VALINNAISAINEET. Vastaamme mielellämme valinnaisaineita koskeviin kysymyksiinne! Jokirannan koulun opinto-ohjaajat:

Transkriptio

1

2 VALINNAISAINEET Oppilas valitsee kolme (tai A2 kielen lukijat kaksi) valinnaisainetta, yhteensä 6 (tai 4) tuntia viikossa 8. ja 9. luokkaa varten seuraavista valinnaisaineista: B2-kieli (saksa, ranska, venäjä) Kotitalous Kuvataide Liikunta Maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito Musiikki Tekninen työ (2 tai 4 tuntia viikossa) Tekstiilityö (2 tai 4 tuntia viikossa) Tietotekniikka Valinnan lähtökohtana ovat oppilaan omat harrastukset ja kiinnostus valittavaan aineeseen. Valinnan tulee perustua itsenäiseen harkintaan ja se on syytä tehdä yhdessä huoltajien kanssa. Kielivalintoja tehdessänne kannattaa ottaa huomioon, että Kiimingin lukiossa ei voi alkavaksi kieleksi valita venäjää. Käsityön ja kotitalouden opiskelu kaikille yhteisenä aineena päättyy 7. luokan jälkeen ja kuvataiteen ja musiikin opiskelu 8. luokan jälkeen. Ellei oppilas valitse kyseisiä aineita valinnaisiksi, myös päättötodistuksen arvosana perustuu pelkästään 7. tai 8. luokan arviointiin. Kun käsityötä, kotitaloutta, kuvataidetta, musiikkia tai liikuntaa opiskellaan myös valinnaisena, päättötodistukseen tulee sekä yhteisen että valinnaisen aineen arvosana. Minkään valinnaisaineen opiskelu ei ole edellytyksenä pyrittäessä peruskoulun jälkeisiin oppilaitoksiin, mutta ammatillisen koulutuksen hakupisteitä laskettaessa huomioon otetaan yhteisenä ja valinnaisena opiskellun aineen keskiarvo. Lukioihin opiskelijat valitaan päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Lukuaineisiin luetaan valinnaiset kielet (A2 ja B2). Huoltajan pyynnöstä numeroarvosana voidaan jättää pois ja päättötodistukseen tulee valinnaisen kielen arvosanan tilalle merkintä hyväksytty. Vastaamme mielellämme valinnaisaineita koskeviin kysymyksiinne! Jokirannan koulun opinto-ohjaajat: Outi Sauvola: luokat 7A, 7B, 7C, 7E Tarja Alaviippola: luokat 7D, 7F outi.sauvola@kiiminki.fi tarja.alaviippola@kiiminki.fi

3 B2 VALINNAISKIELET (SAKSA, RANSKA, VENÄJÄ) Yläasteella valinnaisena alkava kieli luo hyvän pohjan myöhemmin lukiossa jatkuvalle ja monipuolistuvalle kielten opiskelulle. Vieraan kielen taito avartaa maailmankuvaa ja vahvistaa kansainvälisyyttä sekä antaa taidon ilmaista itseään uusin kielellisin keinoin. Kielitaito voi tuoda työtä, harrastuksia ja iloa elämään. Hyvän kielitaidon saavuttaminen vaatii sitoutunutta opiskelua. Valinnaiskielen tavoitteena peruskoulussa on, että oppilas opiskellun kieliaineksen rajoissa SAKSA - selviytyy auttavasti arkielämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa - hallitsee kielen ääntämisen ja intonaation perusasiat - ymmärtää tyydyttävästi helpon kirjoitetun kielen sisältöä apuneuvoja käyttäen - tuntee kielen kaikkein keskeisimpiä sanoja, sanontoja ja rakenteita - omaksuu tietoa kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista - pystyy kirjoittamaan kohdekielellä lyhyehköjä viestejä Saksa on Keski-Euroopan valtakieli, jota puhuu lähes sata miljoonaa ihmistä äidinkielenään. Se on hyödyllinen ja kysytty kieli työelämässä, mm. kaupan ja palveluiden alalla sekä kulttuurivaihdossa. Saksankieliset maat, Saksa, Itävalta ja Sveitsi tarjoavat runsaasti eri alojen opiskelu- ja harjoittelupaikkoja. Saksa on selkeä kieli, joka luo hyvän pohjan muiden kielten opiskelulle. RANSKA Ranska on kansainvälinen kieli, jota puhuu tai ymmärtää maailmassa n. 300 miljoonaa ihmistä ja jota käytetään kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa ja EU:ssa. Ranska on selkeä ja johdonmukainen kieli; esimerkiksi kun oppii ääntämissäännöt, osaa ääntää minkä tahansa uuden sanan. Ranskalla ja englannilla on paljon yhteistä sanastoa, mikä tukee opiskelua. VENÄJÄ Venäjää puhuu maailmassa noin 170 miljoonaa ihmistä. Venäjän kieli on erikoinen, hyödyllinen, kaunis ja mielenkiintoinen kieli, jota kaikki eivät osaa. Se on sukua esim. ruotsin, englannin, latinan ja persian kielille. Jo maantieteellisen aseman vuoksi Suomessa tarvitaan venäjän kielen taitajia. Kielen hallitseminen saattaa auttaa saamaan mieluisan työpaikan esim. turismin, kaupan tai teollisuuden alalla. Monissa työpaikoissa vaaditaan ja arvostetaan venäjän kielen taitoa. Sujuvan sisälukutaidon saavuttamiseen vaatii vain harjoitusta. Kielen vähäinenkin osaaminen helpottaa oleskelua venäjää puhuvissa maissa. Myös venäjänkielisten turistien ja maahanmuuttajien määrä kasvaa koko ajan maassamme. Venäjää ei voi valita Kiimingin lukiossa alkavana (B3) kielenä. Kielen opiskelu on siis aloitettava jo yläasteella. 2

4 KOTITALOUS Laajentaa ja syventää 7. luokalla saatuja perustietoja ja taitoja. Vahvistaa myönteisiä asenteita kodin tehtäviä ja tasapuolista työnjakoa kohtaan. Auttaa oppilasta omaksumaan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia terveiden elämäntapojen ylläpitämiseen ja kodin tehtävien hoitamiseen. 8. luokalla perehdytään erityisesti aterioiden suunnitteluun, erityisruokavalioihin sekä suomalaiseen ruokaperinteeseen. 9. luokalla perehdytään kansainväliseen ruokakulttuuriin. Kalenterivuoden juhlat otetaan huomioon ja osallistutaan koulun projekteihin mahdollisuuksien mukaan. Kannustetaan ja tuetaan hakeutumaan alan harrastuksiin ja jatko-opintoihin. KUVATAIDE Keskeisintä on oman taiteellisen ilmaisun kehittyminen. Tutustumme erilaisiin kuvataiteen ilmiöihin ja yritämme oppia ymmärtämään ja arvostamaan erilaisia kuvataiteen tuotoksia, myös elokuva on osa opetusta. Syvennämme sommittelun ja kuvan tekemisen keinojen hallintaa: piirustusta, maalausta, kuvanveistoa, grafiikkaa. Tutustumme myös arkkitehtuuriin, muotoiluun, valokuvaukseen, elokuvaan. Teemme pienimuotoista tila- ja ympäristötaidetta. Öljyvärimaalaus on yhdeksännellä luokalla ehkä tärkein yksittäinen opittava asia. Yritämme päästä elokuvailmaisuun sisälle analysoimalla elokuvaa. Oppilaiden omat toiveet oppisisällön suhteen ovat tervetulleita. LIIKUNTA Valinnainen liikunta vahvistaa yhteisen liikunnan tavoitteita ja tukee monipuolisesti nuoren kehitystä ja hyvinvointia. Säännöllisellä liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia nuoren terveydentilaan, hyvinvointiin ja hyvään toimintakykyyn. Liikunta tarjoaa mahdollisuuden positiivisiin elämyksiin ja onnistumisen kokemuksiin, jotka ohjaavat oppilaita valitsemaan liikunnallisen elämäntyylin. Liikunta auttaa nuorta vahvan itsetunnon luomisessa kehittämällä itsetuntemusta ja koettua fyysistä pätevyyttä. Parhaimmillaan liikunta tarjoaa nuorelle iloa, mielihyvää ja mahdollisuuden rentoutua. - Oppilas kehittyy liikuntataidoissa ja kohentaa kuntoaan - Oppilas tutustuu monipuolisesti eri liikuntamuotoihin, kehittää lajitaitojaan ja saa virikkeitä henkilökohtaisen lajin ja omaehtoisen liikuntaharrastuksen löytämiseksi myös vapaa-aikanaan. - Oppilas edistyy yhteistyötaidoissa ja saa valmiuksia myös ryhmien ohjaukseen - Oppilaan liikunta- ja terveystietämys karttuu - Oppilaan luottamus itseensä vahvistuu 3

5 Valinnaisessa liikunnassa syvennetään taitoja ja tietoja eri liikuntamuodoissa. Lajeja, joiden painotusta suunnitellaan oppilaiden kanssa yhdessä, ovat mm. yleisurheilu, jalkapallo, pesäpallo, koripallo, lentopallo, salibandy, telinevoimistelu, musiikkiliikunta, aerobic, kuntoharjoittelu eri muodoissaan, kuntonyrkkeily, luistelu, jääpelit, sulkapallo ja uinti. Lisäksi oppilaiden valinnan mukaan tutustutaan uusiin lajeihin ja tehdään tutustumismatkoja Oulun liikuntapaikkoihin ja niiden tarjoamiin lajeihin, kuten keilailu, squash, tennis, mikroautoilu, ampuminen, itsepuolustus jne. Oppilaita ohjataan myös oman mieleisensä liikuntamuodon itsenäiseen harjoitteluun. Lisäksi oppilaita kannustetaan valmistelemaan liikuntaesityksiä koulun tilaisuuksiin. MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ PUUTARHANHOITO Maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon opiskelussa tarkastellaan karjataloutta, peltoviljelyä, metsätaloutta ja puutarhanhoitoa elinkeinoina sekä toimeentulon osana. Opetuksessa otetaan huomioon myös maa- ja metsätalouden liitännäiselinkeinot kuten kalankasvatus, turkistarhaus, maatilamatkailu, poronhoito ja mehiläistenkasvatus. Perustietojen opiskelun jälkeen syvennytään oppilaiden toivomusten mukaan johonkin erityisalueeseen. Esimerkiksi tärkeänä tarkastelukulmana on metsien virkistyskäyttö: metsästys, kalastus, vaellus ja retkeily. Filmien, ryhmätöiden ja retkien avulla opetus pyritään saamaan mahdollisimman vaihtelevaksi ja mielenkiintoiseksi. Mainituilla työtavoilla pystytään välittämään tietoa nykyaikaisesta maa- ja metsätaloudesta. Opetuksen tavoitteina ovat: 1) Antaa yleiskuva nykyaikaisesta maa- ja metsätaloudesta sekä puutarhanhoidosta. Välittää oppilaille tietoa maa- ja metsätalouteen liittyvistä työtehtävistä ja ammateista. 2) Syventää ja laajentaa oppilaiden muissa aineissa (biologia, maantieto, yhteiskuntaoppi) saamia tietoja maa- ja metsätaloudesta. 3) Opettaa ymmärtämään luonnonolojen vaikutus maatalouteen ja sen harjoittamismahdollisuuksiin eri puolella Suomea. 4) Korostaa luonnonvarojen järkevän käytön merkitystä ihmisen tulevaisuuden kannalta. 5) Selvittää metsän käyttöä virkistysalueena ja vapaa-ajan osana. 6) Lisätä maa- ja metsätalouden arvostusta elinkeinoalana ja korostaa sen tarjoamia ammattivaihtoehtoja. MUSIIKKI Musiikin keskeisimmät työmuodot ovat vanhat tutut laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu. Valinnaisessa musiikissa syvennetään 7. luokalla opittuja asioita. Tutustuminen rumpujen, sähköbasson, -kitaran ja kosketinsoittimien soittamiseen on tärkeää, jotta voidaan musisoida bändissä. Halukkaat saavat laulaa mikrofoniin. Ohjelmisto koostuu pääasiassa popmusiikin eri tyylilajeista. Musiikin historiaan perehtyessämme pyrimme tekemään konserttivierailun esim. sinfoniaorkesterin konserttiin. Seuraamme paikallista musiikkielämää myös käymällä Oulun kaupunginteatterin musikaali-/oopperaharjoituksissa. Valinnaisessa musiikissa parasta on, kun saa laulaa ja soittaa YHDESSÄ, fiiliksellä. 4

6 TEKNINEN TYÖ Voit valita 2 tuntia/viikko tai 4 tuntia/viikko. Teknisessä työssä oppilas saa teknisen käsityön ja tekniikan perustaidot ja tiedot sekä valmiudet teknisen alan jatko-opintoihin. Teknisessä työssä oppilas saa monipuolisia kehittäviä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä tekemällä oman ideansa suunnitelmasta valmiiksi tuotteeksi. Opitaan tuntemaan koneiden ja laitteiden rakennetta ja toimintaa sekä käyttämään niitä oikein ja turvallisesti. Useimmat koneet ja laitteet ovat sellaisia, että niiden käyttöä eivät peruskouluikäiset oppilaat voi muualla harjoitella. Tunneilla tehdään itselle monenlaisia käyttö- ja koriste-esineitä, ja samalla sovelletaan teoriaa käytäntöön. Materiaaleina ovat eri puulajit, muovit, metallit, nahka jne. sekä erilaiset sähkö- ja elektroniikkakomponentit. Opetuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaan kädentaitoa, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa sekä myönteistä asennoitumista työntekoon ja tekniikkaan. Oppilaan suunnitellessa itse töitään kehittyy hänen itsenäinen työskentelynsä, oma-aloitteisuutensa ja suunnittelutaitonsa. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii käyttämään teknologiaa apunaan työssään ja elämässään. TEKSTIILITYÖ Voit valita 2 tuntia/viikko tai 4 tuntia/viikko. Tekstiilityössä kehittyvät käden taidot, ajattelu, avaruudellinen hahmottaminen ja kokonaisuuksien hallinta. Tekstiilityö antaa tärkeitä käytännön tietoja ja taitoja elämää varten sekä ohjaa mm. taloudellisesti ja ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Tekstiilityössä oppilas kokee onnistumisen elämyksiä sekä saa suunnitella ja valmistaa itsensä näköisiä, yksilöllisiä tuotteita. Tavoitteena on 7. luokalla saavutetun tiedon ja taidon tason syventäminen ja laajentaminen. Samalla annetaan entistä paremmat mahdollisuudet eriytyvälle, yksilölliselle työskentelylle jokaisen oppilaan erityisosaamisen ja suuntautuneisuuden mukaisesti unohtamatta käsityön monipuolisuutta ja käsityön opetukselle asetettuja tavoitteita. Työskentelyssä vahvistetaan ja kehitetään kykyä suunnitella ja valmistaa erilaisia tuotteita hyödyntäen erilaisia materiaaleja, työtapoja ja työvälineitä. Opitaan pitkäjännitteisyyteen, tunnollisuuteen, vastuuseen ja yhdessä työskentelyyn sekä havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti ja yhdessä. Kannustetaan ja tuetaan hakeutumaan alan harrastuksiin ja jatko-opintoihin. 5

7 TIETOTEKNIIKKA Tietokone on jokapäiväinen työväline, jota oppilas voi hyödyntää opiskelussaan ja myöhemmin työssään. Jotta tämä voisi toteutua, tulisi koneiden käytön oltava jatkuvaa, ja on tunnettava tärkeimmät tietotekniset välineet sekä menetelmät. Koneita käytettäessä oppii käytännössä ymmärtämään sujuvan kirjoitustaidon, työvälineohjelmien käyttötaidon ja viestintätaidon merkityksen. Tietoverkkoja käytettäessä on tunnettava niiden rakenne, jotta niistä voisi etsiä tietoa. Lisäksi tietoa on osattava käsitellä kriittisesti. Kahdeksannella luokalla tutustutaan tietokonelaitteistoon ja sen oheislaitteisiin, käyttöjärjestelmiin, tärkeimpiin sovellusohjelmiin (kuten tekstinkäsittely-, tietokanta-, taulukkolaskentaohjelmiin ja kuvan käsittelyohjelmiin) sekä lähi- ja tietoverkkoihin (perusteet). Yhdeksännellä luokalla syvennetään kahdeksannella luokalla hankittuja perustaitoja. Lisäksi tutustutaan perusteellisemmin Internetiin, ohjelmointiin sekä multimedian perusteisiin. Kaikille oppilaille annetaan tarvittaessa oma sähköpostitunnus. Oppilaat saavat hyödyntää tietoverkkoja hankkiessaan tietoja opiskeltavasta aiheesta. Aiheet pyritään valitsemaan siten, että ne tukevat mahdollisimman paljon muuta opiskelua. 6

8

9 JOKIRANNAN KOULU VALINNAISAINEIDEN VALINTAKORTTI 2012 Nimi: Opiskelen A2-saksaa: kyllä en Luokka: Ohje: Valitse 8. ja 9.luokkia varten 6 tuntia eli kolme valinnaisainetta (tai kaksi valinnaisainetta, jos valitset 4 tuntia käsityötä). A2-saksan lukijat valitsevat 4 tuntia valinnaisaineita. Merkitse valintasi tärkeysjärjestyksessä (1, 2, 3). Varsinaisten valintojen lisäksi jokaisen pitää merkitä myös kaksi varavalintaa (x). Valinnaisaine Ranska B2-kieli Saksa Venäjä Kotitalous Kuvataide Liikunta Maa- ja metsätal. sekä puutarhanhoito Musiikki Tekninen työ 2 tuntia Tekninen työ 4 tuntia Tekstiilityö 2 tuntia Tekstiilityö 4 tuntia Tietotekniikka Valinta (1, 2, 3) Varalla (x) Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Palautetaan luokanvalvojalle viimeistään