Suurpetojen poikkeusluvat: luontodirektiivi, kansallinen lainsäädäntö, ja vahinkojen ja poikkeuslupien seuranta

Transkriptio

1 Suurpetojen poikkeusluvat: luontodirektiivi, kansallinen lainsäädäntö, ja vahinkojen ja poikkeuslupien seuranta Harri Norberg Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus 1

2 Alustuksen sisältö: 1) luontodirektiivin taustaa + artiklat 12 ja 16 2) kansallinen lainsäädäntö; ML + asetukset 3) vahinkojen ja poikkeuslupien seuranta: Riistavahinkorekisteri uutena työkaluna Suomen riistakeskus 2

3 Luontodirektiivi eli Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta - Tavoitteena yhteisölle tärkeiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso (FCS = Favourable Conservation Status) - Lintu- ja luontodirektiivit ovat yksi keskeisistä EU:n välineistä biodiversiteettistrategian toteuttamisessa - direktiivin ensisijaisena tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset, sivistykselliset ja alueelliset vaatimukset, ja direktiivi edistää yleistä kestävän kehityksen tavoitetta; (direktiivin johdannosta) Suomen riistakeskus 3

4 Luontodirektiivi - Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (artikla 12): lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä - Suojelusta voidaan poiketa (artikla 16): jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole; jos poikkeaminen ei heikennä lajien suojelutasoa; ja jos se täyttää yhden viidestä erityisestä poikkeusperusteesta - Komissio valvoo direktiivin noudattamista; susituomio 2007; nyt epävirallinen vaihe käynnissä salametsästyksestä; vrt. Ruotsi - Komissio laatinut yleisen tulkintaohjeen artiklojen 12 ja 16 soveltamisesta; luo kohtuullisen pohjan joustavalle tulkinnalle; edellyttää kuitenkin hoitosuunnitelmaa ja päätösten perustamista tieteelliseen tietoon - Runsaslukuisten lajien (karhu ja ilves) osalta tilanne helpottunut; hoitosuunnitelma luo perustan, tutkimus arvioi kestävän verotuksen ja näiden pohjalta ministeriö ohjaa ns. kannanhoidollista metsästystä - Erittäin ja äärimmäisen uhanalaisten lajien (susi ja ahma) osalta tilanne vaikeampi: vain vahinkoyksilöiden poistaminen mahdollista Suomen riistakeskus 4

5 Luontodirektiivin liitteet: - yhteisölle tärkeät lajit ja luontotyypit on lueteltu direktiivin liitteissä - jäsenmaat ovat voineet saada liitteisiin poikkeamia = liitteen edellyttämiä suojelutoimia ei tarvitse toteuttaa - poikkeama ei kuitenkaan anna vapautusta direktiivin yleisistä suojelutason tavoitteista tai raportoinnista Luontodirektiivin liite Sisältö Suomessa Suojelukeino Liite I 69 luontotyyppiä Natura alueet Liite II n. 100 lajia * Natura alueet Liite IV n. 80 lajia Tiukan suojelun järjestelmä Liite V 21 lajia / taksonia Hyödyntämisen säätely *) poikkeaman saaneet lajit mukana Suomen riistakeskus 5

6 Suomen suurpedot direktiiviliitteissä: LAJI Liite II Liite IV Liite V ALP BOR ILVES ex X 1 1 KARHU ex X 1 1 SUSI ex X X 1 1 AHMA X 1 1 ex = Suomella poikkeama ALP = alpiininen alue BOR = boreaalinen alue Susi poronhoitoalueella liitteessä V, muun Suomen osalta liitteessä IV Suomen riistakeskus 6

7 Artikla 12 1 Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä: a) kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa; b) näiden lajien tahallinen häiritseminen erityisesti niiden lisääntymis-, jälkeläistenhoito-, talvehtimis- ja muuttoaikana; c) tahallinen munien hävittäminen tai ottaminen luonnosta; d) lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen. 2 Jäsenvaltioiden on kiellettävä näiden lajien luonnosta otettujen yksilöiden hallussapito, kuljetus, kaupan pitäminen tai vaihtaminen ja tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi, lukuun ottamatta niitä yksilöitä, jotka on otettu laillisesti ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa. 3 Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdassa tarkoitettuja kieltoja sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettujen eläinten kaikkiin elämänvaiheisiin. 4 Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön liitteessä IV olevassa a alakohdassa lueteltujen eläinlajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskeva tarkkailujärjestelmä. Jäsenvaltioiden on saatujen tietojen perusteella suoritettava uusia tutkimuksia tai toteutettava tarvittavia suojelutoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tahattomalla pyydystämisellä tai tappamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta kyseisiin lajeihin Suomen riistakeskus 7

8 Artikla 16 1 Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, jäsenvaltiot voivat poiketa 12, 13 ja 14 artiklan ja 15 artiklan a ja b alakohdan säännöksistä: a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyyppien säilyttämiseksi; b) erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta; c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; d) näiden lajien tutkimus- ja koulutus-, uudelleensijoittamis- ja uudelleenistuttamistarkoituksessa ja näiden tarkoitusten kannalta tarvittavien lisääntymistoimenpiteiden vuoksi, mukaan lukien kasvien keinotekoinen lisääminen; e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa. (= KANNANHOIDOLLINEN METSÄSTYS) Suomen riistakeskus 8

9 Artikla 16 2 Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kahden vuoden välein komitean laatiman mallin mukainen kertomus 1 kohdan mukaisesti täytäntöönpannuista poikkeuksista. Komissio antaa lausuntonsa näistä poikkeuksista viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta ja ilmoittaa siitä komitealle. 3 Kertomuksissa on selvitettävä: a) lajit, joita poikkeukset koskevat ja poikkeuksen syy, mukaan lukien vaaran luonne, sekä ilmoittaen tarvittaessa hylätyt vaihtoehtoiset ratkaisut ja käytetyt tieteelliset tiedot; b) eläinlajien pyydystämisessä tai tappamisessa sallitut keinot, välineet tai menetelmät ja syyt niiden käyttämiseen; c) olosuhteet ajan ja paikan suhteen, joissa nämä poikkeukset on myönnetty; d) viranomainen, joka on valtuutettu ilmoittamaan ja tarkastamaan, että vaaditut edellytykset täytetään, ja päättämään, mitä keinoja, välineitä ja menetelmiä voidaan käyttää, millä rajoituksilla ja minkä laitoksen toimesta, sekä ketkä henkilöt ovat vastuussa niiden toimeenpanemisesta; e) käytetyt valvontatoimenpiteet ja saadut tulokset Suomen riistakeskus 9

10 Poikkeuslupien myöntäminen Suomessa Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan, mutta edellyttää hakemusta. Harkinta sidottu ML 41 a :ään ja MMM:n asetuksen suurimpaan sallittuun saalismäärään (vuosittaiset asetukset) ja luontodirektiivin tulkinnasta annettuihin asetuksiin (Vna metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista) ja ohjeisiin (luontodirektiivin tulkintaohje). Suomen riistakeskuksen harkintaa rajoittaa myös yhteisöjen tuomioistuimen Suomelle antaman tuomion C-342/05 (kohta 25), jonka mukaan kyseessä on: a) suppea poikkeusjärjestelmä, b) todistustaakka on päätöksen tekevällä viranomaisella kunkin poikkeuksen osalta, c) jäsenvaltion on taattava, että kaikki suojeltuihin lajeihin kohdistuvat puuttumiset sallitaan vain täsmällisesti ja asianmukaisesti perustelluilla päätöksillä, joissa viitataan luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädettyihin perusteluihin, edellytyksiin ja vaatimuksiin Suomen riistakeskus 10

11 Oikeuskansleri Oikeusasiamies Eduskunta - Päättää lait Kokonaisuus EY:n tuomioistuin Euroopan parlamentti Suomen Metsästäjäliitto Poliisi Raja MH Tulli Valtioneuvosto - Päättää HE:t ja asetukset MMM - Valmistelee HE:t - Päättää asetukset - Ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskus - JHT - Päättää EU:n komissio - Direktiivit - Valvontamenettelyt Rhy:t RKTL - kannanseuranta Maaseutuel. valituslautakunta Luontojärjestöt Metsästäjät Petoyhdysmiehet Jne. Korkein hallintooikeus Suomen riistakeskus 11

12 Lainsäädäntö raamittaa Riistahallintolaki (158/2011) + HE 237/2010 vp + PEVL 48/2010 vp + MmVM 23/2010 vp (Eduskunnassa käytiin tässä yhteydessä värikästä keskustelua myös suurpedoista ) Metsästyslaki (615/1993) Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta (616/1993) Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta (171/2011) Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (169/2011 => 452/2013) Metsästysasetus (666/1993) Suomen riistakeskus 12

13 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla vuonna 2013 Laki metsästyslain muuttamisesta (206/2013) Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (557/2013) Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013) Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen 16 :n muuttamisesta (346/2013) Valtioneuvoston asetus riistavahingoista (309/2013) Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (270/2013) Suomen riistakeskus 13

14 Poikkeusluvat (ML 41 ) Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa 37 ja 38 :n sekä 50 :n 2 momentin mukaisesta rauhoituksesta, kiellosta tai rajoituksesta 41 a 41 c :ssä säädetyin edellytyksin. Suomen riistakeskus voi myös muulloin kuin 37 :n nojalla säädettynä rauhoitusaikana myöntää 41 a :n 1 momentissa, 41 b :n 1 momentissa ja 41 c :ssä säädetyin edellytyksin poikkeusluvan riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen tappamiseen tai pyydystämiseen.

15 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvalle Ns. vahinkoperusteiset poikkeusluvat: Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 :ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen: Alleviivatulla osalla on tuotu luontodirektiivin 16 artiklan sisältö metsästyslakiin; samoin seuraavan dian säädökset Suomen riistakeskus 15

16 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvalle Ns. vahinkoperusteiset poikkeusluvat: 1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi; 2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi; 3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; tai 4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi Suomen riistakeskus 16

17 ML 41 a :n 3 ja 4 momentti Sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää myös tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi. (ns. kannanhoidolliset poikkeusluvat) Edellä 3 momentissa tarkoitettu rauhoituksesta poikkeaminen voidaan järjestää poronhoitoalueella myös maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määritellyn alueellisen kiintiön nojalla. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin kiintiön myöntämisen edellytyksistä ja alueellisen kiintiön nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta. Suomen riistakeskus vastaa alueellisen kiintiön nojalla sallitun rauhoituksesta poikkeamisen seurannasta Suomen riistakeskus 17

18 Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013) Asetus tuli voimaan Asetuksella kumottiin metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annettu valtioneuvoston asetus (169/2011). Riistakeskuksen on selvitettävä tarvittaessa viranomaisten, julkisia hallintotehtäviä hoitavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tiedot, jotka liittyvät poikkeusluvan hakuperusteeseen (aiemmin aina: kunta, poliisi ja metsäkeskus) Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa poronhoitoalueella jo lukien (aiemmin 1.12.) 5 : ahman, ilveksen, karhun, saukon tai suden tappamista koskeva poikkeuslupa on voimassa enintään 21 vuorokautta (aiemmin: enintään 14 vuorokautta) Suomen riistakeskus 18

19 Poikkeamisen edellytysten arviointi (2 ) (ns. vahinkoperusteiset poikkeusluvat) Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 a :n 1 momentin 1 3 kohdassa, 41 b :n 1 momentin 1 4 kohdassa ja 41 c :n 1 3 kohdassa ja 41 d :ssä säädettyjä poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä: 1) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin kanta tai kannan tila haetulla poikkeuslupa-alueella, maakunnassa sekä koko valtakunnassa; (<= perustuvat pääosin RKTL:n lausuntoihin) 2) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin yksilön käyttäytyminen haetulla poikkeuslupa-alueella; 3) tarvittaessa viranomaisten, julkisia hallintotehtäviä hoitavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tiedot, jotka liittyvät poikkeusluvan hakuperusteeseen; ja 4) toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa Suomen riistakeskus 19

20 Riistaeläintä koskevan poikkeusluvan myöntäminen ja lupamääräykset (4 ) Poikkeuslupa myönnetään vain sille rajatulle alueelle, jolla metsästyslain 41 a 41 d :ssä säädetyt poikkeusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Metsästyslain 41 a :n 3 momentin mukaisia poikkeuslupia (ns. kannanhoidolliset poikkeusluvat) tulee myöntää vain lajin vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen. Koskee tällä hetkellä vain karhua ja ilvestä Suomen riistakeskus 20

21 MMM asetukset Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvalla sallittavasta ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna (559/2013) Suurin sallittu saalismäärä 589 ilvestä, joista poronhoitoalueella enintään 40 ilvestä Ei erillistä kiintiötä vahinkoperusteisille poikkeusluville Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna (549/2013) Suurin sallittu saalismäärä Suomessa 132 karhua Kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvin Vakiintuneen kannan hoitoalue yhteensä enintään 45 yksilöä Levittäytymisvyöhyke yhteensä enintään 36 yksilöä Kehittyvän kannan hoitoalue yhteensä enintään 9 yksilöä Kiintiömetsästys Itäisellä poronhoitoalueella enintään 30 yksilöä ja läntisellä poronhoitoalueella enintään 12 yksilöä Ei erillistä kiintiötä vahinkoperusteisille poikkeusluville Suomen riistakeskus 21

22 Tulossopimus Riistakeskus ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset ylläpitää ja kehittää luontodirektiivin 12 artiklan edellyttämää seurantajärjestelmää EU:n luontodirektiivin IV liitteeseen kuuluvien riistaeläinlajien tahattomasti pyydystettyjen ja tapettujen yksilöiden määrästä huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkoalttiille alueille ja erityistä vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin aktiivisin toimenpitein pyrkiä vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista Suomen riistakeskus 22

23 Tulossopimus Suurpetokantoja hoidetaan vahvistettujen lajikohtaisten hoitosuunnitelmien mukaisesti. HUOM: Suurpetoja koskevat poikkeusluvat ovat kaikkien saatavilla ja nähtävissä: Suomen riistakeskus 23

24 Riistavahinkorekisteri Vahingot ja kohdennetut poikkeukset sekä muut toimenpiteet: kokonaisuuden arviointi Havainnot Vahingot Kiintiöt Myönnetyt Saalis Muut kuolleet Tärkeä työkalu Kehitys jatkuu Suomen riistakeskus 24

25 Susivahingot ja -saalis Porovahingot 2011 (löydetyt / korvatut): Saalis mv : Suomen riistakeskus 25

26 Susivahingot ja -saalis Porovahingot 2012 (löydetyt / korvatut): Saalis mv : Suomen riistakeskus 26

27 Susivahingot ja -saalis Porovahingot 2013 (löydetyt): Metsästysvuonna maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa suden suurimmasta saalismäärästä ei asetettu erillistä kiintiötä poronhoitoalueella, jolloin vahinkoa aiheuttavien susien osalta voitiin reagoida asiaan nopeammin => vuoden 2013 aikana vahingot pienemmät. Vahinkojen ilmeneminen ja susien esiintyminen poronhoitoalueella tarkentuu yleensä vasta kun lumi on maassa, jolloin niin susien jäljet kuin niiden aiheuttamat vahingot löytyvät helpommin Suomen riistakeskus 27

28 Karhun tappamat porot (löydetty ja korvattu; n=rvr/tike rap.) 2010 (n=562/579) 2011 (n=591/594) 2012 (n=567/591) Suomen riistakeskus 28

29 Ahmahavainnot 2012 (kirjattu Tassuun): * yhteensä 2007 havaintoa * 20 pentuehavaintoa (alla) Suomen riistakeskus 29 Lähde: MMM/Riistavahinkorekisteri

30 Ahmahavainnot 2013 (kirjattu Tassuun ): * yhteensä 1524 havaintoa * 12 pentuehavaintoa (alla) Suomen riistakeskus 30 Lähde: MMM/Riistavahinkorekisteri

31 Ahman tappamat porot (löydetty ja korvattu) 2010 (n = 1 348) 2011 (n = 1 256) 2012 (n = 2 802) Ahma 2010: Ahma 2011: Ahma 2012: Kaikki Kittilän ahmavahingot näyttävät kohdentuneen Kittilän kunnantalolle Samoin osa Sodankylän ahmavahingoista.) Suomen riistakeskus 31

32 Kiitos! Suomen riistakeskus 32