Alueelliset verkostopäivät,satakunta

Transkriptio

1 Alueelliset verkostopäivät,satakunta

2 Hankkeen tehtävät

3 Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle Maksimaalinen hyöty minimienergialla (maksimitehon periaate) Kokeneempi ja taitavampi (judoka) on velvollinen jakamaan osaamistaan eli opettamaan kokemattomampaa, mutta oppiminen on molemminpuolista Oma hyöty = yhteisön hyöty, kun tavoite asetetaan ajallisesti riittävän pitkälle Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energia- ja resursssitehokkuuden kehittämiseen

4 Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja) energia snt % 5 0 Keskusten Liitto/Maarit Kari

5 Kuivaus 2015 ja 2016 vuosi ha tn/ha kwh/tn kuivaus Eur/ha (kpö) kuivaus Eur/ha (hake) Eur yht (kpö) Eur yht (hake) CO2 yht. (kpö) kpö Eur/tn hake Eur/tn Syysvehnä , Ruis , kevätvehnä , ohra , kaura , seosvilja , hake 6 yhteensä kpö Eur/tn Eur/tn Syysvehnä , Ruis , kevätvehnä , ohra , kaura , seosvilja , yhteensä

6 Biotalous on viisasta resurssitaloutta positiivinen ongelma; kaikki on nyt halpaa Maa, Ilma Vesi, säteily Ruoka, lämpö, liike =energiaa + vettä

7 mm. Tuomas Mattilan esityksestä:

8 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

9 Tyypillinen tarina Maatilalla vanha öljykattila tai klapikattila, joka tullut tiensä päähän Hankitaan uusi hakekattila, johon automaattisyöttö Lähes samalla hinnalla lisätehoja ja laajennusvaraa Liitetään lämmitysjärjestelmään myös konehalli ja varastotilaa Vesi lämmitetään ympärivuotisesti omalla hakkeella Kesällä poltetaan märkää haketta Kondenssi syövyttää kattilaa ennenaikaisesti Veden lämmityksen takia lämpökanavan lämpöhäviöt ympärivuotisia esimerkiksi 200 m matkalla > 35 MWh, heikommalla eristyksellä jopa 70 MWh Tästä kesäkäytön osuus MWh Ei ole tavatonta, että kokonaisenergiankulutus kaksin, kolmin tai jopa viisinkertaistuu

10 Edellisen sivun esimerkki, veden lämmitys Veden kulutus 600 l/vrk Aika; 150 vrk Eur Lämmitys sähköllä 597 Lämmitys sähköllä, LTO 199 Lämmitys hakkeella 143 Kanavahäviö hakkeella 370 yhteensä 514 Lämmitys hakkeella 143 kanavahäviö hakkeella, huono eristys 741 yhteensä 884

11

12 Miten voimme palvella? Maatilojen energiapalvelut Kilpailukyky, jatkojalostajat, markkinointi, investoinnit, rahoitus Yritysten energiapalvelut Investoinnit, brändi, asiakasvaatimukset, rahoitus (ohjaaminen tietolähteisiin) Tietoa energian tuotannosta, hankkeiden tuloksista, alan kehityksestä, poliittisista ohjelmista Hankkeet, kehittäjät Tavoitettavuus

13 Hanketreffit Oulu 26.1, Seinäjoki 27.1, Vantaa 9.2, Joensuu 11.2 Yhteistyössä alueellisen toimijan kanssa (OAMK, SeAMK, Karelia) Asiantuntija-alustus järjestäjältä Energia kustannuksena maataloustuotteissa Energiatehokkuuslaki ja sopimukset Hankkeiden esittely Energiatehokkuus-koordinaatiohankkeen esittely, palvelut Työpaja Tulevat/suunnitteilla olevat tilaisuudet, joita voi tehdä yhdessä, tehdä viestinnällistä materiaalia Tulevia lanseerauksia, toiminnan käynnistymisiä Muita ajatuksia Yritysvierailut energiatehokkuussopimuskohteissa/ muissa kohteissa

14 Kotisivut Avataan lähiaikoina Hanketoiminta Tietolähteet Laskelmia, esimerkkejä Investoinnit, rahoitus Energiapalvelut Energia- ja ilmastopoliittiset ohjelmat, Maaseutuohjelma

15 Hankkeet ja kehittäjät kartalle esimerkki, kokoaminen meneillään

16 Uutiskirjeet ja -koosteet Uutiskirjeet ensisijaisesti hankemaailmasta tärkeistä tapahtumista toimialaa koskevista muutoksista, rahoituksesta jne. Uutiskoosteet Energia- ja energiatehokkuusuutisia (Talouselämä, T&T, TEM, MMM, Luke, muut uutiskirjeet)

17 Biokaasu maaseudun elinkeinorakenteessa Alueella paljon luomutuotantoa ja vähän kotieläimiä Biokaasu ja lannoitevalmisteet Laatuhake, pellettiyrittäjyys (CHP) Peltobiomassat, erilaiset sivuvirrat Energia, kuivikkeet Lannoitevalmisteet Lämmitystarpeita verkostona; siirto & poltto kaasupolttimella kohteessa, kuivuri Suuri lämmön tarve; kuivalaitoksena sesonkikäyttö Tasainen sähkön tarve Suuri laitos hybridiratkaisut/liikennebiokaasu

18 Case biokaasulaitos, tn peltobiomassaa, noin 5 MW 2 korjuusesonkia, säilörehun korjuun ulkopuolella ha eritasoisia nurmia Yhden ja kahden korjuun kohteita 2,4 tehokasta korjuuketjua 12 h työpäivinä Lähituotantona >1000 ha, kauempana < 2000 ha 1200 traktorikuormaa ja < 900 rekkakuormaa Mädätettä m3, levitysala 4500 ha (N 80kg/ha) säiliöllistä levitettävää materiaalia

19 Biokaasu maatilan tai laajemman toiminnan näkökulmasta Ainoa alue, missä laitos voi olla kannattava sti pieni

20 Puukaasu Hyvälaatuista, tasakokoista haketta saatavilla/tuotannossa Mahdollisesti biokaasulaitoksen kyljessä Etu: alas ja ylösajomahdollisuus Odotettavissa oleva sähkön hinnan vaihtelu Erityisesti jos sähkön hinnoittelu tehoperusteisesti ja käytössä selviä piikkejä Sähkön/lämmön suhde 1:3 -> 50:50 Sähkötehon tarve ~30 kva

21 Avainkysymyksiä Valmistautuminen ruokahuoltoon ennen kuin fossiilisperäiset polttoaineet (väkilannoitteet) kallistuvat tai loppuvat Veden saatavuus Sivuvirtojen tehokas käyttö ja kemikalisaatio Maaseudun tarkoituksenmukainen asutus ja elinkeinot Pellonkäyttö ja tuotantovalmiuden säilyttäminen Kuluttajan valinnat Suomessa ja muualla Energiatehokas logistiikka, polttoaineet ja sähköajoneuvot Biomassojen heikompi energia- ja ravinnetiheys, palvelut Tehokas CHP? Säätövoima? Onko tähtäin tarpeeksi pitkällä? (Jigoro Kano)

22 Toteuttajat ja yhteystiedot Päätoteuttaja ProAgria Keskusten Liitto Tuensiirtokumppanit: Metsäkeskus julkiset palvelut ProAgria Etelä-Suomi Projektipäällikkö Maarit Kari, puh Metsäkeskus; Juhani Pyykkönen, puh ProAgria Etelä-Suomi; Kaisa Halme, puh

23 Ohjausryhmä Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, ELY Sirpa Kurppa, professori, Luke Hannu Mikkola, yliopistonrehtori, HY, Agroteknologian laitos Markku ALM, toimialapäällikkö, ELY/TEM: Ari Toivonen, toimitusjohtaja ProAgria ESU Lauri Penttinen, projektipäällikkö, Benet Mona Anitta Riihimäki, tutkimusjohtaja, HAMK Kalevi Kyrölä, DI ja viljelijä, Perniö V-P Reskola, ylitarkastaja MMM. Juha Toivanen, yli-insinööri, Energiavirasto Joel Karlsson, Maaseutuverkosto