BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset
|
|
- Ari-Pekka Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset
3 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot Toteutetaan prosessoreilla Tiedon varastointi Datan säilytys Toteutetaan muistin avulla Tiedonsiirto Tiedonsiirto prosessorin ja muistin välillä Toteutetaan väylien avulla (osoite-, data- ja ohjausväylät) Kellosignaali Resetointi Keskeytykset Mikroprosessori Osoiteväylä Ohjausväylä Ohjelmamuisti Dataväylä Datamuisti Oheispiirit Lähdöt Tulot
4 Yksinkertainen väylärakenne Johdotus: Yksisuuntaista tai kaksisuuntaista Väylä: Piirikaavioissa väylän leveys (johtimien lukumäärä ilmaistaan numerolla) Johtimia, joilla on yhteinen toiminnallisuus Osoiteväylä, dataväylä, jne. Prosessori rd'/wr enable addr[0-11] data[0-7] Muisti Tai laajempi kokonaisuus: Osoite-, data- ja ohjausväylät väylä Tiedonsiirtoon liittyvä protokolla - säännöt tietoliikenteelle (miten toimitaan tietoa vaihdettaessa, millaisia viiveitä, etc.)
5 Portit portti Prosessori rd'/wr enable addr[0-11] Muisti data[0-7] Kytkee väylän prosessoriin tai muistiin Koostuu pinneistä: Jalka kotelossa, liittyy padiin piirilevyllä BGA-kotelon tapauksessa metallipallo pohjassa Nykyään myös metalliset padit, joilla esim. muisti ja prosessori liitetään toisiinsa saman kotelon sisällä Portti on joukko johtimia, joilla on yhtenäinen toiminnallisuus Esimerkiksi: 12-johtiminen osoiteportti
6 Ajoituskaaviot Ajoituskaavio on normaali tapa kuvata tiedonsiirtoprotokollan toimintaa Ohjaussignaalit: alhalla / ylhäällä Datasignaali: ei validi / validi Protokollat voivat sisältää aliprotokollia Kutsutaan väyläjaksoksi: esim. luku ja kirjoitus Väyläjakso voi sisältää useita kellojaksoja Esimerkki muistin lukemisesta: rd/wr asetetaan alas, osoite kirjoitetaan osoiteväylälle vähintään ajaksi tsetup ennen enablesignaalin aktivointia. Enable-signaali liipaisee muistin kirjoittamaan muistipaikan sisällön dataväylälle tread ajan sisällä rd'/wr enable addr data rd'/wr enable addr data t setup t read Lukuprotokolla t setup t write Kirjoitusprotokolla
7 Protokollien peruskonsepteja Master req Aikamultipleksattu tiedonsiirto Servant Master req Servant data(15:0) data(15:0) addr data addr data mux data(8) demux mux addr/data demux req req data 15:8 7:0 addr/data addr data Toimijat: Master (mestari) kontrolloi, Slave (orja) vastaa Suunnat: Lähettäjä, vastaanottaja Osoitteisto: erityistyyppistä dataa Määrittää paikan muistissa, oheislaitteessa, tai rekisterin oheislaitteessa Aikamultipleksaus: Datan sarjoitus Siirrettävä data jaetaan samalle joukolle johtimia aikatasossa Säästää johtimia, tuhlaa aikaa Osoitteen/datan multipleksaus
8 Protokollien perusteet: Tiedonsiirron kontrollointi Master req Servant Master req Servant ack data data req data req ack data t access 1. Master asserts req to receive data 2. Servant puts data on bus within time t access 3. Master receives data and deasserts req 4. Servant ready for next request 1. Master asserts req to receive data 2. Servant puts data on bus and asserts ack 3. Master receives data and deasserts req 4. Servant ready for next request Strobe protocol Handshake protocol [Embedded System Design, Vahid/Givargis]
9 Protokollien perusteet - Strobe/Handshake Master req wait data Servant req 1 3 req 1 4 wait wait 2 3 data 2 4 data 5 t access 1. Master asserts req to receive data 2. Servant puts data on bus within time t access (wait line is unused) 3. Master receives data and deasserts req 4. Servant ready for next request t access 1. Master asserts req to receive data 2. Servant can't put data within t access, asserts wait ack 3. Servant puts data on bus and deasserts wait 4. Master receives data and deasserts req 5. Servant ready for next request Fast-response case Slow-response case [Embedded System Design, Vahid/Givaris]
10 ISA-väyläprotokolla ISA (Industry Standard Architecture): Sovellettiin yleisesti x86- prosessorien yhteydessä: 8086, 80286, 80386, jne. Muistit+oheislaitteet Ominaisuuksia: 20-bittinen osoiteväylä Strobe/handshake-protokollan kompromissi Luku/kirjoitus vie vakiona 4 väyläjaksoa CHRDY-signaalia alhaalla pitämällä voidaan lukua/kirjoitusta pitkittää 6 väyläjaksoon Mikroprosessori Muisti I/O-laite CYCLE CLOCK D[7-0] A[19-0] ALE /MEMR CHRDY CYCLE CLOCK D[7-0] A[19-0] ALE /MEMW CHRDY ISA-väylä Muistin lukusevenssi C1 C2 WAIT C3 C4 ADDRESS Muistin kirjoitussekvenssi C1 C2 WAIT C3 C4 ADDRESS DATA DATA [Embedded System Design, Vahid/Givaris]
11 Mikroprosessorin ulkoinen I/O Mikroprosessorin kommunikointi oheispiirien kanssa voidaan jakaa: Porttipohjainen I/O (rinnakkainen I/O) Prosessorilla on yksi tai useampia N-bittisiä portteja Portit näkyvät prosessorin ohjelmoijalle rekistereinä, joita voi lukea ja kirjoittaa Tyypillinen toteutustapa mikrokontrollereissa Esimerkiksi: P0 = 0xFF; v = P1.2, jne (portit P0 ja P1 8-bittiä leveitä) Väyläpohjainen I/O Prosessorilla on osoite- data, ja ohjausväylät(portit), jotka muodostavat yhteisen väylän Väylällä käytettävä protokolla on sisällytetty prosessoriin Väylän lukemista ja kirjoittamista voidaan toteuttaa prosessorin käskykantaan kuuluvilla käskyillä Yleisprosessorit
12 Kompromisseja/laajennuksia Rinnakkaismuotoinen porttipohjainen I/O oheispiirillä: Prosessoreille, jotka tukevat ainoastaan väyläpohjaista I/O:ta Jokainen oheislaitteen portti sisältää rekisterit portin lukemiseen, kirjoittamiseen ja konfigurointiin Laajennettu rinnakkaismuotoinen porttipohjainen I/O: Sovelletaan kun prosessori tukee porttipohjaista I/O:ta, mutta portit eivät riitä Yhteen porttiin liitetään laajdennusmoduli, jolla porttien määrää pystytään kasvattamaan Processor Memory Parallel I/O peripheral Port A System bus Port B Port C Adding parallel I/O to a busbased I/O processor Processor Port 0 Port 1 Port 2 Port 3 Parallel I/O peripheral Port A Port B Port C Extended parallel I/O [Embedded System Design, Vahid/Givaris]
13 Väyläpohjaisen I/O:n tyypit Väyläpohjainen I/O Prosessori kommunikoi muistin ja oheispiirien kanssa, kommunikoinnissa kaksi tapaa Muistiavaruuteen sijoitettu I/O: Muistiavaruus ja oheislaitteet sijaitsevat samassa muistiavararuudessa Esim. 16-bittinen osoiteväylä; alimmat 32 k varattu muistille ja ylimmät 32 k varattu I/O:lle Standardi I/O: Oma avaruus muistille ja oheispiireille Avaruus valitaan M/IO-signaalilla Esim. 16-bittinen osoiteväylä; 64 k varattu muistille (M/IO = 1) ja 64 k varattu I/O:lle (M/IO = 0)
14 Muistiavaruuteen sijoitettu I/O vs. Standardi I/O Muistiavaruuteen sijoitettu I/O: Ei vaadi erityisiä käskyjä Assembler-käskyt liittyen muistiin, kuten MOV ja ADD toimivat yhtälailla myös oheislaitteille Standardi I/O vaatii omat käskyt I/O-avaruuden käsittelyyn (esimerkiksi IN ja OUT) data liikuttelemiseksi oheislaitteiden rekisterien ja muistin välillä Standardi I/O: Ei tarvitse varata muistiosoitteita oheislaitteille Yksinkertaisempi osoitteen dekoodauslogiikka oheislaitteille Kun tarvittava osoiteavaruus on pieni, riittää osoitteistossa pieni osoitteen leveys -> päästää nopeaan osoitteen dekoodaukseen
15 ISA-väylä ISA tukee standardia I/O:ta /IOR-signaalia käytetään /MEMR:n sijasta oheislaitteiden lukemiseen IOW oheislaitteiden lukemiseen 16-bittinen osoiteavaruus oheislaitteille vs. 20-bittinen muistille CYCLE CLOCK D[7-0] A[15-0] ISA I/O-väylän lukuprotokolla C1 C2 WAIT C3 C4 ADDRESS DATA Muuten muistin ja oheislaitteiden lukemiseen käytetään samanlaisia protokollia ALE /IOR CHRDY
16 Muistiprotokolla: 8051 uc ja ulkoinen muisti P0 P2 Q ALE /RD Adr Adr Adr. 7 0 Data P0 D Q /CS ALE G P2 /WR /RD /PSEN 8051 [Embedded System Design, Vahid/Givargis] D<0...7> A<0...15> /OE /WE CS2 /CS1 HM6264 /CS D<0...7> A<0...14> /OE 27C uc:n ominaisuuksia: Portit P0 ja P2 tukevat porttipohjaista I/O:ta kun 8051:n sisäistä ohjelma- ja datamuistia käytetään Portteja voidaan käyttää myös väyläpohjaisen I/O:n osoite- ja dataväylinä silloin kun prosessoriin on kytketty ulkoista muistia Osoiteväylä on 16-bittinen-> P0 on multipleksattu osoite- ja dataväylä -> tarvitaan pitopiiri osoitteen bittejä 0..7 varten ja ALE-signaali (address latch enable)
17 Kompleksinen muistiprotokolla CLK /ADSP /ADSC Yksittäisen lukuoperaation toteutus S0 GO=0 ADSP=1, ADSC=1 ADV=1, OE=1, Addr = Z Tilakoneen kuvaus GO=1 GO=0 ADSP=0, ADSC=0 ADV=0, OE=1, Addr = Addr0 S1 /ADV addr <15 0> /WE GO=0 GO=1 Data is ready here! /OE /CS1 and /CS2 CS3 S2 ADSP=1, ADSC=0 ADV=1, OE=1, Addr = Z GO=1 ADSP=1, ADSC=1 ADV=0, OE=0, Addr = Z S3 data<31 0> GO=1 GO=0 Generoi ohjaussignaalin, jolla ajetaan TC55V2325FF piiriä purskemoodissa Addr0 on aloitusosoite muistille GO on enable/disable-signaali muistille
18 Keskeytykset Periaate Mikroprosessoriin liitetty oheislaite vastaanottaa tietyin väliajoin dataa, johon vaaditaan prosessorilta reagointia: Prosessori voi tarkistaa oheislaitteen tilan säännöllisesti, ohjelmallisesti pollaamalla, useimmat tarkistuksista turhia kuluttaa prosessorin resursseja Oheislaite voi antaa prosessorille keskeytyksen silloin kun käsiteltävää dataa saapuu Vaatii ylimääräisen nastan (nastoja) INT prosessoriin: JOS INT = 1, prosessori suorittaa meneillään olevan käskyn ja siirtyy keskeytysaliohjelmaan (Interrupt Service Routine, ISR) Menettelyä kutsutaan keskeytyspohjaiseksi I/O:ksi Keskeytyssignaalien, pollaus on prosessorin rautaan sisäänrakennettu ominaisuus -> ei haaskaa prosessorin resursseja
19 Keskeytykset Keskeytysaliohjelman ISR, (interrupt service routine) alkuosoite, toteutusvaihtoehtoja: Kiinteä keskeytysosoite (fixed interrupt): Prosessorin ohjelmamuistissa on tietty keskeytysosoite, jota ei voi muuttaa Keskeytysaliohjelma alkaa tästä osoitteesta tai osoite sisältää hyppykäskyn keskeytysaliohjelman osoitteeseen Vektoroitu keskeytys (vectored interrupt): Oheislaitteiden täytyy antaa keskeytysaliohjelman osoite Yleistä silloin kun mikroprosessorilla on useita oheislaitteita, jotka on kytketty järjestelmäväylään Kompromissi kiinteän keskeytyksen ja vektoroidun keskeytyksen välillä: Keskeytysosoitetaulukko
20 Kiinteä keskeytysosoite: Microchip PIC16F87x [Microchip PIC16F87x, datasivu]
21 Keskeytyspohjainen I/O kiinteällä keskeytysaliohjelman alkuosoitteella Aika 1(a): P suorittaa pääohjelmaa. 1(b): P1 vastaanottaa dataa rekisteriinsä, osoite 0x : Kun käsky muistiosoitteessa 100 on suoritettu, P havaitsee, että (Int=1). Prosessori tanllentaa pinoon ohjelmalaskurin arvon ja asettaa laskuriin kiinteän keskeytysaliohjelmaosoitteen 16. 2: P1 aktivoi keskeytyspalvelupyynnön (Int=1) vaatien palvelua mikroprosessorilta 4(a): Keskeytysaliohjelma lukee datan rekisteristä 0x8000, muokkaa dataa ja kirjoittaa tuloksen rekisteriin 0x (b): Kun keskeytys on luettu P1 deaktivoi palvelupyynnön (Int=0). 5: ISR:n suoritus loppuu, Ohjelmalaskurin arvoksi palautetaan 100+1=101, josta P jatkaa ohjelman suoritusta
22 Keskeytyspohjainen I/O kiinteällä keskeytysaliohjelman alkuosoitteella 1(a): Mikroprosessori suorittaa pääohjelmaansa. 1(b): Oheislaite P1 vastaanottaa dataa rekisteriinsä, osoite 0x8000. Ohjelmamuisti ISR 16: MOV R0, 0x : # modifies R0 18: MOV 0x8001, R0 19: RETI # ISR return... Pääohjelma : 101: käsky käsky P PC Int P1 0x8000 Datamuisti Järjestelmäväylä P2 0x8001 [Embedded System Design, Vahid/Givargis]
23 Keskeytyspohjainen I/O kiinteällä keskeytysaliohjelman alkuosoitteella 2: P1 aktivoi keskeytyspalvelupyynnön (Int=1) vaatien palvelua mikroprosessorilta Ohjelmamuisti ISR 16: MOV R0, 0x : # modifies R0 18: MOV 0x8001, R0 19: RETI # ISR return... Pääohjelma : 101: käsky käsky P PC Int 1 P1 0x8000 Datamuisti Järjestelmäväylä P2 0x8001 [Embedded System Design, Vahid/Givargis]
24 Keskeytyspohjainen I/O kiinteällä keskeytysaliohjelman alkuosoitteella 3: Kun käsky muistiosoitteessa 100 on suoritettu, P havaitsee, että (Int=1). Prosessori tanllentaa pinoon ohjelmalaskurin arvon ja asettaa laskuriin kiinteän keskeytysaliohjelmaosoitteen 16. Ohjelmamuisti ISR 16: MOV R0, 0x : # modifies R0 18: MOV 0x8001, R0 19: RETI # ISR return... Pääohjelma : 101: käsky käsky P PC 100 Int P1 0x8000 Datamuisti Järjestelmäväylä P2 0x8001 [Embedded System Design, Vahid/Givargis]
25 Keskeytyspohjainen I/O kiinteällä keskeytysaliohjelman alkuosoitteella 4(a): Keskeytysaliohjelma lukee datan rekisteristä 0x8000, muokkaa dataa ja kirjoittaa tuloksen rekisteriin 0x (b): Kun keskeytys on luettu P1 deaktivoi palvelupyynnön (Int=0). Ohjelmamuisti ISR 16: MOV R0, 0x : # modifies R0 18: MOV 0x8001, R0 19: RETI # ISR return... Pääohjelma : 101: käsky käsky P Int PC P1 0x8000 Datamuisti Järjestelmäväylä P2 0x8001 [Embedded System Design, Vahid/Givargis]
26 Keskeytyspohjainen I/O kiinteällä keskeytysaliohjelman alkuosoitteella 5: ISR:n suoritus loppuu, Ohjelmalaskurin arvoksi palautetaan 100+1=101, josta P jatkaa ohjelman suoritusta. Ohjelmamuisti ISR 16: MOV R0, 0x : # modifies R0 18: MOV 0x8001, R0 19: RETI # ISR return... Pääohjelma : käsky 101: käsky P Int PC P1 0x8000 Datamuisti Järjestelmäväylä P2 0x8001 [Embedded System Design, Vahid/Givargis]
27 Esimerkki: Keskeytykset Microchip PICkontrollerilla ja Assembly-kielellä #include "p16f876.inc ; Header-tiedosto, rekisterimakrot, yms. ORG 0 ; Ohjelman aloituspiste GOTO START ; Hypätään osoitteeseen START ORG 4 ; Ohjelma jatkuu osoitteesta 0x04 GOTO INTERRUPTSERVICE ; Keskeytysosoite (osoite 0x04) ORG 5 ; Ohjelma jatkuu osoitteesta 0x05 START ; ;***************************************************************************** ; Pääohjelma ;***************************************************************************** BSF INTCON,INTE ; Aktivoidaan ulkoinen keskeytys (RB0) BCF STATUS,RP0 ; Muistipankin vaihto BSF INTCON,GIE ; Aktivoidaan keskeytykset MAINLOOP ; Label: pääohjelmasilmukka NOP ; No operation GOTO MAINLOOP ; Hyppy ohjelmamuistin osoitteeseen MAINLOOP ;***************************************************************************** ; Keskeytysrutiini ;***************************************************************************** INTERRUPTSERVICE ; Keskeytysrutiinin alkuosoite ; Tähän asiat, jotka keskeytyksessä tehdään RETFIE ; Paluu keskeytyksestä, keskeytysten enablointi END
28 Yhteenveto Sulautetussa järjestelmässä prosessorin väylällä siirretään dataa: Muistin ja prosessorin välillä Muistin ja oheispiirien välillä Prosessorin väylä on kokonaisuus, joka koostuu: osoiteväylästä, dataväylästä ja ohjausväylästä Signaloinnin lisäksi väylään liittyy protokolla periaattet ja signalointiin liittyvät ajoitukset, joilla: Väylä varataaraan Jolla tietoa siirretään väylällä Keskeytykset ovat mekanismi, joilla prosessori hoitaa sen väylään liittettyjen oheispiirien palvelupyyntöjä Mekanismi ei kuluta prosessorin resursseja vrt. pollaus
Sulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
LisätiedotVäylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1
Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:
LisätiedotLuento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken
Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:
LisätiedotPiirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen
Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotLuento 2: Väylät Luento 2. Luento 2-1 R/W. Req / Rel. - Ajoitus. Luento 2-3. Memory. Luento 2-5
Luento 2 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken u
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
LisätiedotArto Salminen,
2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä
LisätiedotÄlykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotSuoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Jakso 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit) ohjelma
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU muisti (kirjastorutiinit)
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotYleinen arkkitehtuuri
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Luento 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit)
Lisätiedot4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotLuento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä
Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet 1 Suorituksenaikainen suorittimen
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotLuento 5 Suoritin ja väylä
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU
LisätiedotLuento 5 Suoritin ja väylä
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit
Lisätiedot2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva
2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotMuistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan
LisätiedotHammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi
Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri
LisätiedotIntel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe
Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin
LisätiedotSISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suoritusaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotProsessi (4) Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessin elinkaari (10) Prosessin vaihto (4) Prosessin esitysmuoto järjestelmässä (4)
Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä rosessi CB I/O:n toteutus rosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla kertaa monta prosessia joko samasta tai eri ohjelmasta
Lisätiedotltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja sen simulaattorien rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit
LisätiedotLuento 5 Suoritin ja väylä
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja sen simulaattorien rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
LisätiedotLuento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)
Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer) 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin
LisätiedotNopeuden mittaaminen
Nopeuden mittaaminen Tavoitteet Tarkka PALLON nopeuden mittaaminen Ei siis esim. mailan, jota tutka myös mittaisi Mittaaminen aina samalta kohdalta Anturit Yhdessä portissa 25 ir-lediä ja diodia -> 100
LisätiedotJärjestelmän ulkoinen muisti I/O
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotLuento 5 Suoritin ja väylä
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja sen simulaattorien rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU
LisätiedotLuento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä
Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Käskyjen nouto- ja suoritussykli Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut
BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1
Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia
LisätiedotBL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit
BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,
Lisätiedot2. Laitteistorajapinta
30 Sulautettu ohjelmointi 2. Laitteistorajapinta Tämä luku esittelee sulautetuissa järjestelmissä käytettyjen tietokoneiden arkkitehtuuria. Ylivoimaisesti yleisin arkkitehtuuri on von Neumann -arkkitehtuuri,
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
Lisätiedot7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007
7.3. Oheisrautaa. DS1820 30.10.2007 Miksi eteenpäin pyrkivällä insinööriopettajalla rehtoriksi tullessaan, on aina päässään paljon muutakin kuin järkeä? - Mr Maple Sisältö Yleistä 1-Wire-väylän lyhyt esittely
LisätiedotNiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen
Suunnittelu Olli Haikarainen NiMH Laturi Ostettuani digitaalikameran totesin sen kuluttavan niin paljon virtaa että on aika siirtyä käyttämään ladattavia akkuja. Ostin neljä kappaletta 1850 ma tunnin akkuja
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotTTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0
Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan
LisätiedotArto Salminen,
4. Luento: Prosessit ja säikeet Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia
LisätiedotJakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä
Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä Prosessi PCB I/O:n toteutus 1 Prosessi (4) Suorituksessa olevan ohjelman esitysmuoto järjestelmässä samalla kertaa järjestelmässä voi suorituksessa monta prosessia
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotProsessi (4) Suorituksessa olevan ohjelman esitysmuoto järjestelmässä. Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä. Prosessin elinkaari (9)
Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä rosessi CB I/O:n toteutus rosessi (4) Suorituksessa olevan ohjelman esitysmuoto järjestelmässä samalla kertaa järjestelmässä voi suorituksessa monta prosessia joko
LisätiedotLuento 2: LAITTEISTOSTA
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten
LisätiedotJakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä
Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä Prosessi PCB I/O:n toteutus 1 Prosessi (4) Suorituksessa olevan ohjelman esitysmuoto järjestelmässä samalla kertaa järjestelmässä voi suorituksessa monta prosessia
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotJaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi. 15. lokakuuta 2007
Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi Otto Räsänen 15. lokakuuta 2007 1 Motivaatio 2 Valtuuden välitys Peruskäsitteitä 3 Kolme algoritmia Valtuuden välitys käyttäen laskuria ilman ylärajaa Valtuuden
LisätiedotSM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje
SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...
LisätiedotKertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
LisätiedotTietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotAliohjelmien toteutus Suoritin ja väylä
Aliohjelmien toteutus Suoritin ja väylä Tyypit, Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino, rekursio Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R
igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu (7).8.24 Fe/AKo C J C K C T C C J C K igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu 2 (7).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa esitetään salpapiirit, jotka ovat yksinkertaisimpia
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
LisätiedotTampereen ammattiopisto Pyynikin ammattioppilaitos KÄVIJÄLASKURI
Tampereen ammattiopisto Pyynikin ammattioppilaitos KÄVIJÄLASKURI Opinnäytetyö Sähköalan perustutkinto/lukio Elektroniikka-asentaja Marko Viitanen 31.10.2003 SISÄLLYS 1 Johdanto.. 1 2 Miten kävijälaskuri
LisätiedotTIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä
LisätiedotTKT-1230 Digitaalitekniikan laboratoriotyöt
Go to Top TKT-1230 Digitaalitekniikan laboratoriotyöt Väylätyön jälkiselvitys Santtu Pajukanta 193459 Timo Viitanen 200462 25.5.2008 Mittaus 1 2*9=18=h'12, etsittiin siis ensimmäinen mov.b Rs, Rd-muotoinen
LisätiedotProjektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009
Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
Lisätiedot9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
9. Luento: Ohjelmistotyö Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Ristikäännös Testaus ja virheen jäljitys Yleensä Kehitysympäristössä Käyttöympäristössä Laitteiston testaus Iteratiivisesta
LisätiedotELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi
ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi Risto Järvinen 2.11.2015 Luennon sisältö Alustus: Väylät, mitä ja miksi. Alustus: logiikka-analysaattori. Yleisnäkymä Arduino/AVR:n väyliin. Väylä: I2C Väylä:
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Fig 4.1 [Sta16] Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi
Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet
Lisätiedot