Koulutusohjelma purjelentäjän lupakirjaa varten (Suomen Ilmailuliitto ry) Luettelon mukaiset asiat käydään läpi, ja lisäksi ilmailun vakuutukset.

Transkriptio

1 Koulutusohjelma purjelentäjän lupakirjaa varten (Suomen Ilmailuliitto ry) Luettelon mukaiset asiat käydään läpi, ja lisäksi ilmailun vakuutukset. Teoriatunteja tässä osiossa 3 h. Materiaali pohjautuu pääosin oppikirjaan: Keskinen - Koponen: PURJELENTOTAITO Lisäksi selventäviä kuvia Suomen Ilmailuliiton koulutusmateriaalista ja valokuvia eri lähteistä. 1

2 Purjelennon lupakirjakurssin ohjelma. A = TULKINTA JA KÄYTTÖTAITO. Kyky soveltaa oleellisia tietoja käytäntöön varmasti ja tarkasti. Osaamiskoe. B = PERUSTIEDOT. Käsitteiden ja avainsanojen määritelmät selityksin. Osaamiskoe. C = YLEISKUVAUS. Asioiden taustatiedot yleisesti. 2

3 Purjelennon lupakirjakurssin ohjelma jatkosivu. A = TULKINTA JA KÄYTTÖTAITO. Kyky soveltaa oleellisia tietoja käytäntöön varmasti ja tarkasti. Osaamiskoe. B = PERUSTIEDOT. Käsitteiden ja avainsanojen määritelmät selityksin. Osaamiskoe. C = YLEISKUVAUS. Asioiden taustatiedot yleisesti. 3

4 Moottoripurjelennon lupakirjakurssin ohjelma. A = TULKINTA JA KÄYTTÖTAITO. Kyky soveltaa oleellisia tietoja käytäntöön varmasti ja tarkasti. Osaamiskoe. B = PERUSTIEDOT. Käsitteiden ja avainsanojen määritelmät selityksin. Osaamiskoe. C = YLEISKUVAUS. Asioiden taustatiedot yleisesti. 4

5 Tarkempia ohjeita voi hakea Ilmailulaitoksen Internetsivulta: normit/normi_uusi/pdf/ 5

6 Lentokäsikirja sisältää koneen tärkeät tiedot. Kaikkien on tutustuttava kirjan tietoihin ennen lentokoulutuksen alkamista. Koulutuksen aikana kerrataan Lentokäsikirjan tietoja tarpeen mukaan, että konetta käsitellään ja käytetään ohjeiden mukaan. Käsikirja sisältää Mopun suoritusarvoja lentoonlähtöä, lentämistä ja laskeutumista varten. 6

7 Tarkistuslistat ovat lyhyitä ohjeita eri tilanteisiin. Niitä seurataan tarkasti kohta kohdalta ja aina. Tarkistuslistat on pidettävä aina käsillä koneessa. Jokaisella konetyypillä on oma hieman erilainen tarkistuslistakokoelma. Ei saa suoraan käyttää eri koneeseen. 7

8 Purjelentokoneen Lentokäsikirja on opiskeltava lentokurssin aikana. 8

9 Päivätarkastus: Tarkastetaan koneen lentopäiväkirjasta, että lentokelpoisuus on voimassa? Tarkastuksesta VLK:n suositus: Kiertosuunta myötäpäivään. Yksityiskohdat käydään läpi lentokurssin alussa ja kerrataan kunnes osataan. Pohjana koneen ohjekirjan lista. Mikäli tarkastuksessa löydetään vikoja ja puutteita, on ne heti otettava huomioon niiden vakavuuden mukaan. Aiheesta lisää vaurioselityksissä. 9

10 Esimerkkejä päivätarkastuksen kohdista. 10

11 Lentoonlähtötarkastus tehdään istuttaessa koneen sisällä turvavyöt kiinnitettynä ja polkimet säädettynä. Se tehdään aina juuri ennen lentoonlähtöä. Oppilas tekee tarkastuksen listan mukaan opettajan valvonnassa. Oppilas kertoo ääneen tarkastuksen etenemisen. Lopussa oppilas kysyy opettajan valmiutta starttiin ennen peukalon nostoa. Tarkastus on viimeinen vaihe varmistua koneen lentokelpoisuudesta, mutta ei korvaa hyvin tehtyä päivätarkastusta. Siinä ei voida todeta koneen kuntoa. 11

12 Päivätarkastus tehdään päivittäin ennen ensimmäistä lentoa kyseisellä koneella. Oppilas tekee päivätarkastuksen aina vain opettajan valvonnassa. Päivätarkastusta vastaava tarkastus tehdään aina koneen kokoamisen jälkeen ennen ensimmäistä lentoa. Koneen kokoaminen on merkittävä koneen matkapäiväkirjaan. Päivätarkastuksen tekemisestä vastaa koneen päällikkö (ei esim huoltop.) Määräaikaishuollot tehdään koneen valmistaja ohjeiden mukaan, ei ole aina kuukauden välein, vaikka nimitys voi olla kuukausihuolto. Koneen huollot saa tehdä omistajan valtuuttama henkilö, joka on perehtynyt koneen huoltovaatimuksiin. Purjelentäjän lupakirja ei yksin oikeuta vuosihuollon tekemiseen, muut huollot saa kyllä tehdä. Vuosihuollon saa tehdä omistajan hyväksymä henkilö, joka tuntee koneen huoltovaatimukset. Purjekone katsastetaan tavallisesti kolmen (3) vuoden välein. Katsastaja tilataan Suomen Ilmailuliiton kautta. 12

13 Koneen vikojen ja vaurioiden vaatimat toimenpiteet: Yleisesti pienet viat korjataan sitä mukaa kun ne havaitaan tarkastuksissa. Viat, jotka eivät vaikuta lentoturvallisuuteen, voidaan korjata sopivassa tilanteessa. Vian laatu on aina keskusteltava opettajan, huoltovastaavan tai huoltopäällikön kanssa. Lentokelpoisuus varmistetaan. Jos esimerkiksi kuitukoneen siivenkärjessä on peukalonpään kokoinen reikä, on se korjattava mahdollisimman pian. Koneella voidaan lentää vain mikäli vaurio ei vaikuta siiven lujuuteen tai ominaisuuksiin. Mikäli purjelentokone vaurioituu niin, ettei se enää ole lentokelpoinen, on vauriosta tehtävä ilmoitus Ilmailulaitokseen. Jos huollon tai tarkastuksen yhteydessä havaitaan murtuma esimerkiksi korkeusperäsimen työntötangossa, on siitä tehtävä ilmoitus Ilmailulaitokselle. 13

14 Lentotoiminnassa avustetaan aktiivisesti koneen liikuttelussa. Konetta työnnetään siiven tyvestä ja rungosta. Siiven kärjessä oleva avustaja pitää konetta pystyssä. Koneen osien puhdistus ja vahaus on tärkeä osa pintojen huollossa. Niin varmistetaan sen säänkesto ja suorituskyky. 14

15 Turvallisuus on tärkeintä myös lentotoiminnassa. Purjekoneet pysäköidään kiitotien viereen riittävän etäälle (noin 30m). Tilanteesta riippuen voidaan jopa vaatia lisäetäisyyttä. On vältettävä purjekoneen viemistä liian aikaisin kiitotielle, sillä joku muu purjekone voi äkillisesti tarvita laskeutumismahdollisuuden. Silloin kiitotiellä parkkeeratut koneet tuovat lentäjälle lisäpaineita. 15

16 Usein päivällä kone jätetään esimerkiksi ruokailutauon ajaksi odotuspaikalle. Varmistettava, että aurinko ei kuumenna ja vahingoita ohjaamoa. Siivet voidaan verhoilla pusseilla, ettei tuuli aikaansaa nostetta. Siivenkärkeen paino, ettei tuuli heiluttele siipiä ylös-alas. 16

17 Esimerkkejä koneen liikuttelusta maassa. 17

18 Usein näkee myös autolla liikuteltavia purjekoneita. Näitä on hyvä varoa, sillä auton ajaja ei aina näe kaikkea ympärillään. 18

19 Korkeusvakaajasta ei saa nostaa eikä työntää. 19

20 Päivätarkastus Mopulle: Tarkastetaan koneen lentopäiväkirjasta, että lentokelpoisuus on voimassa. Tarkastusohjelma koneen Lentokäsikirjan mukaan. Yksityiskohdat käydään läpi lentokurssin alussa ja kerrataan kunnes osataan. Mikäli tarkastuksessa löydetään vikoja ja puutteita, on ne heti otettava huomioon niiden vakavuuden mukaan. 20

21 Päivätarkastus Mopulle: Numeroidut kohdat on selitetty koneen lentokäsikirjassa. Lue sieltä tarkemmin. 21

22 Mopun määräaikaishuollot tehdään ja kuitataan huoltolistan mukaan. Huolloissa on oltava mukana, että koneen rakenne ja käyttö tulee tutuksi. Huollossa on aina mukana vastaava henkilö, joka valvoo ja kuittaa koko huollon tehdyksi ohjeiden mukaan. 22

23 Mopun OH-838 ohjekirjan sivut Purjekone OH-810 purkaminen ja kokoaminen tapahtuu siihen koulutetun pilotin ohjauksessa. Järjestys on oltava oikea ja apuvälineet käytössä. Väärä järjestys tai käsittely voi vaurioittaa konetta. 23

24 Esimerkkikuvia purjekoneen kokoonpanosta. 24

25 Lentopäiväkirjasta näkee seuraava lentäjä myös koneen kuntoa kertovia asioita edellisen lentäjän kertomana. Irralliset tavarat ohjaamossa voivat aiheuttaa vaaratilanteita joutuessaan ohjainten tielle ja siten estäen koneen ohjaamisen. Se voi olla kriittistä varsinkin nousu- ja laskuvaiheessa, jolloin ei ole aikaa korjata tilannetta. Järjestys sisätiloissa helpottaa tavaroiden löytämistä lennolla. Kuitukoneiden puhdistuksessa saa käyttää vain sallittuja aineita. Voimakkaasti haihtuvia liuottimia, kuten asetonia, ei suositella. Varsinkin siiveke ja peräsinteipit ovat tärkeät ohjattavuuden kannalta. Kone ankkuroidaan tuulenpuoleinen siipi maassa. Paino siivenkärkeen tai sidotaan ankkurointinaulaan. Kabiinipeitto suojaa ohjaamoa auringolta. Monet mittarit voivat vahingoittua kuumassa (nestekidenäyttö). 25

26 Purjelentäjän lentopäiväkirja täytetään aina heti lennon jälkeen, tai viimeistään lentopäivän iltana kenttäpäiväkirjasta (VLK). Täytettävät tiedot: Päivämäärä Koneen tyyppimerkintä lyhennettynä (esim. G103c) Koneen rekisteritunnus (esim. OH-810) Lähtöpaikka (esim. EFVA) Laskupaikka (esim. EFME) Lentoonlähtötapa (esim. L =lentokonehinaus) Lähtöaika (esim ) Laskuaika (esim ) Lentoaika (esim. 1 h 55 ) Lennon tarkoitus (esim. Har =harjoituslento) Huomautukset, opettaja tai oppilas, suoritukset, varmennukset, erikoista, yms. Matkalento (esim. 150 km) Irroituskorkeus metreinä (esim. 500) Maksimikorkeus metreinä, missä on käyty (esim. 2100) Oma nousu metreinä, edellisten erotus (esim. 1600) 26

27 Koneen kirja täytetään myös heti lennon jälkeen, että seuraava lentäjä tietää koneen tilanteen ennen omaa lentoaan. Mikäli jotakin huomautettavaa on, voi hän kysyä lisätietoja edelliseltä lentäjältä. 27

28 Kaikki koneet, ja varsinkin puukoneet kärsivät talvella kosteuden ja lämpötilan vaihtelusta. Kosteus tiivistyy pieniin rakoihin ja jäätyessään repii rakoa suuremmaksi. Puukoneen liimasaumat eivät kestä suuria kosteusvaihteluita. Puu on elävä materiaali, joka laajenee kastuessaan ja supistuu kuivuessaan. Puukoneet varastoidaan mahdollisuuksien mukaan lämpimään talveksi. Myös lujitemuovinen purjekone kärsii kosteudesta. Nekin on paras säilyttää sateelta suojassa. 28

29 Hinauslentokone on yleisesti joko tarkoitukseen suunniteltu tai muuten ominaisuuksiltaan sopiva. Teho ja hidaslento-ominaisuudet oltava hyvät. Kone on varusteltu hinauskytkimellä tai sisäänkelauslaitteella. Hinausköysi on tekstiiliköysi, jonka lujuus kuluneenakin oltava 1.5 kertainen murtovarokkeiden lujuuteen. Pakkomurtovarokkeet oltava köyden molemmissa päissä. Käytettävän pakkomurtovarokkeen lujuus kerrotaan purjekoneen ohjekirjassa. Varokkeet eri värisiä riippuen murtolujuudesta (lista). Hinauskytkimet huolletaan vuosittain, puhdistus ja voitelu. Hinausvinttureita on sekä itsetehtyjä että tehdastekoisia. Teräslangan lujuus on vähintään 12000N (=1200 kg). 29

30 Tyhjämassa = tyhjäpaino, tarkoittaa purjekoneen painoa ilman ohjaajia ja laskuvarjoja. Mopulla myös bensatankki tyhjänä. Suurin sallittu lentomassa = max. TOW (Take Off Weight) ei saa koskaan ylittyä. Punnitus teetetään viiden (5) vuoden välein. Punnituksessa määritetään rajat ohjaajan minimi ja maksimipainoille ohjaamoissa. Painorajat sisältävät laskuvarjon painon. Jokaisen ohjaajan on tarkastettava, että omapaino ja laskuvarjo yhdessä sijoittuu rajojen sisälle. Se ei ole itsestäänselvää! Koneen oikea kuormaus selviää punnitustodistuksesta ja käsikirjasta. Moottoripurjelentokoneessa pilotin ja matkustajan paino voi rajoittaa polttoaineen määrää ja siten koneen lentoaikaa/matkaa. 30

31 Muistiinpanoja: 31

32 Punnitusohjeita: 1. Punnituksen saa suorittaa vain valtuutettu henkilö 2. Punnitus tehdään normaalisti viiden (5) vuoden välein 3. Punnitus tehtävä vauriokorjauksen, maalauksen tai peruskorjauksen jälkeen, tai jos koneelle on tehty jotain, joka vaikuttaa painopisteen paikkaan 4. Punnitus tehdään tuulettomassa paikassa, tasaisella lattialla 5. Punnitsijan apuna tarvitaan 2-3 henkilöä 6. Punnitus tehdään ilman lisäpainoa 7. Puntarien on oltava kalibroituja tai tarkastettavissa 8. Punnituksesta tehdään pöytäkirja ja todistus 9. Tulokset lähetetään Ilmailulaitokselle 10. Punnituspaperien kopio liitetään koneen mukana kulkevaan kansioon Kone on lentokelpoinen vasta kun sen punnitustodistus on voimassa. 32

33 Muistiinpanoja: 33

34 Lentokoneen punnitukseen ja kuormaukseen on kehitetty erilaisia tietokoneohjelmia. Jos on aikaa, voidaan katsoa joku esimerkki. 34

35 Väärä kuormaus voi aiheuttaa vaaratilanteita lennolla! Koneen korkeusperäsimen teho ei riitä koneen hallintaan kaikissa olosuhteissa. Seurauksena joko syöksyminen tai sakkaaminen ja korjaamaton lattakierre. Vesipainolastia varten joissakin koneissa on säiliöt. Käytöstä on ohjeet ja rajoitukset koneen ohjekirjassa. Säiliöitä ei aina voi täyttää täyteen, sillä TOW voi ylittyä. Lennettäessä vesipainolastia voidaan osaksi tyhjentää mikäli sää heikkenee ja nostot hidastuvat. Näin kone kevenee ja nousee paremmin. Kaikilla koneilla on oma lujuutensa, joka rajoittaa painoa ja kiihtyvyyksiä. Taitolentoa saa harrastaa vain siihen tehdyillä koneilla. Myös lasikuitukoneille on määritetty maksimikuormitukset. OH-810 Twin koneella voidaan lentää rajoitettua taitolentoa kiihtyvyys-rajojen sisällä. Ohjekirja esittelee sallitut liikkeet. Jos max. TOW on 600kg ja ohjaamoissa nimellisesti max 110kg ja 110kg. Niitä ei saa tasoittaa toistensa hyväksi. 35

36 Lentosuunnitelma on aina tarpeen. Erityisesti Mopu-lennoille. Myös purjelennossa on aina mietittävä, onko tarpeen tehdä lentosuunnitelma. Mikäli suunnittelee matkalentoa, joka ulottuu valvottuihin ilmatiloihin, on tarpeen etukäteen suunnitella, mitä tekee. Viimeistään saapuessa tilaan on lennonjohdolle esitettävä suunnitelma. Virallisimmassa muodossaan lentosuunnitelma annetaan kirjallisena lennonjohdolle riittävän ajoissa, että he voivat tiedoittaa muita osapuolia. Myös suunniteltu laskuharjoitus on esitettävä lentosuunnitelmana joko lennonjohdolle, opettajalle, hinauslentäjälle tai muille lentäjille. Suunnitelman sisällöstä saat tarkempaa tietoa viimeistään matkalentokoulutuksen aikana. Jos suunnittelet taitolentoa purjekoneella, on tarpeen tarkastaa kuormitus, varustus ja irrallisten esineiden poisto tai kiinnitys. Lisäksi ohjaamon imurointi hiekasta on tarpeen. Silmiin ja suuhun lentävä hiekka ja pöly on suuri vaaratekijä kesken vaakakierrettä tai silmukkaa. 36