KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ julkaisuvapaa klo 13.00

2 2 Maailmalla tarvitaan poikkeuksellisen hyviä tuotteita ja palveluita Pohjoiskarjalaiset yritykset näkevät vientitoiminnan kasvumahdollisuutena yrityksille ja maakunnalle. Suuri osa yrityksistä aikoo kehittää tuotteitaan/palveluitaan kohtaamaan kansainvälisten asiakkaiden tarpeita ja laajentaa kansainvälistä markkina aluettaan. Ilahduttavaa on, että peräti 50 % vastanneista yrityksistä aikoo olla omalla alallaan maailman parhaiden toimijoiden joukossa. Venäjä markkina alueena kiinnostaa, vaikkakin suuri osa yrityksistä kokee, ettei heillä ole riittävää Venäjäosaamista eikä riittävästi venäjän kielen osaajia. Venäjä koetaan mahdollisuutena, mutta hyvin haasteellisena. Yli kolmannes vastaajista koki, että heille tuottaa ongelmia henkilöstöresurssien riittävyys, kilpailukykyinen hinnoittelu ja asiakkaiden tarpeiden tunteminen. Myös konkreettisen kansainvälisen toiminnan osaamisessa, esim. sopimukset, rahoitus, kuljetukset, vakuutukset, toimitusehdot, kielitaito, oli puutteita suuressa osassa yrityksiä. Peräti yli puolet vastaajista kaipaa tukea ja apua osaamiseen erityisesti kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja alkuvaiheissa. Yritysten verkostoituminen ja yhteistyö hyödyttäisivät alueen kansainvälistymistä ja edistäisivät alueen näkyvyyttä ulospäin. Kansainvälisiin tehtäviin rekrytoitavalta edellytetään neuvottelu ja yhteistyötaitoja sekä kielitaitoa. Englanti on itsestään selvä vaatimus, mutta ongelmia rekrytoinnissa tulee, kun tarvitaan saksan, ranskan, venäjän tai espanjan osaajia. Pohjois Karjalan sijainti saattaa vaikeuttaa asiantuntijoiden rekrytointeja. Kulttuuriosaamista tulisi olla esim. Aasiasta, koska kulttuurierot ovat niin suuret eurooppalaiseen kulttuuriin verrattuna. Alueen yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on kansainvälisissä asioissa hyvin vähäistä. Esimerkiksi kansainvälisiä harjoittelijoita voitaisiin hyödyntää enemmän alueen kansainvälistymisessä. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu pohjoiskarjalaisten yritysten kansainvälistymistä. Tavoitteena on tuottaa tietoa pohjoiskarjalaisten yritysten kansainvälistymisen nykytilasta ja kehittämishaasteista. Selvityksen toissijaisena tavoitteena on ollut tarkastella yhteistyötä alueen yritysten ja oppilaitosten välillä. 1. Kyselyyn vastasi 309 yritystä Yritysten kansainvälisyyskartoitus toteutettiin yhteistyössä Pohjois Karjalan Kauppakamarin ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Kysely lähetettiin www kyselynä Pohjois Karjalan Kauppakamarin jäsenille helmikuussa Kyselyyn vastasi 309 yritystä. Lisäksi haastateltiin 12 yritystä. Vientitoimintaa tai siihen rinnastettavaa myyntiä ulkomaisille asiakkaille ilmoitti harjoittavansa 120 yritystä (39 %) ja tuontia 93 yritystä (30 %). 2. Kansainvälisyysosaaminen Tarvitsemme osaamista, järjestelmällisyyttä ja selkeän strategian Kansainvälisyysosaamista kartoitettaessa tarkasteltiin henkilöstöresurssien riittävyyttä, asiakkaiden tarpeiden tuntemista ja konkreettisen kansainvälisen toiminnan osaamista. Kansainvälisyyskasvun toteutumiseen tarvitaan kasvuhalun lisäksi kasvukykyä, kansainvälistä kysyntää tuotteille ja palveluille sekä henkilöstön osaamista ja riittävää panostusta kansainvälistymiseen. Noin kolmannes yrityksistä näkee (N=101), etteivät heidän henkilöstöresurssinsa ole riittävät kansainväliseen toimintaan.

3 3 Haastatteluissa tuli esille, että henkilöstöresurssit ovat paikallisille yrityksille suuri haaste. Pienemmissä ja kansainvälistymistoimintaa aloittavissa yrityksissä toimitusjohtaja on usein vastuussa kansainvälistymisestä. Koska resurssit ovat rajalliset, ei voida eikä haluta palkata uusia työntekijöitä, vaikkakaan toimitusjohtajalla ei välttämättä ole taitoja kansainväliseen toimintaan. Jotta kansainvälisessä toiminnassa pystytään onnistumaan, se edellyttää ulkomaalaisten asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten tuntemista sekä konkreettista osaamista. Tuotteen/palvelun tulee olla kilpailukykyinen, jotta yritys menestyy kansainvälisillä markkinoilla. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista yrityksistä koki, etteivät he tunne ulkomaalaisten asiakkaidensa tarpeita ja vaatimuksia eikä heidän tuotteittensa ja palveluidensa hinnoittelu ole kilpailukykyistä kansainvälisillä markkinoilla. Samoin noin kolmasosalta yrityksiä puuttuu kieli ja kulttuuriosaamista, osaamista kansainvälisessä rahoituksessa, kansainvälisissä oikeudellisissa kysymyksissä (mm. sopimukset), ulkomaan kuljetuksissa, vakuutuksissa ja toimitusehdoissa. 3. Tulevaisuuden kansainvälistymisen tavoitteet Me etsimme kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia koko ajan Yli 40 % yrityksistä (N=126) pitää kansainvälisyyttä tärkeänä kehittämiskohteena ja kasvukeinona. Heillä on aikomus kehittää tuotteitaan tai palveluitaan kohtaamaan ulkomaalaisten asiakkaiden tarpeita. Vahvimmin kansainvälisyyden kehittäminen tulee esiin matkailu ja majoitusalan yrityksissä (75 %). Myös suuri osa (41 %) teollisuuden alan yrityksistä aikoo panostaa kansainvälisyyteen tulevaisuudessa. Vajaa kolmasosa yrityksistä (N=85) aikoo laajentaa kansainvälistä markkina aluettaan. Eniten kiinnostusta kansainvälisen markkina alueen laajentamiseen löytyy teollisuusalan yrityksistä (49 %). Uusista markkina alueista kiinnostavimmaksi koetaan Venäjä. Myös muut Aasian maat, kuten Kiina ja Japani sekä Euroopan maat, kuten Saksa, Ruotsi ja Ranska, koetaan mahdollisuuksina. Peräti yli puolet yrityksistä aikoo olla omalla alallaan maailman parhaiden toimijoiden joukossa. Kaikilla toimialoilla on yrityksiä, jotka haluavat kuulua oman alansa kärkijoukkoon. Eniten asiaa tavoittelevat matkailun ja majoitusalan yritykset (73 %) ja teollisuusalan yritykset (69 %). Venäjän kauppa ei ole helppoa Eräs erityispiirre Pohjois Karjalan globalisoitumisessa on Pohjois Karjalan alueen sijainti Venäjän rajanaapurina. Jotta Venäjän kaupassa voi onnistua, tarvitaan Venäjä osaamista, koska markkinat ovat kovin erilaiset EU markkinoihin verrattuna. Yli 40 % yrityksistä (N=70) näkee, ettei heidän Venäjäosaaminen ole riittävän hyvää. Odotukset Venäjää kohtaan ovat suuret. Yrityshaastatteluissa tuli esille, että markkinat Venäjällä eivät ole helppoja ja yllätyksiin tulee varautua, mm. Venäjän on oma lainsäädäntö tekee liiketoiminnan monimutkaisemmaksi. Myös kieliongelmat tulevat esille, ts. Venäjältä ei juuri englannin osaajia löydy. Aivan rajan takana ei ole paljoakaan mahdollisuuksia liiketoimintaan, mutta liiketoiminnan kannalta Pietarin läheisyys on etu. Pietarin talousalueen kasvuun olisi mentävä mukaan, koska alueen ostovoima tulee kasvamaan. Alueen markkinat eivät ole yhtä kilpaillut kuin Euroopassa. On kuitenkin huomattava, että kaikkien yritysten ei tarvitse tehdä Venäjä yhteistyötä, koska kaikilla yrityksillä ei ole tahtotilaa tai tuotteita, jotka soveltuvat Venäjän markkinoille. Muutamassa yrityksessä todettiin, etteivät he halua ottaa riskiä Venäjän suhteen, vaan valitsevat mieluiten vähemmän riskialttiita maita.

4 4 Itä Suomen olisi hyödyllistä näkyä yhtenäisenä rintamana Suomen ulkopuolelle Osa yrityksistä on ollut mukana kehittämässä kansainvälistymistään erilaisissa kansainvälisissä hankkeissa tai yhteistyöverkostoissa. Yrityksistä 13 % (N=40) on osallistunut kansainvälisiin EUrahoitteisiin hankkeisiin. Haastatteluissa korostettiin, että hankkeelle täytyy yrityksessä olla tarve. Hankkeella pitää olla enemmän annettavaa yritykselle kuin yrityksellä hankkeelle. Hieman yli kolmasosa yrityksistä (N=109) pitää kotimaisia ja ulkomaisia verkostojaan riittävinä tai melko riittävinä kansainvälisen toiminnan toteuttamiseen. Yhteistyöstä katsotaan olevan hyötyä alueen yrityksille, joten on toivottavaa, että yhteistyötä ja verkostoja kehitettäisiin. Yrityksistä on kuitenkin löydyttävä aito halu yhteistyöhön. Pohjois Karjalan alueen olisi järkevää näkyä ulospäin yhtenäisenä verkostona, jolla on moninaista osaamista eri osa alueilta. 4. Avun tarve Ensin pitäisi varmaan tehdä markkinatutkimus Kysyttäessä, millaista apua yritykset kokevat tarvitsevansa kansainvälisen toiminnan toteutuksessa ja kehittämisessä, kävi ilmi, että tarpeet keskittyvät etupäässä kansainvälisen toiminnan aloitusvaiheeseen, eli lähes puolet vastaajista koki tarvitsevansa apua kansainvälisen toiminnan suunnittelussa, ts. myyntikanavan valinnassa, markkinoiden suunnittelussa ja markkinatutkimuksen tekemisessä. Jotta kansainvälistä toimintaa pystytään aloittamaan tai toteuttamaan, tarvitaan kielitaitoista henkilöstöä. 37 % vastaajista koki tarvitsevansa apua kieli ja kulttuurikoulutuksessa. Myös viestintämateriaalin tuottaminen koettiin toiminnaksi, jossa tarvittaisiin apua. Nämä mainitut avun tarpeet eivät juuri poikenneet aloittain eivätkä yritysten koon mukaan. Avun tarpeiden linkittyminen suurelta osalta kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja aloittamisvaiheeseen osoittaa, että moni yritys Pohjois Karjalassa on suunnittelemassa kansainvälisen toiminnan aloittamista. 5. Rekrytoitavan henkilön valmiuksia Osaavien työntekijöiden löytyminen on haaste Kun yrityksiltä kysyttiin, millaisia valmiuksia kansainvälisiin tehtäviin rekrytoitavilla henkilöillä tulisi olla, tuli esille, että tässä yritykset katsoivat pidemmälle; ei pelkästään kansainvälisen toiminnan aloitusvaiheeseen, vaan pikemminkin vaiheeseen, jolloin kansainvälinen toiminta on jo saatu käynnistetyksi. Taidot, jotka liittyvät suulliseen kommunikointiin, koettiin tärkeimmiksi: kieli ja vuorovaikutustaidot (71 %), hyvät neuvottelu ja yhteistyötaidot (49 %) ja hyvät myyntitaidot (30 %). Tämä osoittaa, että henkilökohtainen kanssakäyminen koetaan erittäin keskeiseksi kansainvälisessä kaupankäynnissä. Näissä vastauksissa ei juuri ollut eroja toimialojen eikä yrityksen koon mukaan. Myös rekrytoitavan kaupankäyntitapojen ja toteutuksen tuntemusta arvostettiin (32 %). Vähiten tärkeiksi valmiuksiksi koettiin pk yritysten kansainvälisen rahoituksen hallinta, kansainvälisten tietoverkkojen hallinta, kokemusta opiskelusta tai työskentelystä ulkomailla ja valmiudet kohdemaan valintaan. Vaikkakaan tässä yhteydessä kokemusta ulkomailla oleskelusta ei juuri arvostettu, haastatteluissa eräs yrityksen edustaja toi esille, että rekrytointihaastattelussa kysytään, onko henkilö matkustellut tai ollut esimerkiksi vaihto opiskelijana. Kyseinen yrityksen edustaja totesikin: Matkustelu takaa sen, että perusasiat ovat kunnossa. Oppilaitosten tulisikin rohkaista opiskelijoita opiskeluaikaiseen opiskelu tai

5 5 harjoitteluvaihtoon, jotta opiskelijat saisivat kokemusta ulkomailla oleskelusta, mikä madaltaisi matkustamisen kynnystä työelämässä. Samalla opiskelijat tuovat uutta osaamista Pohjois Karjalan alueelle. Yrityksillä on pelkoja kansainvälistymisestä, mm. kielitaito Haasteina kansainvälisessä kaupassa ovat kieli, kulttuuri ja kommunikointi. Kieliosaaminen koettiin erittäin tärkeäksi asiakassuhteen rakentamisen kannalta. Englanti on itsestään selvä vaatimus rekrytointitilanteissa, mutta ongelmia tulee, jos rekrytoitavan tulee hallita saksan, ranskan, venäjän tai espanjan kieli. Vaikka Pohjois Karjala on Venäjän rajanaapuri, alueelta ei löydy laajemmin vahvaa venäjän kielen osaamista. Haastatteluissa korostettiin, että ei riitä, että yrityksessä on yksi henkilö, esim. myyjä, joka osaa kieliä, vaan myös esim. jälkimarkkinoinnissa ja talousosastolla tulee olla kieliosaajia. Rekrytointitilanteessa pyritään testaamaan kielitaito, mm. haastattelemalla rekrytoitavaa kyseisellä kielellä. On kuitenkin huomattava, että kielitaito karttuu koko ajan työssä ollessa, koska lähes päivittäin kirjoitetaan sähköposteja ja puhutaan puhelimessa. Lisäksi monet yritykset tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden kielikoulutukseen ja joissakin yrityksissä ns. kotiopettaja käy säännöllisesti yrityksessä. Kielitaidon ohella tulee rekrytoitavilla olla myös kulttuuritietoutta. Joskus kulttuurin merkitystä kuitenkin liioitellaan: Euroopassa tulee hyvin toimeen, jos on oma itsensä ja ottaa muut asiallisella tavalla huomioon. Sen sijaan esimerkiksi Aasiassa on hyvä tietää kulttuurisista tavoista, koska ne poikkeavat paljon eurooppalaisista. Eräs yrityksistä oli järjestänyt henkilöstölleen Kiinan kulttuurikurssin, koska kyseisen markkina alueen tuntemusta ei ollut aiemmin. Kulttuuriosaaminen lisääntyy myös, jos yritys palkkaa ulkomaalaisia työntekijöitä. Useissa haastatteluissa tuli esille, että Pohjois Karjalan sijainti vaikeuttaa rekrytointeja, varsinkin jos yritys sijaitsee Joensuun ulkopuolella. Rekrytointiongelmia saattaa syntyä myös silloin, kun samalla asiantuntijalla tulisi olla sekä hyvää kieliosaamista että teknistä osaamista. Toisaalta taas joissakin yrityksissä asiantuntijoiden rekrytointia ei koettu ongelmallisena. Hyvä brändi takaa sen, että halukkaita tulijoita on, eikä Pohjois Karjalan alue ole esteenä. Vaikeuksia saattaa tulla johtajavalintojen yhteydessä, kun pyritään helpottamaan työpaikan löytymistä aviopuolisolle. 6. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö Tärkeää toimintaa Kartoituksessa tarkasteltiin myös yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Vastaajista vain 8 % oli tehnyt kansainvälistymisessä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Yli puolet yhteistyötä tehneistä yrityksistä oli tehnyt yhteistyötä Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Muita yhteistyöoppilaitoksia olivat mm. Itä Suomen yliopisto, Pohjois Karjalan ammattiopiston eri yksiköt, Pohjois Karjalan aikuiskoulutuskeskus, normaalikoulu ja Niinivaaran yläkoulu. Myös alueen ulkopuolista oppilaitosyhteistyötä oli joillakin isoimmilla yrityksillä, mm. Lappeenrannan, Tampereen ja Helsingin yliopiston kanssa. Yritykset odottavat korkeakoulujen tuottavan ammattitaitoisia asiantuntijoita yritysten moninaisiin tarpeisiin, ml. kansainvälistyminen. Korkeakoulujen tehtävänä on myös tarjota yrityksille mahdollisuuksia henkilöstön tietotaidon päivittämiseen. Yrityksen kansainvälistymistä oli kehitetty lähinnä opiskelijoiden opinnäytetöillä. Opinnäyteyhteistyötä oli ollut lähinnä suurempien yritysten kanssa. Opinnäytetöiden onnistuminen riippuu paljolti yrityksestä: miten hyvin yrityksessä ohjataan, spesifioidaan ja annetaan lähtöarvot.

6 6 Monissa yrityksissä koettiin oppilaitosyhteistyö tärkeäksi toiminnaksi. Jotkut yritykset tekevät yhteistyötä myös peruskoulujen kanssa tavoitteena herättää oppilaiden kiinnostus kyseiseen alaan ja yrittäjyyteen jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös vahvistaa opettajien käsityksiä yrittäjyyttä ja teollisuutta kohtaan ja saada opettajien yhteydenottokynnystä madaltumaan yrityksiin päin. Oppilaita tulisi kannustaa ja motivoida yrittäjyyteen jo peruskoulusta alkaen. Tärkeää olisi luoda yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri, jotta asiaan ei suhtauduta negatiivisesti. Kv harjoittelijoilla suuri rooli alueen kansainvälistymisessä Joensuussa on nykyisin tarjolla kansainvälisiä harjoittelijoita johtuen lisääntyneestä englanninkielisestä koulutuksesta ja kansainvälisestä opiskelijavaihdosta sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Kansainvälinen harjoittelija oli ollut 41 vastanneessa yrityksessä. Harjoittelijoita oli ollut eri maista, mm. Venäjältä, EU maista, Kiinasta, Turkista, Koreasta, Japanista, Israelista ja Ukrainasta. Toimialoista teollisuus ja kauppa käyttivät aktiivisimmin kansainvälisiä harjoittelijoita. Lähes saman verran yrityksistä suunnitteli käyttävänsä kansainvälisiä harjoittelijoita myös jatkossa. Kiinnostusta oli Venäjältä, EUmaista, Itä Euroopasta, Japanista, Intiasta ja Nepalista tuleviin harjoittelijoihin. Useimmiten harjoittelijat olivat laatineet markkinointimateriaalia, tehneet markkinatutkimuksia tai olleet mukana messuilla ja kohdemaamatkoilla. Harjoittelijat toimivat usein sillanrakentajina yrityksen ja kohdemaan yhteistyössä. Yrityksille on tärkeää saada harjoittelija siitä maasta, mistä yhtiö on kiinnostunut. Joissakin tapauksissa harjoittelijasuhteet ovat johtaneet jatkuvaan työsuhteeseen. Haasteena harjoittelijan ottamisessa on mm. se, että yrityksellä ei ole riittävästi aikaa olla mukana harjoittelijan ohjauksessa, eli harjoittelu sitoo myös yritystä. Mieluiten harjoittelussa tulisi olla pitkäjänteisyyttä, jotta yhteys harjoittelijaan ei katkeaisi harjoittelun päätyttyä. Koska kv harjoittelijalta useimmiten puuttuu kompetenssi toimialaan, tulee kyseisen alan aidosti kiinnostaa harjoittelijaa. Pitäisi saada yritykset näkemään kv harjoittelijat mahdollisuutena jo siksikin, että harjoittelijoilla on edistävä vaikutus yrityksen henkilöstön kielitaitoon ja kulttuurituntemukseen. Muutamilla vastanneista yrityksistä oli kokemusta yhteistyöstä Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa tuotekehityksessä sekä henkilöstönsä kielitaidon kehittämisessä. Kielikoulutuksen tulisi olla hyvin räätälöity yrityksen toimintaan. Kielikoulutuksen organisoinnissa on ongelmia johtuen aikataulujen yhteensovittamisesta ja henkilöstön motivaatiotasosta. LISÄTIEDOT: erikoissuunnittelija, FT Anneli Airola Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu p toimitusjohtaja Tiina Tolvanen Pohjois Karjalan kauppakamari p

7 7 LIITE TAUSTATIETOJA YRITYKSISTÄ Kyselyyn vastasi 309 yritystä. Toimialat olivat seuraavat: Teollisuus 32 % (N=97) Matkailu ja majoitusala 27 % (N=83) Kaupan ala 19 % (N=58) Tietotekniikan ala 3 % (N=10) ja Muut alat 43 % (N=131). Markkina alueet: Lähes kaikki yritykset mainitsivat markkina alueekseen Suomen. Noin viidesosa (19 %) vastanneista toimii myös Pohjoismaissa, noin neljäsosa (23 %) muualla Euroopassa ja 13 % Aasiassa, Pohjois ja Etelä Amerikassa, Afrikassa tai Australiassa. Yksittäisistä maista Venäjä on suurin yksittäinen markkina alue (13 %), seuraavaksi suurin on Ruotsi (12 %) ja sitten Saksa (10 %). Kansainvälisen toiminnan osuus: Vientitoimintaa tai siihen rinnastettavaa myyntiä ulkomaisille asiakkaille ilmoitti harjoittavansa 120 yritystä (39 %).Matkailu ja majoitusalan yrityksistä lähes 33 %:lla on ulkomaalaisia asiakkaita (N=23). Teollisista yrityksistä yli puolet harjoittaa vientiä (N=53), kun taas kaupan alalla kansainvälistä toimintaa on noin 40 %:lla (N=23). Tuontia harjoittaa 93 yritystä (30 %). Eniten tuontia harjoittaa teollisuus (N=51). Kansainvälisyys mielletään usein pelkäksi vienniksi. Kansainvälisyys on muutakin, kuten hankintojen ostamista, palvelujen tuottamista, opiskelijavaihtoa ja harjoittelijavaihtoa. Noin viidesosa yrityksistä (N=58) työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä. Toimialoista teollisuudella on eniten henkilökuntaa ulkomailla (18 %). Kyselyyn osallistuneista yrityksistä vain vajaa 10 % aikoo osallistua maahanmuuttajien rekrytointiin ja kotouttamiseen. Eniten kiinnostusta maahanmuuttajien rekrytointiin ja kotouttamiseen löytyy kaupanalan sekä matkailu ja majoitusalan yrityksiltä.