Johdanto käyttöjärjestelmään penttivahtera
|
|
- Elisabet Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto käyttöjärjestelmään penttivahtera PUNOMO NETWORKS OY Tietokone ilman käyttöjärjestelmää Tietokoneen tehtävänä on tiedon käsittely eli tiedon työstäminen. Tietotyö tehdään ohjelman ja ohjelman käyttäjän avulla ja ohjailemana. Ohjelma koostuu peräkkäisistä konekielisistä käskyistä (ja datasta) ja noiden käskyjen mukaan prosessori, CPU Central Prosessing Unit, manipuloi dataa. Sitä varten ohjelmakoodin on oltava tietokoneen keskusmuistissa (RAM). Tämä siksi, että CPU:lla on suora yhteys keskusmuistiin data- ja osoiteväylien kautta. Tietokone ilman käyttöjärjestelmää toimii kuvan osoittamalla tavalla ns ikuisessa silmukassa. Piirros. J Mansikkaviita Yksittäinen tietokoneohjelma, kuvan prosessorin pääohjelma, ajetaan tietokoneen raudassa (CPU + muisti) kiertokysely-pollaus menetelmällä ja toimintaa häiritsee vaan ulkoisten laitteiden (näyttö, näppäimistö, hiiri, anturit...) keskeytyspyynnöt. Keskeytyksen tullessa kone keskeyttää pääohjelman suorittamisen, hyppää keskeytysaliohjelmaan palvellakseen huomiota pyytäneen laitteen toiveet. Kun keskeytysohjelma on suoritettu, palataan pääohjelmaan ja jatketaan sitä siitä mihin jäätiin. Keskeytyksen aiheuttajia voi olla useita erilaisia, jolloin jokaisella on oltava oma palveluohjelma. Tämä on edullinen ja yksinkertainen järjestely, kun CPU ajaa vain yhtä sovellusta. Käyttöliittymä versus käyttöjärjestelmä Kun käynnistät tietokoneen näyttöruutuun avautuu graaffinen käyttöliittymä GUI, Graphic User Interface. Sen ulkoasu riippuu siitä onko kone imac, Windows tai jokin Linuxeista. Käyttöliittymästä käynnistetään sovelluksia, kuten www-selain Firefox, koodi-ide NetBeans, teksturi Geany, piirros-ohjelma Inkscape, kuvankäsittely GIMP, peliohjelma Pasianssi, jne. Tämä ei meitä kiinnosta. Käyttöjärjestelmä on jotain muuta. Meitä kiinnostaa miksi sitä tarvitaan, mistä palasista se on rakennettu, mitä mikin niistä tekee ja miten ne ovat riippuvaisia toisistaan. Tätä tietoa tarvitaan kun ryhdymme koodaamaan ohjelmia Laitteiden Internettiin. 1
2 Monta ohjelmaa Useasti tulee tilanne, että on ajettava monta eri ohjelmaa samanaikaisesti; kirjoitetaan teksturilla muistiinpanoja, etsitään netistä asiaan liittyvää lisätietoa, tulostetaan paperille tähänastinen työ, kuunnellaan nettiradiota, jne. Jos vielä halutaan lisätä/vaihtaa/poistaa sovelluksia, käyttää erilaisia oheislaitteita ja jos tuo kaikki on tarkoitus tehdä vielä usean samanaikaisen käyttäjän kanssa, se on ilman erikoisjärjestelyjä mahdotonta. Tavallisesti (sulautetussa) tietokoneessa on vain yksi mikroprosessori ja tuo CPU voi ajaa vain yhtä ohjelmaa kerrallaan. Siispä tarvitaan järjestely nimeltä moniajo, multitasking. Ohjelmia ajetaan mukamas rinnakkain, mutta kaikki tapahtuukin vuorotteluperiaatteella. Kun ohjelmien vaihto tehdään hyvin nopeasti, näyttää käyttäjästä ikäänkuin kaikki ohjelmat etenisivät rinnakkain. Jokaisesta ajossa olevasta ohjelmasta ajetaan esim. 10 ms pätkä, sitten saman verran seuraavasta, jne. Täydellisempään moniajoon päästään, kun järjestelmässä on useampia prosessoreja, oikeastaan tarvittaisiin jokaiselle ohjelmalle oma CPU. Tuon ohjelmien vuorottelun hoitaa käyttöjärjestelmä. Moniajo eli se, että tietokoneessa ajetaan useita ohjelmia näennäisesti samanaikaisesti, vaatii käyttöjärjestelmältä paljon ja tekee siitä hyvin monimutkaisen. Mutta. Moniajolla saavutetaan suuri CPU:n käyttöasteen nosto, ts. koneen nopeus kasvaa. Ohjelmien (prosessien) näennäisen rinnakkaisajon aiheuttama toiminnan monimutkaisuus ja ylimääräinen CPU-kuorma kannattaa ottaa, koska systeemin tehokkuus kasvaa ja paljon. Moniajossa prosesseja on ajettava samanaikaisesti kymmenittäin. Käyttöjärjestelmän ydin, kernel, hoitelee tietyn ohjeistuksen (algoritmi) mukaan prosessien pääsyn vuorotellen CPU:ta käyttämään (GNU/Linuxin kernel versiosta lähtien vuoronvaihto ei toimi kellon ohjaamana, vaan prosessi valitaan tarpeen mukaan, siitä tarkemmin omassa dokumentissa). Isoissa tietokonesysteemeissä voi olla aktiivisena tuhansia prosesseja ja yhden käyttäjän työasemassakin tusinoittain. Prosessin valinnan ja käynnistyksen ajoituksen tekee vuoronantaja, scheduler. Näistäkin tarkemmin niiden omissa dokumenteissa. Nykyisissä prosessoripaketeissa on useita CPU-ytimiä jotka toimivat yht'aikaisesti. Uusimman Raspin, RaspberryPi-3, ARM-ohjaimessa on 4 ydintä (siis itsenäisesti toimivaa CPU:ta), joten se on noin 4 kertaa tehokkaampi kuin yhden ytimen CPU. Oikeastaan enemmänkin. Käyttöjärjestelmä Käyttöjärjestelmä on ohjelma jota tavallinen tietokoneen käyttäjä ei koskaan näe, eikä hänen tarvitse siitä olla kiinnostunut. Mutta se on oleellisin osa koko järjestelmää. Ilman sitä ei tulla toimeen. Se on ikäänkuin alusta joka palvelee käyttäjän sovelluksia kuten web-selain tai kuvan/äänen käsittelyohjelmat. Toisaalta käyttöjärjestelmä on ilmeisesti monimutkaisin ohjelmakokonaisuus mitä tavallinen ihminen on koskaan käyttänyt tai tulee käyttämään, tietämättään. Onneksi normaalikäyttäjän ei tarvitse tietää siitä kovinkaan paljoa. Pienikin ymmärrys auttaisi kummasti ongelmien tullessa. Mutta tehokäyttäjän ja ohjelmoijan on tiedettävä käyttöjärjestelmästä ainakin perusteet. 2
3 Tietokoneen ohjelmisto jakaantuu kahteen erityyppiseen kokonaisuuteen: - käyttäjän sovellusohjelmiin (www-selain, kuvankäsittely, laskin, pelit...) - käyttöjärjestelmään (Unix, GNU/Linux, Apple OSX, Windows ) Käyttäjä Sovellusohjelmat www-selain, sähköposti, tekstinkäsittely, ohjelmointiohjelmat... Käyttöjärjestelmä Unix, GNU/Linux, Apple OSX, Android, Windows... "Rauta" Mikroprosessori, muistit, näyttö, hiiri, näppäimistö, nettiliitäntä... Tietokoneen voidaan ajatella koostuvan kolmesta päällekkäisestä kerroksesta: - alimpana on tietokoneen rauta (prosessori - CPU, muistit, oheislaitteet), - sen päällä laitteiden ja sovellusohjelmien toimintaa ohjaa ja valvoo käyttöjärjestelmä, - joka puolestaan luo alustan käyttäjän käyttämille sovellusohjelmille. Käyttöjärjestelmä toimii lähellä "rautaa", Käyttäjän ohjelmat eli sovellukset lähellä käyttäjää. Mitä käyttöjärjestelmä tekee? Jotta ohjelmat saavat laiteresursseja käyttöönsä oikeudenmukaisesti ja kokonaisuuden kannalta tehokkaasti ja ennenkaikkea turvallisesti, tarvitaan toiminnalle valvoja. Tämä valvoja on käyttöjärjestelmä joka huolehtii kaikesta: - se ohjaa ja valvoo laitteistoa ja sen käyttöä. Yksittäisen ohjelman ei tarvitse osata käyttää/tulkita näppäimistöä, näyttöä, tulostinta, nettiä, vaan käyttöjärjestelmä huolehtii laiteresurssien (CPU, muistit, I/O-laitteet) jakamisesta ja ohjauksesta oikeudenmukaisesti ja turvallisesti. Sovellusohjelma ei saa suoraan käyttää laitteen rautaa, vaan se on tehtävä käyttöjärjestelmän kernelin kautta. - se hallitsee ja ohjaa käyttäjän sovelluksia ja niiden ajoa, se antaa jokaiselle ajettavalle ohjelmalle keskusmuistista (RAM) oman muistialueen johon muut ohjelmat eivät pääse käsiksi. Näin se huolehtii siitä etteivät sovellukset häiritse toisiaan (esim. kirjoita toistensa päälle). - se huolehtii järjestelmän turvallisuudesta ja käyttöoikeuksista - se tarjoaa koodareille yhtenäisen ohjelmointirajapinnan (Application Programming Interface, API) tietokoneen laitteistoon. Ohjelmointirajapintojen ansiosta jokaisen ohjelmoijan ei tarvitse huolehtia jokaisesta perusasiasta itse. Käyttöjärjestelmä on tietokoneen aivot ja hermojärjestelmä. Se hoksaa näppäimen painalluksen ja hiiren liikkeen, heittää työn tulokset näytölle, valvoo kiintolevyllä olevia hakemistoja ja tiedostoja, ohjaa tulostinta ja nettiliitäntää. Käyttöjärjestelmä estää kutsumattomien vieraiden pääsyn tiedostoihin ja se sallii vain luvallisen ohjelma- ja laiteresurssien käytön. 3
4 Kukaan tietokoneen käyttäjä ei aja pelkästään käyttöjärjestelmää, vaan jokainen käyttää jotain sovellusta, sovellusohjelmaa. Käyttöjärjestelmä on vain apuohjelmisto sovelluksille, eräänlainen ajoalusta. Käyttöjärjestelmää tavallinen käyttäjä tuskin tunnistaa, sillä se on ohjelma joka liittää käyttäjän, käyttäjän ohjelmat ja tietokonelaitteiston toisiinsa. Linux-käyttöjärjestelmän lohkorakenne Kuva kertoo, että käyttöjärjestelmän ytimen, kernelin, ulkopuolisia osia ovat muun muassa komentotulkki, shell, sen yksinkertaiset tiedosto- ja levynkäsittelykomennot, sekä erilaiset kirjastot, joiden kautta sovellusohjelmat käyttävät käyttöjärjestelmän palveluita. Graafinen näyttösysteemi, GUI, X Windows, ei myöskään kuulu ytimeen. GUI, graafinen työpöytäohjelmisto, siis se minkä tavallinen käyttäjä näkee ruudullaan, CLI, komentotulkkijärjestelmä, shell, jota käyttävät koodin tekijät ja laitehallinnasta vastaavat C-ohjelmakirjastot ovat ohjelmien yhteiskäytössä ja joita tarvitaan ohjelmien kehitystyössä User mode ja kernel mode Jos tietokoneessa ajetaan useaa ohjelmaa samanaikaisesti vailla valvontaa, on varmaa, että ne häiritsevät toinen toisiaan. Siitä seuraa katastrofi. Tämän estämiseksi prosessoreihin on kehitetty ominaisuuksia joilla estetään haitalliset vaikutukset. Useimmilla prosessoreilla on vähintään kaksi suojaustasoa (real mode ja protected mode), Intelillä jopa useampia. Se kumpaa suojaustasoa CPU ajaa, määritetään käyttöjärjestelmään kuuluvan muistinhallintayksikön (MMU, Memory Management Unit) toimesta. Prosessorin ohjausrekisterillä määritetään kaksi muistialuetta, user space ja kernel space. Käyttäjän sovellukset ajetaan user space-muistialueessa ja käyttöjärjestelmän ytimelle, kernelille, on varattu ihan oma muistialue johon muut ohjelmat eivät pääse. Käyttäjän sovellukset eivät voi kirjoittaa kernel-alueelle, joten se ei voi korruptoitua, vikaantua. Tämä luo stabiilisuutta ja tietoturvaa. 4
5 Käyttöjärjestelmän ydin on kernel Käyttäjän sovellusohjelmat eivät voi suoraan käyttää mitään laiteresurssia. Kaikki tapahtuu kernelin ohjauksessa ja valvonnassa. Aina kun kone käynnistetään, kernel ladataan kiintolevyltä tai SSD- tai SD-muistista RAM-keskusmuistiin. Siellä se on koko toiminnan ajan. Kernel on tiivis koodipaketti joka tietää kaiken mitä tietokoneessa tapahtuu; se hallitsee koko systeemin, sekä ohjelmat että raudan. Kernel on lähimpänä laitteistoa, eli se hoitaa laitteiston ohjauksen ja valvonnan. Se on myös lähimpänä sovellusohjelmia, eli se tarjoaa toimivan ja valvotun rajapinnan sovellusohjelmille. Järjestelmäkutsut-yksikkö käsittelee ensin kaikki ylhäältä tulevien sovellusohjelmien laite- ym. resurssitoiveet, välittää ne kernelille, joka puolestaan tietää mitä, miten ja milloin toiveet toteutetaan. Järjestelmäkutsu on tarkoin määritelty liitäntä kerneliin. Niitä on kaikkiaan n. 400 kpl. Aina kun kone käynnistetään, kernel ladataan kiintolevyltä tai SD-flash-muistista RAMkeskusmuistiin, jossa sen on oltava koko tietokoneen toiminnan ajan. Tästä seuraa: joko kernelin tulee olla pieni - tai keskusmuistin iso, muuten kone toimii hitaasti. GNU/Linuxin kernel on monoliittinen, yhtenäinen, ts. kaikki käyttöjärjestelmän osat kuuluvat samaan binääritiedostoon (joka on ajokelpoinen ohjelma). Kernel toimii siis yhdessä prosessissa ja siten yhdessä muistialueessa kernel-modessa. Siksi GNU/Linux-kernel on nopea ja yhtenäisenä se helpottaa sovellusohjelmien kehittäjän työtä. GNU/Linux-kernel on nykyään pakattuna kiintolevyllä, joten järjestelmän käynnistymisen yhteydessä se on purettava keskusmuistiin (RAM). GNU/Linux on myös modulaarinen. Osa kernelistä, useimmiten laiteajurit, voidaan kääntää omiksi moduuleikseen. Ne otetaan käyttöön tarvittaessa dynaamisesti ajon aikana ja vapautetaan kun käyttöä ei enää ole. Täten kernelin koko voidaan minimoida omissa systeemeissä, otetaan mukaan vain aivan välttämätön. Modulaarisuuden avulla kernelistä tulee kohtuullisen pieni ja sen voi koodata yleiseksi, jolloin sen siirtäminen toisiin prosessoriarkkitehtuureihin käy vähällä vaivalla. Kernelin pieni koko, vain olennainen on siinä mukana, ja modulaarisuus, mahdollistaa sen, että järjestelmän kokoonpano on täysin muunneltavissa omiin tarpeisiin. Se on osaajan kannalta hieno asia. Kernel koostuu pääosin tuhansista laiteajureista, lukuisista verkkoprotokollista, useasta eri laitearkkitehtuurista (CPU) ja tiedostojärjestelmästä. Varsinainen ydin, core, on aika pieni, vain muutaman prosentin verran koko distrosta. Näin GNU/Linux soveltuu esimerkiksi sulautettuihin järjestelmiin vallan mainiosti. 5
6 Kernelin toiminta lyhyesti Prosessien hallinta - prosessi on ajossa oleva ohjelma Muistinhallinta - käyttömuisti RAM Tiedostojärjestelmä Laitehallinta Keskeytysten käsittelijä Verkon hallinta - osa laitehallintaa Käyttäjien hallinta Kernel hoitaa prosessien luomisen, niiden ajovuorojen valinnan (schedulerin ohjaamana), ajon, lopettamisen ja tuhoamisen, sekä mm. prosessien välisen kommunikoinnin. Kernel hallinnoi keskusmuistin käyttöä. Se jakaa jokaiselle prosessille oman muistialueen ja huolehtii siitä etteivät ne häiritse toisiaan. Jos muisti ei riitä, osa datasta voidaan siirtää kiintolevylle ja tarvittaessa palauttaa takaisin työmuistiin. Swap. Kernel tietää minne se tiedoston tallettaa (missä on tilaa) ja mistä haettava tieto ja ohjelmat löytyvät. Se pitää kirjaa kiintolevyllä (tai SDmuisti) olevista tiedostoista ja hakemistoista, ts. se hallinnoi tiedostojärjestelmää. Tiedosto on vain kernelin luoma illuusio, data on oikeesti säilöttynä pieninä palasina kiintolevyllä tai SD-muistissa. Kernel hoitelee järjestelmän raudan laiteajurien avulla. Laiteajurit ymmärtävät miten rauta toimii. Kernel hallinnoi oheislaitteita estäen ohjelmia pääsemästä käsiksi suoraan laitteistoon ja vain yksi ohjelma kerrallaan saa laitteen haltuunsa. Laiteajurit ovat joko käännettynä kerneliin tai ne otetaan käyttöön dynaamisina moduuleina. Kernel hoitelee ohjelmalliset ja laitekeskeytykset. Se palvelee järjestelmäkutsuja, keskeytyksiä ja muita kriittisiä prosesseja. Kernel hoitelee yhteydet tietoverkon kautta palvelin-koneisiin. Se ottaa vastaan ja lähettää datapaketteja verkkoon = nettiin. Se on hyvin monimutkainen toimi, protokollat huolehtivat siitä että kaikki on ok. Määrittää käyttäjien oikeudet, siis mitä kukin käyttäjä saa koneella tehdä, mitä ohjelmia ajaa, mitä tiedostoja lukea, mihin kirjoittaa, jne. Kernel ei itse päätä mitään, se vain toteuttaa käyttäjän/laitteiston palvelupyyntöjä: - se ottaa vastaan käyttäjän käskyt, kuten "käynnistä FireFox" - se ottaa vastaan laitteiston toiveet, kuten USB-liitäntä kaipaa huomioita" - kernel on ohjelmistoliitäntä tietokoneen rautaan (CPU+muistit+I/O) Tietokone käynnistyy aina kernel modeen ja kernel space-muistialueeseen joka on varattuna vain ja ainoastaan kernelille. Sinne ei muilla ohjelmilla ole asiaa. Rajoja valvoo muistinhallintayksikkö. Kernelin palveluksiin käyttäjän ohjelmat (sovellukset) pääsevät vain järjestelmäkutsu-rajapinnan (SCI, System Call Interface) kautta. Kun toimitaan user modessa, CPU pääsee ainoastaan user spaceksi määritettyyn muistialueeseen. Kun toimitaan kernel modessa, CPU pääsee kumpaankin muistialueeseen. Tuo jako kahteen eri modeen voidaan ajatella myös niin, että kernelin kehitystyö tapahtuu tarkan valvonnan alla (Linux Foundation), silloin koodille voidaan sallia kaikki toimet. Käyttäjän sovelluksia tekevät ketkä tahansa, silloin ei voida sallia ohjelman tekevän kaikkea mitä se haluaa. Koneen on toimittava. 6
7 Ohjelmien tekijät, koodarit, kirjoittavat sovellusohjelmia jotka toimivat user modessa, muistialueessa "joka on kaikkien käytettävissä". Kernel ajetaan kernel modessa, joka on muistialue johon vain kernel pääsee. GNU/Linux käyttöjärjestelmä on avoin ympäristö, joten sen ja kernelin lähdekoodi on kaikkien vapaasti saatavissa ja muokattavissa. Kukin voit muuttaa siitä mitä tahansa tarpeen mukaan, kaikki on osaamisesta kiinni. Siksi kannattaa hankkia koodaustaito. Kernelin kehitys tapahtuu nykyään Linux Foundationin toimesta. Työtä johtaa suomalainen Linuxprojetkin alkuunpanija Linus Torvalds. Koodia kirjoittavat eri yrityksistä palkkaa saavat ammattilaiset ja alan parhaat harrastaja-gurut. Milloin laite toimii kernel modessa? laitteiston käynnistyksen jälkeen (booting, bootstrap) keskeytyksen tullessa (interrupt) järjestelmäkutsun tullessa (system call) poikkeustilanne, virhetilanne (exeption) Häiriö on user-modessa ajettava käyttäjän sovellus (esim selain), kun se tarvitsee laiteresurssia (esim tallettaa dataa kiintolevylle) se kutsuu järjestelmäkutsun avulla kernelin apuun. Kernel tekee pyydetyn työn. Paluu user modeen tapahtuu, kun kernel on käsitellyt häiriön. Prosessi Ajossa olevasta ohjelmasta (sen on oltava koneen keskusmuistissa, RAM) käytetään nimitystä prosessi. Kukin prosessi saa vain pienen siivun CPU-aikaa kerrallaan. Tähän toimintoon tarvitaan käyttöjärjestelmää. Käyttöjärjestelmä muodostaa ikään kuin alustan jonka päällä, avustuksella ja valvonnassa käyttäjän sovellusohjelmat ajetaan. Prosessi on ympäristö jossa yksittäinen ohjelma ajetaan ja käyttöjärjestelmä on vain yksi prosessi muiden joukossa. Prosessien vuoronvaihto, niiden välinen kommunikointi, laitteistoresurssien turvallinen ja järkevä käyttö sekä ohjelmien käynnistys/lopetus ovat hyvin monimutkaisia toimenpiteitä. Siksi niistä kerrotaan tässä vain yleisesti ja syvällisempi tarkastelu tehdään niiden omissa dokumenteissa. (jotka ovat tulossa Punomon sivuille kuin Angelniemen posti). 7
8 Tärkeimmät pc-käyttöjärjestelmät: Tärkeimmät mobiili-käyttöjärjestelmät: Meitä kiinnostaa Raspberryyn soveltuvat käyttöjärjestelmät, joita on saatavilla useita. Aloittelijalle ja kaikille muillekin suositellaan Linuxin Debian-pohjaista Raspbian-versiota. RaspberryPi + Debian = Raspbian Distro GNU/Linux-käyttöjärjestelmä koostuu kernelistä, koodikirjastoista, erilaisista apu- ja työkaluohjelmista. Itse käyttöjärjestelmän päälle asennetaan erilaiset sovellusohjelmat tekstin- ja kuvankäsittelyyn, web-selailuun, videoiden ja musiikin toistoon, pelaamiseen ja vaikka mihin tarkoitukseen. Nykyään tuo kaikki kootaan yhteen asennuspakettiin joista käytetään nimiä: jakelu, levitysversio, levityspaketti, distro, engl. Distribution. Distro-paketit (Ubuntu, Debian, SUSE, Fedora, Mint...) ovat imuroitavissa netistä ja ne poltetaan CD tai DVD-levylle. Kukin toimija laittaa pakettiinsa mitä ohjelmia haluaa. Vain kernel on yhteinen ja se on hyvin tarkoin säännelty. Distro = kernel + työkaluohjelmia + sovellusohjelmia - työkaluohjelmilla hallitaan systeemiä 8
9 Miksi GNU/Linux? Eräs hyvä syy: GNU/Linuxin ytimestä, kernelistä ja kaikista sovellusohjelmista, laiteohjaimista ja sen sellaisista, on vapaasti saatavissa lähdekoodit. Osaava saa muokata niitä mieleisekseen. Varsinkin, kun kaikkeen löytyy kunnon dokumentit. Akuuttiin ongelmaan löytyy heti apu netistä. Kaikki tuo auttaa sulautettujen järjestelmien rakentelussa, opiskelussa ja harrastuksessa. Julkaistut koodit ovat maailmanlaajuisesti koodauksen ammattilaisten ja muiden gurujen valvovien silmien alla, joten ne ovat laajasti toimiviksi testattuja. Tämä auttaa myös ammattilaisia ja nopeuttaa ohjelmien tekemistä. Vapaasti saatavilla olevien avoimen lähdekoodin työkalujen avulla on mahdollista rakentaa omiin tarpeisiin sovitettu sulautettu GNU/Linux-järjestelmä. Nopeasti ja ilmaiseksi. Mutta, ennen kuin tämä onnistuu, tarvitaan hyvä ja vankka tietämys sulautetun GNU/Linux-järjestelmän ohjelmakomponenteista ja niiden toiminnasta. Ja on osattava hieman koodin muokkausta. GNU/Linux is an ideal operating system for power-users and programmers, because it has been and is being developed by such people. Everything a good programmer can wish for is available: compilers, libraries, development and debugging tools. These packages come with every standard GNU/Linux distribution. - netistä lainattua Mitä GNU/Linux tarjoaa opiskelijalle, harrastajalle ja ammattilaiselle? * Valmista koodia netti täynnä, se odottaa sovittamista omiin juttuihin * Vapauden vääntää ja kääntää koodia omiin tarpeisiinsa, eikä tarvitse pelätä lisenssipoliisia * Valmiita Linuxin kanssa laajasti testattuja ohjelmakomponentteja (ajureita, jne.) * Vapaita sovelluksia, applikaatioita, Linuxin päälle (pelejä, toimisto, kotikäyttö,...) * Uudet teknologiat tulevat nopeasti Linuxiin (tai itse asiassa ne kehitetään Linuxilla) * Alati kasvavan määrän innokkaita kehittäjiä kavereiksi ja auttajiksi * Hienon imagon, on hienoa osata jotain "mitä Pat Boone ei osaa" * Käyttöjärjestelmän joka pyörii melkein jokaisella rautakonfiguraatiolla * Sulautettujen järjestelmien voittajapari on ARM ja Embedded Linux = Raspberry Pi 9
Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotRaspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.
Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotLINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License
GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotÄlykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotUnix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet
Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 12: Käyttöjärjestelmät, alkua Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Mikä on käyttöjärjestelmä
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,
Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotJouko Nielsen. Ubuntu Linux
Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotPikaintro käyttöjärjestelmiin
Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLinux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT
Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa
LisätiedotKuva 1: Varo pyöräilijää!
Kuva 1: Varo pyöräilijää! KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT mauno.h.kivinen@student.jyu.fi ITKP101 21.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1Käyttöjärjestelmä...1 1.1Historia...1 2Käyttöjärjestelmärakenteet...1 2.1Mikrorakenne...2
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotDemo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska
Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...
LisätiedotOHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto
OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä
LisätiedotRaspin Geany-IDE:n etäkäyttö
Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö PUNOMO NETWORKS OY 23.7.2016 pva Geany ei ole IDE, eikä se ole teksturi, vaan se on kevyt-ide. IDE, Integrated Development Environment, integroitu ohjelmointiympäristö. Geany
LisätiedotGNU/Linux kotikäytössä
GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia
LisätiedotVALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614
VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 13: Käyttöjärjestelmät, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Välikyselyn satoa Pienet
LisätiedotSuomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotLinux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala
Linux omaan kannettavaan Ilkka Kiistala 18.2.2016 Aiheet 1. Linuxista 2. Kannettavista 3. Live-Linux 4. Linux-asennus 5. Käyttö 6. Vinkit ja linkit Arviointia lopuksi Lopuksi voi kysyä oman koneensa ja
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
Lisätiedot4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia
LisätiedotPC-LAITTEEN TESTAAMINEN
PC-LAITTEEN TESTAAMINEN PC-Check-ohjelma Kun laite on koottu, on perusteltua testata sen toiminta ennen käyttöönottoa. Tätä varten on luotu erilaisia ohjelmia, joilla voi laitteen eri osat testata. Yksi
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotICT-info opiskelijoille
ICT-info opiskelijoille 2019 BYOD on toimintamalli, joka on nopeasti yleistymässä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. BYOD-kokonaisuuteen kuuluu WLAN, tulostus, tietoturva, sovellukset, IT-luokat,
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu UNIX-käyttöjärjestelmä TX00BW20 Sami Sainio sami.sainio@metropolia.fi Kurssin rakenne ja arvostelu 7 x luennot ja laboratorioharjoitukset Pieni projekti? Kurssin lopussa tentti
LisätiedotHelppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla
Lena Wahlroos-Hänninen, Helsingin Tikoteekki 2009 1 Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Windows-käyttöjärjestelmä mahdollistaa useita eri helppokäyttötoimintoja, joilla voi
LisätiedotZENworks Application Virtualization 11
ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotDigikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle
TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin,
Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, niin miten tietokoneen resurssit tulisi antaa käyttöön
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotInterfacing Product Data Management System
Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5
LisätiedotTikon Web-sovellukset
Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...
LisätiedotJohdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin
Johdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin PUNOMO NETWORKS OY 26.7.2016 pva Opiskelemalla ohjelmoimaan teollista internettiä, sen sulautettuja järjestelmiä, Open Source-työkaluilla GNU/Linux-ympäristössä,
LisätiedotOHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi
OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotKIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA
KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotLinux { tekninen yhteenveto. Lars Wirzenius ja Ari Lemmke Taman kirjoituksen tarkoituksena on kertoa mika on Linux, mita hyotya siita on,
Linux { tekninen yhteenveto Lars Wirzenius ja Ari Lemmke 28.3.1994 Johdanto Taman kirjoituksen tarkoituksena on kertoa mika on Linux, mita hyotya siita on, mita sen kayttaminen vaatii ja mista sen saa.
LisätiedotMobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi
Business is evolving, you should too. MeeGo ulkona vai myöhässä? Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi Helsinki, Tampere, Turku, Stockholm, Göteborg www.tieturi.fi MeeGo YALMP (Yet
LisätiedotPerustietoa käyttöjärjestelmistä. o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus
Perustietoa käyttöjärjestelmistä o Tietokoneen toimintaperiaate o Käyttöjärjestelmistä o Esimerkkejä käyttöjärjestelmistä o Peruskäyttöharjoitus Tietokoneen toimintaperiaate Sovelluksen käyttöliittymä:
LisätiedotLumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje
Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotKUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA
KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA Ohjeistuksessa käydään läpi kuvan koon ja kuvan kankaan koon muuntaminen esimerkin avulla. Ohjeistus on laadittu auttamaan kuvien muokkaamista kuvakommunikaatiota
LisätiedotPäivitys käyttäen USB-tikkua
Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin
Lisätiedot1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva
1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto 11.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä C-ohjelmointia. Oletus Sinulla
LisätiedotRasPin käyttöönotto pitkä versio
RasPin käyttöönotto pitkä versio PUNOMO NETWORKS OY 15.01.2018 pva https://punomo.fi/?p=52266&preview=true Image on käyttöjärjestelmän "kuva", nimitys jota käytetään käynnistys-kelpoisesta käyttöjärjestelmän
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat
LisätiedotNetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows
NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 & 27.8.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme
LisätiedotJavan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin
Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin Javaa tarvitaan Fivaldin Sovellusikkunan alaisiin sovelluksiin, jotka käyttävät Oracle Forms -tekniikkaa. Visma Fivaldin osalta suosittelemme aina käyttämään
LisätiedotLinux. Alkutarkistukset
Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotEnsimmäisessä vaiheessa ladataan KGU tietokanta Hallitse tietokantoja toiminnon avulla.
1 Odoo ohjelman demokäyttöön riittää, että asentaa ohjelmiston, ja tietokannan. Jos päättää ottaa ohjelmiston tuotannolliseen käyttöön, on päivitettävä myös XML raporttipohjat, sekä syötettävä yrityksen
LisätiedotTikon Web-sovellukset
Marraskuu 2014 1 (9) Tikon Web-sovellukset Marraskuu 2014 2 (9) 1 Johdanto... 3 2 Windows... 3 2.1 Microsoft Silverlight... 3 3 Tablet-laitteet... 4 4 Selaimet... 5 4.1 Yleiset asetukset (kaikki selaimet)...
LisätiedotVirtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto
Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto Esityksen kulku Esittely ja taustaa Virtualisoinnin vaiheet ja käyttöhuomiot Laitteistot ja yhteenveto Kankaanpää: 12 136 asukasta
LisätiedotTekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE
Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotKäyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen
Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,
LisätiedotSelaimen asetukset. Toukokuu 2014 1 (7) Selaimen asetukset. 1994-2014 Tikon Oy. All rights reserved.
Toukokuu 2014 1 (7) Selaimen asetukset Toukokuu 2014 2 (7) 1 Johdanto... 3 2 Windows... 3 3 Selaimet... 3 3.1 Yleiset asetukset (kaikki selaimet)... 3 3.1.1 Zoom-asetus... 3 3.1.2 Pop-up Blocker... 3 3.2
LisätiedotSAP. Lasse Metso 14.1.2011
SAP Lasse Metso 14.1.2011 Toiminnanohjausjärjestelmä engl. Enterprise Resource Planning, ERP Integroitu tietojärjestelmä joka palvelee kaikkia yrityksen osastoja. Tuotantoyrityksistä liikkeelle lähtenyt
LisätiedotNetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux
NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä
LisätiedotWindows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotTeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps
TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps Pikaohje Laite toimii Windows XP SP3, Windows 7,8,10 ja Mac OSx 10.5 tai käyttöjärjestelmissä, Linux tuki netistä ladattavilla ajureilla USB portin
LisätiedotSelvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön
Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ
LisätiedotBackup Exec 3600 Appliance
Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
LisätiedotICT-info opiskelijoille. Syksy 2017
ICT-info opiskelijoille Syksy 2017 BYOD on toimintamalli, joka on nopeasti yleistymässä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. BYOD-kokonaisuuteen kuuluu WLAN, tulostus, tietoturva, sovellukset, IT-luokat,
LisätiedotSISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi
Niko Junnila (1501883 TI15SPELI) Ubuntu Seminaarikooste Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VERSIOT... 3 2.1 Tukiaika... 3 2.2 Variaatiot... 4 3 OHJELMISTO...4 3.1 Paketinhallinta...4
LisätiedotHallintatyökaluja Fujitsu-työasemille
Hallintatyökaluja Fujitsu-työasemille O-P Perasto Fujitsu Finland Systems Specialist Product Business Unit Copyright 2017 2019 FUJITSU Hallintatyökalut 1. DeskView Client 2. DeskUpdate 3. DeskUpdate Manager
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotKYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA
KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian
Lisätiedot