Ohjelmiston laadunhallinta. Marko Komssi. Helsinki Ohjelmistotuotantov lineet-seminaari HELSINGIN YLIOPISTO
|
|
- Leena Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjelmiston laadunhallinta Marko Komssi Helsinki Ohjelmistotuotantov lineet-seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenk sittelytieteen laitos
2 ii Ohjelmiston laadunhallinta Marko Komssi Ohjelmistotuotantov lineet-seminaari Tietojenk sittelytieteen laitos Helsingin yliopisto , 13 sivua Ohjelmiston laatu on k sitteen moniulotteinen. Esimerkiksi ohjelmoijan kannalta yksinkertainen ja testattava ohjelmisto on laadukas. T m ei yksin n riit k ytt j lle, joka voi arvioida ohjelman laatua vaikkapa k ytt j rjestelm n toimivuuden perusteella. Vasta kun laadun tarkastelun n k kulma on valittu, ohjelmiston laatua voidaan kehitt halutulla tavalla. Ohjelmiston laatua on kyett v mittaamaan. T t varten on kehitetty malleja, joiden avulla kartoitetaan ohjelmiston laatuun vaikuttavat ohjelmiston ja k ytt ymp rist n ominaisuudet. N it ominaisuuksia, kuten ohjelman testattavuutta ja k ytett vyytt, kutsutaan laatutekij iksi ja -kriteereiksi. Jotta laadunhallinta vastaisi optimaalisesti ohjelmistoja tuottavan yrityksen tarpeita, ohjelmiston tulee sopia yrityksen strategisiin tavoitteisiin ja tuotantoprosessin on oltava taloudellisesti kannattava. Laadunhallinnan menetelmi, kuten Total Quality Management, TQM, k ytt m ll pyrit n parantamaan yrityksen kyky tuottaa laadukkaita ohjelmistoja. Aiheluokat (Computing Reviews 1998): D.2.8, D.2.9, K.6.3, K.6.4 Avainsanat: ohjelmiston laatu, laatumallit, laadunhallinta
3 Sis lt iii 1 Johdanto 1 2 Ohjelmiston laadun tarkastelun n k kulmat Ylivertainen ja k ytt j n n k kulma : : : : : : : : : : : : : : : : : : Tuotannollinen ja tuotteen n k kulma : : : : : : : : : : : : : : : : : Arvopohjainen n k kulma ja n k kulman valinta : : : : : : : : : : : 3 3 Ohjelmiston laadun mallintaminen Hierarkkiset mallit ja laatustandardit : : : : : : : : : : : : : : : : : : COQUAMO-malli : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 6 4 Laadunhallinta ja sen vaikutus liiketoimeen TQM : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Ohjelmiston laatu ja liiketoimi : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 9 5 Yhteenveto 10 L hteet 12
4 1 Johdanto 1 Ohjelmistojen m r n kasvaessa on syyt kiinnitt entist enemm n huomiota ohjelmistojen laatuun. Kehitysty ss on arvioitava, pystyv tk k ytetyt tekniikat parantamaan ohjelmiston laatua. Lis ksi on selvitett v, kasvattavatko laadun parantamiseen k ytetyt resurssit tuotteen myynti ja markkina-alueita eli onko laadukas ohjelmisto hyv sijoitus. Monet ohjelmistojen laadun parantamiseen kohdistuneet pyrkimykset ovat ep onnistuneet, koska laadun hallinnan tuomaa etua ei ole kyetty osoittamaan [KiP96]. Siksi on l ydett v oikea l hestymistapa ohjelmistojen laadun parantamiseen. Laatu merkitsee eri asioita eri ihmisille. Laadun tarkastelun n k kulma vaikuttaa siihen, kuinka laatu m ritell n. Ohjelmiston laadun m ritt mist varten on laadittu viisi n k kulmaa, joita k sitell n luvussa 2. Ohjelmiston laatua t ytyy kyet mittaamaan, jotta tuotantoprosessin ja ohjelmiston laadun kehitys voitaisiin arvioida [KiP96]. Ohjelmistojen laadun mittaamiseksi ja vertailemiseksi tutkijat ovat rakentaneet malleja, jotka muodostuvat laadun eri ominaispiirteist. Ominaispiirteit ovat muun muassa toimivuus, luotettavuus, k ytett vyys, tehokkuus, yll pidett vyys ja siirrett vyys. Mallien ja standardien laatimisessa on kuitenkin yleisi ongelmia. Ohjelmiston laatumalleista ja standardeista kerrotaan luvussa 3. Ohjelmiston laatua tarkasteltaessa on kiinnitett v huomiota my s siihen, kuinka kannattavaa panostus ohjelmiston laatuun on liiketoimelle. Liiketoimelle asetetut tavoitteet ratkaisevat, kuinka suuria puutteita ollaan valmiit hyv ksym n ohjelmiston laadussa. Jokaisen organisaation tulisi m ritell laadun merkitys ja tehd p t s toimenpiteist, joilla laatua mitataan. Vain silloin voidaan p tell, onko laadukas ohjelmisto hyv liiketoimi. Luvussa 4 kerrotaan laadunhallinnan menetelmist ja laadukkaan ohjelmiston vaikutuksesta liiketoimen kannattavuuteen.
5 2 Ohjelmiston laadun tarkastelun n k kulmat 2 Ohjelmiston laatu on monimutkainen ja -ulotteinen asia, jota voidaan tarkastella viidest eri n k kulmasta [Gar84]. N m ovat ylivertainen n k kulma, k ytt j n n k kulma, tuotannollinen n k kulma, tuotteen n k kulma ja arvopohjainen n k kulma. N k kulmat ovat usein ristiriidassa toisiinsa n hden [Gil92]. Ohjelmiston suunnittelijalla on erilainen n kemys ohjelmiston laadusta kuin esimerkiksi k ytt j ll. Suunnittelijan vaatimuksia ohjelmistolle ovat esimerkiksi tarkat spesikaatiot, tekninen tarkkuus ja yll pidett vyys. Toisaalta k ytt j n toivomukset ovat muuttuvat, joten tarkkojen spesikaatioiden tekeminen hankaloituu. T ss luvussa kerrotaan, mit ohjelmiston laadun eri n k kulmat tarkoittavat. 2.1 Ylivertainen ja k ytt j n n k kulma Ylivertaisessa n k kulmassa laatu voidaan tunnistaa mutta sit ei voida m ritell [Gar84]. Ohjelmistoissa ylivertainen n k kulma tarkastelee laatua, jota tavoitellaan mutta jota ei voida t ydellisesti toteuttaa [KiP96]. Ohjelmistoprojekteissa on yleens taloudellisia ja ajallisia rajoitteita, jotka v hent v t t m n n k kulman k ytt. N k kulma on my s ep suosittu pulmallisuutensa vuoksi [Gil92]. Toisin kuin ylivertainen n k kulma, k ytt j n n k kulma on konkreettinen. K ytt j n n k kulman perustana ovat tuotteen sellaiset ominaisuudet, jotka n kyv t k ytt j lle [KiP96]. Ylivertaisen n k kulman tapaan k ytt j n n k kulma on haastava, sill k ytt j tarkastelee laatua omien tarpeidensa mukaan. Koska tarpeet vaihtelevat eri k ytt jill, laadun mittaus vaikeutuu. Usein k ytt j arvioi laatua tuotteen toimintavarmuudella [KiP96]. T ll tarkoitetaan aikaa, jonka ohjelma toimii kaatumatta tai ilman virheellist toimintoa. K ytt j kiinnostaa my s tuotteen k ytett vyys, joka tarkoittaa esimerkiksi tuotteen helppoa asennusta ja k yt n oppimista. Suunnittelu- ja analyysivaiheessa on pystytt v muuttamaan k ytt j n tarpeet spesikaatioksi ja suunnitelmaksi. K ytt j n
6 n k kulma m rittelee, kuinka hyvin k ytt j n vaatimukset ja ohjelmiston suunnittelu vastaavat toisiaan [Gar84] Tuotannollinen ja tuotteen n k kulma Tuotannollinen n k kulma m rittelee, vastaako ohjelma spesikaatiota [Gar84]. Tuotannollinen n k kulma keskittyy tuotteen laatuun valmistuksen aikana ja julkaisun j lkeen [KiP96]. Tarkoituksena on saada ohjelma laadukkaaksi alusta alkaen ja v ltt muutoksia tuotteen eri kehitysvaiheissa erityisesti julkistamisen j lkeen. Tuotannollinen n k kulma on suosituin, koska se on helpoin n k kulma toteuttaa ohjelmistossa [Gil92]. T m n n k kulman pohjalta on toteutettu monia laadunhallintamenetelmi, kuten CMM (engl. Capability Maturity Model) ja TQM (engl. Total Quality Management). Tuotannollinen n k kulma voi johtaa siihen, ett laadun arviointi j t ysin riippumattomaksi itse tuotteesta ja laadun mittaus keskittyy ainoastaan tuotantoprosesseihin [KiP96]. P invastoin kuin tuotannollisessa n k kulmassa, tuotteen n k kulmassa l hestyt n ohjelmiston toimintaa sis lt p in. Tuotteen n k kulmassa laatu sidotaan tuotteelle ominaisiin piirteisiin [Gar84]. N k kulman kannattajat uskovat, ett mittaamalla ja kontrolloimalla tuotteen sis isi ominaisuuksia eli ohjelman laatukriteerej, saadaan tuloksena parantunut ohjelman k ytt ytyminen. Ohjelmiston laadun mittaaminen laatukriteereill on houkuttelevaa, koska laatukriteerit tarjoavat puolueettoman kuvan ohjelmiston laadusta [KiP96]. Kuitenkaan ei ole pystytty vahvistamaan, ett laatu tuotteen sis isiss ominaisuuksissa takaisi laadun tuotteen k ytett vyydess. T st ongelmasta johtuen on rakennettu malleja, joiden avulla pyrit n l yt m n yhteys tuotteen n k kulman ja k ytt j n n k kulman v lille. 2.3 Arvopohjainen n k kulma ja n k kulman valinta Arvopohjainen n k kulma poikkeaa laatutavoitteeltaan muista n k kulmista. Arvopohjaisessa n k kulmassa laatua kehitet n sen mukaan, paljonko asiakas on val-
7 4 mis maksamaan laadusta [Gar84]. N k kulma auttaa l yt m n kulujen ja laadun v lisen optimin. Arvopohjainen n k kulma on itse asiassa kompromissi muista n k kulmista [KiP96]. Ohjelmistojen hankinnoista p tt vill tahoilla on toisenlainen arvopohjainen n k kulma. Heit kiinnostaa tuotteen bisnesarvo eli he vertaavat maksamaansa hintaa tuotteen antamaan hy tyyn. Luvussa 4.2 pohditaan laadukkaan ohjelmiston vaikutusta liiketoimeen. Asiakkaat ja markkinoijat tarkastelevat laatua k ytt j n n k kulmasta, tutkijat tuotteen n k kulmasta ja ohjelmiston kehitt j t tuotannollisesta n k kulmasta [KiP96]. Jos n k kulmien eroja ei selv sti tunneta, v rink sitysten mahdollisuus on suuri. Arvopohjaisen n k kulman avulla voidaan v hent n k kulmien v lisi eroja. 3 Ohjelmiston laadun mallintaminen Ohjelmistosuunnittelussa ohjelmiston laatuun vaikuttavia ominaisuuksia esitet n laatumalleilla [CaH93]. Malli kuvaa tarkasteltavan olion yksityiskohtaisesti esitt m ll olion ominaisuuksien keskeisimm n osajoukon mallissa j tet n k sittelem tt ne olion ominaisuudet, joilla ei ole olennaisesti merkityst ohjelmiston laadun arvioinnissa. Ohjelmiston laatumallit koostuvat laatutekij ist, laatukriteereist ja laadun mittareista [Kit87]. Laatutekij t (engl. quality factor) m rittelev t ohjelmiston laadulta vaadittavat ominaisuudet ohjelmiston k ytt j n n k kulmasta. N it ovat esimerkiksi tehokkuus, luotettavuus ja muokattavuus. Laatukriteereist (engl. quality criteria) riippuu, toteutuuko laatutekij : esimerkiksi laitteiston tehokkuus vaikuttaa tehokkuus-laatutekij n toteutumiseen. Kriteereit mitataan ohjelmiston laadun mittareilla (engl. quality metrics). Mallissa m ritell n mittareiden v liset yhteydet [FrT96]. T ss luvussa kuvataan ohjelmistojen laatumalleja, joiden avulla mitataan laadun eri piirteit.
8 5 3.1 Hierarkkiset mallit ja laatustandardit Suuri osa laatumalleista on luonteeltaan hierarkkisia. Ensimm iset hierarkkiset laatumallit syntyiv t 1970-luvun loppupuolella [Gil92], jolloin mitattavien mallien tarve oli suuri. T ll in syntyneet mallit ovat viel kin perustana uusien mallien kehittelyss. Hierarkkiset laatumallit perustuvat laatutekij ihin, laatukriteereihin ja laadun mittareihin, jotka on j rjestetty hierarkkisesti. Esimerkiksi lukion arvostelua kuvaava malli on hierarkkinen. Opiskelijan kehityst mitataan numeroin eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, kuvaamataidossa ja englannissa. Lopullinen arvosana, todistuksen keskiarvo, riippuu kaikkien oppiaineiden arvosanoista. Toisaalta esimerkiksi englannin kielen arvosana riippuu sek kuullun ja tekstin ymm rt misest ett kieliopista. Kielioppia mitataan aukkoteht vill ja kirjoitettavalla aineella. nt misen arvostelua varten ei ole k yt ss mallia. Ohjelmistojen laadun kansainv liseen vertailuun on alettu laatia laatustandardeja [KiP96], jotka ovat laatumallien k yt nn n sovelluksia. Ohjelmistojen laatustandardit ovat luonteeltaan hierarkkisten mallien kaltaisia ja sis lt v t laatua kuvaavia kriteerej, eli laatutekij it, jotka jakautuvat alikriteereihin. Tarkastellaan esimerkkin ISO standardia [ISO92] (kuva 1). ISO standardissa on m ritelty kuusi laatutekij : toimivuus, luotettavuus, k ytett vyys, tehokkuus, yll pidett vyys ja siirrett vyys. Jokainen laatutekij on jaettu kahdesta viiteen alikriteeriin. Alikriteerit kuvaavat laatutekij ns ominaispiirteit. Esimerkiksi yll pidett vyys on jaettu eritelt vyyteen, muokattavuuteen, tasapainoisuuteen ja testattavuuteen. Hierarkkisten mallien ja standardien suunnittelussa on useita ongelmia. Hyv n laatumallin perustaa ei saavuteta pelk st n etsim ll suuri joukko laatua kuvaavia kandidaatteja ja valitsemalla n ist sopivat laatutekij t ja -kriteerit [Dro96]. Hierarkkista jakoa ei voida tehd n in suoraviivaisesti. Ei ole esimerkiksi t ysin selv, miksi siirrett vyys on ISO standardissa korkean tason laatutekij tai sis inen
9 6 ACCURACY FUNCTIONALITY SUITABILITY INTEROPERABILITY COMPLIANCE SECURITY MATURITY RELIABILITY FAULT TOLERANCE RECOVERABILITY AVAILABILITY QUALITY IN USE USABILITY EFFICIENCY UNDERSTANDABILITY LEARNABILITY OPERABILITY TIME BEHAVIOUR RESOURCE UTILISATION MAINTAINABILITY ANALYSABILITY CHANGEABILITY STABILITY TESTABILITY PORTABILITY ADAPTABILITY INSTALLABILITY CO-EXISTENCE CONFORMANCE REPLACEABILITY Kuva 1: Esimerkkin ohjelmistojen laatumallista ISO standardi lohkokaaviona esitettyn k ytett vyys on kriteerin toimivuudelle eik k ytett vyydelle. Lis ksi ei voida n ytt, ett alimman tason kriteereille valitut mittarit kuvaisi virheett m sti ylemm n tason kriteeri [KiP96]. 3.2 COQUAMO-malli Hierarkkisten mallien ja standardien puutteet ovat pakottaneet suunnittelemaan kehittyneempi teorioita laadun mallintamiseen. Erityisesti laadun arviointi jo pro-
10 7 sessin alkuvaiheessa on ollut yksi t rkeimmist kehittelyn kohteista. Hierarkkisten mallien puutteita vastaan on suunniteltu konstruktiivinen laatumalli nimelt COnstructive QUality MOdel, COQUAMO [Kit87]. COQUAMO antaa suositukset, joiden tavoitteena on laadun mittaaminen, mallintaminen ja ennustaminen. Malli mahdollistaa laadun seuraamisen ohjelmistotuotantoprojektin kuluessa. Yleisen laatumallin tulee sopia valtaosaan ohjelmistosysteemej. Korkean tason laatutekij t on valittava t m n vaatimuksen mukaan. COQUAMO:n laatutekij it ovat luotettavuus, k ytett vyys, yll pidett vyys, uudelleen k ytett vyys ja jatkettavuus [Kit87]. Koska konstruktiivisessa laatumallissa laatua tarkkaillaan tuotantoprosessin aikana, ovat testattavuus, ymm rrett vyys ja oikeellisuus lis ksi kiinnostuksen kohteena. N in laatutekij t jaetaan ohjelman vaatimusten mukaisiin ja tuotantoprosessin aikaisiin tekij ihin. Edell mainittuja COQUAMO-malliin sis ltyvi laatutekij iden ryhmi k sitell n eri tavalla. Luotettavuutta, k ytett vyytt, yll pidett vyytt, uudelleen k ytett vyytt ja jatkettavuutta l hestyt n k ytt j n n k kulmasta. Testattavuus, ymm rrett vyys ja oikeellisuus ovat merkitsevi tuotannollisesta n k kulmasta. Laadun tarkkailun tueksi COQUAMO tarjoaa testattavuuteen, ymm rrett vyyteen ja oikeellisuuteen liittyvien laatumittarien analyysity kaluja, joita kutsutaan laadun ilmaisijoiksi (engl. quality indicator) [Kit87]. Ennustettavan mallin laatiminen on kuitenkin ongelmallista laadun ilmaisijoiden avulla, sill ei ole olemassa riitt vi, puolueettomia laadun ilmaisijoiden mitta-asteikkoja. Lis ksi laadun ilmaisija, esimerkiksi suuri virheiden m r koodin moduulissa, voi johtua monesta syyst : eritt in tiukasta testauksesta, huonosti koodatusta tai monimutkaisesta moduulista yms.
11 4 Laadunhallinta ja sen vaikutus liiketoimeen 8 Er s t rkeimmist tavoitteista ohjelmiston kehitysty ss on tuottaa mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla haluttu tuote [Ess90]. Tuotteen tulee sopia markkinoille ja yrityksen imagoon, olla helposti yll pidett v jahelppok ytt sek suojattu v rink yt lt. Tavoitteen saavuttamiseksi on t rke k ytt laadunhallintamenetelm. Organisaatioilla on taipumus laatia tavoitteet ongelmien pohjalta [Ess90]. Tavoitteiden laatiminen n hd n usein rutiinity n, jossa tavoitteet perustuvat aikaisempien projektien tavoitteisiin. Uusi teknologia ja uudet l hestymistavat otetaan k ytt n niilt osin kuin ne sopivat vanhoihin menettelytapoihin. Ohjelmistojen kehitys n hd n my s usein teknisten rajoitteiden n k kulmasta: ratkaisujen toteutus on kiinni teknisten ty ntekij iden tiet myksest. Yritysten tulisi pyrki kehitt m n tuotteitaan markkinoinnin n k kulmasta ja tarjota ty ntekij ille riitt v koulutus. Syventyminen organisaation laadunhallinnan tilaan on t rke mp kuin teknologiatiet mys. T t ongelmaa pyrit n ratkomaan TQM:ll (engl. Total Quality Management), josta kerrotaan luvussa 4.1. Keskustelu ohjelmiston laadusta keskittyy enimm kseen kehitysprosessiin tai tuotteen laadun piirteisiin. Laadun taloudellinen tuottavuus j tet n usein v h iselle huomiolle, vaikka se on todenn k isesti t rkein l ht kohta liiketoiminnassa [Sim96]. Tuottavuus m rittelee, onko ohjelmistoprojektilla bisnesarvoa. Luvussa 4.2 pohditaan, kuinka kannattavaa ohjelmiston laadunhallinta on. 4.1 TQM Liiketoimen kannalta t rkeint on saada asiakkaat kaikin tavoin tyytyv isiksi [Bel93]. TQM :n tavoitteena on asiakkaan tyytyv isyys. Jokainen yrityksen operaatio, joka ei hy dyt asiakasta, on hukkaan heitetty vaivann k. TQM on siis periaate, jonka avulla voidaan hallita laatua koko ohjelmistoyrityksess. TQM:ss on kolme keskeist osatekij : asiakkaan odotukset, ty ntekij iden t ysi
12 9 osallistuminen ja jatkuvakehitys [Bel93]. Jotta asiakkaat voidaan pit tyytyv isin, yrityksen t ytyy jatkuvasti kehitt menetelmi n. Ty tulee jakaa kahteen osaan: ensimm inen osa on tuotteen tai palvelun toimittaminen ja toinen osa on tuotteen tai palvelun toimituksen kehitt minen. Kehitys koostuu nelj st askeleesta, jotka ovat parannuksen suunnittelu, suunnittelun toteutus, toteutuksen ja tavoitteen vertailu ja tarkoituksenmukainen toiminta. Tyypillisesti ohjelmoija n hd n asiantuntijana, joka huolehtii koodin j sentelyst. Esimiehen teht v n on valvoa ja tuottaa uusia prosesseja. TQM-prosessissa ohjelmoijan tulee oppia ryhm ty skentelytapoja, kuten esitelmien pit mist ja kuuntelemista [Bel93]. H nen tulee helpottaa ryhm n ja yrityksen muiden henkil iden kynnyst teknisten kysymysten esitt miseen. Esimiehen teht v onvalmiiden vastausten sijaan oppia valmentamaan ja edist m n alaistensa kyky etsi ratkaisuja. Muutos ei tapahdu ilman koulutusta ja harjoitusta. Laatuty on pitk j nteist ja vaatii jatkuvaa kehitt mist. Korkean laadun saavuttamiseksi ohjelmiston kehitt j ll on oltava avoin mieli parannusehdotuksille [KoS99]. Asiakkaiden ja myyntihenkil iden palaute on t rke. 4.2 Ohjelmiston laatu ja liiketoimi Motorolan hallituksen puheenjohtaja Bob Galvin on todennut, ett jos asiakkaat pystyt n pit m n tyytyv isin kilpailijoita paremmin, liiketoimi pit itse huolen itsest n [Smi93]. Jos halutaan tuottaa k ytt ji tyydytt v tuote, t ytyy heid n toiveensa ottaa huomioon suunnitteluprosessin alkuvaiheista l htien. Yrityksen tulee tavoitella laatua, joka onhyvin m ritelty ja mitattavaa. Uuden tuotteen lanseeraus ensimm isen on strategisesti merkitt v [Smi93]. Usein kova kilpailupaine pakottaa julkaisemaan keskener isen tuotteen. Laadunhallintaa ja -mittausta ei pid siten lopettaa tuotteen julkaisuun, vaan pisteeseen, jossa tuote on saavuttanut riitt v n tyytyv isyyden asiakkaiden keskuudessa. Ohjelmistot ovat kalliita, joten asiakkailla on korkeat odotukset ostamiansa tuotteita
13 10 kohtaan [Smi93]. Tuotteet on pystytt v toimittamaan ajallaan ja valmistukseen ja toimitukseen kuluva aikapystytt v ennustamaan. Mik li ohjelmistoon liittyy asennus, ohjeiden on oltava yksinkertaiset ja asennusvaiheet saatava virheett miksi. Keskener ist tuotetta ei kannata toimittaa, sill k ytt j n ensivaikutelmaa tuotteen luotettavuudesta ei voida j lkeenp in muuttaa. Organisaatioiden kannattaisi tunnistaa hy dylliset avainkohdat, hy tyarvot, yrityksen tehokkuuden lis miseen pitk ll t ht imell [Sim96]. Esimerkiksi ruuantuottaja voisi tutkimuksissaan l yt hy tyarvokseen tuoreuden. Tuoreuden bisnesarvoa voisi mitata ajalla, jolla tuote saadaan kaupan hyllylle. Ohjelmistotuotannon hy tyarvot voidaan jakaa luokkiin [Sim96]. Luokkia ovat esimerkiksi lis ntynyt tehokkuus, yrityksen arvon nousu ja myyntikelpoinen tuote. Esimerkiksi yrityksen arvon nousu -luokan hy tyarvoja ovat edut, jotka kohentavat yrityksen asemaa, kuten lis ntynyt markkina-alue tuotteen erilaistumisen takia. Projektip llik iden teht v n on l yt projektien hy tyarvot ja niiden mittarit. Toiminnan perustaksi soveltuu TQM (ks. luku 4.1), koska sekorostaa mitattavuutta ja asiakastyytyv isyytt. Monet yritykset ovat alkaneet k ytt arvopohjaiseen n k kulmaan pohjautuvaa laadunhallintaa [Sim96]. N k kulma tarjoaa mahdollisuuden osoittaa investointien vaikutukset koko yrityksen tehokkuuteen hy tyarvojenavulla. Etuja, joita ei pystyt n ytt m n perinteisill liiketalouden menetelmill, voidaan nyt m ritell k ytt en hy tyarvoihin perustuvia mittareita, jotka on liitetty yrityksen liiketoimen tavoitteisiin. Ottamalla k ytt n arvopohjainen ajattelu, l ydet n monia strategisia mahdollisuuksia, joita ei huomata, jos keskityt n pelk st n nopean taloudellisen voiton tavoitteluun. 5 Yhteenveto Ohjelmistojen laatua voidaan tarkastella eri n k kulmista. Jotta laatua voidaan kehitt, t ytyy ensin valita n k kulma, mist laatua mitataan. Ohjelmiston laa-
14 11 dunmittauksen helpottamiseksi on kehitetty laatumalleja. Laatumallit auttavat ohjelmiston kehittelij l yt m n yhteydet tuotteen piirteiden ja laatutekij iden, kuten luotettavuuden ja yll pidett vyyden, v lille [Dro95]. Mallien avulla on pyritty ennustamaan lopputuotteen laatua. Viel ei kuitenkaan ole olemassa kunnollista ohjelman laatua ennustavaa mallia [KiP96]. Ohjelmistosuunnittelijoiden ensireaktio laadunhallintamenetelmiin on usein ep ilev. Laadunhallinnan menetelmien opiskeluun ja k ytt n kuluvan ajan pel t n lis v n entisest n ty h n kuluvaa aikaa. Oikeiden menetelmien k yt n on kuitenkin todettu v hent v n suunnitteluaikaa merkitt v sti [Smi93]. Ohjelmistojen m r n jatkuva kasvu ja laatuvaatimusten tiukentuminen lis v t yritysten haastetta kehitt jatkuvasti laadukkaampia tuotteita. Ohjelmiston laatutekij iden sovittaminen yrityksen strategiaan on pitk j nteist ty t [Gil92]. Ohjelmisto, joka on luotettava ja tehty k ytt en laadunhallintaprosesseja, on hy dyt n yritykselle, jollei se lis yrityksen bisnesarvoa [Sim96].
15 L hteet 12 Bel93 CaH93 Dro95 Bellefeuille, J., Total Quality Management. IEEE Spectrum (Sept. 1993), Carson, P., Hunter, R., Source code models and their use in assessing software quality. RR SQ-6-93, University of Strathclyde, Glasgow, UK (1993). Dromey, R.G., A model for software product quality. IEEE Transactions on Software Engineering, 21, 2 (1995), Dro96 Dromey, R.G., Concerning the chimera. IEEE Software 13, 1 (1996), Ess90 FrT96 Gar84 Gil92 ISO92 Kit87 KiP96 Essink, L.J.B, Quality assurance in the management of information systems. University oftwente, Frakes, W., Terry, C., Software reuse: metrics and models. ACM Computing Surveys 28, 2 (1996), Garvin, D., What Does Product Quality Really Mean? Sloan Management Review 4 (1984), Gillies, A.C., Software quality: theory and management. Chapman & Hall (1992). ISO 9126 Information technology - Software product evalutation - Quality characteristics and guidelines for their use. International Organisation for Standardization, Geneva (1992). Kitchenham, B., Towards a constructive quality model. Software Engineering Journal 2, 4 (1987), Kitchenham, B., Peeger, S.L., Software quality: the elusive target. IEEE Software 13, 1 (1996),
16 13 KoS99 Kochhar, A.K., Saeed, M.K., A quality function deployment model of best practices in customer-supplier relationships. Global Production Management (Sept. 1999), Sim96 Simmons, P., Quality outcomes: determining business value. IEEE Software 13, 1 (1996), Smi93 Smith, B., Six-sigma design. IEEE Spectrum (Sept. 1993),
Sytyke ry:n laivaseminaari Software Technology Transfer Pekka Forselius
Sytyke ry:n laivaseminaari 3.-5.9.2002 Testaus ja Laatu Ohjelmiston laadun ja laatuvaatimusten mittaaminen Sytyke ry:n laivaseminaari 3.-5.9.2002 Hyvä laatu? Testaaminen? Ohjelmiston hyvällä laadulla tarkoitamme
LisätiedotITK130 Ohjelmistojen luonne
ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys
LisätiedotLaatukustannukset. Laadun hallinta. Laadun kustannuksista
Laatukustannukset Laadun hallinta Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.2.2007 US National Institute of Standards and Technology: Riittämättömän testauksen kustannusten arvioitiin olevan 59 Mrd dollaria
LisätiedotLaadun hallinta. Laatukustannukset. Laadun kustannuksista. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto
Laadun hallinta Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 5.4. Laatukustannukset US National Institute of Standards and Technology: Riittämättömän testauksen kustannusten arvioitiin olevan 59 Mrd dollaria
LisätiedotLaadun hallinta. Laatukustannukset. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto
Laadun hallinta Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 5.4. Laatukustannukset US National Institute of Standards and Technology: Riittämättömän testauksen kustannusten arvioitiin olevan 59 Mrd dollaria
LisätiedotISO/IEC 25000 sarja (SQUARE)
ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE) Software product Quality Requirements and Evaluation (SQuaRE) Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa Ohjelmiston laadun mittaaminen on yksi vanhimmista SC7 standardointialueista
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus
LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:
LisätiedotCMM Capability Maturity Model. Software Engineering Institute (SEI) Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotCMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto Software Engineering Institute (SEI)
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotCMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto
CMM Capability Maturity Model CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 16.1.2007 Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
LisätiedotKirjastostartti, Kauppatieteet , informaatikko Maarit Putous. Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi
Kirjastostartti, Kauppatieteet 5.9.2012, informaatikko Maarit Putous Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjasto osana yliopistoyhteisöä Yliopiston toiminta perustuu tieteelliseen tietoon,
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotOhjelmistotuotanto, s /27/2003
Ohjelmistotuotanto Laatu - useita eri näkemyksiä: klassinen: kaikki tarpeet huomioiva hyvyys tuote- ja hintasidonnainen: mitä kalliimpi sitä parempi tarkoituksenmukaisuus: laadukas tuote sopii tarkoitukseensa
LisätiedotKUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA
KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Tarjouspyyntö Liite 5.3: Järjestelmän ylläpidettävyden arviointi 1 / 5 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 22.4.15 3.01 Poistettu kotihoito
LisätiedotKoekysymyksiä. Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistojen suorituskyky
Koekysymyksiä Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu 30.4.2015 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 Kurssikokeeseen tulee neljä koetilaisuudessa vastattavaa kysymystä KOKEESSA VASTATTAVAT KYSYMYKSET
LisätiedotYleiskuvaus - LVpalvelukerroksen. laadulliset vaatimukset Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Yleiskuvaus - LVpalvelukerroksen laadulliset vaatimukset 07.11.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara ICT-ratkaisujen tulee olla asiakkaille toimivia, tarpeellisia ja tuottavia liiketoiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden
LisätiedotSoftware engineering
Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of
LisätiedotKilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu
Kilpailutyö Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Salla Hautaviita & Eetu Koskinen Satakunnan koulutuskuntayhtymä Ulvila 29.5.2012 Sisällys Saatteeksi... 3 Menu... 4 Perustelut... 5 Ravintosisältö...
LisätiedotSuomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa:
Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto Lausunto 1 (5) 28.8.20 1 1 VALTIONEUVOSTO Liikenne- ja viestint ministeri PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi laura.north@lvm.fi LVM lausuntopyynt 8.8.2011,
LisätiedotTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA MITTAAMINEN
IAB Finland TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA MITTAAMINEN Vatanen 2018 Petri Vatanen on digitaalisen maailman moni- ja syväosaaja, jonka tekninen tausta verkkopalvelujen kehittämisestä yhdistyy vuosien markkinointi
LisätiedotMobiilikortin käyttöohjeet
Lisenssit vuonna 2015, Liite 1. Mobiilikortin käyttöohjeet 1. Saat tekstiviestin matkapuhelimeesi missä on kortin latauslinkki 2. Avaa linkki jolloin matkapuhelimesi lataa kortin. Joissakin puhelimissa
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotKILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014
KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 Alavuden Ilmailukerho ry (AIK) j rjest laskuvarjourheilun avoimet SM-kilpailut. J rjestelyt toteutetaan Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL)
LisätiedotJohdantoluento. Ohjelmien ylläpito
Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
Lisätiedottsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004
Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen
Lisätiedot2. Kokouksen j rjest ytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Andreas Doepel, joka kutsui sihteeriksi Sanna Raatikaisen.
PKC GROUP II,, P yt kirja 112012 PKC GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTI KOKOUS Aika: Paikka: L sn : 4.4.2012, klo13.00 P rssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Kokouksessa olivat l sn kokouksessa vahvistetusta
LisätiedotTietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science
Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede
LisätiedotSLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4
SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä
LisätiedotLaadun strategiat. Mikko Mäntysaari
Laadun strategiat Mikko Mäntysaari Luennon sisältöä Millaisia strategioita laadun hallitsemiseksi voidaan käyttää ja on käytetty. Eversin typologia TQM:n malleja Laatustandardien asettaminen AdalbertEversin
LisätiedotLAADUKAS MATKAILUTUOTE
LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotHanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla
Hanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla iaroea JrihAISrT iaroea mrbiicatilks NV eannaquohimaaiqarjajerist
LisätiedotTulevaisuus turvassa!
Anneli Manninen, Tarja Meristö & Jukka Laitinen T ärkeimmiksi muutosvoimiksi nousevat teknologian avaamat uudet mahdollisuudet sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Turvallisuusalan osaamistarpeista
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotProsessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?
Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen
LisätiedotOleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2
Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet
LisätiedotSYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014
SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014
LisätiedotKäytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset
LisätiedotTestauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita
LisätiedotVerkkokaupan asiakaslähtöinen kehittäminen: Case Decanter Oy
Verkkokaupan asiakaslähtöinen kehittäminen: Case Decanter Oy Ristimäki, Erik 2015 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Verkkokaupan asiakaslähtöinen kehittäminen: Case Decanter Oy Erik Ristimäki
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)
581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun
LisätiedotMiten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant
Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x
LisätiedotICT:n johtamisella tuloksia
Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
LisätiedotMITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT
MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää
LisätiedotYhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu.
Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen tsoft Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen
LisätiedotOhjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät
Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,
LisätiedotSote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK
Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen Heli Leskinen, lehtori, TAMK heli.leskinen@tamk.fi Agenda Mitä on liiketoimintaosaaminen? Miten sote-uudistus haastaa liiketoimintaosaamista?
LisätiedotStandardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua
Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotIdman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus
Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Kesäkuu 2015 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on vuonna 1927 perustettu osakeyhtiömuotoinen KHT-yhteisö. Yhtiön
LisätiedotQuality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088
Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotOhjelmistotuotanto, syksy laatu Ohjelmiston laatu
Ohjelmiston laatu Laatu - useita eri näkemyksiä klassinen: kaikki tarpeet huomioiva hyvyys, subjektiivinen tuote ja hintasidonnainen: mitä kallimpi sitä parempi tarkoituksenmukaisuus: laadukas tuote sopii
LisätiedotLEAN Prosessijannujen rakkauden kohde, kapitalistin työkalu vai kukkahattujen yhteisöllisyys?
LEAN Prosessijannujen rakkauden kohde, kapitalistin työkalu vai kukkahattujen yhteisöllisyys? Tero Reunanen Koulutus- ja tutkimusvastaava Tuotantotalous Liiketoimintaosaaminen ja Prosessien Johtaminen
LisätiedotKäsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2009 2010
Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2009 2010 Portfolio Suunnitteluprosessi Arvioinnin kohteet ja niiden kriteerit Ideiointi Alkuideoiden kehittely ja teeman valinta Tuotteen tai teoksen tarkoituksen
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotLeica Sprinter Siitä vain... Paina nappia
Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella
LisätiedotMiten asiakaspolku näkyy asiakaskokemuksen seurannassa?
YHTEENVETO 25.4.2017 Feelback Oy Pieni Robertinkatu 9, 00130 HELSINKI Y-tunnus 1702297-8 www.feelback.com Miten asiakaspolku näkyy asiakaskokemuksen seurannassa? Tausta!! - Asiakaspolku - Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotLaadukkaiden ja luotettavien ohjelmistojen vaatimukset ja miten ne täytetään?
Laadukkaiden ja luotettavien ohjelmistojen vaatimukset ja miten ne täytetään? Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Vaatimusten luokittelua Yleisiä laatustandardeja ISO 9000 + sovitukset
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotRakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria. Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT
Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT Laatu on moniulotteinen käsite ja sitä on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti Rakentamisen
Lisätiedot! LAATUKÄSIKIRJA 2015
LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö
LisätiedotMetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella
MetsДiset yhteydet Vantaalla Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla - Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella ISBN 978-952-443-495-9 (PDF) Sarja: Vantaan
LisätiedotKuntoRitarit Oy Tietosuojaseloste
KuntoRitarit Oy Tietosuojaseloste Ta ma tietosuojaseloste sisa lta a myo s henkilo tietolain (523/1999) 10 :n mukaisen rekisteriselosteen tiedot. Ta ssa tietosuojaselosteessa kerromme, minka laisia henkilo
LisätiedotSFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen
SFS-ISO/IEC 27003 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Nykänen 14.12.2018 SFS-ISO/ IEC 2 70 0 3 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Ny kän en, 14.12.2 0 18
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 14. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 14 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Portfolio Arvioinnin kohteet ja niiden kriteerit Suunnitteluprosessi
Lisätiedot8. Laadunvalvonta. Mitä laatu on?
8. Laadunvalvonta Ohjelmistojen laatu on parantunut paljon viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä näkyy mm. siinä, että asiakkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä tuotteiden toimintaan kuin 90-luvun alussa. Tähän
LisätiedotTestaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana
Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/
LisätiedotAluksi. Riskien hallinta. Riskityyppejä. Riskillä on kaksi ominaisuutta. Reaktiivinen strategia. Proaktiivinen strategia
Aluksi Riskien hallinta Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 24.1.2007 Reaktiivinen strategia Indiana Jones -tyyli Ei huolehdita ongelmista ennen kuin ne tapahtuu Proaktiivinen strategia Tunnistetaan
LisätiedotTuottava esimies - simulaatiopeli
Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys
LisätiedotRikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus
Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus Harri Haapasalo Tuotantotalouden professori Tuotannollisen yrityksen johtaminen, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta harri.haapasalo@oulu.fi
LisätiedotMikä sitten on kallista? Milloin raha on viisaasti käytetty? Miten kallis määritellään toimintopistelaskennan näkökulmasta?
Mikä sitten on kallista? Milloin raha on viisaasti käytetty? Miten kallis määritellään toimintopistelaskennan näkökulmasta? ICT hyödyttämään liiketoimintaa siis oikeesti ja vähän äkkiä Mikko Paalasmaa,
LisätiedotTUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012
TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys
LisätiedotMaksu-tv-palveluiden asiakastyytyväisyys pitkäaikaisessa hitaassa kasvussa
EPSI Rating Maksu-tv 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotSeminaariaiheet. Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi
Seminaariaiheet Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi 1. BS7799 / ISO 17799 Perustava tietoturvastandardi Kaksiosainen Mikä on BS7799 / ISO17799? Mihin se antaa vastaukset? Mihin se ei
LisätiedotKanTa Liityntäpiste ja Ensemble MP
KanTa Liityntäpiste ja Ensemble 2011.2 MP Ensemble Käyttäjätapaaminen 20.10.2011 Anssi Kauppi / InterSystems Nordics / Suomi Seuraava Aihe Open Source Ratkaisu Liityntäpisteen Pystytys Käytännössä Tuotantoympäristön
LisätiedotOhjelmistotuotanto Laatu & laatujärjestelmät
Ohjelmistotuotanto Laatu & laatujärjestelmät Esa Salmikangas JAMK/IT versio 25.10.2007 Laatujärjestelmät 1 Johdantoa ohjelmistotuotannon laatuun Laatujärjestelmät 2 Case: Explosion of the Ariane 5 On June
Lisätiedoti lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotKansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias. Kauppa
1 Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias Kauppa 2014 26.9.2013 Suomalaisella teknisellä kaupalla on hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä kansainvälisesti 2 3 Tarjoamme päämiehillemme jakelukanavan
LisätiedotLuku 6 Projektisuunnitteluvaihe
Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Projektisuunnittelu Project Planning Projektin Project Definition määrittely and ja Planning suunnittelu Projektin Initiate käynnistäminen andja organisointi Project Organize
LisätiedotTietojärjestelmätieteen ohjelmat
Tietojärjestelmätieteen ohjelmat PÄÄAINEENVALINTAINFO KEVÄT 2018 LAURA LAPPALAINEN KO-VASTAAVA TEKNINEN VIESTINTÄ Tietojärjestelmiä on kaikkialla, ja yhteiskunnan digitalisoituminen vain kiihtyy Technology
LisätiedotRakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön
Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013
LisätiedotRFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports
RFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports RFID Lab Roadshow 12.03.2014 Turku Jussi Nummela, TkT Riffid Oy 1 Sisältö Riffid Oy lyhyes, EasyRFID- konsep, Case Euroports 2 Riffid
LisätiedotPAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1
PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotSCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy
SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute
LisätiedotPanosta kirjastoon tuota arvoa
Panosta kirjastoon tuota arvoa Markku Laitinen, Suunnittelija, Kansalliskirjasto Vaikuttavuuden arvo seminaari 29.10.2014, Helsinki Käytä tietoa, käytä valtaasi osoita vaikuttavuutta! Tieto on valtaa,
LisätiedotTHEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa
OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotPitkän matematiikan kertauskurssi *STACKjärjestelmän
Pitkän matematiikan kertauskurssi *STACKjärjestelmän avulla *System for Teaching and Assessment using a Computer algebra Kernel Mistä on kysymys? Mistä on kysymys? Mistä on kysymys? Mistä on kysymys? Järjestelmä,
LisätiedotAsiakkaat energiatulevaisuuden keskiössä Johtaja Anja Peltonen, kkv.fi. kkv.fi
Asiakkaat energiatulevaisuuden keskiössä Johtaja Anja Peltonen, 18.05.2017 ASIAKASKESKEISYYS - OIKEUS VALITA FIKSUSTI Markkinoinnista perintään yhtenäinen kulttuuri yrityksen arvot Tiedätkö, miten ihmiset
LisätiedotLCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction?
LCI Finland vuosipäivä 2013 Mitä on Lean Construction? Lean Construction Lean Construction is not just another specific approach to construction, but rather a challenger of the conventional understanding
Lisätiedot