Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA
|
|
- Julia Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa Päivitetty
2 Sisällys 1. JOHDANTO FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöinen tki-toiminta Monipuoliset oppimisympäristöt Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA
3 1. JOHDANTO Lahden ammattikorkeakoulun strategia vuosille hyväksyttiin ammattikorkeakoulun hallituksessa toukokuussa Uuden strategian avulla vastataan korkeakoulukentän rakenteellisen kehittämisen haasteisiin ja korkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin. Keväällä 2013 on hyväksytty myös Lahden ammattikorkeakoulun TKI-strategia ja kv-strategia. Pedagoginen strategia hyväksyttiin vuonna Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan strategiset kehittämiskohteet. Toteuttamissuunnitelma ohjaa tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukee johtamista ja toiminnan kehittämistä. Strategian toteuttamissuunnitelman mittarivalinnoissa on otettu huomioon LAMKin ja FUASin strategioiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa laaditun sopimuksen ( ) mittarit ja tunnusluvut sekä uuden rahoitusmallin pohjana olevat mittarit. Yhteiskunnan eheys ja turvallisuus FUAS-painoalat Ympäristö ja energiatehokkuus Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys LAMK-painoalat Hyvinvoinnin turvaaminen Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Integroiva pedagogiikka FUAS: Pedagogisten ratkaisujen kansainvälinen edelläkävijä FUAS Strategiset tavoitteet LAMK: Strategiset tavoitteet FUAS-tahtotila 2020 Kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailu kykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. Profiilit Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta LAMK ja FUAS: opiskelijayrittäjyys LAMKIN ALASTRATEGIAT: Pedagoginen strategia, TKI-strategia ja KV-strategia KUVA 1. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen kehikko 3
4 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on luotu PHKK:n tulosalueiden yhteisen strategian suunnassa, jonka mukaisesti visiomme on Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. LAMKin strategiassa on otettu huomioon alueelliset strategiat ja ohjelmat. Yhteinen alueellinen tahtotila ja ajattelu luovat perustaa ammattikorkeakoulutoiminnan pitkäjänteiselle jatkokehittämiselle strategisella tasolla. Toimiluvan hakuprosessin yhteydessä Lahden ammattikorkeakoululle on määritelty visio vuodelle 2020: Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Lahden ammattikorkeakoulu käynnistää strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategia laaditaan vuoden 2020 vision pohjalta vuosille Strategian toteuttamissuunnitelma on päivitetty vastaamaan toimilupahakemukseen kirjattuja strategisia näkökulmia ja linjauksia. 2. FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat muodostaneet strategisen liittouman (FUAS, Federation of Universities of Applied Sciences). Itsenäisten ammattikorkeakoulujen strateginen liittouma vahvistettiin liittoumasopimuksella toukokuussa FUAS-liittoumastrategia ( ) yhdistää yleisten korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden osalta jäsenkorkeakoulujen omat strategiat ja se perustuu jäsenkorkeakoulujen omiin strategioihin. FUASliittouman tahtotilana vuodelle 2020 on olla kansainvälisesti arvostettu, Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. FUAS-liittoumalle on määritelty neljä strategista painoalaa. Lahden ammattikorkeakoulu vastaa energia ja ympäristötehokkuuden painoalasta. Muiden painoalojen päävastuut jakaantuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). 4
5 3. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa ennakoivasti ja tuloksellisesti korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja osaajia työelämään sekä uudistaa alueen osaamista. Tulevaisuudessa LAMK on maakunnan vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut, monialainen korkeakoulutoimija. Lahden ammattikorkeakoulussa painoaloilla kuvataan niitä strategisen osaamisen kehittämisen painopisteitä ja osaamisen kärkiä, jotka kokoavat yhteen useita toimijoita. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun strategisia valintoja, jotka näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä, kansainvälistymisessä ja resurssien suuntaamisessa sekä osaamisen kehityspainotuksissa. Painoaloja vahvistetaan erityisesti koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluekehityksen osalta vuoden 2020 vision mukaisesti. LAMKin painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Muotoilu on muutosta olemassa olevista olosuhteista haluttuihin olosuhteisiin. Muotoilulla kehitetään tuotteita, palveluita, elämyksiä ja järjestelmiä. Muotoiluajattelulla (design thinking) kehitetään tulevaa yhdistämällä ihmisten tarpeita sekä teknologian ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Muotoilu käsitetään muotoilun ja viestinnän taideperustaisena kokonaisuutena, joka rakentuu positiiviselle, kriittiselle ja uutta rakentavalle ajattelulle. Käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua, muotoilun ja viestinnän menetelmiä sekä design thinking -mallia sovelletaan laajemminkin ammattikorkeakoulun toiminnassa. Esimerkki tästä on palvelumuotoilu (service design), jossa muotoiluajattelu tuodaan osaksi eri alojen palvelukehitystä kehittämiskohteenaan palveluprosessit ja -ympäristöt sekä asiakaskokemus. LAMKilla on FUAS-liittoumassa keskeisin muotoilun koulutusvastuu. Ympäristö painoalana kiinnittyy Lahden alueen tavoitteeseen olla Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan cleantechkeskittymä. Painoala vahvistaa kaupunkiseudun Future City Demonstrator -toimintamallia, joka keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisuihin. Cleantech tarkoittaa alueen yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Ympäristöteknologiassa fokusoidutaan erityisesti kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ja sitä tukeviin teknologiaratkaisuihin. Tässä aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä ovat tekniikan, muotoilun ja liiketalouden alan opiskelijat ja opettajat sekä FUAS ja kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto yhdessä elinkeinoelämän kanssa. FUAS-liittoumassa LAMK vastaa Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalasta. Vuonna 2020 Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ympäristöteknologia- ja cleantech-osaamisen kouluttaja, kehittäjä ja tutkija. Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkien koulutusvastuiden oppimisprosesseihin. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen korostuu yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneen väestön osuus kasvaa Päijät-Hämeessä lähitulevaisuudessa suuremmaksi kuin koko maassa. Vuonna 2015 Päijät-Hämeessä arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia väestöstä koko maata koskevan arvion jäädessä 21 prosenttiin. LAMK vastaa ennakoivasti alueen tarpeisiin koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla. Alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa tehdään tavoitteellista ja laajaa yhteistyötä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla ottamalla huomioon koko väestön ja erityisesti iäkkäiden tarpeet. 5
6 Terveysliikunta on alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kasvuala ja osittain myös siitä syystä hyvinvointipalvelujen kehittäminen nostettiin strategiseksi painoalaksi. Lahden seudusta on tavoitteena kehittää terveysliikunnan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan huippualue. LAMK tekee Haaga- Helian kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä sekä tuottaa uusia palvelumuotoja ja innovaatioita ohjausosaamista hyödyntämällä. Aluekehitystyössä keskeistä on laaja-alainen hyvinvointipalvelujen uudistaminen, tuotekehitys, hyvinvointialan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen sekä palveluprosessien ja palveluketjujen uudistaminen. Vuoteen 2020 mennessä Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu monialaisesta hyvinvointipalveluiden kehittämisestään ja osaamisen viennistään sekä on haluttu yhteistyökumppani koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnoissa. Profiileilla kuvataan LAMKin toimintamalleja ja -tapoja sekä toiminnan läpileikkaavia vahvuuksia, jotka yhdistävät kaikkia koulutusvastuita ja toimijoita. Profiilit luovat omaleimaisuutta ja erottumista suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. LAMKin profiilit ovat integroiva pedagogiikka, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys. Integroivan pedagogiikan avulla etsitään ja kehitetään opiskelijakeskeisiä, työelämäläheisiä sekä TKI:n ja opetuksen integraatiota edistäviä malleja. Integroivassa pedagogiikassa lisätään alueen yritysten, organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä sekä kehitetään henkilöstön yhteisöllisiä ja moniammatillisia työtapoja. Oppimisympäristöt rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa ottaen huomioon tulevan Niemen kampuksen ja FUAS-liittouman virtuaalikampuksen luomat mahdollisuudet. TKI:n ja opetuksen integraatio edistää opiskelijoiden oppimisprosessia, oppimista ja lisää valintamahdollisuuksia. LAMKissa avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, joka on valittu myös alueen toimintamalliksi, pohjautuu käytäntöorientaatioon ja aidoissa tilanteissa tapahtuvaan ongelmanratkaisuun. Eri alojen osallistujat tuottavat yhdessä soveltavaa tietoa ja uutta monialaista osaamista. Toimintamalli antaa tilaa oppimiselle, oivalluksille, intuitiolle sekä ongelmanratkaisulle. Toiminta perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiiviseen osallistumiseen työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa yhdistetään teoria ja käytäntö. Innovaatio-osaamisen lisääntyminen on osa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Innovaatiotoiminnan tavoite on syntyneiden ideoiden tunnistaminen, arviointi ja jalostaminen markkinoille tai julkiselle sektorille. Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa koulutusvastuissa. Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä. Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen tavoitteina ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen. Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan. Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto. LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista. 6
7 4. LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritelty kehittämiskohteet, joiden katsotaan olevan strategian ja tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisiä. Näiden strategisten kehittämiskohteiden toteutumisen seurannalle on asetettu mittarit ja tavoitetasot, joiden saavuttamista seurataan vuosittaisen väliarvioinnin yhteydessä sekä strategiakauden päätyttyä loppuarvioinnissa. Kehittämiskohteet on johdettu kolmen strategisen tavoitteen pohjalta: 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Lahden ammattikorkeakoulun strategiakauden kehittämiskohteet ovat: 1. Integroiva pedagogiikka 2. Käytäntölähtöinen TKI-toiminta 3. Monipuoliset oppimisympäristöt 4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Strategian toteutumisen seurannan tulokset käsitellään Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa, johtoryhmissä sekä koulutusaloilla. Käsittelyn perusteella laaditaan LAMK- ja koulutusalakohtaiset kehittämiskohteet kehittämistoimenpiteineen. Prosessin johtamisesta vastaavat rehtori, vararehtori sekä osaamisaluejohtajat ja koulutusaloilla koulutuspäälliköt. Toimintaa ohjaa ja koordinoi laatu- ja suunnittelujohtaja. Strategisten kehittämiskohteiden seuranta/arviointi, mittarit, LAMKin lähtötasot sekä tavoitetasot vuodelle 2016 esitetään tarkemmin seuraavaksi Integroiva pedagogiikka Integroivan pedagogiikan toteutumista seurataan opiskelijapalautteen, opintotehokkuuden ja koulutuksen kansainvälistyminen avulla Opiskelijat keskiössä Opetuksen laatu LAMKin tavoite: Koulutuksen laatupalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. Opetuksen laatu on hyvällä tasolla. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: FUAS-amkien yhteinen koulutuksen laatupalaute toteutettiin ensimmäisen kerran. LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Kysely toteutetaan FUAS-tasolla kahden vuoden välein. Mittari: Hälytysraja on kolme. Kaikki väittämät, joiden arvo jää alle kolmen, otetaan tarkempaan tarkasteluun kehittämistoimenpiteiden työstämiseksi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla (mikäli riittävästi vastanneita) joka toinen vuosi. Tarvittaessa kysely tehdään vuosittain. 7
8 Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen (ns. valmistuvien opiskelijoiden OPALAkysely) LAMKin tavoite: Kompetenssikohtainen osaamisen kehittyminen on vähintään tasolla neljä (asteikolla 1 7). Tavoitetta tarkennetaan, kun uusi OPALAkysely on otettu käyttöön. Lisäksi tavoitteena, että vähintään 90 % valmistuvista opiskelijoista vastaa kyselyyn. LAMKin lähtötaso: Lähtötasoa ei ole, koska kyselyä ei ole kertaakaan vielä toteutettu. OPALA-kyselyyn vastanneiden osuus oli vuonna 2012 noin 75 prosenttia kaikista valmistuneista. Mittari: Valmistumisvaiheessa olevien ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden antama palaute osaamisen kehittymistä koskeviin väittämiin. Vastausten keskiarvo lasketaan kunkin väittämän osalta ja kootaan kompetensseittain yhteen. Tarkennetaan, kun mittari on valmistunut ja uusi kysely otettu käyttöön. Opiskelijoiden hyvinvointi LAMKin tavoite: Opiskeluhyvinvointipalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. LAMKin lähtötaso vuonna 2013: FUAS-amkien yhteinen opiskeluhyvinvointipalaute toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan palautteen pohjalta konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Mittari: Opiskeluhyvinvointipalautteet tulokset; esimerkiksi väittämien keskiarvot tietyistä, erikseen sovituista osa-alueista. Tarkennetaan, kun mittarit ovat tarkemmin selvillä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. 8
9 Opintotehokkuus Suoritetut tutkinnot LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan tutkintoa (890 AMK-tutkintoa ja 130 YAMK-tutkintoa) LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Tutkintoja suoritettiin yhteensä 900; AMK-tutkintoja yhteensä 821 ja YAMK-tutkintoja yhteensä 79. Mittari: Kalenterivuoden aikana suoritetut AMK- ja YAMK-tutkinnot Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tieto saadaan LAMKin Korissa olevasta tietovarastosta, DW:stä Läpäisyn tehostaminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) on 70 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) oli 60,4 %. Mittari: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus viiden vuoden kuluttua aloittamisesta. Viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulussa aloittaneiden amktutkinnon suorittaneiden osuus suhteessa kaikkiin viisi vuotta aiemmin aloittaneisiin. Mukaan lasketaan aloittamisajankohdasta alkaen 10 lukukauden kuluessa suoritetut tutkinnot. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä, jolloin seurataan valmistumista omassa ammattikorkeakoulussa (ei missä tahansa ammattikorkeakoulussa). 9
10 Opintojen eteneminen: Vähintään 55 op suorittaneiden osuus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 opiskelijoista puolet (50 %) suorittaa väh. 55 opintopistettä vuodessa Keskeyttäminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste on korkeintaan kuusi prosenttia ja YAMK-tutkinnon keskeyttämisaste korkeintaan kahdeksan prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Vuonna 2012 vähintään 55 opintopistettä suoritti 35,9 % opiskelijoista. Mittari: Edellisenä lukuvuotena vähintään 55 opintopistettä suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat) suhteessa kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin, syksyllä läsnä oleviksi kirjautuneisiin (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat). Perusjoukkona tarkastelussa on tunnuslukuvuoden syksyllä läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste oli 9,6 prosenttia ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste 9,9 prosenttia. Mittari: Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla opiskelleiden henkilöiden tilannetta ja eroamiskoodeja. Eroamisprosenttiin lasketaan vain E1 E9-koodeilla eronneeksi kirjatut. Eroamisprosentti lasketaan jakamalla E1 E9 syillä eronneiden määrä koko opiskelijamäärällä (20.9. läsnä olevien opiskelijamäärä). Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. Työllistyminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 vuotta aiemmin valmistuneiden (AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet) työllistymisaste on 95 prosenttia LAMKin lähtötaso vuonna 2010: LAMKista valmistuneiden työllisyysaste oli 93,3%. Mittari: Mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneista työllisten (palkansaajat ja yrittäjät yht.) osuus työvoimasta (työlliset ja työttömät yht.). Työllistyminen mitataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteen mukaisena. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan Tilastokeskuksen sijoittumisseurannasta. 10
11 Koulutuksen kansainvälistyminen Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kv-vaihtoopiskelijoiden määrä on 420. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä oli 426. Kv-vaihto-opiskelijoiden keskimääräinen tavoitetaso (yhteensä 380) vuosille on sovittu OKM:n kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa. Koska keskimääräinen tavoitetaso on jo saavutettu, nostetaan vuoden 2016 tavoite 420:een. Mittari: Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä, vaihdon kesto yli 3 kk. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus on seitsemän prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus oli 4,7 prosenttia, yhteensä 42 tutkintoa. Mittari: Ulkomaalaisten opiskelijoiden (kansalaisuus muu kuin Suomi) suorittamien tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista. Tieto otetaan Tilastokeskukselle lähetettävästä tutkintotietotilastosta/lamkin DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot saadaan DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot saadaan Mobility Online -ohjelmasta. 11
12 4.2. Käytäntölähtöinen tki-toiminta Käytäntölähtöisen TKI-toiminnan tulosten arvioinnissa tarkastellaan TKI-toiminnan volyymiä, TKI-toiminnan kansainvälistymistä sekä julkaisujen määrää TKI-volyymin kasvattaminen Ulkoinen TKI-rahoitus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on 15 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 10,7 %. Mittari: Ulkoisen tki-rahoituksen (muu kuin ns. budjettirahoitus) osuus ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta. Ulkoinen tki-rahoitus sisältää seuraavat rahoituslähteet: Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan Unioni (ml. rakennerahastot pois lukien kansallinen vastinrahoitusosuus), ministeriöt, kotimaisten säätiöiden rahoitus, muu julkinen rahoitus, muu ulkomainen rahoitus, kansainväliset järjestöt, kuntien tutkimusrahoitus sekä kotimaiset ja kansainväliset yritykset TKI-toiminnan kansain välisyyden kasvattaminen Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä on 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että kv-rahoituksen osuus kasvaa vuosittain molemmilla osaamisalueille. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä oli euroa Mittari: Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiedonkeruusta otetaan seuraavat ulkopuolisen rahoituksen tiedot: EU-rahoitus, ulkomaiset yritykset, muut kansainväliset järjestöt sekä muu ulkomainen rahoitus. EU-rahoituksesta poistetaan ns. kansallinen osuus (n. 50 %). Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. Kokonaisrahoitus tarkoittaa toiminnasta kertyneitä tuottoja (sisältää sekä perusrahoituksen että omat tuotot). Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. 12
13 4.2.3 Julkaisujen määrän lisääminen Julkaisujen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 tuotetaan 0,8 julkaisua/opetus- ja t&k-henkilökunta LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Julkaisuja tuotettiin 0,62 /opetus- ja t&k-henkilökunta (yhteensä 152 julkaisua). Mittari: Mukaan otetaan tieteelliset julkaisut (julkaisutyypit A-C), ammattiyleisölle suunnatut (julkaisutyyppi D), suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (julkaisutyyppi E) sekä audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (julkaisutyyppi I). Em. julkaisutyyppien määrä suhteutetaan opetus- ja t&k-henkilöstön henkilötyövuosiin. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin julkaisutiedonkeruun ja henkilötyövuositiedot henkilöstötiedonkeruun kautta Monipuoliset oppimisympäristöt Monipuolisten oppimisympäristöjen kehittymistä seurataan TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden, Niemen innovaatiokeskittymä-hankkeen tulosten sekä opiskelijayrittäjyyden kehittymisen kautta Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan 11 opintopistettä/opiskelija LAMKin lähtötaso vuonna 2012: TKI-hankkeissa suoritettiin 7,7 opintopistettä/opiskelija (yhteensä opintopistettä) Mittari: Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa kalenterivuonna suorittamien opinnäytetöihin, harjoitteluun tai muuhun opiskeluun sisältyvien opintopisteiden määrä. Määrä jaetaan läsnä olevien tutkinto-opiskelijoiden määrällä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen tiedonkeruussaan käyttämää virallista määritelmää Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. 13
14 Niemen innovaatiokeskittymän kehittyminen Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen LAMKin tavoite: Kaikki toiminta keskitetty Niemeen. Niemen kampus tukee yhteisöllisyyttä ja monialaista oppimista. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Niemen kampuksella on noin 100 opiskelijaa (ympäristöteknologia). Innovaatiokeskittymä-hanke on käynnissä, opiskelijat ja henkilöstö mukana suunnittelemassa. Mittari: Opiskelijoiden ja henkilöstön lukumäärä Niemen kampuksella, tilat ja käyttöaste. Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen Opiskelijayrittäjyys Opiskelijalähtöisten yritysten määrä LAMKin tavoite: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustetaan vuosittain vähintään 15. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustettiin arviolta 10. Mittari: Kalenterivuoden aikana perustettujen opiskelijalähtöisten yritysten määrä, kriteerinä virallisesti perustettu yritys. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot kerätään Tilastokeskuksen sijoittumisseurannan, LAMKin oman valmistumiskyselyn ja/tai reppukyselyn avulla. Opiskelijayrittäjyys-tiimi pohtii, onko muita keinoja kerätä tietoa opiskelijoilta. 14
15 4.4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Vastuullista johtajuutta ja uudistuvaa osaamista arvioidaan johtamis- ja toimintakulttuurin kehittämisen, henkilöstön hyvinvoinnin vahvistumisen ja osaamisen uudistumisen, yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntymisen sekä strategisten kumppanuuksien syntymisen kautta Johtamis- ja toimintakulttuurin kehittyminen LAMKin tavoite: Tuloksia tuottava organisaatiorakenne ja sitä tukeva johtamisjärjestelmä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uuden organisaation ja sen mukaisen johtamisjärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen on käynnistynyt. LAMKin uusi organisaatio toiminnassa alkaen. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset, rehtorin, vararehtorin ja johtoryhmän itsearvioinnit, organisaation toimivuuden arvioinnin tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- sekä tarvittaessa koulutusalatasolla Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen sekä vastuun ottaminen henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistajina LAMKin tavoite: Henkilöstö toimii vastuullisesti, aktiivisesti ja innovatiivisesti. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uusi johtamis- ja työhyvinvointikysely on suunniteltu. Kysely toteutetaan syksyllä Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. 15
16 Yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen Strategisten kumppanuuksien syntyminen LAMKin tavoite: Lahden ammattikorkeakoulu on monialainen oppimisyhteisö. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulun uuden strategian ja organisaatiouudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen ja oppimisyhteisön rakentaminen. Osaamisalueiden ja koulutusalojen välinen yhteistyö on vahvistumassa. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Organisaatiouudistuksen väliarvioinnin tulokset ja tilinpäätökseen liittyvä raportointi. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla. LAMKin tavoite: Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa on vakiintunutta ja monipuolista. Jokaisella painoalalla syntyy strategisia kumppanuuksia ja osallisuuksia kansainvälisiin verkostoihin. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulu on uuden kv-strategian päivittämisen yhteydessä määritellyt kansainväliset strategiset kumppanit. LAMKin strategiassa määritelty kolme painoalaa, jotka ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä on perustettu painoalatiimit, joiden toiminta on käynnistynyt kevään 2013 aikana. Mittari: Strategiset kumppanuudet ja osallisuudet kansainvälisiin verkostoihin sekä yhteistyön sisältö LAMKja painoalatasolla. Raportoidaan vuoden lopussa. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla ja painoaloittain. 16
17 5. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA Toiminnan kehittämisen ja tulosten seurannan tehostamiseksi LAMKissa on syksyllä 2012 otettu käyttöön kehittämisen työkirjat, joihin dokumentoidaan palautteiden ja arviointien pohjalta nousseet kehittämiskohteet, konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja aikataulu, jolloin tulosten saavuttamista arvioidaan. LAMKtasolla on neljä kehittämisen työkirjaa: 1) Strategisen kehittämisen työkirja 2) Koulutuksen kehittämisen työkirja 3) TKI-kehittämisen työkirja 4) Tukipalveluiden kehittämisen työkirja Lisäksi koulutusalat ja muut yksiköt hyödyntävät kehittämisen työkirjaa oman yksikkönsä toiminnan kehittämisessä. Keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan hallituksessa, johtoryhmissä ja jatkossa myös laatutapaamisten yhteydessä. Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä peruslähtökohtana on, että annettuun palautteeseen reagoidaan. Kehittämisen työkirja on tässä apuna. Saadun palautteen pohjalta tunnistetaan vuosittain kriittiset kehittämiskohteet, joista rakennetaan 1 2 LAMKtason strategista kehittämishanketta. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA Seuranta- ja arviointitieto KEHITTÄMISEN TYÖKIRJAN KÄSITTELY: AJANKOHTA, FOORUMI KEHITTÄMIS- KOHDE KEHITTÄMIS- TOIMENPIDE KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN TOTEUTTAMIS- VASTUU, - AIKATAULU KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN VAIKUTTAVUU- DEN ARVIOINTI: MENETTELY, AJANKOHTA Tähän määritetään kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointimenetelmät ja niiden ajankohdat. TOTEUMA/TULOS Tähän merkitään kehittämisen työkirjan käsittelyn päivämäärät ja foorumit. Tähän määritetään priorisoidut kehittämiskohteet saadun seurantaja arviointitiedon pohjalta. Tähän määritetään kehittämistoimenpiteet kehittämiskohteittain. Tähän määritetään vastuutoimijat ja ajankohdat kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tähän kirjataan tulos kehittämistoimenpiteen vaikuttavuuden seurannan jälkeen. Tarvittaessa määritetään tuloksen pohjalta uudet kehittämiskohteet. KUVA 2. Kehittämisen työkirja -malli 17
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014 Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 1 Sisällys Lahden ammatti korkeakoulun strategia 2020 4 Visio 5 Arvot 6 Toiminta-ajatus 8 Painoalat 10 Profiilit 12 Strategiset linjaukset 14 Strategian toteuttamissuunnitelma
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotLAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Hyväksytty hallituksessa 22.4.2015 1 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää
LisätiedotFUAS pähkinänkuoressa
FUAS pähkinänkuoressa 11/2013 FUAS-liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010-2012) Toimenpideohjelma (2010-2012) FUAS-liittouman perustamissopimus
LisätiedotStrategia April 28, 2015
Strategia 2020 1 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää vision kautta johdetut valinnat ja tavoitteet sekä asemoi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotAmmattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä
Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotAmmattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotFUAS pähkinänkuoressa 5/2014
FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA
ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotTulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti
Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotTKI-STRATEGIA 2013 2016
Lahden ammattikorkeakoulun TKI-STRATEGIA 2013 2016 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan strategiset linjaukset vuosille 2013 2016 sekä lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet Hyväksytty Lahden
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotHYRRÄT hankkeen benchmarking -käynti Lahden amk:iin 22.5.2014
HYRRÄT hankkeen benchmarking -käynti Lahden amk:iin 22.5.2014 Metropolia amk: Mari Heitto, vanhustyö, Kirsti Kehusmaa, palvelujen johtaminen Sirkka Kolehmainen, Hyrrät-hanke, Teija Leminen, Positia Hyvinvointipalvelut
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo
Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,
LisätiedotFUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea
FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %
1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012
LisätiedotMyönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %
1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti , kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti 1.1.2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät Visio Xamk on kansainvälinen korkeakoulu, jonka kampuksena on koko maailma. Olemme
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja
LisätiedotSijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista
Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa
LisätiedotYmpärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista
Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotErikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus
Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain
Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotPyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun
Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle
LisätiedotMatkailun osaamisala Tulossopimus 2014
Liite 5. Matkailun osaamisala Tulossopimus 2014 I Tarkoitus Tällä sopimuksella Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori ja matkailupalveluiden osaamisala sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotXAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu
XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %
1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotYliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016
7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
LisätiedotFUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä
FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä 15.2.2013 Liittoumahallitus 2 Rehtorikollegio Toiminnanjohtaja Sihteeristö Viestintä TKI-OR Koulutusvastuut-OR Ohjaus ja järjestelmät-or Hyvinvoinnin turvaaminen
LisätiedotOsaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia
Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotTAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa
TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
Lisätiedot9. AMMATTIKORKEAKOULUT
9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotSatakunnan vanhusneuvosto
Satakunnan vanhusneuvosto Tuula Rouhiainen-Valo 13.9.2016 Ammattikorkeakoulukoulutus /OKM sivuilta *Ammattikorkeakoulut (AMK), ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden
Lisätiedot