen talouden menoihin, toisella puolisolla on kykynsä mukaan velvollisuus ottaa osaa puolisonsa elatukseen ja vastata yhteisistä menoista (avioliittolaki 46 ). Palveluasumisen asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen periaatteet (Ikäihmisten lautakunta IKLA, ) 1. Maksukyky arvioidaan toimeentulotukilaskelman perusteella, jossa huomioidaan asiakkaan todelliset tulot, menot, säästöt ja varallisuus. Laskelmassa käyttövaraksi lasketaan toimeentulotuen perusosasta 51 %, joka on tällä hetkellä 247,60 euroa kuukaudessa. Käyttövaraan sisältyvät asiakkaan henkilökohtaiset menot mm. Kelan lääkekaton omavastuuosuus, hoitotarvikkeet ja inkontinenssituotteet mikäli niitä ei ole myönnetty kaupungin kustantamana hoitotarvikejakelusta. Enintään euron säästöt tai varallisuus eivät estä maksualennuksen saamista, jos asiakkaan säännölliset kuukausitulot ovat välttämättömiin menoihin nähden riittävän alhaiset alennuksen saamiseksi. Taloudellisen tarveharkinnan lisäksi maksuja voidaan alentaa tai ne voidaan jättää perimättä myös huollollisista syistä. 2. Mikäli asiakkaan tilanne vaatii omaisuuden realisoimista, vuokraamista tmv., varataan siihen aikaa enintään 6 kuukautta. Tälle ajalle myönnetään laskelman mukaisen vajeen verran alennusta asiakasmaksuista. 3. Asiakasmaksupäätökset tarkistetaan kerran vuodessa ja niissä tilanteissa, jos asiakasmaksut muuttuvat tai asiakkaan maksukyky muuttuu oleellisesti. Lisätietoa maksualennuksen mahdollisuudesta saatte Ikäihmisten Asiakasohjausyksiköstä. Sosiaalityöntekijä Eija Vento-Jokinen, (03) , eija.vento-jokinen@hameenlinna.fi 6

7 7 Eläkettä saavan hoitotuki (Kela) Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä arjessa sekä vahvistaa hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Hoitotukea voi saada, mikäli asiakkaan toimintakyvyn voidaan arvioida olevan sairauden tai vammaisuuden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta tai ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Hoitotukea ei voi saada, jos saa pelkästään osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä. Toimintakyvyn heikentymisellä ei tarkoiteta työkyvyn heikentymistä. Pelkkä avuntarve esimerkiksi kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen. Erityiskustannukset voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi. Hoitotuen määrä Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukea tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Perushoitotuki 62,25 e/kk Perushoitotukea voi saada, jos tarvitsee vähintään viikoittain apua henkilökohtaisissa toiminnoissasi tai ohjausta ja valvontaa niissä. Jos on pelkästään avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa, hoitotukea ei voida myöntää. Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen. Korotettu hoitotuki 154,96 e/kk Korotettua hoitotukea voi saada, jos tarvitsee joka päivä aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toiminnoissasi (esim. syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä) tai jos tarvitsee huomattavissa määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Korotettua hoitotukea voi saada myös, jos on avun tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella oikeus perushoitotukeen ja sairaus tai vamma aiheuttaa vähintään tuen verran erityiskustannuksia. Ylin hoitotuki 327,67 e/kk Ylintä hoitotukea voi saada, jos tarvitsee ympärivuorokautista toisen henkilön hoitoa ja valvontaa etkä pärjää yksin kuin lyhyen aikaa. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen. 7

8 8 Tulojen ja muiden tukien vaikutus hoitotuen määrään Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Jos kuitenkin asiakas saa saman sairauden tai vamman takia tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmästä maksettavaa hoitotukea tai haittalisää tai vammaistukea vastaavaa etuutta ulkomailta, vammaistuesta voidaan vähennetään toisen etuuden määrä. Hoitotuen hakeminen Hoitotukihakemus (EV256) tulee täyttää ja tulostaa sekä liittää hakemukseen mahdollisimman tuore lääkärinlausunto C (ei puolta vuotta vanhempi) tai B-lääkärinlausunto, jos siitä ilmenevät hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot. Halutessa voi liittää mukaan myös asuinkunnan sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän tai muun tilanteen tuntevan henkilön antama selvitys avuntarpeesta, käyttämistä palveluista ja erityiskustannuksista. Mikäli ilmoittaa sairaudesta tai vammasta aiheutuneita kustannuksia, tulee liittää mukaan tarvittavat kuitit tai selvitykset erityiskustannuksista. Luettelon tarvittavista liitteistä saat hakemuksen viimeiseltä sivulta. Tukea voi hakea takautuvasti enintään puolen vuoden ajalta. Mikäli tuki on myönnetty määräajaksi, jatkoa voi hakea Kelan lähettämällä esitäytetyllä lomakkeella tai täyttää ja tulostaa hoitotukihakemuksen / vammaistukihakemuksen (EV256). Kela lähettää asiakkaalle esitäytetyn lomakkeen kahta kuukautta ennen kuin tuen on määrä loppua. Jatkohakemus kannattaa toimittaa mahdollisimman nopeasti Kelaan, jotta tukeen ei tule katkosta. Jatkohakemuksen tulee liittää uusi lääkärinlausunto tai muu selvitys terveydentilasta. Kela korvaa jatkohakemuksiin tarvittavat C-todistukset. Hakemuksen voi toimittaa liitteineen mihin tahansa Kelan toimistoon. Jatkohakemus tulee tehdä viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen hoitotuen päättymisestä. Hoitotuelle voi hakea korotusta lomakkeella EV 256. Hoitotuen korotushakemukseen tarvitaan yleensä uusi lääkärinlausunto, paitsi silloin kun korotusta haetaan erityiskustannusten perusteella. Eläkkeensaajan asumistuki (Kela) Eläkkeensaajan asumistukea voi saada, kun asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Jos puolisot saavat molemmat eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavia eläkkeitä tai korvauksia, tulee eläkkeensaajan asumistukea hakea yhteisesti. Tällöin Kela maksaa tuen puolisoille puoliksi. Mikäli puolisolla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen, Kela maksaa koko tuen hänelle. Kela voi maksaa tuen myös vuokranantajalle. Eläkkeensaajan asumistuen määrään vaikuttavat monet asiat, joten sen arvioiminen voi olla vaikeaa. Mikäli on pienituloinen eikä ole oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, voi hakea 8

9 9 yleistä asumistukea. Jos samassa asunnossa asuu muita henkilöitä, jotka eivät ole oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen, voi hakea yleistä asumistukea. Eläkkeensaajan asumistuen hakeminen Eläkkeensaajan asumistukihakemuksen (AE1) voi täyttää, tulostaa ja postittaa sen liitteineen Kelaan tai jättää sen mihin tahansa Kelan toimistoon. Hakemukseen tulee liittää selvitys asumismenoista (vuokrasopimus, vuokran tai vastikkeen maksukuitti tai muu maksutosite), selvitys omista ja puolison tuloista ja omaisuudesta sekä selvitykset veloista ja velkojen koroista. Eläkkeensaajan asumistukea voi hakea uudelleen, kun vaihtaa asuntoa, perhesuhteet muuttuvat (avioliitto, avoliitto, parisuhteen rekisteröinti, avioero tai avoliitto purkautuu). Asumistukeen tulee hakea muutosta myös jos asumismenot muuttuvat 184 e/v tai enemmän, hakijan (tai puolison yhteenlasketut) vuositulot kasvavat 919 e/v tai enemmän, hakijan (tai puolison yhteenlasketut) vuositulot pienenevät 460 e/v tai enemmän tai mikäli puolison oikeus asumistukeen alkaa tai päättyy. Mikäli asumistuen myöntämisestä tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta, Kela lähettää asiakkaalle etukäteen eläkkeensaajan asumistukihakemuksen. Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi, joka turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnasta saaduilla tuloilla tai muilla tuloillaan tai varoillaan. Toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Hämeenlinnassa toimeentulotukea haetaan tehostetussa palveluasumisessa asuville kirjallisella hakemuksella. Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen vähintään välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä oman alueen sosiaalityöntekijään, yhteystiedot jäljempänä. Liikkumista tukevana palveluna henkilökohtainen taksikortti Sosiaalihuoltolain (23 ) mukaan esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne, on ensisijainen tapa järjestää kaikille kuntalaisille soveltuva liikkuminen. Liikkumista tukevana palveluna henkilökohtainen taksikortti myönnetään Ikäihmisten asiakasohjausyksikön palveluohjaajan tai sosiaalityöntekijän tekemän palvelutarpeen selvittämisen sekä hakemuksen perusteella. Palveluohjaaja/sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa pyytää asiakasta toimittamaan myös terveydenhuollon henkilön lausunnon. Hakija pystyy nopeuttamaan palvelun myöntämistä huolehtimalla, että hakemus on hyvin täytetty ja liitteet ovat hakemuksen mukana 9

10 10 Henkilökohtaisen taksikortin hakeminen Henkilökohtainen taksikortti liikkumista tukevana palveluna voidaan myöntää vasta sitten, kun hakemus on asianmukaisesti täytetty ja tarvittavat liitteet (2 kpl) ovat hakemuksen mukana. Hakemus käsitellään kahden kuukauden kuluessa. Tuloselvityslomake Terveydenhuoltohenkilön lausunto liikkumista tukevan palvelun hakemista varten (palveluohjaaja tarvittaessa pyytää) Palvelun myöntäminen Henkilökohtainen taksikortti myönnetään Ikäihmisten asiakasohjausyksikön palveluohjaajan tai sosiaalityöntekijän tekemään selvityksen sekä saapuneen hakemuksen perusteella. Henkilökohtainen taksikortti voidaan myöntää liikkumista tukevana palveluna henkilölle, mikäli hänellä on sairauksista tai ikääntymisestä johtuvia vaikeuksia käyttää palvelu- tai kutsuliikennettä, alueella ei toimi palvelu- tai kutsuliikennettä eikä asiakkaan toimintakyky arvioinnin mukaan mahdollista palvelu- tai kutsuliikenteen käyttöä. Lopullinen päätös tehdään aina asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen arvion perusteella. Asiakkaalle tehdään aina kuljetuspalveluhakemuksesta (myönteinen tai kielteinen) valituskelpoinen päätös. Palvelun myöntämiseen vaikuttavat myös hakijan sekä mahdollisen puolison tulot ja varallisuus lautakunnan asettamien tulo- ja varallisuusrajojen mukaisesti. Henkilökohtaisen taksikortin käyttö ja aluerajat Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja voidaan myöntää asiointi- ja virkistysmatkoihin. Kuljetuspalvelua ei saa käyttää lääkärissäkäynti-, sairaala- tai kuntoutusmatkoihin, joihin on mahdollisuus hakea korvausta muun lainsäädännön mukaisesti esimerkiksi KELA:sta. Henkilökohtainen taksikortti on käytettävissä oman kaupunginosan alueella (Hauho, Kanta- Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos). Yhdensuuntainen matka voi olla korkeintaan 45 km). Hakijalle myönnetyistä yhdensuuntaisista matkoista kaksi (2) voi suuntautua oman kaupunginosan ulkopuolelle asiakkaan vapaan valinnan mukaisesti (yhdensuuntainen matka voi olla korkeintaan 45 km). Myönnettyjen matkojen lukumäärä riippuu tuloista seuraavasti: 1. 8 kpl yhdensuuntaista matkaa (maksimimäärä) yksinasuvan bruttotulot enintään 1250 /kk, pariskunta 2200 /kk 2. 6 kpl yhdensuuntaista matkaa yksinasuvan bruttotulot enintään 1300 /kk, pariskunta 2350 /kk 3. 4 kpl yhdensuuntaista matkaa yksinasuvan bruttotulot enintään 1400 /kk, pariskunta 2500 /kk 4. 2 kpl yhdensuuntaista matkaa yksinasuvan bruttotulot enintään 2000 /kk, pariskunta 3000 /kk 10

11 11 Mikäli yksinasuvan asiakkaan bruttotulot ovat yli 2000 /kk, tai pariskunnan bruttotulot yli 3000 /kk, henkilökohtaista taksikorttia ei myönnetä, koska siinä tapauksessa asiakkaan arvioidaan pystyvän vastaamaan tarvitsemiensa kuljetuspalveluiden järjestämisestä itse. Kotitalouden varallisuusraja on (varallisuutena ei oteta huomioon asiakkaan omassa käytössä olevaa vakituista asuntoa), jonka jälkeen sosiaalihuoltolain mukaista palvelua ei myönnetä, koska siinä tapauksessa asiakkaan arvioidaan pystyvän vastaamaan tarvitsemiensa kuljetuspalveluiden järjestämisestä itse. Mikäli kotitaloudessa on käytettävissä auto, henkilökohtaista taksikorttia ei pääsääntöisesti myönnetä. Kuljetuspalvelusta peritään alueella voimassa olevan Matkahuollon linja-autotaksan mukainen omavastuuosuus. Sotainvalideille (vähintään 15 % haitta-aste) myönnetään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Hämeenlinnan alueella ilman omavastuuosuutta. Lisätietoja hakemisesta: Ikäihmisten palveluneuvonta, puh (arkisin klo 9-16) sekä alueelliset palveluohjaajat (arkisin klo 10-11). Inkontinenssituotteet Inkontinenssituotteita jaetaan, jos on kyseessä vaikea tai keskivaikea virtsainkontinenssi, ja asiakasta hoitava lääkäri on asian kirjannut asiakkaan hoitotietoihin. Jaettavat tuotteet on valittu sen mukaisesti. Lievään virtsankarkailuun, kuten tiputteluun tai ponnistusinkontinenssiin, tarkoitettuja tuotteita ei ole jakelun piirissä. Potilaan vähimmäistarve tulee olla kaksi tai useampi paksua vaippaa vuorokaudessa. Enintään vaippoja annetaan 4/vrk ja enintään kahta erityyppiä (päivä- ja yövaippa). Aikuisten teippivaipat annetaan runsaasti kasteleville vuodepotilaille. Inko-housuja annetaan enintään 2/vrk. Hygieniahousuja, joita käytetään yhdessä muotovaipan kanssa, annetaan tarvittaessa enintään 5 kpl/3 kk. 11

12 12 Yhteystiedot Ikäihmisten Asiakasohjausyksikkö Palveluneuvonta Palveluneuvojilta saa ikäihmisiä koskevaa yleisneuvontaa kaupungin, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluista sekä tietoa erilaisista ateriapalveluista. p , arkisin Palveluneuvojat ovat tavattavissa ilman ajanvarausta Palvelupiste Kastellissa. Palveluohjaus Alueelliset palveluohjaajat ohjaavat ikäihmisiä julkisiin, yksityisiin ja kolmannen sektorin palveluihin. Kotikäynneillä palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät selvittävät ikäihmisten palvelutarpeita ja auttavat palveluiden järjestämisessä. Hämeenlinna on jaettu viiteen alueeseen, joilla on omat palveluohjaajat. Palveluohjaajien puhelinaika asiakkaille ja omaisille on arkisin klo Alue 1: Linnanniemi, Keskikaupunki, Asemanseutu, Kantola (alue 1) puh Alue 2: Myllymäki, Nuppola, Kankaantausta, Virveli, Hattelmala, Miemala, Kirstula, Pikku- Parola, Viisari, Ojoinen-Puistomäki, Kauriala (alue 2) puh Alue 3: Renko, Kalvola, Vuorentaka, Hirsimäki, Nummi-Voutila, Jukola, Luolaja, Loimalahti (alue3) puh Alue 4: Sairio, Papinniitty, Hätilä, Idänpää, Katinen, Kukostensyrjä, Paavolankulma, Velssi- Kankainen, Katuma, Käikälä, Harviala, Paikkala, Äikäälä (alue 4) puh Alue 5: Lammi, Tuulos, Hauho (alue 5) puh Ikäihmisten sosiaalityöntekijä (koko kaupunki) Eija Vento-Jokinen, , arkisin klo 9-10 Asiakasohjausyksikön päällikkö, vs. Vuokko Lehtimäki, , arkisin klo