Kanttorit 2010 Selvitys seurakuntien musiikkielämän muutoksista ja kanttoreiden tulevaisuuden osaamistarpeista. Ulla Pohjannoro

Transkriptio

1 Kanttorit 2010 Selvitys seurakuntien musiikkielämän muutoksista ja kanttoreiden tulevaisuuden osaamistarpeista Kanttorikoulutusforum Ulla Pohjannoro

2 Esityksen sisältö I. Taustaa ja aineistojen esittely II. Tuloksia: nykytilan arviointia ja näkymiä tulevaisuuteen III. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

3 Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve Toive ESR- rahoitus 2,5 v. ( ) 2011) 3 tutkijaa (oa.) Musiikkialan toimintaympäristöjen muutoksia tutkitaan ammattiryhmittäin: Musiikkioppilaitosten (soiton)opettajat Ev.-lut. seurakuntien kanttorit Orkesterimuusikot Koulujen musiikinopettajat Rytmimuusikot (Tolvanen) Laadullinen & määrällinen tutkimus > Osaamistarpeet ulla.pohjannoro@siba.fi

4 Seurakuntien musiikkielämästä 1/2 Musiikkitilaisuudet 3. suosituin uskonnollisen osallistumisen muoto 1. kirkolliset toimitukset, 2. jumalanpalvelukset Muissa paitsi vanhimmissa ikäryhmissä musiikkitilaisuuksia pidetään kiinnostavampana kirkon toimintana i t 65 % musiikkitilaisuuksiin osallistuneista oli tyytyväisiä kokemukseen (Lähde: Monikasvoinen kirkko 2008)

5 Seurakuntien musiikkielämästä 2/2 Srk:ien alati kasvava musiikkitoiminta: 2007: tilaisuutta, joissa 1,9 milj. kävijää 2009: Yli musiikkiryhmää, yli jäsentä Kuoroja eniten määrä vähenemään päin Soitinryhmien määrä kasvussa Suomen ev.-lut. seurakunnissa n kirkkomuusikkoa, joista kanttoreita n. 900 (Lähde: Monikasvoinen kirkko 2008)

6 Selvityksen toteutus ja aineisto I Kysely kirkkoherroille II Kanttorihaastattelut Kysely 440 seurakunnan Kolmen kanttorin haastattelut kirkkoherralle helmikuussa syksyllä Haastateltavien valintaperuste: Vastausprosentti 46% (n=216) erilaiset profiilit Aineisto edustava hiippakuntien, vastanneiden srk:ien jäsenmäärien ja srk:ien kokoluokkien suhteen

7 Nykytilan arviointia a. Kanttorien rekrytointi ja saatavuus b. Kanttorien rooli ja tehtävät srk:issa c. Kanttorien osaaminen tällä hetkellä

8 Kanttorin eri virkojen osuus kanttoreiden kokonaismäärä laski ensimmäisen kerran (lähde: Kirkon tilastollinen vuosikirja 2009, Kirkkohallitus 2010)

9 Kanttorien saatavuudessa ongelmia (khra-kysely) kysely) Myös koulutukseen hakeutuvien määrä laskussa, joskin vaihtelu on suurta SibA 2008:40, 2009:59, 2010:38

10 Kanttorien rekrytointi (khra-kysely) Lähes 40 % srk:ista ei yleensä vaadi hakijalta säestys- tai esilaulunäytettä Suurin osa rekrytointiongelmista johtuu hakijoiden vähäisyydestä (n=50) Jonkin verran ongelmia sopivuuden ja pätevyyden välillä (n=17) sekä hakuprosessissa (n=9)

11 Kanttorien rooli srk:ssa (khra-kysely) Tärkeimmät tehtävät Vähiten tärkeät tehtävät 1. Vanhustyö 1. Sielunhoitotyö i 2. Julistustyö 2. Nuorisotyö 3. Aikuistyö i 3. Perhetyö 4. Rippikoulutyö 4. Diakoniatyö 5. Lapsityö Miksi rooli nuorisotyössä on pieni osaamisvaje?

12 Kirkkoherrojen koottuja käsityksiä 93 % khr:ista pitää srk:n musiikkielämää keskeisenä sen perustehtävän hoitamisessa 65 % khr:ista katsoo, että nk. suuri yleisö on tyytyväinen srk:n musiikkielämään 13 % on eri mieltä iltä 7 % khr:ista arvelee, että kanttorit eivät ehdi harjoitella riittävästi Viidennes vastanneista kirkkoherroista päättää yleensä itse virsistä

13 Kanttorien musiikillinen osaaminen tällä hetkellä (khra-kysely) kysely)

14 Kanttorihaastatteluista: osaamisen puutteita tällä hetkellä Gospelmusiikki (musiikillinen yksipuolisuus, myös gospelmuusikoissa!) Bändisoittimet ja niiden ohjaaminen, sovitusten tekeminen Kuorojen johtaminen, erityisesti lapsikuorot Monipuolinen joustava ote työhön Erilaisten ryhmien kanssa toimiminen Vaativia: toimituskeskustelut

15 Kanttorihaastatteluista: seurakunnan monipuolisuus. Meillä on kaikenikäisiä laulatettavia ja soitettavia. Ennen kaikkea lasten ja nuorten kanssa toimimisessa on puutteita. Miten se näkyy käytännössä? No se näkyy siinä, että kanttorit eivät tee tämän alan työtä, vaan ne siirtyvät lastenohjaajille tai asiasta innostuneelle. [ ] Täytyy osata ohjastaa työntekijöille lapsen äänenkäytöstä Täytyy osata ohjastaa työntekijöille lapsen äänenkäytöstä esimerkiksi laulukorkeus, perussoitinten soitto ja käyttö jne.

16 Enemmän ulkomusiikillista osaamisvajetta

17 Kanttorihaastatteluista: viestinnästä ja oman panoksen tunnistamisesta Tänä päivänä ei kanttori pysty tekemään työtään, ellei hän pysty kirjoittamaan ja myös puhumalla viestittämään siten, että luottamusmiehet ja niin sanotut hallintovirkamiehetkin ymmärtävät sen asian. Tavan takaa voidaan esimerkiksi todeta, että kanttori osallistunut seurakuntalaisen hengellisen elämän tukemiseen ja vahvistamiseen, i musiikillisin i keinoin. i

18 Poimintoja kirkkoherrojen kommenteista Jollakin kanttoreista on osaamisvajetta seurakuntalaisten ja työtovereitten kohtaamisessa, ja motivaation puutetta tehdä muuta kuin perusvelvoitteet. (Suuri seurakunta, jossa kahdeksan pappia ja kolme B-kanttoria) Tekninen osaaminen on kunnossa, muussa toiminnassa i klikkaa. Kuorojen kanssa toimimisessa i i joku on suvereeni, toisten osalta vuorovaikutustaidot ovat nollassa tai lähellä sitä. Näky ja motivaatio koko seurakunnan musiikkityön tavoitteelliseen kehittämiseen puuttuu. (Suuri seurakunta, jossa 10 pappia ja kolme B-kanttoria) Joustavuus vaativissa työtilanteissa, jaksaminen ruuhka-aikoina. (Suuri seurakunta, jossa kahdeksan pappia ja kolme B-kanttoria)

19 Eritasoisten kanttoreiden osaamisen eroista: kirkkoherrojen kommentteja 1/2 Riippuu henkilöstä. Yleensä koulutus mielestäni näkyy kirkkomusiikin hallinnassa. Isompia juhlia järjestettäessä kanttorin koulutus tulee esille. A-kanttori pystyy soittamaan laajemmalti lti ja monipuolisemmin. Tietysti C-kanttoreiden taso voi olla kirjavampi keskenään kuin A-kanttoreiden. (Keskisuuri seurakunta, jossa 3 pappia, yksi B- ja 1 sivutoiminen C-kanttori) B- ja C-kanttorien välillä yleensä iso ero. A- ja B-eroa ei välttämättä huomaa - paitsi A-kanttori saattaa itse korostaa niin paljon osaamistaan, että kaikki sen kyllä hänen puheestaan kuulevat. (Pieni seurakunta, jossa yksi pappi pp ja B-kanttori)

20 Eritasoisten kanttoreiden osaamisen eroista: kirkkoherrojen kommentteja 2/2 Havaintoja on B- ja C- kanttoreista. Valmiudet ovat enemmänkin henkilökohtaisia kuin koulutuksesta johtuvia. Taiteellisuus kasvaa A-luokkaan mennessä ja työn valikointi. (Keskisuuri seurakunta,,jossa neljä pappia, pp kaksi B- ja kaksi C-kanttoria) A- ja B- kanttorit monesti keskittyneitä musiikkiin, joka ei kovin montaa seurakuntalaista kosketa. C-kanttorit ovat käytännöllisempiä ja usein monipuolisempiakin. (Suuri seurakunta, jossa 10 pappia, jossa 2 B- kanttoria ja 3 C-kanttoria) C-kanttori ymmärtää ää meillä enemmän seurakunnan toiminnasta ja yhteistyöstä kuin B-kanttori. C-kanttori on ymmärtänyt myös jumalanpalveluksen musiikin sisällöstä töihin tullessaan huomattavasti ti enemmän (Keskisuuri seurakunta, jossa neljä pappia, yksi B- ja yksi C-kanttori)

21 Näkymiä tulevaisuuteen a. Seurakuntien musiikkielämä b. Kanttorien osaamistarpeet

22 Srk:ien musiikkielämän tulevaisuus (khra-kysely) kysely)

23 Kanttorihaastatteluista: tyylit ja ohjelmisto on laajentunut Taustalla tässä on yhtäältä tyylilajien lisääntyminen. Tämä voi tarkoittaa sitä, että perinteisen koraalisatsin sijasta virsi säestetäänkin sointumerkein, esimerkiksi vapaan säestyksen tyyliin, tai musiikillinen käsittely voi tulla vaikka etnisperäisestä musiikista, esimerkiksi irlantilaisesta kansanmusiikista.

24 Kanttorihaastatteluista: uruista pianoon ja muihin soittimiin? Tyylikirjon kasvaessa myös käytettävät soittimet vaihtuvat. Soitan jumalanpalveluksia kahdessa kirkossa, joista toisessa luovuttiin kokonaan uruista. Siellä soitan virret pianolla. Tyylilajin muutos voi johtaa myös yhtä soitinta laajempaan soitinyhtyeeseen. Mukaan voivat tulla (useimmiten akustisesti) kitara, basso ja lyömäsoittimet. Joskus tällöin esilaulu täytyy vahvistaa.

25 Osaamistarpeiden muutos tulevaisuudessa (khra-kysely) kysely)

26 Kanttorihaastatteluista: Suomen kirkko ei tarvitse urkureita tai kovan luokan taiteilijoita niin paljon suhteessa mitä kanttoreita on, että se ihanne on sitä. Vaan että se osaaminen olisi laajempaa. Eri soittimia enemmän,,ja muuta.

27 Kanttorihaastatteluista: muun työn osuus lisääntynyt soittamisen kustannuksella Toisaalta oman soittamisen osuus on vähentynyt siinä missä muun työn tekeminen on lisääntynyt. Valtaosan ajasta tekee muuta kuin soittaa tai laulaa. Omaan harjoitteluun ja soiton tason nostoon jää liian vähän aikaa.

28 Pedagogisen osaamisen tärkeys suhteessa perinteiseen osaamiseen (khra-kysely) kysely) Pedagoginen osaaminen erittäin tärkeää, mutta keskeisintä on edelleen musiikillinen osaaminen, etenkin jumalanpalveluksissa

29 Kanttorihaastatteluista: Urkujen painoarvo laskemassa? Kosketinsoittimellisuus - multimuusikkous Erilaiset musiikilliset tyylilajit (esim. erityismessut) Muun työn osuus lisääntynyt, soittamisen osuus laskenut Ryhmiin meneminen Organisaattorin tehtävät Viestintä srk:n sisällä ja ulos

30 Kanttorit työnkuvan muutoksesta Toimenkuvan levittyminen kaikille työaloille Oman paikan ja roolin löytäminen Joustava työote, vuorovaikutustaidot, pedagogiset taidot Huoli työnkuvan laajentumisesta julistustyön t puolelle ll Musiikillisen roolin etsiminen/tunnistaminen (esim. erilaisten ryhmien laulattaminen )

31 Kanttorihaastatteluista: Yksi, mikä varmasti tulee olemaan, ja mikä jo aika paljon on, niin että jumalanpalveluselämään halutaan koko ajan kehittää ja nykyaikaistaa. Tehdään erilaisia jumalanpalveluksia. Peruskoulutuksella ei enää välttämättä pysty vastaamaan kaikkeen uuteen tarpeeseen. Mutta kanttorin täytyisi olla se, joka kerää yhteen oikeat ihmiset ja osaajat paikkakunnalta.

32 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

33 Kanttori perinteen ja uudistusten ristipaineessa Musiikin asema luterilaisessa kirkossa perinteisesti vahva; trendi edelleen kasvava Kanttorilla ei juuri virallista sanavaltaa kirkon/ k srk:n päättävissä elimissä Diakonaattivirka? Lisää rytmimusiikkia kirkkoon entä kirkon perinne ja sen kannattajat Voiko Tähtien sota -musiikkia soittaa häämarssina

34 Kanttori yksinäisenä taiteilijana ja musiikkitoiminnan organisoijana Jumalanpalveluksen aseman ja musiikkitoiminnan roolin kasvu: kanttorilla tärkeä rooli molemmissa Kanttori on sekä kirkollinen työntekijä että työpaikkansa ainoa taitelija: ristipaine näkyy puolin ja toisin Ammatillinen yksinäisyys yy (ka=1,87, Md=1, Mo=1) Kanttorien asenneongelmat ( liian taiteellisia ) Kanttoriin kohdistuneet (musiikillisen monipuolisuuden) vaatimukset kasvavat etenkin, jos kanttoreita vain yksi Useampikanttorisissa seurakunnissa on kriittistä oikean osaamisrakenteen luominen rekrytointien kautta

35 Kanttoreilta odotetaan yhä monipuolisempia muusikon taitoja Urkujen rinnalle ovat nousseet vapaan säestyksen taidot ja rytmimusiikin tuntemus Yksinäisen musisoinnin i i (urut/piano) rinnalle ovat tulleet t (maallikkojen kanssa toteutetut) messut, joissa bändisoittimilla on tärkeä osa Tarve muiden instrumenttien hallintaan; moniinstrumentalismi

36 Toimenkuva muutos: soittamista vähemmän, muuta työtä enemmän Messujen ja toimitusten i sekä perinteisen i kirkkokuorotoiminnan kk k i i lisäksi kanttorilta odotetaan yhä enemmän osallistumista erilaisten ryhmien toimintaan Musiikkitoiminnan monipuolistuminen edellyttää verkostoitumista ja yhteistyötä paikallisten osaajien kanssa Vuorovaikutusosaamisen tarve on suuri myös kohdattaessa yhä maallistuvan yhteiskunnan jäseniä. Perinteisistä kirkkokuorojen rinnalle on syntynyt kehittyvien laulajien lauluryhmiä, lasten ja aikuisten gospel-kuoroja sekä soitinyhtyeitä (bändejä) näitä säestämään. Parhaimmillaan kanttori voi olla merkittävä alueensa harrastemusiikkitoiminnan fasilitoija. Tämä lisää pedagogisen osaamisen tarvetta.

37 Olisiko mahdollista erikoistua jo opinnoissa? Urku- tai kuoro laulu-painotteinen Vaativat jumalanpalvelukset & toimitukset Kirkkomusiikin vaaliminen Musiikkiryhmiä vetävä pedagogispainotteinen kanttori Jalkautuminen eri työaloille Rippikoulu- ja nuorisotyö

38 Raportit löytyvät Materiaaliti Raportit

39 Kiitos!