Yhteistyöllä Kainuun parhaaksi

Transkriptio

1 Yhteistyöllä Kainuun parhaaksi SELVITYS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON LIIKUNTATEKNOLOGIAN YKSIKÖN ALUEVAIKUTTAVUUDESTA KAINUUSSA Toivo Takala Jyväskylän yliopisto 2021

2 Painopaikka Jyväskylän yliopistopaino Kansikuva: Teknologiapuisto Snowpolis ja Vuokatin urheiluopisto ympäristöineen

3 Saatteeksi Kevättalvella 2002 Jyväskylän yliopiston silloinen rehtori Aino Sallinen soitti minulle virka-autostaan. Hän oli matkalla Vuokattiin yhdessä biomekaniikan professorin Paavo Komin kanssa. Rehtori kehotti minua miettimään, millaisia mahdollisuuksia olisi laajentaa yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, erityisesti liikuntateknologian, alueellista toimintakenttää Vuokattiin ja koko Kainuuseen. Erityisesti rehtoria kiinnostivat koulutus- ja tutkimustoiminnan rahoitusmahdollisuudet alueella. Koska koordinoin tuolloin koko yliopiston EU-rakennerahastotoimintaa, minun oli helppo kertoa rehtorille EU-aluerahoitusvaihtoehdoista, joilla voitaisiin päästä alkuun. Alkuun päästiinkin pikaisesti. Jo kesäkuussa 2002 allekirjoitettiin Vuokatissa Snowpolis-esisopimus Jyväskylän, Oulun ja Kuopion yliopistojen sekä Sotkamon kunnan kesken. Rahoituksen varmistuttua liikuntateknologian maisterikoulutus- ja tutkimushanke alkoi Vuokatissa tammikuussa 2004 ja tohtorikoulutus pian tämän jälkeen. Professori Komin lisäksi yksikön toimintaa tiedekunnan puolelta käynnistivät ja kehittivät professorit Janne Avela ja Vesa Linnamo, joka on ollut yksikön johdossa sen koko olemassaolon ajan. Avela on edustanut ja edustaa edelleen tiedekuntaa yksikön toimintaan liittyvissä erilaisissa ohjaus-, strategia- ja johtoryhmissä. Menneet vuodet ovat olleet vaiheikkaat ja työntäyteiset. Lähes parinkymmenen vuoden verkostoitumis- ja kehitystyön jälkeen voidaan puhua jo Kainuun osaamiskeskittymästä, jossa liikuntateknologian yksiköllä on merkittävä roolinsa. Viime talven mittaan keskustelin toistuvasti professori Linnamon kanssa tarpeesta selvittää johtamansa yksikön alueellista vaikuttavuutta. Tunnistimme tarpeen ja sen, että oma näkemyksemme yksikön toiminnan merkityksestä on väkisinkin subjektiivinen. Katsoimme, että tarvitaan tietoa myös yksikön yhteistyöverkoston käsityksistä, kokemuksista ja kehittämisehdotuksista. Lupauduin kartoitustyön tekijäksi ja esittelin idean huhtikuussa liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaanille professori Ari Heinoselle, jolta sain tuen työn toteuttamiselle. Selvitys on nyt valmis, samoin olen minä kommenteille ja kritiikille. Jyväskylässä elokuussa 2021 Toivo Takala

4 Tiivistelmä Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö perustettiin Vuokattiin lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Alkuvuosina yksikön toiminnot rahoitettiin valtaosin EU:n rakennerahastojen ja Sotkamon kunnan merkittävällä tuella. Sittemmin toiminnan rahoituspohja laajentui yksikön toimintakentän ja yhteistyöverkoston kehittyessä. Tällä hetkellä yksikön vuotuinen rahoitusvolyymi on noin euroa. Yksikön vaikuttavuutta toiminta-alueellaan ei ole aiemmin selvitetty. Nyt selvityksen tekeminen nähtiin tarpeelliseksi yksikön toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tässä julkaisussa raportoidaan yksikön vaikuttavuudesta Kainuussa keskittyen sen vaikutuksiin maakunnan elinvoimaisuuteen. Selvityksen pääkysymys oli: Millaisia käsityksiä ja kokemuksia kohderyhmien edustajilla on Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian Vuokatti-yksikön vaikuttavuudesta Kainuun maakunnassa? Aineisto kerättiin kyselyllä sähköistä Webropol-työkalua käyttäen. Kysely sisälsi sekä valmiit vastausvaihtoehdot sisältäviä että avoimia kysymyksiä. Kysely tehtiin touko-kesäkuussa 2021 ja kohdennettiin liikuntateknologian yksikön tärkeimmille yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja rahoittajille Kainuussa (34 henkilöä 19:stä eri organisaatiosta). Vastauksia saatiin yhteensä 14. Kysely oli anonyymi, joten vastaukset ja vastaajat eivät ole yhdistettävissä. Vastauksia tarkasteltiin ja analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Kyselyn tulokset osoittivat, että vastanneiden käsitykset ja kokemukset yksikön vaikuttavuudesta olivat hyvin myönteiset. Tämä ilmeni niin vaihtoehtokysymysten kuin avointen kysymystenkin vastauksissa. Vastaajista lähes kaikki (13/14) olivat sitä mieltä, että yksikkö on edistänyt alueen elinvoimaisuutta melko tai erittäin hyvin. Huomiota kiinnitettiin etenkin yksikön myönteisiin vaikutuksiin alueen yleiseen imagoon, liikuntamatkailuun, kansainväistymiseen, yritystoimintaan, työpaikkoihin, osaamistasoon sekä huippu-urheilututkimukseen. Lähivuosien uhkakuvista selvityksessä korostui toiminnan rahoitus ja erityisesti sen lyhytjännitteisyys. Yksikön tulevaisuuden kannalta huolenaiheina joissakin vastauksissa mainittiin myös henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys. Yksikön kehittämiskohteina vastauksissa mainittiin koulutustoiminnan vahvistaminen, yritysyhteistyön laajentaminen, jatkuva panostaminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä tiedotuksen ja viestinnän systemaattinen lisääminen.

5 Summary The Sports Technology Unit of the University of Jyväskylä was established in Vuokatti nearly twenty years ago. During the first years, the Unit s operations were funded mostly by EU Structural Funds and major municipal sponsorship by Sotkamo. Since then, the funding base for the Unit s activities has expanded along with the Unit s growing field of operation and cooperation network. At present, the Unit s annual funding is approximately in the range of 800,000 1 million euros. The Unit s regional impact has not been surveyed earlier. Now such a survey was seen necessary in view of the further development of the Unit s operation. This report deals with the Unit s significance in Kainuu, focusing on its effects on the vitality of the region. The main research question of this survey was: What kinds of views and experiences do the target group representatives have regarding the Unit s impact in the Kainuu region? The data were collected by means of an electronic Webropol questionnaire. The questionnaire included both items with given response options and open-ended questions. The survey was conducted in May-June 2021 and it was targeted to the Unit s most important cooperation partners, stakeholders and funders in Kainuu (34 persons from 19 different organisations). Altogether 14 persons answered the questionnaire. The survey was anonymous and thus the responses could not be associated with individual respondents. The responses were examined and analysed both quantitatively and qualitatively. The results showed that the respondents views and experiences of the Unit s impact were highly positive. This became evident through their responses for the multiplechoice items and open-ended questions alike. Nearly all respondents (13/14) considered that the Unit has promoted regional vitality fairly or very well. Attention was paid especially to the Unit s positive effects on the region s general image, sport tourism, internationalisation, corporate activities, jobs, level of expertise, and research of top-level sports. As regards threats for the coming years, the survey highlighted concerns for operational funding and especially for its short-term nature. As further concerns for the Unit s future, some responses also mentioned the supply and permanence of personnel. As regards development targets for the Unit, the respondents mentioned strengthening of educational activities, broadening of corporate cooperation, continuous investment in research, development and innovation activities as well as systematic increase of information and communication.

6 Sisällys Johdanto... 5 Lähtökohdat... 6 Selvityksen tavoite ja tehtävä... 6 Aineistonkeruumenetelmä ja aikataulu... 7 Kyselyn kohdeorganisaatiot ja yhteisöt... 8 Kyselyn kysymykset... 8 Saadun aineiston analyysi... 9 Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet LIITTEET... 14

7 Johdanto Yliopistojen perustehtävien, tutkimuksen ja siihen pohjautuvan opetuksen, lisäksi yliopistoilla on ns. kolmas tehtävä. Yliopistolaki määrittelee tuon tehtävän näin: Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustoiminnan ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Yliopistolaki, 2 ). Jyväskylän yliopiston pääkampus sijaitsee Jyväskylässä. Alueellisia yksiköitä yliopistolla on Kokkolassa (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius), sekä Vuokatissa, jossa toimii liikuntatieteellisen tiedekunnan alainen liikuntateknologian yksikkö. Vuokatin yksikön kautta Jyväskylän yliopisto on osa Kajaanin yliopistokeskusta. Nämä kaksi yksikköä laajentavat yliopiston alueellista läsnäoloa ja vaikuttavuutta konkreettisesti yliopiston kotimaakunnan Keski-Suomen ulkopuolelle. Korkeakoulujen arviointikeskus arvioi Suomen yliopistokeskukset vuonna 2008 (Helander ym. 2009). Tuolloin arviointikohteina olivat mm. yliopistokeskusten tutkimus, koulutus ja kehittämistyö sekä alueellinen vaikuttavuus. Arviointiryhmä vieraili Kajaanissa Tämän jälkeen vastaavan tyyppisiä selvityksiä tai arviointeja ei ole tehty ainakaan Kainuussa. Jyväskylän yliopisto on ollut osa Kainuun maakunnan osaamiskeskittymää jo lähes kaksikymmentä vuotta. Tietoa osaamiskeskittymän muiden toimijoiden käsityksistä liikuntateknologian Vuokatti-yksikön merkityksestä alueelle ei ole systemaattisesti kerätty koskaan. Yksikön toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi selvitystyö on nähty tarpeelliseksi. Tässä raportissa on kaksi toisiinsa nivoutuvaa osaa: varsinainen selvitysraportti sekä liiteosio (sivut 14-20). Liitteissä esitellään kiteytetyt koosteet liikuntateknologian yksikön käytännön toiminnoista ja niiden tuloksista. Liitteiden otsikot ovat: 1. Rahoitus ja hankkeet, 2. Koulutus, 3. Tutkimus ja innovaatiot, 4. Kansainvälinen yhteistyö ja 5. Medianäkyvyys. Sivu 5

8 Selvityksen lähtökohdat Snowpolis-esisopimus Jyväskylän, Oulun ja Kuopion yliopistojen sekä Sotkamon kunnan välillä allekirjoitettiin Vuokatissa kesäkuussa Sopimuksen mukaan osapuolet päättivät mm. kartoittaa mahdollisuuksia sijoittaa Snowpolis-ympäristöön seuraavan sukupolven tutkimusohjelmia, joissa pyritään hankkeiden ja ohjelmien ympärille keräämään poikkitieteellistä osaamista sekä yrityksistä että muista yliopistoista. Sopimus loi pohjan alueelliselle verkostoyhteistyölle ja Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön perustamiselle. Liikuntateknologian koulutus- ja tutkimustoiminta Vuokatissa alkoi vuoden 2004 alussa ensimmäisten maisteriopiskelijoitten sisäänotolla. Tohtorikoulutus aloitettiin parin vuoden kuluttua tästä. Ensimmäinen maisteri valmistui 2006 ja tohtori Tähän mennessä (8/2021) maistereita on valmistunut 87 ja tohtoreita 6. Samaan aikaan yksikön ensimmäisten opiskelijoitten sisäänottoprosessin kanssa aloitti toimintansa Kajaanin yliopistokeskus, jonka osa Jyväskylän yliopisto on ollut alusta alkaen liikuntateknologian yksikkönsä kautta kumppaneinaan Oulun, Itä- Suomen ja Lapin yliopistot. Yksi merkittävä etappi verkostoitumisessa oli CEMIS-yhteistyön alkaminen vuonna CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja CSC:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Liikuntateknologian yksikön toimintaa rahoitettiin ensimmäisten vuosien ajan valtaosin EU-rakennerahastorahoituksella ja Sotkamon kunnan merkittävällä tuella (esimerkiksi liikuntateknologian lahjoitusprofessuuri ). Vuodesta 2010 alkaen Jyväskylän yliopisto ja Sotkamon kunta ovat rahoittaneet sopimuspohjaisesti yksikön tutkintokoulutuksen. Rahoitus koulutukselle on osapuolten kesken sovittu kerrallaan 5-vuotisiksi määräajoiksi. Nykyinen sopimus kattaa vuodet Suurin osa yksikön rahoituksesta saadaan edelleen erilaisista hankkeista, joista valtaosa on verkostokumppaneiden kanssa yhteisiä. Yksikön kokonaisrahoitus vuositasolla on noin euroa. Selvityksen tavoite ja tehtävä Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa liikuntateknologian toiminnan vaikutuksista Kainuun maakunnan elinvoimaisuuteen. Tässä yhteydessä elinvoimaisuuskäsitteellä tarkoitettiin lähinnä aluetaloutta, kansainvälistymistä, matkailua ja muita relevantteja alueellisia vetovoimatekijöitä. Sivu 6

9 Selvitys kohdennettiin merkittävimmille Jyväskylän yliopiston Kainuun alueen yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja rahoittajille. Koska yliopiston toimintaalue on yksittäistä maakuntaa laajempi, ja liikuntateknologian yksikön tutkimustoiminta on keskittynyt erityisesti talviurheiluun, selvityksen kohdejoukossa olivat myös Kihu (Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus), Olympiakomitea ja kansallisia lajiliittoja, joilla kaikilla on huomattava rooli yksikön toiminnassa Kainuussa. Lista kyselyn kohdejoukosta on kohdassa Kyselyn kohdeorganisaatiot ja yhteisöt. Selvitettävä pääkysymys oli: Millaisia käsityksiä ja kokemuksia kohderyhmien edustajilla on Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian Vuokatti-yksikön vaikuttavuudesta Kainuun maakunnassa? Aineistonkeruumenetelmä ja aikataulu Aineisto kerättiin kyselyllä sähköistä Webropol-työkalua käyttäen. Kysely oli anonyymi, joten vastaukset ja vastaajat eivät ole yhdistettävissä, eikä täten henkilörekisteriä syntynyt. Selvitysmetodina hyödynnettiin perinteistä SWOT-analyysiä. Se on varsin yleisesti käytetty väline analysoitaessa organisaatioiden tai yksiköiden toimintakykyä ja ympäristöä. SWOT-analyysin kohteena voi olla esimerkiksi jonkin yrityksen toiminto, organisaatio kokonaisuudessaan tai tuotteen tai palvelun asema ja kilpailukyky. Tässä tapauksessa tarkasteltiin Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön toimintaa Kainuussa ja kartoitettiin yksikön nykyisiä vahvuuksia ja ongelmia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. SWOT-analyysin tulosten lisäksi raportin liiteosiossa on esitetty mm. seuraavat numeeriset yksikköä koskevat mittarit: tutkinnot, kokonaisrahoitus (eriteltyinä yliopiston perusrahoitus ja hankerahoitus), kansainvälisyys (kongressit, symposiumit ja seminaarit Kainuussa, kv. artikkelit ja muut julkaisut). Liiteosio on oleellinen osa tätä raporttia. Webropol-kysely lähetettiin yhteensä 34 henkilölle, jotka edustivat 19 eri organisaatiota ja yhteisöä, joista kussakin oli kohdehenkilöitä vaihtelevasti 1-4. Muistutuskysely lähetettiin ja toinen muistutuskysely Vastauksia tuli yhteensä 14 kappaletta, vastausprosentti oli 41. Sivu 7

10 Kyselyn kohdeorganisaatiot ja yhteisöt Seuraavassa on lista kyselyn saaneista kohdeorganisaatioista ja yhteisöistä. Sulkeissa on kunkin kohteen sähköpostitse lähestyttyjen henkilöiden lukumäärä. Kainuun liitto (3) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (2) Kajaanin kaupunki (4) Sotkamon kunta (4) Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahasto (1) Vuokatin urheiluopisto (2) Kajaanin yliopistokeskus (2) Kajaanin ammattikorkeakoulu (1) Centre for Measurement and Information Systems: CEMIS (1) Vuokatti-Ruka urheiluakatemia (2) Kainuun prikaati, urheilukoulu (1) Olympiakomitea (2) Kihu (1) Hiihtoliitto (2) Ampumahiihtoliitto (2) CSC - Tieteen tietotekniikan keskus (1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (1) CSE Entertainment (1) Vuokatin Työterveys Oy/Medika Oy (1) Kyselyn kysymykset Kysymyksiä oli kahdenlaisia: sellaisia, joissa oli valmiit vaihtoehdot ja toisaalta avoimia. Vastausohjeeksi avoimiin kysymyksiin annettiin: Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin tarkastellen kysyttyjä asioita omasta näkökulmastanne. Voitte kirjoittaa vapaamuotoisesti, mutta mainitkaa kussakin kohdassa mielellään 1-3 konkreettista esimerkkiä tai ehdotusta. Sivu 8

11 Kysymykset: Miten Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö (myöhemmin ("yksikkö") on onnistunut mielestäsi edistämään elinvoimaisuutta Kainuussa? Valitse vaihtoehdoista käsitystäsi parhaiten vastaava vaihtoehto. Millaisia mahdollisia ongelmia on ollut yksikön toiminnassa? Miten yksikön vaikuttavuutta Kainuussa voi vahvistaa? Millaisia uhkia näette toiminnan jatkuvuudelle tulevaisuudessa? Mitä muuta haluatte yksikön toiminnasta kertoa? Saadun aineiston analyysi Yleisesti voi todeta, että kerätyn aineiston perusteella vastanneiden käsitykset ja kokemukset yksikön vaikuttavuudesta olivat hyvin myönteiset. Tämä ilmeni sekä vaihtoehtokysymysten että avointen kysymysten vastauksissa, joita tarkastellaan seuraavassa kysymyksittäin. Avokysymysten vastaukset on teemoitettu ja sulkeisiin on poimittu esimerkkejä vastauksista. Kysymys 1: Miten yksikkö on edistänyt Kainuun elinvoimaisuutta? Vastaajia oli 14, joista 13 oli sitä mieltä, että yksikkö on edistänyt melko tai erittäin hyvin Kainuun yleistä elinvoimaisuutta. Tusinan mielestä näin oli käynyt myös omalla toimialalla. Vastaukset: 1 = Erittäin huonosti 2 = Melko huonosti 3 = Ei huonosti eikä hyvin 4 = Melk0 hyvin 5 = Erittäin hyvin 6 = En osaa sanoa Yleisesti alueella 0,0% 0,0% 7,2% 35,7% 57,1% 0,0% Edustamallasi toimialalla 0,0% 7,1% 0,0% 42,9% 42,9% 7,1% Sivu 9

12 Oheista kysymystä täydentävissä avovastauksissa korostettiin yksikön merkitystä seuraavissa asioissa: Yleinen imagohyöty alueelle ( Kainuun ja Sotkamo/Vuokatin tunnettuus on kasvanut ) Vaikutukset yritystoimintaan ja työpaikkoihin ( työpaikkoja on syntynyt lisää, syntynyt uusia yrityksiä, yksikkö tarjoaa myös mielenkiintoisia työtehtäviä tämän alan osaajille ) Alueen osaamistason nousu ( Maisterikoulutus ja väitöskirjat ovat tuoneet merkittävästi uutta osaamista alueelle, Huippu-urheilijoille suunnattu liikuntateknologian opintopolku ) Yhteistyön voima ( Yhteistyössä muiden tahojen kanssa on saatu aikaan urheilun kannalta entistä vetovoimaisempi ympäristö -> lisää resursseja, lisää työtä ja tekijöitä, lisää urheilijoita ympäristöön, Yhteistyö keskeinen sana ) Yksikön huippu-urheilututkimus tuonut tieteellistä pohjaa, osaamista ja uskottavuutta ja auttanut Vuokattia kehittymään yhdeksi valtakunnan huippu-urheilun harjoituskeskukseksi ( kv. asiakkaille on myös pystytty tarjoamaan testauspalveluja parantuneen laitekannan ja lisääntyneen osaamisen ansiosta, yhteishankkeilla alueelle on saatu aikaiseksi mm. korkeatasoinen uusi testauslaboratorio ja tutkimusvälineistöä, joilla on pystytty edesauttamaan mm. suomalaista huippu-urheilua ) Erityisesti liikuntamatkailuun liittyvän alueellisen vetovoiman kasvaminen ( Laadukas huippu-urheilun olosuhteiden, tutkimuksen ja tuotekehityksen kehittäminen on tuonut alueelle konkreettista hyötyä, kuten matkailuyöpymisiä ) Kansainvälistyminen ( Yliopiston ansiosta Vuokattiin on saatu enemmän kv. vieraita ja urheilijatiimejä, Kilpailu- ja valmennustoiminta on tuonut kansallista ja kansainvälistä värikkyyttä ja aktiivisuutta alueelle ) Vaikutukset yleisesti alueen urheilupalveluliiketoimintaan ( Huippututkimuksen vanavedessä alueella on monia muita urheilupalveluja, jotka eivät välttämättä suoraan tukeudu yliopistolliseen tutkimukseen, mutta hyötyvät yhteistyöstä, maineesta tai jostain muusta yhdistävästä tekijästä. ) Kysymys 2: Mahdolliset yksikön toiminnasta aiheutuneet ongelmat? Vastanneista 14:stä 13 vastasi, ettei yksikön toiminnasta ole aiheutunut ongelmia. Yksi ei osannut sanoa. Vastaukset voit tulkita tältä osin yksiselitteisesti: yksikön toiminnasta ei vastaajien mielestä ole koitunut ongelmia toiminta-alueella, tai niitä ei ole ainakaan havaittu. Sivu 10

13 Kysymys 3: Miten vahvistaa yksikön toimintaa? Tähän kysymykseen pyydettiin avovastauksia. Niitä kertyi 12. Ohessa ovat tärkeimmät asiat teemoitettuina. Koulutustoiminnan vahvistaminen ( Yhteistyö eri yliopistojen / ammattikorkeakoulujen kanssa opintojen kehittämisestä, etäopinnot luo mahdollisuuksia paljon ja etenkin olosuhdelajien urheilijoille, Opintopolku toiselta asteelta maisterintutkintoon ) Yritysyhteistyön lisääminen ( vielä aktiivisempi yritysyhteistyö voisi lisätä vaikuttavuutta uusia yrityksiä tarvitaan lisää alueelle, jotta hankkeista saadaan isompia ja vaikuttavampia ja jotta hankkeiden tulokset jäisivät elämään tuotteina ja palveluina, ja tuovat veroeuroja alueelle ) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan monipuolistaminen ( Laajentaa testausta ja valmennusta enemmän myös kilpaurheilun ulkopuolelle. Luoda uutta liiketoimintaa sen ja hyvinvointimatkailun ympärille. ) Tiedotuksen ja viestinnän systemaattinen vahvistaminen ( Tiedotuksen lisääminen verkostoihin ja julkisuuteen... Webinaarit, some ja muut uudet kanavat kannattaa hyödyntää yksikön toiminnan viestinnässä Kysymys 4: Yksikön toimintaan kohdistuvat uhat seuraavan viiden vuoden aikana? Vastaajista yhdeksän ei tunnistanut yksikön toimintaan kohdistuvan uhkia lähivuosina, viiden mukaan taas niitä oli. Uhkakuvista ylitse muiden kohosi yksikön toiminnan rahoitus ja erityisesti sen lyhytjännitteisyys ( Lisää perusrahoitusta, ei voi olla niin vahvasti hankerahoituksen varassa Perusrahoitus toimintaan olisi saatava riittäväksi, EU rahoitusta on alueelle tulossa huimia määriä, mutta niissä on oltava myös omarahoitusta ). Huolissaan oltiin myös siitä, miten yksiön henkilökunta saadaan pysymään ja uutta väkeä rekrytoitua yksikköön ( veto- ja pitovoima ). Vastauksissa nousi esille myös se, että hiihtolajeihinkin liittyvä huippu-urheilututkimus on kansainvälisesti hyvin kilpailtua, ja siihen paneudutaan myös eiperinteisissä talviurheilumaissa (esim. Turkki). Vaikka Vuokatissa tehty työ sai kiitosta, alueella tarvitaan jatkuvaa innovaatiotyötä ja panostusta TKI-toimintaan, jotta kovenevassa kilpailussa pärjättäisiin myös jatkossa. Sivu 11

14 Kysymys 5: Mitä muuta haluat kertoa yksikön toiminnasta Kainuussa? Tämä kysymys poiki runsaasti vastauksia, joista useissa sivuttiin jo aiemmissa vastausosioissa kerrottua. Yleissävy tämän päätöskysymyksen vastauksissa oli yksikön kannalta hyvin myönteinen ja kannustava ( erinomaista työtä, iso kiitos erittäin tärkeä yksikkö Kainuun vetovoiman kannalta upeaa että meillä on tällainen yksikkö hyvä Jyväskylän yliopisto! ). Yhteenveto ja johtopäätökset Emoyliopistojen alueelliset yksiköt organisoituivat Suomessa vuodesta 2004 alkaen kuudeksi yliopistokeskukseksi. Tämä on johtanut Kainuussa laajempaankin verkostoitumiskehitykseen (esim. CEMIS), jossa prosessissa Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö on ollut alusta saakka mukana aktiivisena toimijana Vuokatissa sijaitsevasta tukikohdastaan käsin. Ilman toimivaa verkostoa resursseiltaan rajallisten yliopistollisten ja muittenkin yksiköitten on haasteellista menestyä. Vuokatissa tässä on kaikesta päätellen onnistuttu. Vuonna 2019 Vuokatin yhteistyöverkosto sai kansainvälistä huomiota. Se nimettiin hyväksi eurooppalaiseksi käytänteeksi ( good practice ). Arvion teki EU:n laajuinen Interreg Europe -ohjelma. Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa liikuntateknologian yksikön tärkeimpien alueellisten yhteistyötahojen käsityksiä ja kokemuksia yksikön vaikuttavuudesta Kainuun maakunnan elinvoimaisuuteen. Selvityksellä saadut tulokset vahvistavat omalta osaltaan yhteistyöverkoston saaman kansainvälisen tunnustuksen. Saatujen vastausten perusteella liikuntateknologian yksikön voi katsoa olevan keskeinen toimija verkostossaan ja kumppaneidensa hyvin korkealle arvostama. Erityisiksi yksikön ansioiksi katsottiin sen vaikutukset alueen imagoon ja vetovoimaan, osaamistasoon, yritystoimintaan, TKI-toimintaan ja varsinkin huippu-urheilututkimukseen. Yksikön olemassaolon jatkuvuus on viime kädessä taloudellisten resurssien varassa. Tätä seikkaa koskevat yhteistyökumppanien huolet korostuivat selvityksessä. Yksikön koko tähänastisen elinkaaren aikana toiminta on ollut hankerahoitusvetoista 85%:sti (Liite 1). Vaikka Jyväskylän yliopiston suuntaama perusresursointi liikuntateknologian yksikölleen on viime vuosina lisääntynyt kattaen tällä hetkellä kokonaisrahoituksesta noin kolmanneksen, rahoituksessa tulisi pyrkiä pitkäjännitteisyyteen. Tämä hyödyttäisi etenkin osaavan henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä sekä toiminnan suunnittelua ja jatkuvaa kehittämistä. Sivu 12

15 Yhdeksi keskeisistä kehittämiskohteista on syytä nostaa yksikön toiminnasta viestiminen. Tähän seikkaan puututtiin useassa vastauksessa. Läpinäkyvyyttä ( mitä on menossa ja tulossa ) peräänkuulutettiin. Vaikka yksiköstä ja sen toiminnan tuloksista onkin uutisoitu eri medioissa viime vuosina yhä enemmän (Liite 5), työsarkaa viestintäpuolella yhä on. Konkreettisena ehdotuksena esitettiin alueen uusille kuntapäättäjille esittäytymistä sekä webinaarien, somekanavien ja muiden uusien väylien hyödyntämistä. Viestinnän kehittämistyössä yksikön kannattaa tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä yliopiston viestintäpalvelujen ja myös muiden ammattilaisten kanssa. Viestintäsuunnitelman tekeminen yksikölle saattaisi olla ensi alkuun sellainen mielekäs ja konkreettinen projekti, jonka toteuttamisessa voisi hyödyntää tarjolla olevaa etevää ammattiapua. Liikuntateknologian yksikön toiminnan osuvuutta ja vaikuttavuutta on syytä vastaisuudessa selvittää säännöllisesti, esimerkiksi viiden vuoden välein. Selvitysmetodina voisi olla tässä käytetty SWOT-pohjainen lähestymistapa tai jokin muu tarkoituksenmukaiseksi katsottava menetelmä. Pääasia on saada säännöllisesti tutkittua tietoa yksikön kehittämistyön pohjaksi. Lähteet Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen, K. (2009) Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi. + Korkea-koulujen arviointineuvoston julkaisuja 1. Tampere. Yliopistolaki ( /558) Sivu 13

16 LIITTEET Liite 1: Rahoitus ja hankkeet Ohessa on listattuna sekä yksikön itsensä hankkima että sille allokoitu rahoitus vuodesta 2004 alkaen hanke- ja rahoittajakohtaisesti. Kyseessä ovat hankkeiden kokonaisbudjetit, jotka sisältävät myös omarahoitukset. Listaukseen sisältyy myös sellainen tulevaisuuden rahoitus, josta on jo olemassa joko sopimus tai rahoituspäätös. Näistä tutkintokoulutusrahoitus yltää sopimuspohjaisesti vuoden 2023 loppuun. Hankerahoituksella tarkoitetaan tässä kaikkea muuta kuin Jyväskylän yliopistolta tullutta erillistä, tiettyyn tarkoitukseen korvamerkittyä resursointia. Hankerahoituksen osuus yksikön kokonaisrahoituksesta on sen koko toiminta-aikana ollut noin 85 %. Vuoteen 2010 saakka yksikkö toimi täysin hankerahoituksen varassa rahoittajinaan lähinnä ESR, EAKR ja Sotkamon kunta. Tuon jälkeen yliopisto on osallistunut enenevästi yksikön resursointiin tukien osaltaan etenkin sen tarjoamaa tutkintokoulutusta. Euroa Rahoituksen kohde ja kesto (sulkeissa rahoittavat tahot) Maisteri- ja tohtorikoulutus (ESR, EAKR, Sotkamon kunta, Jyväskylän yliopisto) Liikuntateknologian professuuri (Sotkamon kunta) Tekes-hankkeet 5kpl OKM-hankkeet 2 kpl CEMIS-rahoitus (Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto, ESR, EAKR, OKM) Active life and work -hanke (Kainuun ELY-keskus, ESR) Liikuntaosaaminen vientituotteeksi (Kainuun ELY-keskus, ESR) Tutkintokoulutus (Jyväskylän yliopisto) Tutkintokoulutus (Sotkamon kunta) Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiahanke (Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan liitot) Ampumahiihtohanke (Kainuun liitto, EAKR) Sivu 14

17 Summattuina muut yksittäiset pienemmät rahoitukset Nuorten akatemiaurheilijoiden seuranta ja kehittäminen (Amerin kulttuurisäätiö) Yleistuki toiminnalle, mm. tilakustannukset ja toimistosihteerin palkka, (Jyväskylän yliopisto/tiedekunta) Toimintaympäristön parantaminen (OKM, Vuokatti Sport) CEMIS-yhteistyöhanke Hyvinvoinnin, terveydenhoidon ja liikunnan innovaatioalustat HYTELI (Kainuun liitto, EAKR) Tutkintokoulutus (Jyväskylän yliopisto) Tutkintokoulutus (Sotkamon kunta) Huippu-urheilijan kaksoisurapolku (Kainuun ELY-keskus, Kajaanin ammattikorkeakoulu, opetus- ja kulttuuriministeriö) Urheilijatestistä kansainväliseksi tuotteeksi (Kainuun liitto, EAKR, Vuokatti Sport) Vuokatti-Rukan asiantuntijatoimintojen kehittäminen (Kainuun liitto, EAKR) Korkeanpaikan harjoittelun tutkimushanke (Kainuun liitto, EAKR) Dataperustainen liikkuminen (Kainuun liitto, EAKR) Älylatu/SmarTrack (Kainuun liitto, EAKR, Vuokatti Sport, C. E. Lindgren Oy) Yhteensä euroa Sivu 15

18 Liite 2: Koulutus Yksikön tarjoama tutkintokoulutus on tuottanut tähän mennessä (8/2021) 87 liikuntatieteiden maisteria ja kuusi tohtoria. Ensimmäinen maisteri valmistui 2006 ja tohtori Tekeillä on kahdeksan väitöskirjaa. Tohtorit, väittelyvuosi, väitöksen nimi (sulkeissa väitöksen aihepiiri): 1. Minna Tanskanen, 2012, Physical load of the conscript (sotilaan fyysinen kuormittuminen) 2. Jarmo Piirainen 2014, Balance control of Elderly (dynaaminen tasapainokontrolli ikääntyneillä) 3. Caroline Göpfert 2017, XC-skiing (hiihdon biomekaniikka) 4. Simo Ihalainen 2018, Technical determinants of superior rifle shooting tecnique (kivääriammunnan tekniikka) 5. Valeria Rosso 2019 Para-sit-skiing (paraurheilijoitten kelkkahiihto) 6. Olli Ohtonen 2019, Skating XC-skiing (vapaan tyylin hiihdon biomekaniikka) Olli Ohtonen väitteli liikuntatieteiden tohtoriksi Vuokatissa Oheisessa kuvassa vasemmalta lukien: vastaväittäjä professori Oyvind Sandbakk (Norwegian University of Science and Technology), Olli Ohtonen (JYU), ohjaajat professori Vesa Linnamo (JYU) sekä professori Stefan Lindinger (University of Gothenburg) Sivu 16

19 Liikuntateknologian koulutuspolku urheilijoille Vuoden 2019 lopussa käynnistettiin liikuntateknologian yksikön ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on rakentaa ja tarjota urheilijaopiskelijoille koulutuspolku kaksoisuralle. Koulutuspolussa urheilija opiskelee sekä insinöörin tai tradenomin (AMK) ja liikuntatieteiden maisterin (LitM) tutkinnot tavoitteellisen seitsemän vuoden kestoisen opiskelun aikana. Urheilijaopiskelijalle tarjotaan henkilökohtaista opinto-ohjausta ja joustavia työtapoja. Hänellä on mahdollisuus liittyä opintojen aikana myös Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaan saamaan huipputason valmennusta ja tukea urheiluun. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämällä ESRrahoituksella, opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella sekä toteuttajien omarahoituksella. Ensimmäinen opiskelijoiden erillishaku oli keväällä 2020 ja seuraava on keväällä Urheilija modernilla testimatolla liikuntateknologian yksikön tiloissa Vuokatissa. Tutkimuskäytön lisäksi korkeat laatuvaatimukset täyttäviä laitteistoja on mahdollista hyödyntää testausosaamisen kaupallistamiseen - myös kansainvälisille asiakasryhmille. Sivu 17

20 Liite 3: Tutkimus ja innovaatiot Yksikkö on tuottanut tieteellisiä julkaisuita vuosina seuraavasti. Kansainväliset tieteelliset artikkelit 100 kpl Kansalliset julkaisut 6 kpl Kirjat ja kirjan kappaleet 41 kpl Sarjajulkaisut 6 kpl Kongressiabstaktit 180 kpl Kutsuttuja luentoja on pidetty 82 joista 21 ulkomailla. Tutkimukseen perustuvia innovaatioita on kehitetty erityisesti yhteistyöhankkeissa. Esimerkkejä: Liikuntateknologia pohjoismaiset hiihtolajit, sensoriteknologia, suksi- ja sauvatesteri, kisasimulaatiot, konenäön hyödyntäminen urheilijatestauksessa Dynaamisen tasapainon mittaukset Data-analytiikka, tekoäly ja koneoppiminen datankeruupilotit, koneoppimisharjoitukset Coachtech työkalu harjoittelun ja tekniikan seurantaan Suksen testauslaite Vuokatin kylmälaboratoriossa. Sivu 18

21 Liite 4: Kansainvälinen yhteistyö Vuokatissa järjestetyt kansainväliset symposiumit, seminaarit ja kongressit: ICSNS 2006 (International Congress on Science and Nordic Skiing) Technical innovations in physical activity and elite sports, international research seminar 2009 Sports and wellbeing symposium 2010 ICEPA 2011 (International Congress on Enhancing Physical Activity of Children and Youth) ICSNS 2012 (International Congress on Science and Nordic Skiing) ICSNS 2015 (International Congress on Science and Nordic Skiing) Post Olympic Congress 2018 ICSS 2019 (International Congress on Science and Skiing) Kansainvälisiä yhteistyöyliopistoja: Mid Sweden University University of Salzburg University of Tubingen University of Freiburg Polytecnico di Torino University of Gothenburg Beijing Sport University Kiinan kansantasavallan urheiluministeri Gou Zhongwen delegaatioineen vierailulla Vuokatissa Paikallisina isäntinä olivat Vuokatti Sportin toimitusjohtaja Veikko Halonen (kuudes vasemmalta) ja liikuntateknologian professori Vesa Linnamo (neljäs oikealta). Ministeri on Halosen vieressä. Sivu 19

22 Liite 5: Medianäkyvyys Ohessa on otos liikuntateknologian yksikköä koskevista uutisoinneista viime vuosien ajalta. Yksikön medianäkyvyys on ajan mittaan selvästi lisääntynyt ja laajentunut myös valtakunnallisiin medioihin. Uusi teknologia voi lisätä hiihtovauhtia - MTVuutiset.fi Maailmalta halutaan tulla Suomeen tutkimaan maastohiihdon välineitä Yle Uutiset yle.fi Vuokatissa huippuolosuhteet talviurheilutieteen tekemiseen Yle Uutiset yle.fi Suksikoje sujuttelee suomalaisille etumatkaa olympialaisten hiihtolajeissa Luonnollisen liikkeen täydellinen mallintaminen on vaikeaa - Päivän lehti HS.fi Väsytettyjen ampumahiihtäjien tutkimus Vuokatissa on tällä hetkellä ainutlaatuista: "Kisa on kova ladulla ja laboratorioissa" Yle Uutiset yle.fi vuotiaana Sini Pyy käytännössä katkesi vyötärön kohdalta nyt hän kehittää yliopistoihmisten kanssa sopivaa hiihtokelkkaa paralympialaisia varten - Urheilu HS.fi Alppiteltat kotikäyttöön ja suksitestausta Kiinassa - Projekti Peking 2022 on korkattu - Kestävyysurheilu.fi (kestavyysurheilu.fi) Vuokatin urheiluteknologiaverkosto sai tunnustusta - Uusiteknologia.fi Kainuu kasvaa huippuluokan tutkimuksella - Helsingin Sanomien Innovaatio-liite 09/ Pekingin olympialaisten kisareittejä hiihdetään jo Vuokatin hiihtolaboratoriossa Jyväskylän yliopisto (jyu.fi) Sivu 20