TIES530 TIES530 PROSESSORIT/KONTROLLERIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIES530 TIES530 PROSESSORIT/KONTROLLERIT"

Transkriptio

1 Mikrokontrollereiden kehityksestä ja tarjonnasta. Sulautettujen järjestelmien vaatimukset ja mikrokontrollereiden valintaperusteet. Katsaus muutamiin nykyisin yleisesti käytettyihin kontrollereihin Sulautettujen järjestelmien suorittimet Sulautetut järjestelmät ovat johonkin tiettyyn tarkoitukseen räätälöityjä järjestelmiä, eivät yleiskäyttöisiä tietokoneita. Sulautetuissa järjestelmissä ohjelmisto ja laitteisto ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Nopeita, tehokkaita, tarkoituksenmukaisia erikoistyökaluja. Mikä tahansa elektroninen laite, joka sisältää mikro-ohjaimen. Ne ovat myös melkein aina reaaliaikaisia järjestelmiä. Joskus rajanveto sulautetun järjestelmän ja tietokoneen välillä on vaikeaa. Sulautetutkin monesti kuin pieniä tietokoneita. Yhä enemmän sulautettujen laitteiden täytyy kyetä kommunikoimaan toisten laitteiden ja järjestelmien kanssa ja muodostamaan myös verkkoja. Suorittimet/ Mikroprosessorit Mikroprosessorit Mikro-ohjaimet/ Mikrokontrollerit Signaaliprosessorit

2 Sulautettujen järjestelmien suorittimet Monet järjestelmät ovat reaktiivisia, jolloin mikro-ohjaimen on reagoitava ympäristön tapahtumiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällaisia järjestelmiä ovat mm. monet automaatiojärjestelmät. On myös toisenlaisia vaatimuksia. Mikro-ohjaimen on muunnettava tulevaa signaalia halutulla tavalla (DSP-prosessorit). Digitaalinen signaaliprosessori on tarkoitettu ja optimoitu erityisesti signaalienkäsittelyyn.harvard-arkkitehtuuri ja nopea käskynsuoritus tukee reaaliaikaisten signaalien käsittelyä säänöllisesti toistuvilla algoritmeilla. Sulautettujen järjestelmien suorittimet Koska käyttökohteita on hyvin paljon, tarvitaan myös monenlaisia suorittimia. Yleisprosessorit (Intel MCS-86 /MCS-96, Motorola 680XX, Zilog, ) Mikro-ohjaimet/kontrollerit (MCS-51, AVR, PIC, ) Signaaliprosessorit. Mikrokontrolleri = pieni mikroprosessori, joka on suunniteltu erityisesti sulautettuihin järjestelmiin. Sisältää yleensä sekä ohjelma- että datamuistia ja omaa hyvät liitäntämahdollisuudet. Miten suorittimet jaetaan mikroprosessoreihin ja mikrokontrollereihin? Mikroprosessorit pöytätietokoneet, kannettavat muistinhallinta ja paljon cache-muistia järeitä 32- ja 64-bittisiä Mikrokontrollerit sulautetut järjestelmät sisältää RAM- ja ROM-muistia ja myös muita mikrotietokoneen osia 8- ja 16-bittisiä Nykyisin on yhä enemmän myös 32-bittisiä mikrokontrollereita. Motorola 68000, Intel i960, Sun Sparc, Hitachi SuperH, Advanced RISC Machine ARM, Järeiden kontrollereiden tarve johtuu paljolti viihde-elektroniikan tarpeista (videopelit, digitaalikamerat, kännykät, ) Monet nykyiset videopelikonsolit ovat tehokkaampia kuin tietokoneet jokin aika sitten).

3 Sulautettujen järjestelmien suorittimet New view of the 32-bit market: From left to right, the traditional embedded area, traditional DSP, merged CPU/DSP field, extended architectures with multimedia extensions. Manfred Schlett: Trends in Embedded Microprocessor Design, IEEE Computer 31(8): (1998) Sulautettujen järjestelmien suorittimet Puolijohdetekniikka on kehittynyt valtavasti viime vuosina ja jatkaa kehitystään - Mooren laki. Kuitenkin monet varsin iäkkäätkin piiriratkaisut ovat edelleen voimissaan, 8051 jne. Sovelluksia, jotka pakottavat kehittämään prosessoreja sulautettuihin järjestelmiin: 1. Videopelikonsolit vaativat hyvää grafiikkaa 2. PDA-laitteet vaativat virtuaalimuistin käyttöä ja standardiliityntöjä 3. Kännykät ja kommunikaattorit vaativat äärimmäisen pientä virrankulutusta, tehokasta laskentaa ja digitaalista signaalinkäsittelyä. 4. Modeemit, faksit ja printterit vaativat halpoja komponentteja 5. Lisälaitteet ja DVD vaativat tiukkaa integrointia 6. Digitaalikamerat vaativat kuvankäsittelykykyä ja muuta laskentaa.

4 Järjestelmän vaatimukset ja suorittimen valintakriteerit Miten tehdä vaatimusmäärittelyt ja miten valita oikea kontrolleri? Kriteerejä esim. Paljonko tietoa on käsiteltävä, muistinkulutus Laskentakapasiteetti Tehonkulutus, voidaanko ja pitääkö käyttää paristoilla ja mikä on käyttöjännite? Luotettavuus Vasteajat, reaaliaikaisuus Valmistusmäärät vaikuttavat komponenttivalintoihin. Kontrollerin kapasiteetti versus oheiskomponentit Paljonko ja mitä liitäntöjä tarvitaan ulkomaailmaan (I/O, sarjaliikenne, rf, keskeytyspalvelut, ) Hinta (laitteen kustannukset suunnittelusta valmistukseen) Suorittimen valintakriteerit - Tehokkuus Suorittimen nopeus ja laskentakapasiteetti voi olla kriittinen tekijä järjestelmän toiminnan kannalta, mutta ei ole ainoa systeemin nopeuteen vaikuttava asia. Oheislaitteiden (liitäntäpiirit, lisämuisti ym.) toiminta ja hitaus on otettava myös huomioon. Sovelluksen tarvitsema suorituskyky on selvitettävä. Suorittimen nopeusvaatimus katsotaan pahimman tapauksen mukaan eli palvelun pitää olla riittävän nopeaa, vaikka kaikki keskeytykset sattuisivat yhtä aikaa. Käytettävä kide ei suoraan kerro suorittimen nopeutta. Suurempi kellotaajuus lisää tehokkuutta, mutta samalla myös tehonkulutus kasvaa (myös lämpö- ym. muut säteilyongelmat). Rekistereiden ja väylän leveys vaikuttaa suorittimen tehokkuuteen. (piirejä saatavissa esim. 4-, 8-, 16- ja 32-bittisinä). Rekistereiden määrä ja käskykanta vaikuttavat tehokkuuteen. Käskykanta saattaa hidastaa ohjelman suoritusta (esim. kertolaskukäskyt on suoritettava silmukassa tai muuta vastaavaa) Suorittimen arkkitehtuurissa voi olla erikoisominaisuuksia, kuten nopeat laskutoimitukset mutta samalla hidas muistinkäsittely. Tietoväylän ja rekisterien rakenne vaikuttavat kontrollerin/prosessorin tehokkuuteen

5 Suorittimen valintakriteerit - Muisti Tarvittava muistin määrä, sekä ohjelma- että datamuisti, olisi hyvä voida arvioida jotakuinkin oikein. Liian vähäinen muisti aiheuttaa ongelmia (voi jopa pakottaa suunnittelemaan laitteen uudelleen), mutta ylimääräinen muisti taas lisää kustannuksia. RAM (työmuisti) Tarve = Muuttujien tarvitsema tila + käytetyt puskurit (FIFO) + pino. Voidaan tarvittaessa käyttää ulkoista muistia, mutta sen käyttö voi olla ongelmallisempaa kuin kontrollerin oman muistin käyttö. Vie vähintään I/O-linjoja. Kontrollerin rekisterit voivat myös kuluttaa RAM:ia, joka on otettava huomioon. Kaikki ohjelmointityökalut eivät ole samanlaisia. ROM (ohjelmamuisti) Tarve = ohjelma + ROM-muistissa olevat taulukot, muistirakenteet. Alle 80%:n muistisääntö. Olisi hyvä jättää tilaa muutoksille ja lisäyksille. Riippuu kääntäjästä kuinka tehokasta konekielistä koodia saadaan aikaiseksi. Lausekieliset kääntäjät voivat haaskata muistia toisaalta assembler-ohjelmointi on hidasta.. Optimointi. Ohjelmointikielen ja ympäristön valinnalla voi olla suuri vaikutus lopputulokseen. Liukulukuvaatimus? Suorittimen valintakriteerit - Liitännät Mikrokontrollereissa on yleensä paljon ulkoisia liitäntämahdollisuuksia. Eroja on kuitenkin sekä porttien määrässä että porttityypeissä. Pitää siis miettiä, millaisia liityntöjä tarvitaan. Montako keskeytyslinjaa? Tai ehkä useampi sarjaliikenneportti? Ja paljonko virtaa voidaan I/O-linjan kautta oheislaitteelle syöttää? Ennen suorittimen valintaa kannattaa tutkia datasheetit tarkkaan, koska eri tiloissa prosessorin/kontrollerin liityntöjen toimintaa voi olla rajoitettu. Valmistaja Intel Microchip Microchip Zilog Signetics/Philips Atmel suoritin 8031/8051 family PIC18C601 PIC10C206 Z8 (Z86E40) 83C751 ATtiny11 I/O lkm Esimerkkejä I/O-linjojen määrästä

6 Suorittimen valintakriteerit - Reaaliaikaisuus Sulautetut järjestelmät yleensäkin on tarkoitettu vastaamaan nopeasti ympäristön herätteisiin. Jotkin sovellukset vaativat kuitenkin erikoishuomiota. Tällöin vasteen on tultava tietyn ajan kuluessa riippumatta suorittimen sen hetkisestä tilasta tai toiminnasta (esim. ABSjarrut). Prosessoritekniikan kehitys mahdollistaa yhä suurempien kellotaajuuksien käytön, mutta tämä ei vielä takaa reaaliaikaisuutta. Reaaliaikajärjestelmissä kullakin prosessilla on omat aikavaatimuksensa ja tämä tarkoittaa laitteiden ja ohjelmistojen ennustettavaa käyttäytymistä (esim. välimuistien käyttö voi olla ongelmallista). Reaaliaikaiset palvelut taataankin paljolti oikealla ohjelmoinnilla ja tarvittaessa sopivalla käyttöjärjestelmällä (RTOS). Suorittimen valintakriteerit - Keskeytykset Suorittimien keskeytysmahdollisuuksissa on eroja. Paljonko keskeytyspalveluita tarvitaan? Pitääkö keskeytykset voida priorisoida? Mistä keskeytys aktivoituu, reunasta vai tasosta? Voiko ohjelmoida? Keskeytysten käyttö pitää olla perusteltua, koska niiden käsittely aiheuttaa poikkeaman normaalista ohjelman ajosta ( ja voi joskus johtaa hankaliin virheisiin). Kuvassa Atmelin AtMega128

7 Suorittimen valintakriteerit Kehitysympäristö Suunnittelukustannusten osuus lopputuotteesta voi olla merkittävä hyvillä kehitystyökaluilla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä. Kynnys suorittimen vaihtoon on korkea, jos se tarkoittaa uuden ohjelmointikielen tai kehitysympäristön opettelua vanhat suorittimet pitävät pitkään pintansa siitä huolimatta, että parempia olisi saatavilla. Vanhoista piireistä tulee myös uusia päivityksiä, jotka ovat yhteensopivia vanhojen versioiden kanssa, mutta joissa on integroituna uusia oheispiirejä ja käskyjä. Mitä yleisempi suoritin on kyseessä ja mitä enemmän sillä on valmistajia, sitä helpommin sille löytyy hyviä kehitysympäristöjä ja myös valmista koodia, kirjastoja, jne. Suorittimen valintakriteerit Lisäksi Lisäksi laitteen/järjestelmän käyttötarkoitus sanelee pitkälle sen, millainen suoritin on käyttökelpoisin. Suurissa sarjoissa ehkä kovon puutteita kannattaa korjata ohjelmallisesti, koska ohjelma on kertakustannus, mutta suoritin on oltava joka laitteessa. Laitteen elinkaari ratkaisee, pitääkö valita uudelleenohjelmoitava suoritin. Käyttöympäristö sanelee tarvittavan robustisuuden (esim. lämpötila). Onko piirin saatavuus varmaa koko elinkaaren ajan (kakkosvalmistaja(t))? Onko piiri ennestään tuttu tai opitaanko se ja kehitysympäristö helposti?

8 ARM ARM 80-luvun alussa Acorn Computer Ltd:llä alettiin kehittää uutta nopeaa prosessoria, jonka mallina oli Berkeley RISC-prosessori. Vuonna 1985 valmistui ensimmäinen ARM-prosessorin prototyyppi (Acorn RISC Machine) VLSI Technogyn valmistamana. Advanced RISC Machines Ltd. perustettiin 1990 (omistajat Acorn, Apple ja VLSI). Se suunnittelee ja lisensioi kehittämiään RISCprosessoriytimiä sekä niihin liittyvää muuta teknologiaa ja ohjelmistoja. ARM on pitkäikäisimpiä RISC-arkkitehtuureja yksi lisenssoiduimpia prosessoriytimiä. Pienen tehonkulutuksen ansiosta sitä suositaan nykyisin varsinkin kämmenmikrojen, matkapuhelimien ja sulautettujen järjestelmien suorittimissa. ARM on nykyään maailman eniten valmistettu 32-bittinen suoritinarkkitehtuuri ohittaen mm. PC-laitteissa käytettävät x86- suorittimet.

9 ARM Prosessoriytimiä: ARM1 / v1, ARM2 / v2, ARM2aS, ARM3 / v2a, ARM6, ARM600, ARM610 / v3 ARM7, ARM700, ARM710 / v3 ARM7TDMI, ARM710T, ARM720T, ARM740T / v4t StrongARM, ARM8, ARM810 / v4 ARM9TDMI, ARM920T, ARM940T / v4t ARM9E-S / v5te ARM10TDMI, ARM1020E / v5te ARM ARM-mikro-ohjaimet on jaettu kahdeksaan eri versioita sisältävään tuoteperheeseen, joiden ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Käyttötarkoituksesta riippuen voi mikro-ohjain sisältää esimerkiksi DSPominaisuuksia. ARM:iin on olemassa lukuisia erilaisia käyttöjärjestelmiä kuten esimerkiksi Symbian, Embedded Linux, Windows CE, FreeRTOS ja monia muita.

10 ARM 32-bittinen RISC-prosessoriydin Voidaan käyttää eri tiloja, jotka vaikuttavat käytössä oleviin toimintoihin ja rekistereihin (esim. 16-bittinen Thumb-tila) Yhteensä 37 rekisteriä (31 yleisrekisteriä ja 6 statusrekisteriä). Prosessorin tila määrittää, mitkä rekisterit kulloinkin ovat käytössä. ARMtilassa käytössä on 16 yleisrekisteriä ja yksi tai kaksi status rekisteriä. Liukuhihnalla nopeutetaan käskyjen suoritusta (3, 5 ja 6-tilainen liukuhihna) Välimuistitettu (riippuen toteutuksesta) Väylältään Von Neumann-tyyppinen 8 / 16 / 32 -bittiset tietotyypit 7 toimintatilaa (usr, fiq, irq, svc, abt, sys, und) Yksinkertainen rakenne -> hyvä nopeus / tehonkulutus ARM

11 ARM ARM7:n toimintatilat: User : Normaali ARM-sovellusten suoritustila. FIQ : Tiedonsiirtotila IRQ : Käytetään yleisten keskeytyksien palvelemiseen Supervisor : Suojattu tila käyttöjärjestelmää varten Abort mode : Valitaan datan tai käskyn haun keskeytyessä System : Käyttöjärjestelmän etuoikeus -tila käyttäjälle Undefined : Valitaan kun kohdataan määrittelemätön käsky CPSR PIC

12 PIC PIC on Microchip Technologyn 8-bittinen RISC-suoritinperhe, jota on kehitetty 1990-luvulta alkaen. PIC-piirit ovat Harvard-arkkitehtuurin mukaisia eli ohjelma- ja käyttömuisteille on omat väylänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että käskykoodia voidaan hakea samanaikaisesti kun edellisen käskyn tuloksia viedään muistiin. Käskyjen ja käyttömuistin leveydet voivat myös poiketa toisistaan. PIC-perheen mikro-ohjaimet voidaan jakaa ryhmiin käskysanan leveyden perusteella. Käskysana voi olla 12-, 14- tai 16-bittinen. Ohjelmamuistina helposti uudelleenohjelmoitava EEPROM- tai Flashmuisti (saatavissa myös ROM ja EPROM-muisteilla). Edullinen. Käskykanta PIC:ssä on yksinkertainen ja konekielinen ohjelmointi on melko helppoa. Käskyt mahtuvat yhteen sanaan ja ne myös yleensä suoritetaan yhden jakson aikana. PIC Pinon käsittelykäskyt puuttuvat kokonaan. Aliohjelmakutsun yhteydessä oleva paluosoitteen talletus ja palautus hoidetaan automaattisesti. Energiankulutukseltaan ne ovat edullisia ja alhainen käyttöjännite sopii hyvin paristokäyttöisin laitteisiin. I/O-linjat kestävät kuormitusta hyvin. PIC-perheeseen kuuluu monenlaisia piirejä, joiden muistien rakenne poikkeaa toisistaan. PIC-piireistä löytyy A/D-muuntimia, PWM-lähtöjä (Pulse Width Modulation), LCD-näytön ohjaimia, analogisia vertailijoita. Koteloinniltaan piirejä on monenlaisia aina 6-jalkaisesta 80- jalkaiseen koteloon.

13 PIC PIC Baseline Product Architecture (PIC10F-piirit ja piirejä PIC12- and PIC16-perheistä) Ominaisuudet: Vähän liitäntöjä ja pieni kotelo Flash-ohjelmamuisti Alhainen virrankulutus Edullinen Helppo käytettävys

14 PIC Mid-range Product Architecture (piirejä PIC12- and PIC16-perheistä) Ominaisuudet: Laaja piirivalikoima (8:sta 64:ään jalkaan) Flash-ohjelmamuisti Alhainen virrankulutus Paljon oheistoimintoja (USB, SPI, I2C, USART, LCD, A/D-muuntimet) 5 MIPS suorituskyky Hyvä hinta/suorituskykysuhde PIC High Performance Features (PIC18) Ominaisuudet: Laaja piirivalikoima 18:sta 80:een jalkaan) Flash-ohjelmamuisti Alhainen virrankulutus Ohjelmamuistia aina 2Mbytes asti 10 MIPS suorituskyky 8x8 kovokertoja Edistykselliset tiedonsiirto-ominaisuudet ja protokollat (CAN, USB, TCP/IP)

15 PIC PIC10F200 PIC10F200/202/204/206 Data Sheet 6-Pin, 8-Bit Flash Microcontrollers Yksinkertainen 6-nastainen mikropiiri. Samoja liitäntöjä käytetään useisiin eri tarkoituksiin jalkojen lukumäärä pieni. Samaa nastaa voidaan käyttää esim. I/O:na, komparaattorin sisääntulona tai ohjelmointiin. Piirissä on sisäinen 4MHz:n oskillaattori. Linjojen kuormitettavuus 25mA. Lepotilassa virrankulutus 100nA. 12-bittiset käskyt ja 8-bittinen dataväylä. Piirissä on myös timer ja watchdog. Sopii mainiosti paristokäyttöisiin laitteisiin, esim. kaukosäätimiin. Program Memory Type Program Memory Size (Kbytes) RAM (bytes) Data EEPROM (bytes) I/O Packages Standard Flash x3 DFN, SOT-23, 8p DIP PIC

16 PIC PIC18C242 PIC18CXX2 Data Sheet High Performance Microcontrollers with 10-bit A/D Ominaisuuksia mm. Liitännän kuormitettavuus 25mA 3 ulkoista keskeytystä, keskeytykset voidaan priorisoida 4 timeria PWM-liitännät SPI ja I²C USART PIC

17 AVR Advanced Virtual RISC AVR AVR on Atmelin RISC-tyyppinen mikroprosessoriperhe, joka sisältää kymmeniä erilaisia 8-bittisiä mikrokontrollereja. Atmel julkaisi ensimmäisen AVR-mikro-ohjaimensa Piiri suunniteltiin alun perin Norjassa Trondheimin yliopistossa eikä se perustunut mihinkään aikaisempaan piiriin. RISC-tyyppisinä ne on suunniteltu suorittamaan nopeasti rajoitetun käskykannan ohjelmia. Monet käskyt voidaan ajaa yhdessä kellojaksossa (esim. 8MHz:n kiteellä varustettu suoritin voisi suorittaa lähes 8 miljoonaa käskyä sekunnissa). Sen arkkitehtuuri on pyritty suunnittelemaan erityisesti c- kielistä ohjelmointia varten (rekisterit & käskyt). AVR mikrokontrollerit jaetaan kolmeen ryhmään niiden sisältämien ominaisuuksien ja muistin määrän mukaan: ATmega / erittäin monipuolisin ominaisuuksin varustettuja AT90S-sarja ATTiny / pieniä, pienitehoisia ja vähän ominaisuuksia omaavia

18 AVR Kaikissa AVR-mikrokontrollereissa on flash-ohjelmamuistia, SRAM-käyttömuistia (pienimpiä versioita lukuun ottamatta), sekä useita kaksisuuntaisia I/O väyliä. Jotkin kontrollerit sisältävät myös pysyvää EEPROMkäyttömuistia. Joissakin kontrollereissa data- ja osoiteväylät on tuotu piirin ulkoisiin nastoihin, joten lisä-sram -muistin liittäminen on mahdollista. Muita ominaisuuksia ovat esimerkiksi sisäinen kellooskillaattori, ajastimet, keskeytysohjaimet, sarjaliikennepiiri (UART), SPI, io-porttien ylösvetovastukset, taajuusmodulaattori (PWM), AD-muunnin (ADC), analoginen vertailija ja vahtikoira-ajastin. Uusimmista mega-sarjan piireistä löytyvät LCD-näytönohjain sekä CAN- ja USB-väylänohjaimet. AVR Kellotaajuus on yleensä suurimmillaan MHz. Käskyt ovat 16-bittisiä ja siten tehokkaita ja dataa käsitellään kahdeksan bitin tavuina. Kaikki 32 yleisrekisteriä toimivat ALUn (Arithmetic Logic Unit) kanssa yhdessä kuten akkurekisteri perinteisissä prosessoreissa. Yhteensä 32 akkua merkitsee sitä, että datan manipulointi on tehokasta, sillä käsiteltävää tietoa ei tarvitse jatkuvasti siirrellä rekisterien ja muistin välillä kuten tapahtuu CISC-ohjaimissa. Piiriperheestä löytyy paljon muistia sisältäviä piirejä eli ehkä hidasta ulkoista muistia ei laitteessa tarvita. Kaikki ohjaimet ovat myös ohjelmoitavissa erilaisiin virransäästötiloihin, joten paristokäyttökin on mahdollista.

19 AVR AVR-arkkitehtuuri yleiskuva Perheen piirit eivät sisällä aina välttämättä kaikkia lohkoja. Kaikissa piireissä on flashohjelmamuistia ja yleensä myös EEPROM-muistia. Piirin ohjelmointi helppoa ISP-väylän kautta. AVR Muita ominaisuuksia I/O-liitäntöjen määrä suurimmissa piireissä jopa 54, pienimmässä vain muutamia. Aina vähintään yksi laskuri. Analoginen vertailija (analog comparator) kykenee vertailemaan tuloliitäntöjen potentiaaleja keskenään. Watchdog lähes kaikissa. BOD-yksiköllä voidaan valvoa käyttöjännitettä. Testaus mahdollista JTAG-liitännän avulla. RTC-yksikköön voidaan kytkeä erillinen kide, jolloin ajastin toimii erillisenä reaaliaikakellona. Tällaista voidaan käyttää esim. herätettäessä kontrolleri syvästä unesta virransäästötilassa. 10-bittinen A/D-muunnin on myös usemmissa AVRkontrollereissa.

20 AVR CPU Kaikissa perheen piireissä sama ydin (CPU core). CPU hakee laskutoimitukseen osallistuvien operandien tiedot, suorittaa laskutoimituksen ja sijoittaa tuloksen rekisteriin yhdellä kellojaksolla. ALU laskee kahden rekisterin tai rekisterin ja vakion kanssa. Aliohjelmakutsun yhteydessä vain paluuosoite automaattisesti pinoon nopeuttaa suoritusta (ohjelmoija pinoaa vain välttämättömän). AVR ATtiny11

21 AVR ATMega128 MCS-51 kontrolleriperhe 8051 on Intelin vuonna 1981 julkaisema, valmistama ja markkinoima. Nykyisin MCS-51 -mikrokontrolleriperheeseen kuuluu paljon piirejä ja se on edelleen maailman käytetyimpiä. Perheen piirit ovat myös edullisia, ne ovat tuttuja suurelle osalle suunnittelijoista ja niille löytyy hyviä kehitysalustoja. Löytyy paljon myös muuta suunnittelua tukevaa materiaalia kirjallisuudesta, netistä ja muualta. Lisenssivalmistajia (Siemens, Advanced Micro Devices, Fujitsu, Philips, Dallas, ) on monia ja tämä takaa piirin hyvän saatavuuden. Muiden valmistajien piirien on oltava 8051-yhteensopiva, jolloin samat ohjelmat toimivat kaikkien valmistajien piireissä. Laskentakapasiteetiltaan perheen piirit ovat monesti sopivia sulautettujen järjestelmien suunnitteluun. Piiriperheen ensimmäinen ja lippulaiva on 8051 ja monesti puhutaan vain 8051:sta, kun tarkoitetaan piiriperhettä. Valmistajat käyttävät 8051:stä omia piiritunnuksiaan. Perheen piirit poikkeavat toisistaan piirille integroitujen ROM-, EPROMja RAM-muistien määrän ja tyypin perusteella. Myös esim. ajastimissa ja piirien nopeudessa on eroja.

22 MCS-51 kontrolleriperhe Alun perin MCS-51 kontrolleriperheeseen kuuluivat seuraavat piirit: 8051 sisäistä ROM-muistia 4KB 8751 sisäistä EPROM-muistia 4KB 8031 ei lainkaan sisäistä ohjelmamuistia Erilaisista ohjelmamuisteista huolimatta piirit ovat muilta ominaisuuksiltaan keskenään samanlaisia sisältäen CPUn, kellooskillaattorin, 128 tavua RAM-muistia, liitännät ulkomaailmaan, kaksi ajastin/laskuria ja keskeytysohjaimen. Perusversioiden lisäksi versioissa 8052, 8752 ja 8032 oli isompi RAMmuisti (256 tavua), lisälaskuri ja piireissä 8052 ja 8752 ohjelmamuistia oli kaksinkertaisesti. MCS-51 kontrolleriperhe Piirimuunnokset 8051:stä on olemassa paljon (yli 1100 ) muunnoksia useilta eri valmistajilta (55). Yleensä ne ovat yhteensopivia ja niissä voi ajaa samoja ohjelmia. Näin ei kuitenkaan aina ole. Liitäntöjä ulkomaailmaan saattaa olla enemmän tai niissä on lisäominaisuuksia, kuten A/D-muuntimia, watchdog, komparaatoreita jne. Myös perusrekisterirakennetta on saatettu muuttaa. Tällä kurssilla käydään perus-8051:n lisäksi läpi Chipconin piiriä CC2430, joka on markkinoiden ensimmäinen IEEE standardin toteuttava yhden piirin ratkaisu (System-On-Chip). Ytimenä tällä piirillä on 32 MHz:n Piirille on integroitu radiopiirin (MAC+PHY) lisäksi paljon muitakin ominaisuuksia, kuten 8K SRAM-muisti, jännitetason mittaus, lämpötila-anturi ja ohjelmoitava watchdog. Piiristä löytyy data sheetit ym. tietoa osoitteesta

23 Perustietoja ROM-muistia 4K RAM-muistia 128 tavua Neljä 8-bittistä I/O-porttia Kaksi 16-bittistä timeria Sarjaportti Mahdollisuus osoittaa 64K ulkoista ohjelmamuistia Mahdollisuus osoittaa 64K ulkoista datamuistia Boolean-prosessori 210 bittirekisteriä 4µs kerto-/jakolaskutoimitus 8051 lohkokaavio

24 8051 pohjainen systeemipiiri CC2430 DSPprosessoreista

25 DSP Digitaalinen signaaliprosessori on mikroprosessori, joka on tarkoitettu erityisesti signaalikäsittelyyn ja eroaa siksi hiukan muista prosessoreista. Niissä on erilainen käskykanta, esim. suodatukseen löytyy erikoiskäskyjä. Tyypillisiä tehtäviä DSP:lle ovat IIR/FIR suotimet, FFT-muunnos, konvoluutiokoodaus ja virheen tunnistusalgoritmit. Tyypillinen käyttöympäristö on kännykkä. Suoritettavat algoritmit vaativat yleensä: Tehokasta laskentaa. Rekisterirakenne on erityisesti laskentaa varten suunniteltu (akku, siirtorekisterit, ) Tehokasta tietojen siirtoa muistin ja rekistereiden välillä Reaaliaikavaatimusten huomioimista. Kaikki sovellukset eivät vaadi reaaliaikaista signaalinkäsittelyä, mutta esim. kännykässä tai vihdeelektroniikassa viiveitä ei voi yleensä sallia. Signaalinkäsittelyrealiteettien huomioimista (ylivuodot, kohina, ) DSP DSP-tekniikan kehitys Ensimmäinen signaaliprosessori kehitettiin 1970-luvun lopussa. DSP-tekniikka on tuonut monia parannnuksia analogiasignaalin käsittelyyn. Samalla yleiskäyttöisellä piirillä voidaan ohjelmaa muuttamalla käsitellä useita signaaleja. Sen avulla on voitu vähentää erilliskomponentteja (esim. puhelimen kehitys) ja tuote saadaan samalla pienempään tilaan. Se helpottaa laitesuunnittelua myös siksi, että ohjelmistoa voidaan testata simuloinnein ja emuloinnen jo ennen varsinaista fyysistä protoa. Monesti myös lopputuotteen hinta saadaan DSP-tekniikalla edullisemmaksi (tapauskohtaista). DSP-prosessorin uudellenohjelmoitavuus on tärkeä etu kehitysvaiheessa!

26 DSP Nykyisin on alettu yhdistää signaaliprosessori ja mikro-ohjain samalle piirille. Tämä yksinkertaistaa laitesuunnittelua ja helpottaa myös ohjelmointia, koska ei tarvita kahta erillistä ohjelmistoa. Esimerkkejä tällaisista piireistä ovat Texas Instrumentsin TMS320C20X, Motorolan 68HC16 ja DSP56800 sekä Hitachin Super H8. Aivan kaikkeen ei DSP-prosessoreistakaan vielä ole. On joitakin sovelluksia, joihin kaistanleveys tai suorittimen nopeus ei vielä riitä. Sovelluksiin, jotka vaativat erityisen nopeaa signaalinkäsittelyä, voidaan yleiskäyttöisen signaaliprosessorin sijasta toteuttaa digitaalisilla piireillä, jotka on ohjelmoitu piiritasolle (esim. konvoluutiokoodaus viterbi puhelinlaitteissa). Tällainen piiri ei kuitenkaan ole yleiskäyttöinen. DSP Signaaliprosessoreissa käytetään yleensä liukuhihnaa, joka voi olla jopa 10-tasoinen ja nopeuttaa huomattavasti käskyjen suorittamista. Esim. käskyn suorituksen 4 tyypillistä vaihetta 1) Käskyn haku muistista (fetch) 2) Käskyn tulkinta (decode) 3) Datan luku ja kirjoitus (data read/write) 4) Suoritus ja tulosten talletus rekistereihin

27 DSP Erilaiset suodatukset ovat signaalinkäsittelyssä perusoperaatioita ja DSP-prosessorin on kyettävä suoritumaan näissä tarvittavista laskutoimituksista tehokkaasti, esim. kertolasku + summaus eli MAC (multiply-accumulate), yhdessä kellojaksossa. DSP-prosessoreissa yleensä käytettävä Harvard-arkkitehtuuri kykenee hakemaan tarvittavat operandit yhtä aikaa käskyjen suorituksen kanssa. Muistinkäsittelyyn on olemassa erikoisosoitusmuotoja, joilla tyypillisiä algoritmejä voidaan suorittaa nopeammin. Huolimatta c-kääntäjien optimointimahdollisuuksista, DSP-koodia joudutaan optimoimaan usein konekielitasolla. Käskykanta DSP-prosessoreissa poikkeaa tavallisista prosessoreista ja on vaikeampaa. Usein käytettävissä on simulaattori, jolla algoritmin implementointia voidaan testata ja prosessorin sisäistä toimintaa seurata. DSP-prosessorit jaetaan kokonaisluku- ja liukulukuprosessoreihin (fixed point / floating point). DSP Fixed point Edullisia Pieni tehonkulutus Käsiteltävät luvut joko murtolukuja (fractional) välillä -1 1 tai kokonaislukuja (integer) joko tai Hankalampia ohjelmoida. Laskutoimituksissa on huomioitava käytettävissä oleva lukualue (dynamic range). Lukualueen ylityksiä ei saisi tapahtua, mutta toisaalta laskentatarkkuus kärsii liian pienestä dynamiikasta. Skaalaus / normalisointi yleensä välttämätöntä.

28 DSP Floating point Kalliita Kuluttavat enemmän tehoa Hitaampia kuin fixed point prosessorit Helpompia ohjelmoida. Yleensä käytetään standardin IEEE 754 mukaista lukuesitystä, jossa luvussa on merkkibitti, mantissa ja eksponentti. DSP Käskykanta DSP-prosessoreissa on erikoiskäskyjä, jotka helpottavat signaalinkäsittelyalgoritmien toteuttamista. Käskykanta heijastelee laitteistorakennetta. Prosessorin arkkitehtuuri määrittelee mahdolliset operaatiot ja käskykanta tukee näiden operaatioiden suorittamista. Joissakin prosessoreissa on erikoisia muistinhakuja, esim. yhdellä käskyllä voidaan sekä ladata operandi-rekisteri datamuistista ja kopioida sama arvo seuraavaan muistipaikkaan. Silmukoiden tekeminen tehokasta. Viivästetyt hyppykäskyt ja ehdolliset hyppykäskyt mahdollisia. Laaja käskykanta ei kerro kaikkea prosessorin käyttökelpoisuudesta.

29 DSP Texas Instruments: TMS320C28x Yhdistetty DSP-prosessori ja mikrokontrolleri Ominaisuuksia: 32-bittinen DSP-ydin (fixed-point) MIPS Flash: 32KB 235KB RAM: 12 KB 36 K PWM A/D-muuntimia SPI CAN I²C C280xx Lähteitä, linkkejä ja hyviä opuksia Dhananjay V. Garde, Programming and Customizing the AVR Microcontroller, McGraw-Hill. Jari Koskinen, Mikrotietokonetekniikka Sulautetut järjestelmät, Otava Stuart R. Ball, Embedded Microprocessor Systems: Real World Design, Elsevier. Jussi Terkola, Mikko Kärki, Tutkimus ARM-mikro-ohjaimesta, kehittaminen.turkuamk.fi/.../2005/tutkimuss02/ryhma5/tutkimusraportti_arm-mikroohjaimesta_versio_1_0.pdf Martin Trevor, An Introduction to the ARM 7 Architecture, CEng, MIEE Pentti Vahtera: AVR sulauttaa bitit, PROSESSORI

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit

AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit Vesa Nikkilä 16. huhtikuuta 2012 Mikrokontrolleri on pieni tietokone, joka sisältää prosessorin eli CPU:n lisäksi ohjelmamuistia

Lisätiedot

TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio,

TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio, TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 1: Yleistä Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Kurssin tavoitteet tuntee sulautettujen

Lisätiedot

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla.

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

Petri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka

Petri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka Petri Koivulahti Intel 8051 -mikrokontrollerit Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely) 1. luennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5 eri suoritustasoja Tietoa: www.cypress.com

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Sulautetut järjestelmät

Sulautetut järjestelmät 1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita Flash AD-muunnin Flash AD-muunnin koostuu monesta peräkkäisestä komparaattorista, joista jokainen vertaa muunnettavaa signaalia omaan referenssijännitteeseensä. Referenssijännite aikaansaadaan jännitteenjaolla:

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely / JM) Alkuluennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5LP eri suoritustasoja Tietoa:

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe

Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401

Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Catalyst on lanseerannut piirin CAT5401, jossa on neljä digitaalisesti ohjelmoitavaa potentiometriä integroituna ohjauslogiikalla ja 16 tavun NVRAMmuistilla.

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri

TIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Kontrollereiden sisäinen muisti Ajastimet/Laskurit Sarjaliikennöinti Keskeytykset Kontrollereiden Muistit Kontrollereiden sisäinen muisti Kontrollereiden sisälle

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

Yleinen arkkitehtuuri

Yleinen arkkitehtuuri TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

Dell Inspiron 560/570: Tekniset tiedot

Dell Inspiron 560/570: Tekniset tiedot Dell Inspiron 560/570: Tekniset tiedot Tämän oppaan tietoja voidaan tarvita tietokoneen asennuksessa ja päivityksessä sekä sen ohjainten päivityksessä. HUOMAUTUS: Tuotteet saattavat vaihdella alueen mukaan.

Lisätiedot

Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen

Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen SISÄLLYS 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö... 14 1.1 Mikä tietokone on?... 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen... 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta

Lisätiedot

ECIO käyttöohje. Matrix Multimedia Limited. JJJ-Automaatio Oy. Keijo Salonen Jyväskylän ammattiopisto

ECIO käyttöohje. Matrix Multimedia Limited. JJJ-Automaatio Oy. Keijo Salonen Jyväskylän ammattiopisto ECIO käyttöohje Matrix Multimedia Limited JJJ-Automaatio Oy Keijo Salonen Jyväskylän ammattiopisto ECIO28 Kä yttö öhje Ohje on sellaisenaan sovellettavissa myös ECIO40 mikro-ohjaimelle. Keijo Salonen p.

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Tietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

OMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO

OMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO OMNIA AMMATTIOPISTO OPINNÄYTETYÖ Diginoppa ICTP09SLG - 2012 OMNIAN AMMATTIOPISTO KOULUTUSALA Tieto- ja tietoliikennetekniikka OPISKELIJA Hannu Junno OHJAAJA Jari Laurila VUOSI 2012 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

TIES530 TIES530. A/D-muuntimet. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. A/D- ja D/A-muuntimet

TIES530 TIES530. A/D-muuntimet. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. A/D- ja D/A-muuntimet A/D-muuntimet A/D- ja D/A-muuntimet Mikäli mikroprosessorissa halutaan käyttää analogista jännitetietoa, signaali on vietävä ensin A/D-muuntimelle, joka muuttaa sen digitaaliseen muotoon. D/Amuuntimella

Lisätiedot

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007

7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 Miksi eteenpäin pyrkivällä insinööriopettajalla rehtoriksi tullessaan, on aina päässään paljon muutakin kuin järkeä? - Mr Maple Sisältö Yleistä 1-Wire-väylän lyhyt esittely

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Kertausluento luennoista 1-3 1

Kertausluento luennoista 1-3 1 Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,

Lisätiedot

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Harjoitustyö: Mikko Vulli Esituedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali: luentomoniste

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

P I C A X E O H J E L M O I N T I

P I C A X E O H J E L M O I N T I PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä? Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi 27.1.2011 Tietokone suoritin (CPU) väylä tai väylät laiteohjaimet muiden koneiden kanssa Ethernet, modeemi,... laitteiden kanssa Levy, DVD, CD,

Lisätiedot

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin 19.10.1998 Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin Matti Leppänen (TKK/IRC/Sovellettu elektroniikka) Kimmo Kalliola (TKK/IRC/Radiolaboratorio) 1 Johdanto Tämän raportin tavoitteena on esitellä

Lisätiedot

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Jakso 5 Suoritin ja väylä Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU muisti (kirjastorutiinit)

Lisätiedot

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia 1 Datan rinnakkaistamisessa siis eri prosessointiyksiköt suorittavat saman operaation annetulle datalle, joka pilkotaan prosessointiyksikköjen kesken. Pointti on siis se, että kyseessä ei ole tehtävien

Lisätiedot

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva 3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva "Ohjelmointi ei ole mitään massojen huvia, vaikka sitä joskus helpoksi luullaankin. Joiltakin se sujuu luonnostaan, jotkut voivat jopa

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Jakso 5 Suoritin ja väylä Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan ulkoisten tallennusvälinekorttien käytöstä.

Ulkoiset mediakortit. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan ulkoisten tallennusvälinekorttien käytöstä. Ulkoiset mediakortit Asiakirjan osanumero: 393506-351 Lokakuu 2005 Tässä oppaassa kerrotaan ulkoisten tallennusvälinekorttien käytöstä. Sisällysluettelo 1 Digitaalisten tallennusvälineiden korttipaikassa

Lisätiedot

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä

Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä 1 Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä (Version 1.0) http://www.matrixmultimedia.com Tämä kirja on suomennos sähköisestä oppimateriaalista, joka on ladattavissa Matrix Multimedian

Lisätiedot

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000 Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot