Johdanto käyttöjärjestelmään penttivahtera

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto käyttöjärjestelmään penttivahtera"

Transkriptio

1 Johdanto käyttöjärjestelmään penttivahtera PUNOMO NETWORKS OY Tietokone ilman käyttöjärjestelmää Tietokoneen tehtävänä on tiedon käsittely eli tiedon työstäminen. Tietotyö tehdään ohjelman ja ohjelman käyttäjän avulla ja ohjailemana. Ohjelma koostuu peräkkäisistä konekielisistä käskyistä (ja datasta) ja noiden käskyjen mukaan prosessori, CPU Central Prosessing Unit, manipuloi dataa. Sitä varten ohjelmakoodin on oltava tietokoneen keskusmuistissa (RAM). Tämä siksi, että CPU:lla on suora yhteys keskusmuistiin data- ja osoiteväylien kautta. Tietokone ilman käyttöjärjestelmää toimii kuvan osoittamalla tavalla ns ikuisessa silmukassa. Piirros. J Mansikkaviita Yksittäinen tietokoneohjelma, kuvan prosessorin pääohjelma, ajetaan tietokoneen raudassa (CPU + muisti) kiertokysely-pollaus menetelmällä ja toimintaa häiritsee vaan ulkoisten laitteiden (näyttö, näppäimistö, hiiri, anturit...) keskeytyspyynnöt. Keskeytyksen tullessa kone keskeyttää pääohjelman suorittamisen, hyppää keskeytysaliohjelmaan palvellakseen huomiota pyytäneen laitteen toiveet. Kun keskeytysohjelma on suoritettu, palataan pääohjelmaan ja jatketaan sitä siitä mihin jäätiin. Keskeytyksen aiheuttajia voi olla useita erilaisia, jolloin jokaisella on oltava oma palveluohjelma. Tämä on edullinen ja yksinkertainen järjestely, kun CPU ajaa vain yhtä sovellusta. Käyttöliittymä versus käyttöjärjestelmä Kun käynnistät tietokoneen näyttöruutuun avautuu graaffinen käyttöliittymä GUI, Graphic User Interface. Sen ulkoasu riippuu siitä onko kone imac, Windows tai jokin Linuxeista. Käyttöliittymästä käynnistetään sovelluksia, kuten www-selain Firefox, koodi-ide NetBeans, teksturi Geany, piirros-ohjelma Inkscape, kuvankäsittely GIMP, peliohjelma Pasianssi, jne. Tämä ei meitä kiinnosta. Käyttöjärjestelmä on jotain muuta. Meitä kiinnostaa miksi sitä tarvitaan, mistä palasista se on rakennettu, mitä mikin niistä tekee ja miten ne ovat riippuvaisia toisistaan. Tätä tietoa tarvitaan kun ryhdymme koodaamaan ohjelmia Laitteiden Internettiin. 1

2 Monta ohjelmaa Useasti tulee tilanne, että on ajettava monta eri ohjelmaa samanaikaisesti; kirjoitetaan teksturilla muistiinpanoja, etsitään netistä asiaan liittyvää lisätietoa, tulostetaan paperille tähänastinen työ, kuunnellaan nettiradiota, jne. Jos vielä halutaan lisätä/vaihtaa/poistaa sovelluksia, käyttää erilaisia oheislaitteita ja jos tuo kaikki on tarkoitus tehdä vielä usean samanaikaisen käyttäjän kanssa, se on ilman erikoisjärjestelyjä mahdotonta. Tavallisesti (sulautetussa) tietokoneessa on vain yksi mikroprosessori ja tuo CPU voi ajaa vain yhtä ohjelmaa kerrallaan. Siispä tarvitaan järjestely nimeltä moniajo, multitasking. Ohjelmia ajetaan mukamas rinnakkain, mutta kaikki tapahtuukin vuorotteluperiaatteella. Kun ohjelmien vaihto tehdään hyvin nopeasti, näyttää käyttäjästä ikäänkuin kaikki ohjelmat etenisivät rinnakkain. Jokaisesta ajossa olevasta ohjelmasta ajetaan esim. 10 ms pätkä, sitten saman verran seuraavasta, jne. Täydellisempään moniajoon päästään, kun järjestelmässä on useampia prosessoreja, oikeastaan tarvittaisiin jokaiselle ohjelmalle oma CPU. Tuon ohjelmien vuorottelun hoitaa käyttöjärjestelmä. Moniajo eli se, että tietokoneessa ajetaan useita ohjelmia näennäisesti samanaikaisesti, vaatii käyttöjärjestelmältä paljon ja tekee siitä hyvin monimutkaisen. Mutta. Moniajolla saavutetaan suuri CPU:n käyttöasteen nosto, ts. koneen nopeus kasvaa. Ohjelmien (prosessien) näennäisen rinnakkaisajon aiheuttama toiminnan monimutkaisuus ja ylimääräinen CPU-kuorma kannattaa ottaa, koska systeemin tehokkuus kasvaa ja paljon. Moniajossa prosesseja on ajettava samanaikaisesti kymmenittäin. Käyttöjärjestelmän ydin, kernel, hoitelee tietyn ohjeistuksen (algoritmi) mukaan prosessien pääsyn vuorotellen CPU:ta käyttämään (GNU/Linuxin kernel versiosta lähtien vuoronvaihto ei toimi kellon ohjaamana, vaan prosessi valitaan tarpeen mukaan, siitä tarkemmin omassa dokumentissa). Isoissa tietokonesysteemeissä voi olla aktiivisena tuhansia prosesseja ja yhden käyttäjän työasemassakin tusinoittain. Prosessin valinnan ja käynnistyksen ajoituksen tekee vuoronantaja, scheduler. Näistäkin tarkemmin niiden omissa dokumenteissa. Nykyisissä prosessoripaketeissa on useita CPU-ytimiä jotka toimivat yht'aikaisesti. Uusimman Raspin, RaspberryPi-3, ARM-ohjaimessa on 4 ydintä (siis itsenäisesti toimivaa CPU:ta), joten se on noin 4 kertaa tehokkaampi kuin yhden ytimen CPU. Oikeastaan enemmänkin. Käyttöjärjestelmä Käyttöjärjestelmä on ohjelma jota tavallinen tietokoneen käyttäjä ei koskaan näe, eikä hänen tarvitse siitä olla kiinnostunut. Mutta se on oleellisin osa koko järjestelmää. Ilman sitä ei tulla toimeen. Se on ikäänkuin alusta joka palvelee käyttäjän sovelluksia kuten web-selain tai kuvan/äänen käsittelyohjelmat. Toisaalta käyttöjärjestelmä on ilmeisesti monimutkaisin ohjelmakokonaisuus mitä tavallinen ihminen on koskaan käyttänyt tai tulee käyttämään, tietämättään. Onneksi normaalikäyttäjän ei tarvitse tietää siitä kovinkaan paljoa. Pienikin ymmärrys auttaisi kummasti ongelmien tullessa. Mutta tehokäyttäjän ja ohjelmoijan on tiedettävä käyttöjärjestelmästä ainakin perusteet. 2

3 Tietokoneen ohjelmisto jakaantuu kahteen erityyppiseen kokonaisuuteen: - käyttäjän sovellusohjelmiin (www-selain, kuvankäsittely, laskin, pelit...) - käyttöjärjestelmään (Unix, GNU/Linux, Apple OSX, Windows ) Käyttäjä Sovellusohjelmat www-selain, sähköposti, tekstinkäsittely, ohjelmointiohjelmat... Käyttöjärjestelmä Unix, GNU/Linux, Apple OSX, Android, Windows... "Rauta" Mikroprosessori, muistit, näyttö, hiiri, näppäimistö, nettiliitäntä... Tietokoneen voidaan ajatella koostuvan kolmesta päällekkäisestä kerroksesta: - alimpana on tietokoneen rauta (prosessori - CPU, muistit, oheislaitteet), - sen päällä laitteiden ja sovellusohjelmien toimintaa ohjaa ja valvoo käyttöjärjestelmä, - joka puolestaan luo alustan käyttäjän käyttämille sovellusohjelmille. Käyttöjärjestelmä toimii lähellä "rautaa", Käyttäjän ohjelmat eli sovellukset lähellä käyttäjää. Mitä käyttöjärjestelmä tekee? Jotta ohjelmat saavat laiteresursseja käyttöönsä oikeudenmukaisesti ja kokonaisuuden kannalta tehokkaasti ja ennenkaikkea turvallisesti, tarvitaan toiminnalle valvoja. Tämä valvoja on käyttöjärjestelmä joka huolehtii kaikesta: - se ohjaa ja valvoo laitteistoa ja sen käyttöä. Yksittäisen ohjelman ei tarvitse osata käyttää/tulkita näppäimistöä, näyttöä, tulostinta, nettiä, vaan käyttöjärjestelmä huolehtii laiteresurssien (CPU, muistit, I/O-laitteet) jakamisesta ja ohjauksesta oikeudenmukaisesti ja turvallisesti. Sovellusohjelma ei saa suoraan käyttää laitteen rautaa, vaan se on tehtävä käyttöjärjestelmän kernelin kautta. - se hallitsee ja ohjaa käyttäjän sovelluksia ja niiden ajoa, se antaa jokaiselle ajettavalle ohjelmalle keskusmuistista (RAM) oman muistialueen johon muut ohjelmat eivät pääse käsiksi. Näin se huolehtii siitä etteivät sovellukset häiritse toisiaan (esim. kirjoita toistensa päälle). - se huolehtii järjestelmän turvallisuudesta ja käyttöoikeuksista - se tarjoaa koodareille yhtenäisen ohjelmointirajapinnan (Application Programming Interface, API) tietokoneen laitteistoon. Ohjelmointirajapintojen ansiosta jokaisen ohjelmoijan ei tarvitse huolehtia jokaisesta perusasiasta itse. Käyttöjärjestelmä on tietokoneen aivot ja hermojärjestelmä. Se hoksaa näppäimen painalluksen ja hiiren liikkeen, heittää työn tulokset näytölle, valvoo kiintolevyllä olevia hakemistoja ja tiedostoja, ohjaa tulostinta ja nettiliitäntää. Käyttöjärjestelmä estää kutsumattomien vieraiden pääsyn tiedostoihin ja se sallii vain luvallisen ohjelma- ja laiteresurssien käytön. 3

4 Kukaan tietokoneen käyttäjä ei aja pelkästään käyttöjärjestelmää, vaan jokainen käyttää jotain sovellusta, sovellusohjelmaa. Käyttöjärjestelmä on vain apuohjelmisto sovelluksille, eräänlainen ajoalusta. Käyttöjärjestelmää tavallinen käyttäjä tuskin tunnistaa, sillä se on ohjelma joka liittää käyttäjän, käyttäjän ohjelmat ja tietokonelaitteiston toisiinsa. Linux-käyttöjärjestelmän lohkorakenne Kuva kertoo, että käyttöjärjestelmän ytimen, kernelin, ulkopuolisia osia ovat muun muassa komentotulkki, shell, sen yksinkertaiset tiedosto- ja levynkäsittelykomennot, sekä erilaiset kirjastot, joiden kautta sovellusohjelmat käyttävät käyttöjärjestelmän palveluita. Graafinen näyttösysteemi, GUI, X Windows, ei myöskään kuulu ytimeen. GUI, graafinen työpöytäohjelmisto, siis se minkä tavallinen käyttäjä näkee ruudullaan, CLI, komentotulkkijärjestelmä, shell, jota käyttävät koodin tekijät ja laitehallinnasta vastaavat C-ohjelmakirjastot ovat ohjelmien yhteiskäytössä ja joita tarvitaan ohjelmien kehitystyössä User mode ja kernel mode Jos tietokoneessa ajetaan useaa ohjelmaa samanaikaisesti vailla valvontaa, on varmaa, että ne häiritsevät toinen toisiaan. Siitä seuraa katastrofi. Tämän estämiseksi prosessoreihin on kehitetty ominaisuuksia joilla estetään haitalliset vaikutukset. Useimmilla prosessoreilla on vähintään kaksi suojaustasoa (real mode ja protected mode), Intelillä jopa useampia. Se kumpaa suojaustasoa CPU ajaa, määritetään käyttöjärjestelmään kuuluvan muistinhallintayksikön (MMU, Memory Management Unit) toimesta. Prosessorin ohjausrekisterillä määritetään kaksi muistialuetta, user space ja kernel space. Käyttäjän sovellukset ajetaan user space-muistialueessa ja käyttöjärjestelmän ytimelle, kernelille, on varattu ihan oma muistialue johon muut ohjelmat eivät pääse. Käyttäjän sovellukset eivät voi kirjoittaa kernel-alueelle, joten se ei voi korruptoitua, vikaantua. Tämä luo stabiilisuutta ja tietoturvaa. 4

5 Käyttöjärjestelmän ydin on kernel Käyttäjän sovellusohjelmat eivät voi suoraan käyttää mitään laiteresurssia. Kaikki tapahtuu kernelin ohjauksessa ja valvonnassa. Aina kun kone käynnistetään, kernel ladataan kiintolevyltä tai SSD- tai SD-muistista RAM-keskusmuistiin. Siellä se on koko toiminnan ajan. Kernel on tiivis koodipaketti joka tietää kaiken mitä tietokoneessa tapahtuu; se hallitsee koko systeemin, sekä ohjelmat että raudan. Kernel on lähimpänä laitteistoa, eli se hoitaa laitteiston ohjauksen ja valvonnan. Se on myös lähimpänä sovellusohjelmia, eli se tarjoaa toimivan ja valvotun rajapinnan sovellusohjelmille. Järjestelmäkutsut-yksikkö käsittelee ensin kaikki ylhäältä tulevien sovellusohjelmien laite- ym. resurssitoiveet, välittää ne kernelille, joka puolestaan tietää mitä, miten ja milloin toiveet toteutetaan. Järjestelmäkutsu on tarkoin määritelty liitäntä kerneliin. Niitä on kaikkiaan n. 400 kpl. Aina kun kone käynnistetään, kernel ladataan kiintolevyltä tai SD-flash-muistista RAMkeskusmuistiin, jossa sen on oltava koko tietokoneen toiminnan ajan. Tästä seuraa: joko kernelin tulee olla pieni - tai keskusmuistin iso, muuten kone toimii hitaasti. GNU/Linuxin kernel on monoliittinen, yhtenäinen, ts. kaikki käyttöjärjestelmän osat kuuluvat samaan binääritiedostoon (joka on ajokelpoinen ohjelma). Kernel toimii siis yhdessä prosessissa ja siten yhdessä muistialueessa kernel-modessa. Siksi GNU/Linux-kernel on nopea ja yhtenäisenä se helpottaa sovellusohjelmien kehittäjän työtä. GNU/Linux-kernel on nykyään pakattuna kiintolevyllä, joten järjestelmän käynnistymisen yhteydessä se on purettava keskusmuistiin (RAM). GNU/Linux on myös modulaarinen. Osa kernelistä, useimmiten laiteajurit, voidaan kääntää omiksi moduuleikseen. Ne otetaan käyttöön tarvittaessa dynaamisesti ajon aikana ja vapautetaan kun käyttöä ei enää ole. Täten kernelin koko voidaan minimoida omissa systeemeissä, otetaan mukaan vain aivan välttämätön. Modulaarisuuden avulla kernelistä tulee kohtuullisen pieni ja sen voi koodata yleiseksi, jolloin sen siirtäminen toisiin prosessoriarkkitehtuureihin käy vähällä vaivalla. Kernelin pieni koko, vain olennainen on siinä mukana, ja modulaarisuus, mahdollistaa sen, että järjestelmän kokoonpano on täysin muunneltavissa omiin tarpeisiin. Se on osaajan kannalta hieno asia. Kernel koostuu pääosin tuhansista laiteajureista, lukuisista verkkoprotokollista, useasta eri laitearkkitehtuurista (CPU) ja tiedostojärjestelmästä. Varsinainen ydin, core, on aika pieni, vain muutaman prosentin verran koko distrosta. Näin GNU/Linux soveltuu esimerkiksi sulautettuihin järjestelmiin vallan mainiosti. 5

6 Kernelin toiminta lyhyesti Prosessien hallinta - prosessi on ajossa oleva ohjelma Muistinhallinta - käyttömuisti RAM Tiedostojärjestelmä Laitehallinta Keskeytysten käsittelijä Verkon hallinta - osa laitehallintaa Käyttäjien hallinta Kernel hoitaa prosessien luomisen, niiden ajovuorojen valinnan (schedulerin ohjaamana), ajon, lopettamisen ja tuhoamisen, sekä mm. prosessien välisen kommunikoinnin. Kernel hallinnoi keskusmuistin käyttöä. Se jakaa jokaiselle prosessille oman muistialueen ja huolehtii siitä etteivät ne häiritse toisiaan. Jos muisti ei riitä, osa datasta voidaan siirtää kiintolevylle ja tarvittaessa palauttaa takaisin työmuistiin. Swap. Kernel tietää minne se tiedoston tallettaa (missä on tilaa) ja mistä haettava tieto ja ohjelmat löytyvät. Se pitää kirjaa kiintolevyllä (tai SDmuisti) olevista tiedostoista ja hakemistoista, ts. se hallinnoi tiedostojärjestelmää. Tiedosto on vain kernelin luoma illuusio, data on oikeesti säilöttynä pieninä palasina kiintolevyllä tai SD-muistissa. Kernel hoitelee järjestelmän raudan laiteajurien avulla. Laiteajurit ymmärtävät miten rauta toimii. Kernel hallinnoi oheislaitteita estäen ohjelmia pääsemästä käsiksi suoraan laitteistoon ja vain yksi ohjelma kerrallaan saa laitteen haltuunsa. Laiteajurit ovat joko käännettynä kerneliin tai ne otetaan käyttöön dynaamisina moduuleina. Kernel hoitelee ohjelmalliset ja laitekeskeytykset. Se palvelee järjestelmäkutsuja, keskeytyksiä ja muita kriittisiä prosesseja. Kernel hoitelee yhteydet tietoverkon kautta palvelin-koneisiin. Se ottaa vastaan ja lähettää datapaketteja verkkoon = nettiin. Se on hyvin monimutkainen toimi, protokollat huolehtivat siitä että kaikki on ok. Määrittää käyttäjien oikeudet, siis mitä kukin käyttäjä saa koneella tehdä, mitä ohjelmia ajaa, mitä tiedostoja lukea, mihin kirjoittaa, jne. Kernel ei itse päätä mitään, se vain toteuttaa käyttäjän/laitteiston palvelupyyntöjä: - se ottaa vastaan käyttäjän käskyt, kuten "käynnistä FireFox" - se ottaa vastaan laitteiston toiveet, kuten USB-liitäntä kaipaa huomioita" - kernel on ohjelmistoliitäntä tietokoneen rautaan (CPU+muistit+I/O) Tietokone käynnistyy aina kernel modeen ja kernel space-muistialueeseen joka on varattuna vain ja ainoastaan kernelille. Sinne ei muilla ohjelmilla ole asiaa. Rajoja valvoo muistinhallintayksikkö. Kernelin palveluksiin käyttäjän ohjelmat (sovellukset) pääsevät vain järjestelmäkutsu-rajapinnan (SCI, System Call Interface) kautta. Kun toimitaan user modessa, CPU pääsee ainoastaan user spaceksi määritettyyn muistialueeseen. Kun toimitaan kernel modessa, CPU pääsee kumpaankin muistialueeseen. Tuo jako kahteen eri modeen voidaan ajatella myös niin, että kernelin kehitystyö tapahtuu tarkan valvonnan alla (Linux Foundation), silloin koodille voidaan sallia kaikki toimet. Käyttäjän sovelluksia tekevät ketkä tahansa, silloin ei voida sallia ohjelman tekevän kaikkea mitä se haluaa. Koneen on toimittava. 6

7 Ohjelmien tekijät, koodarit, kirjoittavat sovellusohjelmia jotka toimivat user modessa, muistialueessa "joka on kaikkien käytettävissä". Kernel ajetaan kernel modessa, joka on muistialue johon vain kernel pääsee. GNU/Linux käyttöjärjestelmä on avoin ympäristö, joten sen ja kernelin lähdekoodi on kaikkien vapaasti saatavissa ja muokattavissa. Kukin voit muuttaa siitä mitä tahansa tarpeen mukaan, kaikki on osaamisesta kiinni. Siksi kannattaa hankkia koodaustaito. Kernelin kehitys tapahtuu nykyään Linux Foundationin toimesta. Työtä johtaa suomalainen Linuxprojetkin alkuunpanija Linus Torvalds. Koodia kirjoittavat eri yrityksistä palkkaa saavat ammattilaiset ja alan parhaat harrastaja-gurut. Milloin laite toimii kernel modessa? laitteiston käynnistyksen jälkeen (booting, bootstrap) keskeytyksen tullessa (interrupt) järjestelmäkutsun tullessa (system call) poikkeustilanne, virhetilanne (exeption) Häiriö on user-modessa ajettava käyttäjän sovellus (esim selain), kun se tarvitsee laiteresurssia (esim tallettaa dataa kiintolevylle) se kutsuu järjestelmäkutsun avulla kernelin apuun. Kernel tekee pyydetyn työn. Paluu user modeen tapahtuu, kun kernel on käsitellyt häiriön. Prosessi Ajossa olevasta ohjelmasta (sen on oltava koneen keskusmuistissa, RAM) käytetään nimitystä prosessi. Kukin prosessi saa vain pienen siivun CPU-aikaa kerrallaan. Tähän toimintoon tarvitaan käyttöjärjestelmää. Käyttöjärjestelmä muodostaa ikään kuin alustan jonka päällä, avustuksella ja valvonnassa käyttäjän sovellusohjelmat ajetaan. Prosessi on ympäristö jossa yksittäinen ohjelma ajetaan ja käyttöjärjestelmä on vain yksi prosessi muiden joukossa. Prosessien vuoronvaihto, niiden välinen kommunikointi, laitteistoresurssien turvallinen ja järkevä käyttö sekä ohjelmien käynnistys/lopetus ovat hyvin monimutkaisia toimenpiteitä. Siksi niistä kerrotaan tässä vain yleisesti ja syvällisempi tarkastelu tehdään niiden omissa dokumenteissa. (jotka ovat tulossa Punomon sivuille kuin Angelniemen posti). 7

8 Tärkeimmät pc-käyttöjärjestelmät: Tärkeimmät mobiili-käyttöjärjestelmät: Meitä kiinnostaa Raspberryyn soveltuvat käyttöjärjestelmät, joita on saatavilla useita. Aloittelijalle ja kaikille muillekin suositellaan Linuxin Debian-pohjaista Raspbian-versiota. RaspberryPi + Debian = Raspbian Distro GNU/Linux-käyttöjärjestelmä koostuu kernelistä, koodikirjastoista, erilaisista apu- ja työkaluohjelmista. Itse käyttöjärjestelmän päälle asennetaan erilaiset sovellusohjelmat tekstin- ja kuvankäsittelyyn, web-selailuun, videoiden ja musiikin toistoon, pelaamiseen ja vaikka mihin tarkoitukseen. Nykyään tuo kaikki kootaan yhteen asennuspakettiin joista käytetään nimiä: jakelu, levitysversio, levityspaketti, distro, engl. Distribution. Distro-paketit (Ubuntu, Debian, SUSE, Fedora, Mint...) ovat imuroitavissa netistä ja ne poltetaan CD tai DVD-levylle. Kukin toimija laittaa pakettiinsa mitä ohjelmia haluaa. Vain kernel on yhteinen ja se on hyvin tarkoin säännelty. Distro = kernel + työkaluohjelmia + sovellusohjelmia - työkaluohjelmilla hallitaan systeemiä 8

9 Miksi GNU/Linux? Eräs hyvä syy: GNU/Linuxin ytimestä, kernelistä ja kaikista sovellusohjelmista, laiteohjaimista ja sen sellaisista, on vapaasti saatavissa lähdekoodit. Osaava saa muokata niitä mieleisekseen. Varsinkin, kun kaikkeen löytyy kunnon dokumentit. Akuuttiin ongelmaan löytyy heti apu netistä. Kaikki tuo auttaa sulautettujen järjestelmien rakentelussa, opiskelussa ja harrastuksessa. Julkaistut koodit ovat maailmanlaajuisesti koodauksen ammattilaisten ja muiden gurujen valvovien silmien alla, joten ne ovat laajasti toimiviksi testattuja. Tämä auttaa myös ammattilaisia ja nopeuttaa ohjelmien tekemistä. Vapaasti saatavilla olevien avoimen lähdekoodin työkalujen avulla on mahdollista rakentaa omiin tarpeisiin sovitettu sulautettu GNU/Linux-järjestelmä. Nopeasti ja ilmaiseksi. Mutta, ennen kuin tämä onnistuu, tarvitaan hyvä ja vankka tietämys sulautetun GNU/Linux-järjestelmän ohjelmakomponenteista ja niiden toiminnasta. Ja on osattava hieman koodin muokkausta. GNU/Linux is an ideal operating system for power-users and programmers, because it has been and is being developed by such people. Everything a good programmer can wish for is available: compilers, libraries, development and debugging tools. These packages come with every standard GNU/Linux distribution. - netistä lainattua Mitä GNU/Linux tarjoaa opiskelijalle, harrastajalle ja ammattilaiselle? * Valmista koodia netti täynnä, se odottaa sovittamista omiin juttuihin * Vapauden vääntää ja kääntää koodia omiin tarpeisiinsa, eikä tarvitse pelätä lisenssipoliisia * Valmiita Linuxin kanssa laajasti testattuja ohjelmakomponentteja (ajureita, jne.) * Vapaita sovelluksia, applikaatioita, Linuxin päälle (pelejä, toimisto, kotikäyttö,...) * Uudet teknologiat tulevat nopeasti Linuxiin (tai itse asiassa ne kehitetään Linuxilla) * Alati kasvavan määrän innokkaita kehittäjiä kavereiksi ja auttajiksi * Hienon imagon, on hienoa osata jotain "mitä Pat Boone ei osaa" * Käyttöjärjestelmän joka pyörii melkein jokaisella rautakonfiguraatiolla * Sulautettujen järjestelmien voittajapari on ARM ja Embedded Linux = Raspberry Pi 9

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

Linuxissa uusi elämä 1

Linuxissa uusi elämä 1 17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa

Lisätiedot

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 12: Käyttöjärjestelmät, alkua Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Mikä on käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille

Lisätiedot

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa

Lisätiedot

Kuva 1: Varo pyöräilijää!

Kuva 1: Varo pyöräilijää! Kuva 1: Varo pyöräilijää! KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT mauno.h.kivinen@student.jyu.fi ITKP101 21.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1Käyttöjärjestelmä...1 1.1Historia...1 2Käyttöjärjestelmärakenteet...1 2.1Mikrorakenne...2

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö

Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö PUNOMO NETWORKS OY 23.7.2016 pva Geany ei ole IDE, eikä se ole teksturi, vaan se on kevyt-ide. IDE, Integrated Development Environment, integroitu ohjelmointiympäristö. Geany

Lisätiedot

GNU/Linux kotikäytössä

GNU/Linux kotikäytössä GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia

Lisätiedot

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 13: Käyttöjärjestelmät, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Välikyselyn satoa Pienet

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala Linux omaan kannettavaan Ilkka Kiistala 18.2.2016 Aiheet 1. Linuxista 2. Kannettavista 3. Live-Linux 4. Linux-asennus 5. Käyttö 6. Vinkit ja linkit Arviointia lopuksi Lopuksi voi kysyä oman koneensa ja

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

PC-LAITTEEN TESTAAMINEN

PC-LAITTEEN TESTAAMINEN PC-LAITTEEN TESTAAMINEN PC-Check-ohjelma Kun laite on koottu, on perusteltua testata sen toiminta ennen käyttöönottoa. Tätä varten on luotu erilaisia ohjelmia, joilla voi laitteen eri osat testata. Yksi

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

ICT-info opiskelijoille

ICT-info opiskelijoille ICT-info opiskelijoille 2019 BYOD on toimintamalli, joka on nopeasti yleistymässä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. BYOD-kokonaisuuteen kuuluu WLAN, tulostus, tietoturva, sovellukset, IT-luokat,

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu UNIX-käyttöjärjestelmä TX00BW20 Sami Sainio sami.sainio@metropolia.fi Kurssin rakenne ja arvostelu 7 x luennot ja laboratorioharjoitukset Pieni projekti? Kurssin lopussa tentti

Lisätiedot

Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla

Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Lena Wahlroos-Hänninen, Helsingin Tikoteekki 2009 1 Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Windows-käyttöjärjestelmä mahdollistaa useita eri helppokäyttötoimintoja, joilla voi

Lisätiedot

ZENworks Application Virtualization 11

ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin,

Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, niin miten tietokoneen resurssit tulisi antaa käyttöön

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

Johdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin

Johdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin Johdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin PUNOMO NETWORKS OY 26.7.2016 pva Opiskelemalla ohjelmoimaan teollista internettiä, sen sulautettuja järjestelmiä, Open Source-työkaluilla GNU/Linux-ympäristössä,

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

Linux { tekninen yhteenveto. Lars Wirzenius ja Ari Lemmke Taman kirjoituksen tarkoituksena on kertoa mika on Linux, mita hyotya siita on,

Linux { tekninen yhteenveto. Lars Wirzenius ja Ari Lemmke Taman kirjoituksen tarkoituksena on kertoa mika on Linux, mita hyotya siita on, Linux { tekninen yhteenveto Lars Wirzenius ja Ari Lemmke 28.3.1994 Johdanto Taman kirjoituksen tarkoituksena on kertoa mika on Linux, mita hyotya siita on, mita sen kayttaminen vaatii ja mista sen saa.

Lisätiedot

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Business is evolving, you should too. MeeGo ulkona vai myöhässä? Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Helsinki, Tampere, Turku, Stockholm, Göteborg www.tieturi.fi MeeGo YALMP (Yet

Lisätiedot

Perustietoa käyttöjärjestelmistä. o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus

Perustietoa käyttöjärjestelmistä. o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus Perustietoa käyttöjärjestelmistä o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus Tietokoneen toimintaperiaate Sovelluksen käyttöliittymä:

Lisätiedot

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA Ohjeistuksessa käydään läpi kuvan koon ja kuvan kankaan koon muuntaminen esimerkin avulla. Ohjeistus on laadittu auttamaan kuvien muokkaamista kuvakommunikaatiota

Lisätiedot

Päivitys käyttäen USB-tikkua

Päivitys käyttäen USB-tikkua Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva

1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva 1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto 11.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä C-ohjelmointia. Oletus Sinulla

Lisätiedot

RasPin käyttöönotto pitkä versio

RasPin käyttöönotto pitkä versio RasPin käyttöönotto pitkä versio PUNOMO NETWORKS OY 15.01.2018 pva https://punomo.fi/?p=52266&preview=true Image on käyttöjärjestelmän "kuva", nimitys jota käytetään käynnistys-kelpoisesta käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat

Lisätiedot

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 & 27.8.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme

Lisätiedot

Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin

Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin Javaa tarvitaan Fivaldin Sovellusikkunan alaisiin sovelluksiin, jotka käyttävät Oracle Forms -tekniikkaa. Visma Fivaldin osalta suosittelemme aina käyttämään

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Ensimmäisessä vaiheessa ladataan KGU tietokanta Hallitse tietokantoja toiminnon avulla.

Ensimmäisessä vaiheessa ladataan KGU tietokanta Hallitse tietokantoja toiminnon avulla. 1 Odoo ohjelman demokäyttöön riittää, että asentaa ohjelmiston, ja tietokannan. Jos päättää ottaa ohjelmiston tuotannolliseen käyttöön, on päivitettävä myös XML raporttipohjat, sekä syötettävä yrityksen

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Marraskuu 2014 1 (9) Tikon Web-sovellukset Marraskuu 2014 2 (9) 1 Johdanto... 3 2 Windows... 3 2.1 Microsoft Silverlight... 3 3 Tablet-laitteet... 4 4 Selaimet... 5 4.1 Yleiset asetukset (kaikki selaimet)...

Lisätiedot

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Esityksen kulku Esittely ja taustaa Virtualisoinnin vaiheet ja käyttöhuomiot Laitteistot ja yhteenveto Kankaanpää: 12 136 asukasta

Lisätiedot

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Selaimen asetukset. Toukokuu 2014 1 (7) Selaimen asetukset. 1994-2014 Tikon Oy. All rights reserved.

Selaimen asetukset. Toukokuu 2014 1 (7) Selaimen asetukset. 1994-2014 Tikon Oy. All rights reserved. Toukokuu 2014 1 (7) Selaimen asetukset Toukokuu 2014 2 (7) 1 Johdanto... 3 2 Windows... 3 3 Selaimet... 3 3.1 Yleiset asetukset (kaikki selaimet)... 3 3.1.1 Zoom-asetus... 3 3.1.2 Pop-up Blocker... 3 3.2

Lisätiedot

SAP. Lasse Metso 14.1.2011

SAP. Lasse Metso 14.1.2011 SAP Lasse Metso 14.1.2011 Toiminnanohjausjärjestelmä engl. Enterprise Resource Planning, ERP Integroitu tietojärjestelmä joka palvelee kaikkia yrityksen osastoja. Tuotantoyrityksistä liikkeelle lähtenyt

Lisätiedot

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje

UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä

Lisätiedot

TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps

TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps Pikaohje Laite toimii Windows XP SP3, Windows 7,8,10 ja Mac OSx 10.5 tai käyttöjärjestelmissä, Linux tuki netistä ladattavilla ajureilla USB portin

Lisätiedot

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

ICT-info opiskelijoille. Syksy 2017

ICT-info opiskelijoille. Syksy 2017 ICT-info opiskelijoille Syksy 2017 BYOD on toimintamalli, joka on nopeasti yleistymässä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. BYOD-kokonaisuuteen kuuluu WLAN, tulostus, tietoturva, sovellukset, IT-luokat,

Lisätiedot

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi Niko Junnila (1501883 TI15SPELI) Ubuntu Seminaarikooste Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VERSIOT... 3 2.1 Tukiaika... 3 2.2 Variaatiot... 4 3 OHJELMISTO...4 3.1 Paketinhallinta...4

Lisätiedot

Hallintatyökaluja Fujitsu-työasemille

Hallintatyökaluja Fujitsu-työasemille Hallintatyökaluja Fujitsu-työasemille O-P Perasto Fujitsu Finland Systems Specialist Product Business Unit Copyright 2017 2019 FUJITSU Hallintatyökalut 1. DeskView Client 2. DeskUpdate 3. DeskUpdate Manager

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot