Kuva Vakituinen ja loma-asutus sekä liikerakennukset Kolarin kunnan keskustassa ja sen läheisyydessä.

Transkriptio

1 Kuva Vakituinen ja loma-asutus sekä liikerakennukset Kolarin kunnan keskustassa ja sen läheisyydessä. 312

2 Hannukainen Kuvassa (Kuva ) on esitetty hankealueen ympäristön asutuksen sijainti. Hannukaisen kylä on levittäytynyt seututien 94 ja Äkäsjoen varsille. Vakituisen asutuksen lisäksi Hannukaisessa on myös loma-asutusta, erityisesti Äkäsjoen rannoilla. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko ) on koottu hankealuetta lähimpänä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten lukumäärä yhden ja kahden kilometrin etäisyydellä Hannukaisen hankealueesta. Noin kolme neljäsosaa Hannukaisen kyläkeskuksesta jää yhden kilometrin vyöhykkeen sisäpuolelle. Hankealuetta lähimmät rakennukset ovat lomarakennuksia ja lähin lomarakennus sijaitsee 14 metrin etäisyydellä avolouhoksesta. Suunnitellun sivukivikasan alle jää kaksi lomarakennusta. Taulukko Asuin-, loma-, julkiset ja liikerakennukset sekä teollisuusrakennukset 1 ja 2 kilometrin suojavyöhykkeillä hankealueesta. Rakennustyyppi Etäisyys Hannukaisen avolouhoksesta 1 km Lukumäärä Asuinrakennus 1 Lomarakennus 37 Julkinen tai liikerakennus 2 Teollisuusrakennus Jokin muu rakennustyyppi 66 Etäisyys Hannukaisen avolouhoksesta 2 km Asuinrakennus 17 Lomarakennus 5 Julkinen tai liikerakennus 3 Teollisuusrakennus Jokin muu rakennustyyppi Väestötiedot Vuonna 21 Lapin väestömäärä oli ihmistä (Tilastokeskus 211). Suurin osa väestöstä keskittyy keskiseen Lappiin, Rovaniemen seudulle ja Lapin eteläiseen osaan, rannikkoseudulle Kemi-Tornio -alueelle. Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueella asuu noin 7 % väestöstä, mikä tarkoittaa, että muut alueet ovat varsin harvaan asuttuja (Ejdemo ym. 28). Tunturi- Lapin asukasluku vuonna 21 oli ihmistä. Kolarin asukasluku oli vuonna 21 (Taulukko ) (Tilastokeskus 211). Kolari ja sen naapurikunnat kuuluvat harvaan asuttuihin alueisiin ja niiden asukastiheys on,8 1,5 asukasta/km² (Taulukko ) Koko Lapin alueella on 2, asukasta/km² ja Tunturi- Lapin alueella,7 asukasta/km². Vastaavasti koko maan kaikkein tiheimmin asutetulla alueella eteläisimmässä Suomessa Uudellamaalla on 168,5 asukasta/km². Koko maassa asukastiheys on 17,7 asukasta/km² (Tilastokeskus 211). Kahden viime vuosikymmenen aikana väestömäärä sekä Pohjois-Suomessa että Ruotsissa on vähentynyt aktiivisen poismuuton seurauksena ja keskimääräinen väestökato Lapissa on ollut 4,3 % viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva ) Samaan aikaan poismuuton kanssa ovat vähentyneet myös työllistymismahdollisuudet esimerkiksi metsä- ja maataloudessa sekä kaivostoiminnassa. Tämä trendi on yleistä erityisesti nuorten keskuudessa (Ejdemo ym. 28). Kolarissa syntyvyys on alhaisempi kuin kuolleisuus, mikä tarkoittaa, että luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen. Vallitsevan työllisyystilanteen ja muiden seikkojen tähden ihmiset muuttavat pois ja keskimääräinen nettomuuttokin on negatiivinen (Taulukko ) Verrattuna koko maan ja alueelliseen tasoon (Lappi ja Norrbotten) Kolarin ja Pajalan asukasmäärät ovat laskeneet enemmän poismuuton kuin luonnollisen väestönkehityksen takia (Jakobsson & Waara 28). Pajalassa, Ruotsin puolella väestön määrä on laskenut nopeammin kuin vastaavissa kunnissa Suomen puolella. Pajalassa väestömäärä on vähentynyt merkittävästi viimeisen 1 vuoden aikana vuodesta 2 vuoteen 21. Seuraavaksi eniten väestö on vähentynyt Muoniossa ja Kolarissa (Kuva ) Kittilän kunnan väestön määrä on saman ajanjakson aikana hieman lisääntynyt. Taulukko Asukkaiden ja talouksien lukumäärä vuonna 21 sekä väestömuutos Kolarin, Muonion, Kittilän ja Pajalan kunnissa (Tilastokeskus 211, Ruotsin tilastokeskus 211). Alue Väestö Väestömuutos % Talouksia Väestötiheys (asukasta/km²) 21 Kittilä , ,5 Kolari , ,3 Muonio ,8 Pajala ,43 -,9 313

3 Kolarissa väestötiedettä on luonnehtinut 6- ja 7-luvuilla poismuutto, jolloin ihmiset muuttivat työmahdollisuuksien perässä muualle. Väkiluku vakiintui 197- ja 198-lukujen aikana, jolloin Rautuvaaran rautakaivos ja Partekin sementtitehdas olivat toiminnassa. Kun toiminta loppui 199-luvun alussa, 3 ihmistä muutti pois Kolarista. Tämän jälkeen väestön määrä laski lähes sadalla henkilöllä vuosittain vuoteen 23 saakka (Kuva ) (Kolarin kunta 28). Samaan aikaan, kun teollinen kehittyminen hidastui, kasvoi matkailuteollisuus vakaasti ja tätä kasvua vauhditti 198-luvun lopun taloudellinen nousukausi. Ylläksen hiihtokeskuksen rakentaminen ja kehittäminen loivat paljon rakennustoimintaa, erityisesti aikavälillä Matkailu- ja palvelualan kehittymisen myötä Kolarin väkiluku on vähentynyt 3 98 asukkaasta asukkaaseen aikavälillä 2 21 (Kolarin kunta 28). Muonion kunta on Kolarin kunnan naapureista väestöltään pienin. Muonion väestömäärä on vähentynyt yli 5, % viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva ) Muonion väkiluvun vähentymistä hidastaa alueella harjoitettu autojen testaustoiminta V.A.G. /Audi testiradat ja talvitestauslaboratoriot (Kuva ) Kittilässä on enemmän asukkaita kuin muissa Tunturi-Lapin kunnissa. Vuodesta 26 lähtien Kittilän asukasluku on hieman kasvanut (Kuva ) Matkailuteollisuuden kehittymistä ja siihen liittyvää rakennussektorin kasvua voidaan pitää ilmeisinä väestökasvun syinä. Yksi väestökasvun lisäsyy on ollut Suurkuusikon kultakaivoksen perustaminen vuonna 26, jolloin myös kunnan väestön määrä alkoi kasvaa. Pajalassa, Ruotsin puolella väestön määrä on laskenut nopeammin kuin vastaavissa kunnissa Suomen puolella valtakunnan rajaa (Kuva , Kuva ). Pajalassa väestömäärä on vähentynyt yli 15 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. 198-luvulta lähtien väestömäärä on laskenut 26 % (Ejdemo ym. 28). Tärkeimpiä syitä asukasluvun pienentymiseen ovat poismuutto työn perässä sekä kuolleisuuden kasvaminen syntyvyyttä suuremmaksi. Esimerkiksi aivan pienten lasten (alle 1-vuotiaat) lukumäärä oli vuoden 198 lopussa Pajalassa 79 taaperoikäistä ja vuonna 27 heidän lukumääränsä oli 48 (Jakobsson & Waara 28). Northlandin Kaunisvaaran hankkeen aloittamisen vuonna 211 oletetaan vaikuttavan positiivisesti Pajalan väestönkehitykseen Ikäjakauma Kolari ja sen naapurikunnat, mukaan lukien Pajala, ovat väestörakenteeltaan hyvin samanlaisia. Niille on luonteenomaista jokseenkin vinoutunut ikärakenne ja pienentynyt nuorten ihmisen osuus (Kuva ) Koko maan keskiarvoihin verrattuna yli 5-vuotiaiden osuus väestöstä on Kolarissa huomattavasti korkeampi. Sen sijaan lasten ja nuorten osuus on paljon alhaisempi (Laasanen 21). Kolarin ikärakenne on muuttunut: lasten osuus väestöstä on vähentynyt ja vastaavasti vanhusten osuus kasvanut. Kuvassa (Kuva ) on esitetty Kolarin eri ikäryhmien osuudet väestössä viiden vuoden välein vuodesta 199 vuoteen 21. Huomattava on, että 9-vuotiaiden osuus on pienentynyt ja määrä vähentynyt alle puoleen vuodesta 199, kun taas 5 59-vuotiaiden sekä 6 69-vuotiaiden osuus on vastaavasti kasvanut. Taulukossa (Taulukko ) näkyy Kolarin, koko Lapin, koko Suomen ja Pajalan ikärakenne. Nuorten osuus Kolarin väestöstä on hieman matalampi verrattuna koko Lappiin ja koko Suomeen. Kolarin väestö on koostumukseltaan hieman nuorempaa kuin Pajalan (Ejdemo ym. 28). Nuorten ihmisten vähentynyt osuus väestössä koskee erityisesti nuoria aikuisia, jotka muuttavat usein isoihin kaupunkeihin löytääkseen paremmat työllistymismahdollisuudet ja korkeamman tasoista koulutusta kuin oma kotipaikkakunta tarjoaa (Jakobsson & Waara 28). 314

4 Hannukaisen rautakaivos - Asutus Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella The Hannukainen Mine Project - Buildings in Hannukainen and Rautuvaara area 337 Rikastushiekka-alue 338 Tailings Management Facility (TMF) Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt4 1A, 1B, 1C - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, 1C - Alt4 VE4 -alue Alt4 area Kuljetushihna - VE4 Conveyor belt - Alt4 Purkuputki Muonionjokeen - VE4 Disharge pipeline to Muonio River - Alt4 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, 1C Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, 1C Aita VE 1A Fence Alt 1A TMF 1A Aita VE 1B, 1C Fence Alt 1B, 1C Aita VE 4 Fence Alt 4 1A 75 5 km 1B 1B 5 km 1C 1C 5 km 5 km 4 TMF 1B/ A, 1B, 1C Rakennukset - Buildings Asuinrakennus Residential building Lomarakennus Leisure cabin Liike- tai julkinen rak. Commercial or public building,5 1 Teollinen rakennus Industrial building 2 km 337 Muu rakennus Other building 338 Kuva Asutus Hannukaisen alueella. 315

5 192 Väkiluvun kehitys Lapissa vuosina Väestö Vuosi Kuva Väkiluvun kehitys Lapissa (Tilastokeskus 211, Lapin liitto 211). Asukasluvun prosentuaalinen muutos vuosina 2 21 Pajala Kittilä Muonio Kolari 18, % 16, % 14, % 12, % 1, % 8, % 6, % 4, % 2, %, % 2, % 4, % Prosentti, % Väestön kehitys vuosina Väestö 5 4 Kolari Muonio Kittilä Pajala Vuosi Kuva Asukasluvun muutos ja kehitys Kolarin, Muonion, Kittilän ja Pajalan kunnissa vuosina 2 21 (Tilastokeskus 211, Ruotsin tilastokeskus 211). 316

6 Taulukko Kolarin, Lapin, Suomen, Pajalan, Norrbottenin ja Ruotsin keskimääräinen luonnollinen väestömuutos, nettomuutto ja keskimääräinen vuosittainen väestömuutos (Jakobsson & Waara 28). Alue Keskimääräinen luonnollinen väestömuutos (syntyvyys miinus kuolleisuus) Keskimääräinen vuosittainen nettomuutto (pois muuttajat miinus maahan muuttajat) Väestörakenteen keskimääräinen vuosittainen muutos tuhatta asukasta kohti Kolari -3,4-8,7-12,1 Lappi -,4-4,4-4,8 Suomi 2,1 2, 4,1 Pajala -9,5-9,3-18,8 Norrbotten -1,7-1,2-2,9 Ruotsi,7 3 3,7 5 Kolarin väestönkehitys vuosina Väestö Vuosi Kuva Kolarin kunnan asukasluvun kehitys vuosina (Tilastokeskus 211). Pajalan väestönkehitys vuosina Väestö Vuosi Kuva Asukasluvun kehitys Pajalan kunnassa vuosina 2 21 (Ruotsin tilastokeskus 211). 317

7 Kuva Kolarin kunnan väestörakenne verrattuna koko Suomen väestörakenteeseen (Laasanen 21). Eri ikäryhmien osuudet vuosina vuotiaat 1 19 vuotiaat 2 29 vuotiaat 3 39 vuotiaat 4 49 vuotiaat 5 59 vuotiaat 6 69 vuotiaat 7 79 vuotiaat 8 89 vuotiaat 9 99 vuotiaat 1 19 vuotiaat Kuva Väestön ikärakenteen muutos Kolarin kunnassa vuosina (SOTKAnet 211). Taulukko Kolarin, Lapin, Suomen ja Pajalan (Ruotsi) väestön ikärakenne (4 ikäryhmää) vuonna 27 (Ejdemo ym. 28). Ikäryhmä Kolari Lappi Suomi Pajala

8 Sukupuolijakauma Tarkasteltaessa nuorten ihmisten muuttoa huomataan, että nuorten naisten poismuutto on yleisempää kuin nuorten miesten poismuutto ja tästä syntyy epätasapaino mies- ja naispuolisten asukkaiden lukumääriin. Tarkastelualueen kuntien, kuten myös Lapin ja koko Suomen, sukupuolijakaumat on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko ) Kolarissa ja Pajalassa alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä miesten ja naisten suhteellinen osuus on isompi kuin vanhemmissa ikäryhmissä (Taulukko ). Esimerkiksi Kolarissa 15 2-vuotiaiden ikäryhmässä suhteellinen osuus on 1,29, mikä tarkoittaa, että kunnassa on 129 miestä 1 naista kohden. Pajalassa miesten suhteellinen osuus on korkein vuotiaiden ikäryhmässä (1,78). Vanhemmissa ikäryhmissä Pajalan miesten ja naisten suhteelliset osuudet ovat hieman korkeampia kuin Kolarissa (Jakobsson & Waara 28). Taulukko Miesten ja naisten lukumäärät Lapissa, Tunturi-Lapissa, Kittilässä, Kolarissa ja Muoniossa 21 (Tilastokeskus 211). Alue Miehiä Naisia Miesten prosenttiosuus Naisten prosenttiosuus Lappi ,2 49,8 Tunturi-Lappi ,3 48,7 Kittilä ,7 49,3 Kolari ,7 48,3 Muonio ,6 49, Muuttoliike Sekä Kolarissa että Pajalassa ihmiset muuttavat usein saavutettuaan vuoden iän. Naiset muuttavat aikaisemmassa vaiheessa kuin miehet, sillä Kolarissa naisten poismuutto alkaa 16 vuoden ikäisenä ja Pajalassa 18 vuoden iässä. Molemmissa kunnissa naisten poismuutto on suhteessa kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksien puutteeseen. Miehet jäävät tavallisesti kotipaikkakunnalle pakollisen asepalveluksen vuoksi. Toinen paikkakunnalle jäämisen syy on, että heille tarjoutuu naisia enemmän mahdollisuuksia työllistyä paikallisilla työmarkkinoilla (Jakobsson & Waara 28). Matkailualan kehittymisen ansiosta poismuutto on saattanut hieman vähentyä, etenkin Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä, jotka ovat osa Ylläksen matkailukeskusta (Jakobsson & Waara 28) Koulutus Suomessa 62 %:lla 15-vuotiaista ja heitä vanhemmista on jokin tutkinto. Pohjois-Suomen työvoiman koulutustaso on alempi kuin koko maan keskiarvo (Taulukko , Kuva ). Toisen asteen koulutus viittaa esimerkiksi lukio- tai ammattikoulutasoon ja korkeakoulutus yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoon (Ejdemo ym. 28). Tilanne on samantyyppinen Ruotsin puolella Norrbottenissa, missä yleinen koulutustaso, erityisesti miesten keskuudessa, on matalampi kuin koko maassa (Jakobsson & Waara 28). Kuva ja Taulukko esittävät miesten ja naisten koulutustasoa verrattuna koko maan keskiarvoon ja värit viittaavat koulutuksen tasoon, joka on korkeampi tai matalampi kuin koko maan keskiarvo. Pohjois-Suomen isoissa kaupungeissa Rovaniemellä ja Oulussa on enemmän korkeasti koulutettuja ihmisiä kuin maaseutualueilla. Kolarissa ja Pajalassa naiset ovat hieman paremmin koulutettuja kuin miehet: miesten koulutustaso on 9 % matalampi kuin koko maan keskiarvo ja naisten koulutustaso vastaavasti 6 9 % matalampi kuin koko maassa (Taulukko , Kuva ). Naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, mikä kokonaisuudessaan vastaa koko maan keskiarvoa (koulutetut naiset 29,3 %, koulutetut miehet 22,4 % koko maassa) (Laasanen 21). Taulukko Miesten ja naisten suhteelliset osuudet Kolarissa ja Pajalassa 27, korkeimmat arvot lihavoitu (Jakobsson & Waara 28). Ikäryhmät Kolari Pajala Miesten lukumäärä Naisten lukumäärä Suhteellinen osuus Miesten lukumäärä Naisten lukumäärä Suhteellinen osuus , , , , , , , , , , , , , ,94 319

9 Terveys Kolarin kunnan Hyvinvointikertomus vuodelta 28 painottaa laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan noudattamista, mikä tarkoittaa kunnan väestön turvallisuuden, elämänhallinnan, yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden edistämistä. Ongelmia ja sairauksia pyritään ehkäisemään ennalta hyvinvointipolitiikan keinoin (Kolarin kunta 28). Taulukko esittää perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien lukumäärät päivällä ja iltaisin/öisin sekä kaiken kaikkiaan. Lääkärikäyntien määrät ovat Kolarissa ja Kittilässä vähentyneet vuosien 28 ja 21 välillä, kun taas Muoniossa lääkärikäyntien määrä on lisääntynyt (Kuva ). Ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan Kolarin kunnan väestö sairastaa enemmän kuin maan väestö keskimäärin, kun taas Muoniossa ollaan terveempiä. Kaiken kaikkiaan ikävakioidun sairastavuusindeksin trendi näyttää parantuneen Tunturi- Lapin kunnissa (Taulukko ). Ikävakioitu kansantauti-indeksi on Kolarissa korkea, mutta se näyttää olevan laskusuunnassa (Taulukko ) Enontekiöllä ja Kittilässä vastaava luku on viime aikoina hieman noussut (Taulukko ) (Kolarin kunta 28). Ikävakioitu sairastavuusindeksi Ikävakioitu sairastavuusindeksi kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=1). Arvo > 1 kertoo, että ihmiset sairastavat enemmän kuin maassa keskimäärin. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä (Kolarin kunta 28). Ikävakioitu kansantauti-indeksi Toinen väestön terveyttä kuvaava indeksi on ikävakioitu kansantauti-indeksi. Se kuvaa Kansaneläkelaitoksen myöntämiä päätöksiä erityiskorvattavista lääkkeistä seitsemään suurimpaan kansansairauteen: verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, psykoosi ja sydämen vajaatoiminta. 1 = Suomen kansallinen keskiarvo, arvo > 1 kuvaa korkeampia maksettuja korvauskustannuksia, mikä viittaa kansansairauksien suurempaan yleisyyteen kunnassa (Kolarin kunta 28). Kuva Miesten ja naisten koulutustaso eräissä Suomen ja Ruotsin kunnissa. Suomen miesten keskiarvo on 22,4 % ja naisten 29,3 %. Ruotsin miesten keskiarvo on 15,6 % ja naisten 2,4 % (Laasanen 21). 32

10 Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit 1 asukasta Enontekiö Kittilä Kolari Muonio Kunta Kuva Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1 asukasta (SOTKAnet 211). Taulukko Koulutustaso 24 (Ejdemo ym. 28). Alue 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat 15-vuotiaat ja heitä vanhemmat, jolla on jokin tutkinto Koulutustaso, % Toisen asteen koulutus, % Korkeakoulutasoinen koulutus, % Kolari ,7 74, 26, Lappi ,1 66,1 33,9 Suomi ,7 6,1 39,9 Taulukko Perusterveyden huollon avohoidon lääkärikäynnit (SOTKAnet 211). Alue Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ilta-, yö-, viikonloppu- ja juhlapyhäpäivystykseen/ 1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit päivävastaanotolla /1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1 asukasta Enontekiö Kittilä Kolari Muonio Taulukko Tunturi-Lapin kuntien ikävakioitu sairastavuusindeksi (SOTKAnet 211). Alue Enontekiö 97,8 15,1 112,7 116,1 113,5 11,7 18,4 Kittilä ,8 113,2 18,5 114,9 116,2 114,8 Kolari 123,4 118,2 119,2 12, ,8 118,9 Muonio 1, ,5 1,3 94,6 94,4 89,9 Taulukko Tunturi-Lapin kuntien ikävakioitu kansantauti-indeksi (Kela 211). Alue Enontekiö 117,5 122,6 132,4 125,3 126,9 12,8 121,5 Kittilä 131,9 119,9 111,3 12, 122,6 123, 126,7 Kolari 125,4 12,3 123,7 121,4 121,4 116,7 121,2 Muonio 17,6 15,6 15, 98,8 14,6 12,1 11,2 321

11 Kunta- ja aluetalous Kuntien verotulot ovat peräisin periaatteessa kahdesta lähteestä. Ensimmäinen on kuntien verotusoikeus ja toinen on valtion osuus. Kolarin kunnallisveroprosentti on 2. Tuloverotus on progressiivinen eli mitä enemmän ihminen ansaitsee sitä enemmän hän maksaa veroja. Suomessa tavalliset kansalaiset maksavat tuloistaan tuloveroa % (Lapin liitto 29). Seuraavassa kuvassa (Kuva ) on esitetty Kolarin kunnan verokertymä vuosina Lapin kuntien talous on kohentunut viime vuosina. Se näkyy verotulojen aiempaa suurempana kertymänä. Kolarin kunnan verotulot kasvoivat vuosina 2 21 noin 7 %. Valtionosuudet kasvoivat vastaavasti noin 9 % (Taulukko ) (SOTKAnet 211). Kolarin kunnan lainakanta oli euroa asukasta kohden vuonna 21. Lainakanta on noussut vuodesta 2, jolloin se oli 1694 euroa (Taulukko , Kuva ). Vuonna 28 Lapin kunnilla oli velkaa keskimäärin euroa/asukas. Luku on korkeampi kuin koko maan keskiarvo (Lapin liitto 29). Suhteellinen velkaantuneisuus Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. (SotkaNet 211) Taulukko Tunturi-Lapin kuntien verokertymät, valtion osuudet ja vuosikate asukasta kohden (SOTKAnet 211). Alue Valtion osuus, euroa / asukas Enontekiö 2469,9 2664,8 2939,7 3139,5 2993,5 273, 2828,7 3121,6 3447, 3681,7 489,6 Kittilä 1593,2 1692,8 293,5 211,9 221,9 211,8 2124,2 275,4 237,8 237,6 2713,4 Kolari 1396,6 1866,9 222,2 2162,5 1976,2 2168, 218,2 2126,2 232,6 2391, 2655,9 Muonio 1643,3 173,4 238,6 211, 224,8 2175,4 2182,3 2471,9 2761,9 2573,8 2869,2 Verokertymä, euroa / asukas Enontekiö 1617,2 1629, 186,1 1743,3 1827,3 1887,5 243,6 2336,9 2469,5 2671,1 2591,2 Kittilä 1942,3 243,1 2159,7 218,8 2191,3 2275,5 2428,2 2657,8 331,1 386, 3312,5 Kolari 1891,5 297,2 218,9 2127,9 2181,8 2383,5 2478,9 2645,4 299,2 318,7 3233,9 Muonio 276, 2138,6 2227,6 2133,1 2218,3 2314,7 2462,3 274,2 2994,5 326,5 33,8 Vuosikate, euroa / asukas Enontekiö -125,4-334,8-151,5-221,1 5, -295, -154,7 17,4 29,3 65,4 588, Kittilä -115,1-15, 362,4 113,2 446,6-55,8 26,7 365, 626,4 378,6 83,3 Kolari -562,2-121,5 25,3 27,5-81,3 225,7-146,6 92,7 467,6 374,4 735,6 Muonio -66,5-249, 183,3-26,4 22,9-282,9-273,8 237, 912,7 673,1 551 Taulukko Tunturi-Lapin kuntien lainakanta asukasta kohden sekä suhteellinen velkaantuneisuus (%) (SOTKAnet 211). Alue Lainakanta, euroa / asukas Enontekiö 65,3 819, 1318,4 1592, 239,5 292, 3149,2 3376,1 2984,9 2549,4 269,3 Kittilä 172, 1511,3 1776,4 278,9 2389,7 1869,2 2161,5 254,3 2297,7 2928,5 3215,6 Kolari 1694,3 2151,5 2424,4 2133, 2465,8 2632,4 235,1 2472,6 2169,2 2287,8 2416,5 Muonio 1154,5 1862,2 2327,2 2567,5 2769,9 2991,3 328,5 3562,4 322,9 2578, 2233,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Enontekiö 3,1 28,3 31,6 35,3 46,6 6,7 62,9 59,7 53,2 42,7 36,2 Kittilä 42,2 49,9 47,3 54,3 56,7 47,1 56,7 52,8 44,2 56,2 56,8 Kolari 59,4 63,5 6,3 53,8 65,7 59,9 55, 54,2 44,4 47,1 44,6 Muonio 37,6 53,3 59,1 61,7 63,8 7,1 73,4 75,4 55,7 51,9 51, 322

12 Verokertymä asukasta kohden Kolarissa Verokertymä, kunnallinen verotus /asukas Euroa/asukas 3 2 Valtion tuki (osuus valtion keräämistä veroista) /asukas Verokertymä yhteensä /asukas Vuosi Kuva Kolarin verokertymä vuosina (Tilastokeskus 211). Kuva Lainakannan muuttuminen vuosien 2 21 välillä Tunturi-Lapissa (SOTKAnet 211). 323

13 Kotitalouksien tulot Kolarissa keskimääräiset tulot asukasta kohden olivat euroa vuonna 26, mikä on 2 euroa vähemmän kuin Lapissa keskimäärin euroa (Taulukko ) Ruotsissa tulotaso on korkeampi kuin Suomessa. Ehkä kaikkein suurin tulotasoeroihin vaikuttava syy on Suomen Ruotsia korkeampia työttömyysaste sekä alueellisella että paikallisella tasolla (Jakobsson & Waara 28) Teollisuus Ennen teollistumista 192-luvulla, Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta. Sen sijaan Kolarin kunnassa elinkeinoelämä rakentui vielä sotien jälkeenkin pitkälti maa- ja metsätalouden varaan. Kolarissa teollistuminen ajoittuu luvuille, jolloin toimintansa aloittivat esimerkiksi Rautuvaaran rautakaivos ja Partekin sementtitehdas. Tämä teollistumisvaihe kesti vuoteen 199, jonka jälkeen elinkeinoelämä on muuttunut aiempaa palveluvaltaisemmaksi. Kolarissa matkailu alkoi kehittyä 193-luvulla, mutta varsinainen matkailun nousukausi koettiin 198-luvulla (Tilastokeskus 27, Kolarin kunta 28). Matkailu kattaa noin 3 % Tunturi-Lapin taloudesta, kun taas teollisuus kattaa vain 3 %, maa- ja metsätalouden kattaessa noin 11 % (Taulukko ) Matkailun kehitys on lisännyt rakentamisen tarvetta ja on täten kasvattanut sekundääri sektorin tuotantoa. Yksityisen sektorin lisäksi julkinen sektori on tärkeä tekijä talouden kannalta, erityisesti terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen myötä (Valtiovarainministeriö & Kunnallinen työmarkkinalaitos 26). Julkinen sektori kattaa yhteensä 25 % Tunturi-Lapin taloudesta (Kuva ). Suurin työnantajasektori Kolarin kunnassa on yksityinen sektori. Yksityinen sektori tarjoaa suurimman osan työpaikoista (vuonna työpaikkaa), vaikkakin vuodesta 28 työpaikkojen määrä on vähentynyt 9,6 % (Taulukko ) Julkinen sektori työllisti 386 henkilöä vuonna 29 valtion ja kunnan palveluksessa. Kuva ja Taulukko osoittavat, kuinka maaja metsätalouden suhteellinen osuus on Tunturi-Lapissa merkittävämpi kuin Lapissa tai koko Suomessa. Levin ja Ylläksen laskettelukeskuksien takia tärkein sektori Tunturi-Lapissa koostuu kaupasta, hotelleista ja ravintoloista sekä liikenteestä. Työvoima jakautuu eri sektorien välille suhteellisen tasaisesti. Julkinen sektori sekä kaupat, hotellit ja ravintolat ovat suurimmat työllistäjät (Ejdemo ym. 28). Alueellinen bruttokansantuote mittaa tuotannon kokoa jollakin alueella. Kuva esittää Tunturi-Lapin (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio), Lapin ja koko Suomen asukaskohtaista kansantuotetta. Tunturi-Lapin BKT on noin 1 euroa (4 %) pienempi kuin Suomen keskiarvo ja 5 euroa pienempi kuin Lapin BKT. Tunturi-Lapin matala kansantuote saattaa johtua alueen korkeasta työttömyydestä. Toinen vaikuttava tekijä voi olla arvoa tuottavien teollisuuden alojen puuttuminen. Esimerkiksi vuonna 26 Kemi-Tornion seutukunta, jolla on raskasta teollisuutta, vastasi noin 43 %:sta koko Lapin alueellisen bruttokansantuotteen kokonaisuudesta (Ejdemo ym. 28). Kuva osoittaa, että perinteiset massan ja paperin tuotanto, julkaisu- ja painoala ovat vähentyneet viime vuosina vuoden 2 4 prosentista noin 25 prosenttiin vuoteen 26 mennessä. Kasvavia aloja ovat olleet metallit ja metallituotteet, jotka ovat nostaneet osuuttaan 35 prosentista 4 prosenttiin. Niiden merkitys Lapin taloudelle on suurempi verrattuna koko maahan. Sähkön-, kaasun-, höyryn- ja vedentuotanto kuuluvat yhä Lapin perinteisiin teollisuuden aloihin (Ejdemo ym. 28). Kolarissa oli 347 liikeyritystä vuonna 26. Hotellit ja ravintolat kattoivat melkein 2 %, mikä kertoo matkailualan suhteellisesta merkityksestä Kolarin kunnassa (Taulukko ). Vastaavasti vain kaksi yritystä oli rekisteröity kaivostoimintaan tai louhintaan liittyviksi. Keskimäärin yritykset ovat pieniä työllistäen korkeintaan 1 4 henkilöä (Rantakyrö 28b). Elinkeinoelämän muutokset Kolarissa, Kittilässä ja Muoniossa sekä palvelualan painottuminen näkyy alan yritysten lukumäärän lisäksi myös vuonna 21 aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärässä (Kuva ). Suurin osa Kolariin perustetuista yrityksistä liittyvät majoitus- tai ravitsemistoimintaan. Taulukko Keskimääräiset tulot vuonna 26 (Jakobsson & Waara 29). Alue Keskimääräiset tulot, euroa Alue Keskimääräiset tulot, euroa Miehet Naiset Miehet Naiset Kolari Pajala Lappi Norrbotten Suomi Ruotsi

14 Taulukko Työpaikat työantajasektorin mukaan Kolarin kunnassa vuosina 2 29 (Lapin liitto 211) Työpaikat, kaikki Työntekijät Valtion työntekijät Kunnan työntekijät Yhtiöt, joissa valtio pääomistaja Yksityinen sektori Tuntematon Yrittäjät Taulukko Työpaikat toimialoittain Kolarissa , luokitus vuoteen 2 asti vuoden 1995 vuoden mukainen ja vuodesta 21 alkaen vuoden 22 mukainen (Lapin liitto 211). Toimiala Maa-, riista- ja metsätalous Kalastus ja kalanviljely Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Taulukko Kolarin liikeyritykset vuonna 26 (Rantakyrö 26). Teollisuudenala Yritysten lukumäärä Maatalous, metsästys ja metsätalous 5 Rakennusteollisuus 49 Sähkön, kaasun ja veden tuotanto 1 Finanssivälitystoiminta 1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 7 Hotellit ja ravintolat 67 Määrittelemätön teollisuudenala 3 Käsiteollisuus 26 Kaivostoiminta ja louhinta 2 Muut yhteisö-, sosiaali- ja henkilöpalvelut 3 Kiinteistövälitys, vuokraus- ja liiketoimet 61 Kuljetus, varastointi ja viestintä 48 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen, moottoripyörien, henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaustoiminta