Kulttuuri - tulevaisuuden voima

Transkriptio

1 LUONNOS luonnos Kulttuuri tulevaisuuden voima Kulttuurin tulevaisuus selontekotoimikunnan väliraportti Opetusministeriö Kulttuuri, liikunta ja nuorisopolitiikan osasto marraskuu

2 LUONNOS Sisällys 1. Johdanto 2. Kulttuurin käsite 3. Muisti/ Historiakatsaus 3.1 Taide ja kulttuuripolitiikka suomalaisessa yhteiskunnassa 3.2 EU/ Pohjoismainen malli 2 sivua 4. Arvot ja ristiriidat/ Arvot vs. valinnat/ Arvovalinnat ja jännitteet 10 sivua 3.1. Yhteiskunnan kulttuuriset valinnat ja jännitteet 3.2. Skenaarioita Vähenemisskenaario 3.3. Ratkaisuvaihtoehtoja 5. Menetelmät ja aineistot 3 sivua 4.1. Menetelmien pohdinta 4.2. Aineistot Kirjallisuus ja muu materiaali Verkkokeskustelu 6. Globaalit makromuuttujat ja kulttuuri 10 sivua 5.1. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys 5.2. Väestökehitys 5.3. Globalisaatio 5.4. Maailmantalous 5.5. Aineeton tuotanto 5.6. Teknologinen kehitys; informaatioteknologia, bioteknologia Digitalisaatio, digikulttuuri, digiyhteisöt ja virtuaalimaailmat 5.8. Avoimet verkot open source 5.9. Uusyhteisöllisyys Yksilöllistyminen ja prosumerismi Eettisyyden ja ekologisuuden nousu, arvot "uuspauperismi" 7. Kulttuuriset makromuuttujat 10 sivua 6.1. Taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallinen rooli (taiteen ja koulutuksen suhde, taiteenperusopetuksen merkitys, vihreä kasvu, millainen voima/tekjä kulttuuri on tulevaisuuden yhteiskunnassa) 6.2. Luovuus ja osaaminen (kyky ajatella toisin) 6.3. Arvovalinnat ja jännitteet 6.4. Kulttuuriset oikeudet 6.5. Kulttuurinen moninaisuus (alkuperäiskansat, vähemmistöt, kulttuuriset ryhmät...) 6.6. Tekijänoikeudet (taiteilijat/ voitonmaksimointiin pyrkivät yritykset/ tekijät, jotka haluaisivat käyttää teoksia ei kaupallisessa mielessä) 6.7. Heikot signaalit 6.8. Autenttisuuden arvostus, itse tekeminen ja käden taidot 6.9. "kaiken teoria" kulttuurissa ("kaiken kulttuuri?") 8. Tulevaisuusmaisemat 15 sivua 7.1. Taiteen ja kulttuurin eri alojen tulevaisuusmaisemat Taiteen uudet muodot

3 LUONNOS Linkit ja aineistot Tilastoja; vapaaajan käyttö/ makutottumukset

4 LUONNOS Johdanto Kulttuuri ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti toimikunnan valmistelemaan eduskunnalle keväällä 2010 annettavaa selontekoa kulttuurin tulevaisuudesta. Selonteon laatimisesta on sovittu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen strategiaasiakirjassa. Toimikuntaan nimettiin puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Leif Jakobsson Pro Artibussäätiöstä, varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetusministeriön kulttuuri, nuoriso ja liikuntapolitiikan osastolta sekä jäseniksi Risto Nieminen, budjettineuvos Arto Merimaa valtiovarainministeriöstä, rakennusneuvos Matti Vatilo Ympäristöministeriöstä, professori Pekka Sammallahti Oulun yliopistosta, erityisasiantuntija Ditte Winqvist Suomen Kuntaliitosta, kulttuurijohtaja Pekka Timonen, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksesta, museonjohtaja Berndt Arell Valtion Taidemuseosta, ylitarkastaja Petra Tarjanne työ ja elinkeinoministeriöstä, projektipäällikkö Viveca Still opetusministeriöstä, projektikoordinaattori Maria Antas FILI, yliasiamies Antti Arjava Suomen Kulttuurirahastosta, toimitusjohtaja Raoul Grünstein Kulttuuritehdas Korjaamosta, tuottaja Petri Jokiranta Cinet Oy:stä, teatterinjohtaja Erik Kiviniemi Vaasan kaupunginteatterista, pääjohtaja Marja Makarow Euroopan tiedesäätiöstä (ESF /European Science Foundation), Kuvataideopettaja Hannele Parviala Helsingin normaalilyseosta, toimitusjohtaja Cay Sevón Turku 2011 säätiöstä sekä kulttuuripedagogi Fatima Usman. Toimikunnan asiantuntijoiksi nimettiin johtaja Jukka Liedes opetusministeriöstä, kulttuuripolitiikan professori Anita Kangas Jyväskylän yliopistosta, johtaja Paula Tuomikoski opetusministeriöstä, erikoistutkija Sari Karttunen Tilastokeskuksesta, johtaja (vv) Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, erikoistutkija Tanja Kotro Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Toimikunnan sihteeristöön nimettiin pääsihteeriksi neuvotteleva virkamies Hannele Koivunen, asiantuntijasihteeriksi neuvotteleva virkamies Esa Pirnes sekä projektisihteeriksi valtiotieteen maisteri Vava Lunabba. Toimikunnan työn tehtäväksi asetettiin hahmottaa globaalin toimintaympäristön heijastumista kulttuuriin, kartoittaa taiteen ja kulttuurin kentän muutostekijöitä sekä kuvata taiteen ja kulttuurin edistämisen edellytyksiä. Keskeiseksi tavoitteeksi todettiin tehdä näkyväksi, millaisilla valinnoilla ja keinoilla kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin kehitys turvataan muuttuvissa olosuhteissa. Kulttuurin tulevaisuus selonteko kartoittaa taiteen ja kulttuurikentän kansallisia ja kansainvälisiä muutoksia sekä luovan taiteellisen työn edellytyksiä ja mahdollisuuksia arvioi julkishallinnon vastuuta sekä kunnallishallinnon, yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia kulttuurin edistämisessä kuvaa ja arvioi kulttuurin yhteiskunnallista ja alueellista merkitystä sekä kulttuurin merkitystä ihmisen hyvinvoinnille eri ikä ja väestöryhmissä tasaarvoisten mahdollisuuksien kannalta tarkastelee kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön säilyttämisen ja suojelun merkitystä sekä niihin liittyviä edellytyksiä ja haasteita ottaa huomioon kulttuurin toimialojen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ja mahdollisuudet tekee kehittämisehdotuksia ja suosituksia niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista

5 LUONNOS Selontekotyön vaiheet Väliraportti Kulttuuri tulevaisuuden voima, Kultur Framtidens kraft. Marraskuu Loppuraportti Kulttuuri tulevaisuuden voima, Kultur Framtidens kraft. Maaliskuu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tulevaisuusfoorum Kulttuuri tulevaisuuden voima, Kultur Framtidens kraft, Culture Power of Future, Culture Pouvoir d Avenir. Helmikuu 2011, Turku. 2. Kulttuurin käsite Kulttuurin käsite on määritelty eri yhteyksissa lukuisilla tavoilla suppeammin ja laajemmin eri näkökulmia painottaen. Selonteon lähtökohtana on hahmottaa taiteen ja kulttuuristen ilmiöiden suuntia ja jännitteitä laajasti yhteiskunnallisen itseymmärryksen, jatkuvan tapahtumisen, kommunikaation ja keskustelun kenttänä. Tarkastelussa ovat mukana luova ihminen, taide, kulttuuriympäristöt, aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö, kulttuuripalvelut, kulttuuriset oikeudet, kulttuurinen moninaisuus, media, kulttuurin kulutus ja luova talous. Kulttuuria ei voida määritellä virallisella tai tyhjentävällä tavalla, mutta Unescon Meksikon julistuksen (1982) kulttuurin määritelmä tunnetaan laajasti: Kulttuurin voidaan laajimmassa merkityksessään sanoa olevan koko se moninaisuus, joka muodostuu yhteiskunnille tai yhteiskuntaryhmille tyypillisistä henkisistä, aineellisista, älyllisistä ja emotionaalisista piirteistä. Kulttuuriin kuuluvat taiteen ja kirjallisuuden lisäksi myös elintavat, yksilön perusoikeudet, arvojärjestelmät, perinteet ja vakaumukset. Unescon määritelmä on toiminut selontekotyössä viitekehyksenä kattavuutensa ja kansainvälisen tunnettuutensa vuoksi, mutta kulttuuri on haluttu nähdä tätä määritelmää dynaamisempana, alati muuttuvana ja jänneitteisenä elämän alueena. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, sekä suoraan ja sovelluksina yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. 3. Arvot ja ristiriidat/ Arvot vs. valinnat 3.1. Yhteiskunnan kulttuuriset valinnat ja jännitteet Tähän tiiviisti selonteon tuloksena kuvaus niistä akseleista ja jännitteistä, joiden suhteen taiteen ja kulttuurin kentässä on tehtävä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Samalla pyritään tekemään näkyviksi jännitteiden väliset arvoristiriidat ja hahmottamaan valinnoista seuraavia erilaisia käytännön ratkaisuja. Esimerkiksi: kansallinen kulttuuri monikulttuurisuus taiteen itseisarvo välinearvo

6 LUONNOS taiteen ja kulttuurin julkinen tuki markkinaehtoisuus nuoret ja lapset ikääntyvä väestö ydinkeskusta lähiöt/ kaupunki maaseutu jne Skenaarioita Vähenemisskenaario 3.3. Ratkaisuvaihtoehtoja Esimerkiksi akselilla taiteen ja kulttuurin julkinen tuki yksityistäminen, miten rahoitusmekanismeja kehitetään käytännössä: painopiste julkisessa tuessa julkisen ja yksityisen tuen erilaiset kohteet julkisen ja yksityisen ym. rahoituksen yhdistäminen / yhteisprojektit / hybridit luovan tuotteen hinta ja subventointi luottamus yksityiseen rahoitukseen jne Menetelmät ja aineistot 4.1. Menetelmien pohdinta Tulevaisuudentutkimus on kehittynyt lähellä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimusperinnettä.tulevaisuudentutkimuksessa tieto ja perustelut painottuvat muista tieteenaloista poiketen laajaan näkemykselliseen tietoon eikä siinä suljeta pois arvoja ja arvostuksia koskevaa tietoa. Siinä käytetään tulevaisuutta koskevan tiedon hankintaan taiteen tavoin myös intuitiota ja kokonaisvaltaista ymmärrystä. Tulevaisuudentutkimus pyrkii laajentamaan ihmisten tietoisuutta globaaliksi tietoisuudeksi, johon kuuluu kolme ulottuvuutta: aika, lähimmäinen ja elinympäristö Globaalin tietoisuuden kolme ulottuvuutta: aika: menneisyys nykyisyys tulevaisuus lähimmäiset: perhe kylä kaupunki alue maanosa maailma elinympäristö: ilmasto luonto saasteet rakennettu ympäristö Tulevaisuudentutkimuksen tehtävät: Mahdollisten tulevaisuuksien kartoitus Eri mahdollisuuksien todennäköisyyden arviointi Eri mahdollisuuksien haluttavuuden analysointi

7 LUONNOS Tulevaisuudentutkimuksessa pyritään saamaan tulevaisuutta koskevien arvovalintojen pohjaksi systemaattisen ajattelun kautta hankittua todennäköistä ja pohdittua tietoa. Eri tieteenalojen tuottaman tiedon lisäksi tulevaisuudentutkimus ottaa huomioon inhimillisen kokemustiedon ja ymmärryksen. Tulevaisuuden ajattelu perustuu nykyisyyden hahmottamistapoihin. Ajattelumalleissa voidaan ottaa lähtökohdaksi ja painottaa joko nykyisyyden hyviä puolia tai epäkohtia. Tulevaisuudesta voidaan luoda erilaisia vaihtoehtoisia asioita esiin tuovia kertomuksia eli skenaarioita, tai sen systeemi ja prosessiluonnetta korostaen syyn ja seurauksen ketjuja. 1 Kulttuurin tulevaisuuden selontekotyössä ei pitäydytä mihinkään yksittäiseen, raskaasti totetettavaan tulevaisuudentutkimuksen menetelmään, vaan hyödynnetään valikoivasti tulevaisuudentutkimuksen eri menetelmiä. Painopisteinä ovat tulevaisuutta koskevan perustiedon kartoitus ja sen soveltaminen kulttuurin ja taiteen alueille sekä asiantuntijatiedon ja heikkojen signaalien pohdinta. Kulttuurin ja taiteen kehityksen ennakoinnissa tarvitaan kvantitatiiviseen tietoon perustuvien arvioiden rinnalla vahvasti asiantuntijatietoa vaihtoehtoisten laadullisten kehityskulkujen pohdinnassa. Kulttuurin ja taiteen omalakinen, sisäinen kehitys edellyttää puolestaan heikkojen signaalien etsimistä. Asiantuntijatietoa kootaan kulttuurin ja taiteen eri osaalueilta tapaamisten ja keskustelujen kautta. Selontekoa kulttuurin tulevaisuudesta valmistelevalle toimikunnalle järjestään tulevaisuusverstas. Selonteon laadinnan aikana opetusministeriön verkkosivuilla toteutetaan keskustelu ja kommentointimahdollisuus avoimena ja keskustelevana prosessina. Kulttuurin tulevaisuuden pohdinnassa on olennaista hahmottaa ja kuvata kokonaisvaltaisen tietonäkemyksen kautta erilaisiin mahdollisiin kehityssuuntiin johtavien valintojen väliset jännitteet, niiden perustana olevat arvot sekä niiden väliset arvoristiriidat Aineistot Kirjallisuus ja muu materiaali Taustamateriaalina on käytetty aikaisempia kulttuuripoliittisia strategioita, selontekoja, valtioneuvoksen periaatepäätöksiä sekä aiheeseen liittyviä muita selvityksiä ja mietintöjä. Selonteon väli tai loppuraportissa pyritään keskittymään mahdollisimman tiiviseen ilmaisuun. Niihin ei ole sisällytetty nykytilan kuvauksia,vaan nykytilan ja aiempien selvitysten osalta mukana on lähdeaineisto ja linkkilista. Lisäksi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita on käytetty lähdemateriaalina (Liite 1). Toimikunnan sihteeristö on käynyt tapaamassa ja kuuntelemassa eri alojen edustajia seminaareissa ja tapaamisissa kevään 2009 aikana, mm. musiikkialan, uusimedian, teatterialan, sirkuksen. Lisäksi sihteeristö on käynyt opintomatkalla Ruotsissa tutustumassa Ruotsin kulttuuriselontekoon sekä muutamiin ruotsalaisen kulttuurikentän toimijoihin. Kevään taidekentän seminaareista ja tapaamisista sekä syksyn vahvistetut tapaamiset on listattuna liitteissä (Liite 2). 1 Malaska (Vapaavuori & von Bruun) 2003.

8 LUONNOS Kulttuurin tulevaisuusselonteon aiheen tiimoilta järjestetään joulukuussa seminaari Turussa. Seminaarin tarkoituksena on koota alan asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista Verkkokeskustelu Oikeusministeriön ylläpitämällä valtiohallinnon sähköisellä keskustelufoorumilla, Ota kantaa.fi, avattiin ensimmäinen yleinen keskustelu Kulttuurin tulevaisuusselontekoon liittyvistä aiheista. Keskustelufoorumi oli avoinna välisenä aikana. Keskustelufoorumin tarkoituksena oli aktivoida suurta yleisöä keskustelemaan Kulttuurin tulevaisuus selontekoon liittyviin aiheisiin Kannanottoja tuli yhteensä 27 kappaletta. Erityisesti tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys sai aikaan vilkasta keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Ohessa lyhyt yhteenveto kaikista kommenteista. Kaikki keskustelufoorumiin tulleet kannanotot ovat luettavissa liitteissä(liite 3). Opetusministeriön omilla sivuilla jatkuu avoin keskustelu selontekoon liittyvistä aiheista koko selontekotyön ajan. Keskusteluista saatuja kommentteja ja ehdotuksia käytetään taustamateriaalina. 1) Mikä on sinulle tärkein kulttuurin muoto ja kulttuuripalvelu? Moni vastaajista piti tärkeimpinä kulttuurin muotoina kirjallisuutta/puhuttua ja kirjoitettua kieltä, musiikkia. Lisäksi visuaalinen taide, kulttuuriympäristö, teatteri ja elokuva katsottiin tärkeiksi kulttuurin muodoiksi. Ylivoimaisesti tärkeimpänä kulttuuripalveluna pidettiin kirjastoa myös Internet mainittiin useissa kannanotoissa. 2) Mitkä kulttuurin muodot kuuluvat hyvinvointiyhteiskunnan perusoikeuksiin? Toteutuuko kulttuurissa tasaarvo? Hyvinvointiyhteiskunnan perusoikeuksiin katsottiin kuuluvaksi kaikki kulttuurin muodot. Esim. koulujen ja kirjastojen laatu ja tavoitettavuus oli nostettu esiin osaksi hyvinvointivaltion kansalaisten kulttuurillisia perusoikeuksia. Valtiovallan katsottiin edistävän perusoikeuksien toteutumista mm. seuraavilla tavoilla: varmistamalla, että sanavapaus toteutuu riippumatta yksilön asemasta, tukemalla taloudellisesti sellaisia luovuuden aloja, jotka eivät pysty itse toiminnallaan turvaamaan taloudellista asemaansa sekä tekijänoikeuslainsäädännöllä, jonka on tuettava luovuutta muuttumatta ensisijaisesti taloudellista voitontavoittelua tukevaksi ja luovuutta rajoittavaksi järjestelmäksi. Monissa kannanotoissa tuotiin esiin digitaalisuuden ja Internetin edistävä vaikutus kulttuurin tasaarvon ja alueellisen saavutettavuuden toteutumisessa. Kannanotoissa otettiin esiin myös taiteen tekijöiden taloudellinen tasaarvo, tämän ei katsottu toetutuvan suhteessa valtaväestöön. 3) Rajoittavatko tekijänoikeudet luovuutta? Kommentit jakaantuivat pitkälti kyllä ja ei vastauksiin, mutta osassa kommenteissa katsottiin tekijänoikeuskysymyksiin liittyvän niin hyviä kuin huonoja puolia. Osassa kannanotoissa todettiin, että tekijänoikeudet eivät rajoita luovuutta vaan suojaavat tekijän oikeuksia ja sallivat jatkuvan luomisen mahdollistaen tekijän elää omilla ansioillaan. Useissa kommenteissa tekijöiden toimeentulo oli huolenaiheena.

9 LUONNOS Lainsäädännön tiukkuutta ja vanhanaikaisuutta arvosteltiin ja pohdittiin kuinka teossuojat hankaloittavat mm. teosten nykyaikaistamista, luovuuden levittämistä, olemassa olevan luovuuden levittämistä ja rajoittavat uuden luomista. Keskeisinä ongelmina pidettiin mm. erilaisten suojaaikojen epätarkoituksenmukaista pituutta, yksilön suojaksi tarkoitetun välineen muuttuminen yritystoiminnan voitonmaksimoinnin välineeksi. Kommenteissa tuotiin esiin mm. teosten epäkaupallisen käytön salliminen, esim. fanivideoiden teko. Ota kantaa.fisivustolla oli käynnissä myös keskustelu kulttuurin rahoituksesta, välisenä aikana. Kulttuurin rahoitukseen liittyvän keskustelun kysymykset oli valmistellut Ota kantaasivuston toimitus. 1) Kenen tulee maksaa ja mitä keinoja on käytettävissä? 2) Miten rahoitusta tulee uudistaa? Miten voidaan luoda toimintaedellytyksiä uusilla tavoilla? 3) Mille taiteen tai kulttuurinalueelle tukea tulisi kohdistaa? Miten voidaan huomioida kulttuuri ja taidealan uudenlaiset verkostuneet tuottaja ja kuluttajaryhmät? 5. Globaalit makromuuttujat ja kulttuuri 5.1. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kulttuuriset seuraukset: ilmastopakolaisuus: monikulttuurisuus globaalin tietoisuuden kasvu ja sisällöt taiteessa ja kulttuurissa kulttuurisen verkottumisen uudet muodot kestävyys, eettinen ja ekologinen design, arvot... ristiriitainen kulutus: taiteen ja kulttuurin aineettoman kulutuksen kasvu, mutta samalla esim. matkustuksen kasvu... kulttuuriperinnölle ilmastonmuutoksesta aiheutuvat uhat 5.2. Väestökehitys Väestöokehityksen kulttuuriset vaikutukset: maailman väestökehitys makrotasolla Suomen väestöennusteet muuttoliike ja pakolaisuus monikulttuurisuus 5.3. Globalisaatio Globalisaation kulttuuriset vaikutukset : kulttuuriomaisuudelle aiheutuvat uudet globaalit uhat riskien lauetessa / kumuloituessa sininen kilpi... kulttuuri ja taide globaalina tietoisuuden kasvattajana ja keskustelufoorumina globaalit eettiset koodit monikulttuurisuus vs. homogenisaatio ja läntinen kulttuurinen dominanssi / postkolonialismi

10 LUONNOS uskonnot ja katsomukset kulttuuriperintönä, relativismi vs. universalismi kulttuuriidentiteetit kulttuuri ja hyvinvointi 5.4. Maailmantalous Kulttuurin kulutuksen taloudellinen ulottuvuus: luovan talouden kasvu kulttuuritoimialojen talous kulttuurin hyödyntäminen kaikessa tuotannossa designin merkityksen kasvu kulttuurin ja taiteen taloudellisten panosten arviointi yhteiskunnallisen tilinpidon osana / markkinatilinpidon osana kulttuurin ja taiteen työllisyys / yrittäjyys lyhyen ja pitkän syklin taloudellinen arviointi jatkuvan taloudellisen kasvun ideologia vs. evolutionäärinen lähestymistapa yhteiskunnan kulttuuripäoma osana sosiaalista pääomaa 5.5. Aineeton tuotanto aineettoman kulutuksen kasvu / kulttuurin ja taiteen kulutuksen lisääntyminen luovan talouden kasvu / kulttuuritoimialojen talous luovan tuotteen luonne suunnitteluvaltaisena tuotteena työllistämisfunktio terveen vaihdannan ja hyvinvoinnin edellytyksenä luovan tuotteen hinta ja subventointi luova tuote haastaa jatkuvan taloudellisen kasvun ja edellyttää uusia rahoitusmekanismeja luovan tuotannon luonne kulttuurisen tasaarvon ja levityksen välineenä 5.6. Teknologinen kehitys; informaatioteknologia, bioteknologia... IT uuden kulttuurin edellytyksenä teknologinen kehitys ja hybriditaiteet 5.7. Digitalisaatio, digikulttuuri, digiyhteisöt ja virtuaalimaailmat virtuaaliyhteisöllisyys: facebook, youtube, twitter, avattaret virtuaalikulttuurin muodot blogit virtuaaliset osakulttuurit taiteen ja kulttuurin eri muotojen virtuaalinen levitys 3D teatteriverkostot?

11 LUONNOS Avoimet verkot open source taiteen ja kulttuurin uudet avoimet verkot yhteisölliset foorumit open source taide open source talous ja kollektiivinen tuotantotapa wikiversity, avoimet oppimisympäristöt open source kulttuurihallinto 5.9. Uusyhteisöllisyys verkostoyhteisöt, digiyhteisöllisyys lähiyhteisöt, paikallisuus, alueet uudet ja vanhat osa ja alakulttuurit Yksilöllistyminen ja prosumerismi yksilöllisyys / vapauden ulottuvuudet prosumerismi osallisuus merkitystuotanto Eettisyyden ja ekologisuuden nousu, arvot "uuspauperismi" kulttuuriset oikeudet osana ihmisoikeuksia eettinen kulutus ekologinen design luonto uuden taiteen lähteenä kulttuuri eettiset ulottuvuudet nuoret rajoittavat kulutustaan / jatkuvan taloudellisen kasvun ideologia? lähikulutus, uusiokäyttö, uusiotaide 6. Kulttuuriset makromuuttujat 6.2. Taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallinen rooli taiteen yhteiskunnallinen merkitys / vaikuttavuus taide ja kulttuuri yhteiskunnallisena investointina, luovuuden lähteenä, keskusteluareenana, itseilmaisuna, vapauden kanavana... taide ja kulttuuri homogenisaation, läntisen dominansssin ja postkolonialismin välineenä? taide ja kulttuuri ylärakenteena tarvehierarkiassa vs. ihmisen perusominaisuutena / perusihmisyyden määrittelijänä kulttuurin rahoituksen eri muodot uudet muodot ja tavat 6.3. Luovuus ja osaaminen taide ja taitoaineet yleissivistävässä koulussa

12 LUONNOS yleisöt, saatavuus, osallisuus yliopistot työllistyminen tutkimus 6.4. Arvovalinnat ja jännitteet nämä jäsentyvät ja tiivistyvät työn kuluessa 6.5. Kulttuuriset oikeudet kulttuuriset oikeudet osana ihmisoikeuksia ja sivistyksellisiä oikeuksia kulttuuriset oikeudet jokamiehen oikeuksina vs. marginalisaatio saatavuus, saavutettavuus, osallistuminen ja osallisuus oikeus kulttuuriperintöön ja identiteettiin kulttuurinen moninaisuus, monikulttuurisuus maahanmuuttajat, maahanmuuttajataustaiset, kantasuomalaiset, uussuomalaiset relativismi ja universalismi 6.6. Kulttuurinen moninaisuus alkuperäiskansat, vähemmistöt, kulttuuriset ryhmät...osallisuus 6.7. Immateriaalioikeudet Yleisradio, suuri vaikuttaja, ennakkotapaus (visioi nettimaailmaa, rakentaa malleja) Eri intressit olisi hyvä huomioida: Taiteilijat/ yritykset, jotka pyrkivät voitonmaksimointiin/ tekijät, jotka haluaisivat käyttää teoksia ei kaupalliseen käyttöön Immateriaalioikeuksien kokonaisuus taiteen ja kulttuurin tuotannossa: Patentit, tavaramerkit, mallisuoja, tekijänoikeudet toimeentulon takaaminen immateriaalitulon oikeudenmukainen tulonjako tekijänoikeustoimialan käsite? tekijänoikeuksien joustava verotus piratismi sopimusvapaus reilut sopimukset vs. sanelu työsuhdeolettama vs. isyysoikeus creative commons, copyleft kollektiivinen tekijänoikeus / kulttuuriperinnön tekijänoikeus Disneycase vs. isyysoikeus tekijänoikeus vs. saatavuus

13 LUONNOS Heikot signaalit kuunnellaan näitä esiin eri puolilta 6.9. Autenttisuuden arvostus, itse tekeminen ja käden taidot käden taitojen nousu luomu "Kaiken kulttuuri?" kulttuurin tunkeutuminen eri elämänaloille / sovellukset 7. Tulevaisuusmaisemat 7.1. Taiteen ja kulttuurin eri alojen tulevaisuusmaisemat (noin yksi sivu/taiteen ala) n Taiteen uudet muodot Art&Science: biotaide, biodesign, taiteen uudet ulottuvuudet ja skaalat, eettiset skaalat, havaintojen ja hahmotuksen uudet ulottuvuudet, nanotaide n Linkit ja aineistot