Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2009
|
|
- Reino Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö
2
3 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 2/8
4
5 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen käsittely ja tulostus Energiateollisuus ry on vuodesta 1984 alkaen kerännyt jäsenyrityksiltään eräitä keskeisiä kaukolämpötoiminnan käyttötaloudellisia tunnuslukuja. Tunnusluvut jakautuvat yleisiin, kaukolämpöverkkoa koskeviin sekä lämpökeskuksia koskeviin lukuihin. Tunnuslukutilastointia on uudistettu vuodesta alkaen. Yleisiin ja verkon tunnuslukuihin on tullut muutama luku lisää. Vuosien kuluessa tapahtunutta vaihtelua ja kehitystä kuvataan trendikäyrillä. Tässä tilastojulkaisussa on yksittäisten yritysten tunnusluvuista lasketut, eri tavoin ryhmitellyt keskiarvotiedot esitetty seuraavissa taulukoissa: 1. Yleiset tunnusluvut yrityskokoluokittain 2. Verkon tunnusluvut yrityskokoluokittain 3. Peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut polttoaineen mukaisesti jaoteltuina 4. Kiinteiden, peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut käyttölämpötilan, kattilatyypin, kytkennän ja miehityksen mukaisesti jaoteltuina 5. Varatehon (huippu- ja varalaitosten) käyttö- ja kunnossapitokustannus suhteessa yrityksen kokonaislämmönhankintaan yrityskokoluokittain. Vuotta koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 45 yritykseltä. Tämän lisäksi 16 keskisuuren yrityksen kaukolämpötilastosta saatavat tiedot (lämmönhankinta ja myynti, pumppausenergia, liittymisteho ja verkon pituus) otettiin mukaan. Näin tilasto edustaa noin 60 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä ja 78 % lämmönmyynnistä) käsittäen yhteensä 75 paikkakunnan kaukolämpötoiminnan. Taulukoissa esitetyt luvut ovat vastanneiden yritysten tunnuslukujen aritmeettisia keskiarvoja. Niitä laskettaessa on selvästi virheellisten lukemien lisäksi kaikkein ylimmät ja alimmat (todennäköisesti virheelliset) arvot jätetty huomioimatta. Taulukoihin on merkitty kunkin tunnusluvun kohdalle sulkuihin, kuinka monen yrityksen tai lämpökeskuksen otokseen ko. tunnusluku perustuu. Taulukoista ilmenee myös mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli. Käytetyillä ryhmittelyperusteilla muodostui otos usean tunnusluvun kohdalla niin pieneksi, että yleispätevien johtopäätösten tekeminen näiden perusteella on hankalaa tai jopa mahdotonta. Vertailun helpottamiseksi on kuhunkin taulukkoon varattu sarakkeet yrityksen omille tunnusluvuille.
6 2 2 Lukujen käyttö Käyttötaloudelliset tunnusluvut liittyvät välittömästi yrityksen käyttö- ja kunnossapitotoimintaan, mutta toimivat välillisesti myös suunnittelua ja rakentamista kuvaavina ja ohjaavina lukuarvoina. Tunnusluvut kertovat yrityksen teknisestä tilasta, erilaisten toimintojen taloudellisuudesta, yrityksen kustannusrakenteesta, energiataseesta sekä käyttö-, kunnossapito- ja huoltotoiminnan tehokkuudesta. Lukuja voidaan käyttää apuna mm. suunnittelussa, kustannusseurannassa ja talousarvion laadinnassa sekä suuntaa-antavina pohjatietoina verkko- ja lämpökeskushankkeiden käyttökustannuksia määriteltäessä. Oman yrityksen lukuarvoja voidaan verrata aikaisempiin vuosiin, mahdollisiin tavoitearvoihin sekä muiden vastaavien yritysten keskimääräisiin tunnuslukuihin. Tunnuslukuseuranta voi paljastaa heikot kohdat yrityksen toiminnassa tai toimia impulssina tarkemmille selvityksille ja siten auttaa käytön ja kunnossapidon kehittämisessä ja tehostamisessa. Kustannuspohjaisissa tunnusluvuissa on yritysten erilaisista kustannusseurantakäytännöistä johtuen vaikeutena saada eri yritysten luvut tarkasti vertailukelpoisiksi, toisin sanoen sisältämään juuri samat kustannuserät. Tästä sekä erilaisista olosuhteista johtuen yritysten ilmoittamiin lukuihin sisältyy melkoisesti hajontaa, joten vertailuja keskimääräisiin tunnuslukuihin sekä muiden yritysten tunnuslukuihin tulee tehdä harkiten. On myös huomattava, että taulukoiden luvut sisältävät keskiarvoina myös runsaasti "huonoja lukuja", ts. paikallisista olosuhteista ja käyttötavoista riippuen jonkin yrityksen tunnusluvut voivat poiketa hyvinkin runsaasti yleisestä tai tavoitteena olevasta tasosta. Luvut eivät siten sinänsä sovellu tavoitearvoiksi. 3 Tunnuslukujen sisältö ja merkitys Liitteessä 1 on lyhyesti esitetty mitä kukin tunnusluku sisältää ja kuvaa.
7 3 Taulukko 1 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, yleiset tunnusluvut yrityskokoluokittain 1.5 Huipun käyttöaika = Lämmön myynti / Liittymisteho (MWh/MW) 1.4 Verkon lämpötiheys = Lämmön myynti / Johtopituus (MWh/m) 1.3 Asiakastiheys = Liittymisteho / Johtopituus (MW/km) 1.2 Kokonaishyötysuhde = Lämmön myynti / Käytetty polttoaine (GWh/GWh) 1.1 Lämmöntuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Kokoluokka (MW) - - 2,45 (2) 4,81 (2) 1969 (2) - - 1,42 (14) 2,57 (14) 1812 (14) - - 1,18 (16) 2,07 (16) 1753 (16) - 0,79 (2) 1,04 (16) 2,27 (16) 2168 (16) 4,60 (14) 0,76 (18) 0,91 (22) 1,67 (22) 1843 (22) 4,88 (3) 0,73 (5) 0,63 (9) 1,45 (9) 2318 (9) 3,84 (8) 0,73 (10) 0,50 (13) 1,22 (13) 2424 (13) Kaikki yhtiöt 4,54 (25) 0,76 (35) 1,51 (92) 2,83 (92) 1877 (92) Yrityksen oma tunnusluku Kaikki Kaikki Kaikki 0,3-10 0,6-0,93 Hyv. vaihteluväli Suluissa yritysten lukumäärä
8 4 Taulukko 2 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, verkon tunnusluvut yrityskokoluokittain 2.10 Verkon keskimääräinen paluulämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) 2.9 Verkon keskimääräinen menolämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) 2.8 Lisäveden vuosikulutus (netto) / Verkon koko vesitilavuus (m 3 /m 3 ) 2.7 Verkon uusiminen = Vuosittain uusittu johtopituus / Johtopituus (%) 2.6 Verkon perusparannuskustannukset / Johtopituus ( /m) 2.5 Korjauskustannukset / Johtopituus ( /m) 2.4 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön hankinta ( /MWh) 2.3 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Johtopituus ( /m) 2.2 Jakelun hyötysuhde = Lämmönmyynti / Lämmön hankinta (GWh/GWh) 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö/lämmön hankinta (kwh/mwh) Kokoluokka (MW) 4,68 (2) 0,94 (2) 2,65 (2) 0,52 (2) 1,47 (2) 4,98 (2) 0,90 (2) 1,79 (2) 85 (1) 45 (1) 8,31 (6) 0,90 (13) 2,01 (6) 0,77 (6) 0,67 (6) 0,47 (7) 0,46 (8) 1,66 (8) 92 (7) 49 (7) 6,75 (5) 0,89 (16) 1,32 (10) 0,57 (10) 0,62 (11) 0,70 (7) 0,18 (9) 0,86 (7) 84 (5) 47 (5) 4,97 (6) 0,89 (15) 1,43 (5) 0,50 (5) 0,88 (4) 0,44 (6) 0,47 (5) 0,97 (8) 90 (9) 52 (9) 7,60 (10) 0,87 (20) 0,67 (12) 0,32 (12) 0,39 (6) 0,21 (4) 0,07 (4) 0,90 (14) 87 (19) 51 (18) 5,64 (2) 0,88 (8) 1,63 (5) 0,42 (4) 0,77 (2) 0,78 (2) 0,19 (2) 1,12 (5) 84 (7) 51 (7) 7,33 (5) 0,87 (13) 1,14 (7) 0,92 (7) 1,85 (4) 0,03 (1) 0,00 (0) 1,08 (5) 88 (12) 51 (12) Kaikki yhtiöt 6,23 (36) 0,91 (87) 1,98 (47) 0,59 (46) 0,92 (35) 1,37 (29) 0,47 (30) 1,61 (49) 87 (60) 51 (59) Yrityksen oma tunnusluku Kaikki Kaikki 0,05-5 Kaikki Kaikki 0,05-3 0, ,8-1 0,1-10 Hyv. vaihteluväli Suluissa yritysten lukumäärä
9 5 Oma luku Taulukko 3 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, peruskuormalämpökeskusten tunnusluvut polottoaineen mukaisesti jaoteltuna 3.5 Kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.4 Käyttökustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.3 Kattilalaitoksen sähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.2 Omakäyttösähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.1 Hyötysuhde = Lämmön nettotuotanto / Käytetty polttoaine (GWh/GWh) Laitostyyppi Polttoaine Rpö 0,87 (7) 15,0 (4) 10,5 (4) 3,8 (4) 2,8 (4) Kpö Maakaasu 0,91 (12) 16,3 (2) 7,4 (2) 0,5 (3) 0,4 (1) Jyrsinturve 0,91 (5) 31,7 (3) 19,9 (1) 2,8 (2) 1,5 (2) Kiinteät lämpökeskukset Palaturve 0,85 (8) 18,3 (6) 6,0 (3) 3,9 (3) 1,8 (3) Hake tai sahausjäte 0,95 (12) 24,7 (10) 13,3 (9) 3,3 (10) 1,4 (10) Sähkö Rpö 0,87 (12) 17,6 (8) 16,3 (3) 1,5 (7) 1,2 (7) Kpö 0,83 (1) 36,5 (1) Siirrettävät lämpökeskukset Maakaasu 0,92 (4) 11,2 (2) 5,6 (1) 0,3 (2) 0,8 (2) Sähkö 0,91 (1) ,9 (1) Hyväksytty vaihteluväli 0,7-1, ,2-15 0,2-25 Suluissa lämpökeskusten lukumäärä
10 6 Taulukko 4 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, kiinteiden peruskuormalämpökeskusten tunnusluvut käyttölämpötilan, kattilatyypin, kytkennän ja miehityksen mukaisesti jaoteltuna Oma luku 3.5 Kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.4 Käyttökustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Oma luku 3.3 Kattilalaitoksen sähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.2 Omakäyttösähkö / Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Oma luku 3.1 Hyötysuhde = Lämmön nettotuotanto / Käytetty polttoaine (GWh/GWh) Laitostyyppi Käyttötapa Lämminvesikattila 0,95 (37) 17,0 (18) 10,6 (16) 2,8 (19) 1,8 (16) Kuumavesikattila 0,93 (6) 28,5 (6) 14,7 (3) 3,2 (3) 1,3 (3) Höyrykattila 0,81 (2) 27,6 (1) Tulitorvi - tuliputkikattila 0,90 (25) 16,5 (12) 11,2 (11) 2,8 (11) 1,7 (8) Vesiputkikattila 0,89 (15) 26,8 (12) 11,9 (5) 3,2 (9) 1,4 (9) Levykattila 0,82 (4) 21,4 (2) 8,4 (3) 2,3 (3) 2,0 (3) Kiinteät peruskuormalämpökeskukset Suora kytkentä 0,95 (40) 22,1 (22) 11,0 (18) 3,1 (21) 1,5 (18) Epäsuora kytkentä 0,92 (6) 29,0 (4) 15,1 (1) 2,0 (2) 1,5 (2) 3-vuoromiehitys 0,90 (2) Muu miehitys 0,95 (43) 23,3 (25) 11,3 (18) 3,0 (22) 1,5 (19) Hyväksytty vaihteluväli 0,7-1, ,2-15 0,2-25 Suluissa lämpökeskusten lukumäärä
11 7 Taulukko 5 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, varatehon (vara- ja huippulaitokset) käyttö- ja kunnossapitokustannus suhteessa yrityksen kokonaislämmönhankintaan, /MWh 4.1 Vara- ja huippulämpökeskusten käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh) Kokoluokka (MW) 0,48 (2) 0,45 (5) 0,83 (5) 0,77 (4) 0,39 (8) 1,01 (2) 0,56 (5) Kaikki yhtiöt 0,51 (15) Yrityksen oma tunnusluku Kaikki Hyväksytty vaihteluväli Suluissa yritysten lukumäärä
12 8 Kuva 1.1 Lämmöntuotannon käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön nettotuotanto ( /MWh) Kuva 1.2 Kokonaishyötysuhde = Lämmön myynti / Lämmön hankinta (GWh/GWh) 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0,70 0,65 Kuva 1.3 Liittymisteho / Johtopituus (MW/km) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0
13 9 Kuva 1.4 Lämmön myynti / Johtopituus (MWh/m) Kuva 1.5 Lämmön myynti / Liittymisteho (MWh/MW)
14 10 Kuva 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö / Lämmön hankinta (kwh/mwh) Kuva 2.2 Lämmönmyynti / Lämmön hankinta (GWh/GWh) 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 Kuva 2.3 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Johtopituus ( /m)
15 11 Kuva 2.4 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Lämmön hankinta ( /MWh) 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kuva 2.5 Korjauskustannukset / Johtopituus ( /m) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva 2.6 Verkon perusparannuskustannukset / Johtopituus ( /m) 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0
16 12 Kuva 2.7 Vuosittain uusittu johtopituus / Johtopituus (%) 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kuva 2.8 Lisäveden vuosikulutus (netto) / Verkon koko vesitilavuus (m 3 /m 3 ) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva 2.9 Verkon keskimääräinen menolämpötila päätuotantolaitoksella ( o C)
17 13 Kuva 2.10 Verkon keskimääräinen paluulämpötila päätuotantolaitoksella ( o C)
18 14 Kuva 4.1 Vara- ja huippulämpökeskusten käyttö- ja kunnossapitokustannukset / Yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh) 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0
19 15 Liite 1 Käyttötaloudellisten tunnuslukujen sisältö ja merkitys 1 Yleiset tunnusluvut 1.1 Lämmöntuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitokustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Luku kertoo yrityksen lämmöntuotantolaitteiston teknisestä tasosta (mm. automaatioaste), laitteiston kunnosta, miehityksen määrästä, käytön ja hoidon sekä huollon tarpeesta. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset tässä kuten muissakin kustannuspohjaisissa tunnusluvuissa sisältävät kaikki käytöstä ja kunnossapidosta johtuvat kustannukset, kuten suorittavan henkilöstön palkat sosiaalikuluineen, sähkölaitteiden ja instrumentoinnin käyttöja kunnossapitokustannukset sekä kiinteistönhoidon ja vartioinnin kustannukset. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin eivät sisälly päivystyksen varallaolokustannukset, vakuutusmaksut, työnjohdon ja sitä ylemmän henkilöstön palkat, omakäyttösähkökustannukset, jakamattomat yleiskulut eivätkä tietenkään polttoaine- ja pääomakustannukset. 1.2 Lämmön myynti/käytetty polttoaine (GWh/GWh) Luku kertoo kaukolämpöjärjestelmän kokonaisvuosihyötysuhteen ja kuvaa siten yrityksen kaukolämpötoiminnan tuottavuutta. 1.3 Asiakastiheys = Liittymisteho/johtopituus (MW/km) Luku ilmoittaa kaukolämpöjärjestelmän tehotiheyden, ja kuvaa etenkin asiakaskunnan keskikokoa sekä maantieteellistä keskittyneisyyttä. Mitä suurempi lukuarvo on, sen paremmat ovat edellytykset taloudelliselle kaukolämpötoiminnalle. Toiminnan kannattavuus asettaa tehotiheydelle alaraja-arvon, jota voidaan käyttää avuksi toiminnan laajennushankkeiden arvioinnissa. 1.4 Verkon lämpötiheys = Lämmön myynti / Johtopituus (MWh/m) Tunnusluku kuvaa kaukolämpöjärjestelmän energiatiheyttä, vrt. edellinen luku. 1.5 Huipun käyttöaika = Lämmön myynti / Liittymisteho (MWh/MW) Huipun käyttöaika osoittaa kuinka monen tunnin aikana vuotuinen energianmyynti täydellä kuormalla / maksimi liittymisteholla tuotettaisiin. Luku kertoo kaukolämpötoiminnan tehokkuudesta ja sen edellytyksistä, ja riippuu mm. yrityksen koosta ja sijainnista sekä asiakaskunnan rakenteesta ja liittymistehojen mitoituksesta. 2 Verkon tunnusluvut 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö/lämmön hankinta (kwh/mwh) Luku ilmoittaa tuotantolaitoksilla ja mahdollisissa välipumppaamoissa kaukolämpöveden pumppaukseen käytetyn sähköenergian suhteutettuna laitoksen lämmön hankintaan (= nettotuotanto + mahdollinen osto).
20 16 Luku kuvaa lähinnä pumppujen käytön tehokkuutta ja voi esim. antaa impulssin kierroslukusäädön hankkimiselle tai parantamiselle. 2.2 Lämmön myynti/lämmön hankinta (GWh/GWh) Lämmön myynti sisältää kaiken tuotantolaitosten seinien ulkopuolelle toimitettavan lämmön. Luku kertoo kaukolämpöverkon hyötysuhteen ja kuvaa siten verkon eristystasoa, kuntoa ja käytön tehokkuutta. 2.3 Verkon käyttö- ja kunnossapitokustannukset/johtopituus ( /m) Sisältää myös lisävedenkäsittelyn kustannukset sekä mittauskeskusten (lukuun ottamatta itse lämmönmyyntimittaria) käyttö-, huolto- ja korjauskustannukset. Luku kuvaa verkon käytön monimutkaisuutta, verkon kuntoa ja korjaustarvetta sekä käyttö- ja kunnossapitotoiminnan tehokkuutta. 2.4 Verkon käyttö- ja kunnossapitokustannukset/lämmön hankinta ( /MWh) Verkon käytön ja kunnossapidon yksikkökustannus. Vrt. edellinen luku. 2.5 Verkon korjauskustannukset/johtopituus ( /m) Korjauskustannukset ovat osa kunnossapitokustannuksia sisältäen vain johtovaurioiden korjauskustannukset. Luku kuvaa verkon vaurioalttiutta, vaurioiden laajuutta sekä korjaustoimien monimutkaisuutta ja korjaustoiminnan tehokkuutta. 2.6 Verkon perusparannuskustannukset / Johtopituus ( /m) Sisältää investointikuluihin luettavat, korvaavan ja uudistavan perusparantamisen kustannukset, lukuun ottamatta ulkopuolisesta syystä, kuten kaavamuutoksista tai tietyöstä johtuvien johtosiirtojen kustannuksia. Luku kuvaa verkon kuntoa ja suunnitelmallisen uusimisen tarvetta. 2.7 Vuosittain uusittu johtopituus/johtopituus (%) Uusittu johtopituus tarkoittaa "vanhan" johto-osuuden pituutta, jossa joko toinen tai molemmat putket on vaihdettu tai koko johtorakenne korvattu samaan tai uuteen paikkaan rakennetulla uudella johtopituudella. Luku kuvaa vaurioiden laajuutta ja johtojen kuntoa sekä kunnossapidon tehokkuudesta. 2.8 Lisäveden vuosikulutus/verkon koko vesitilavuus (m 3 /m 3 ) Lisäveden nettokulutuksen (vuotuisen lisärakentamisen tilavuutta ja mahdollista vedenmyyntiä ei huomioitu) ja verkon, tuotantolaitosten ja kuluttajalaitteiden yhteisen vesitilavuuden suhde. Kuvaa vaurioiden, paisuntojen ja varoventtiilien kautta tapahtuvien vuotojen sekä korjaustilanteissa tapahtuvien tyhjennysten määrää suhteessa koko vesitilavuuteen. 2.9 Verkon keskimääräinen menolämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) Yhdessä luvun 2.10 kanssa antavat kuvan asiakaslaitteiden mitoituksen ja toiminnan tasosta ja asiakaskunnan keskimääräisestä jäähdytyksestä Verkon keskimääräinen paluulämpötila päätuotantolaitoksella ( o C) Vrt. edellinen luku.
21 17 3 Peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut 3.1 Lämpökeskuksen lämmön nettotuotanto/käytetty polttoaine (GWh/GWh) Ilmoittaa lämpökeskuksen vuosihyötysuhteen eli kuvaa lämmöntuotannon tehokkuutta. 3.2 Lämpökeskuksen omakäyttösähkö/lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Omakäyttösähkö sisältää lämpökeskuksen koko sähkönkulutuksen lukuun ottamatta mahdollisen lämpökeskukseen sijoitetun välipumppaamon sähkönkulutusta. Luku kertoo lähinnä verkon siirtokyvystä sekä pumppujen käytön tehokkuudesta. 3.3 Kattilalaitoksen sähkö/lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Kattilalaitoksen muun kuin kaukolämpöveden siirtopumppaukseen käytetyn sähköenergian suhde lämmöntuotantoon. 3.4 Lämpökeskuksen käyttökustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Tunnusluku voi kertoa esim. lämpökeskuksen teknisestä tasosta (mm. automaatioaste), käyttötavasta ja käytön tehokkuudesta. 3.5 Lämpökeskuksen kunnossapitokustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Kunnossapitokustannukset sisältävät lämpökeskuksen huolto- ja korjauskustannukset, mutta ei perusparannusluonteisia kattiloiden tai muiden laitteiden uusimisia tai perusteellisia muutoksia. Luku kertoo mm. laitteiston kunnosta, toiminnan luotettavuudesta ja huoltotarpeesta. 4 Varatehon tunnusluku 4.1 Vara- ja huippulämpökeskusten käyttö- ja kunnossapitokustannukset/yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh) Tunnusluku ilmoittaa vara- ja huippulaitosten käytön ja kunnossapidon kustannusvaikutuksen lämmön hintaan, ja kertoo yrityksen varatehon käytön ja kunnossapidon kustannustehokkuudesta.
22
23 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1984 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Kaukolämmön keskeytystilasto
24
25
26 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 513 B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2007 ISSN 07864736 ETKaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry 1 (13) Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2014
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2015 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2016
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2017 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2013 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus
LisätiedotENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus. Helsinki 10.11.2010 Jarkko Lampinen
ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus Helsinki Jarkko Lampinen Tutkimuksen tavoite Selvittää kaukolämmön pumppaukseen käytetty keskimääräinen sähköenergia Kehittää helppo ja nopea työkalu
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2017
Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Energiateollisuus ry 8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2015
Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Energiateollisuus ry 6 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2014
Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Energiateollisuus ry 5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2016
Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Energiateollisuus ry 7 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2017
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2017 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2018 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2017 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2015 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus
LisätiedotSuomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7
Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotMaalämpöjärjestelmän hankinta. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Maalämpöjärjestelmän hankinta Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Yleistä Maalämpö sopii useimpiin kohteisiin, missä on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä
LisätiedotEnergiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotTILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA
1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka
LisätiedotVASKILUODON VOIMA OY
VASKILUODON VOIMA OY Turpeen käyttk yttö voimalaitoksessa Pk- yrittäjätilaisuus 14.11.2006 Seinäjoen voimalaitos polttoainetilanne ja -huomioita A.Rinnasto 24..8.2006 ARI 1/14 Voimalaitos Kyrkösj sjärven
LisätiedotTIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001
TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotVES 340751 1(3) 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus
VES 340751 1(3) Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 2 päivänä kesäkuuta 2009 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten
LisätiedotJyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto
Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotAlue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012
Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS POTENTIAALI JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET LOPPUSEMINAARI, TAMPERE, 10.5.2016 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - TAMPERE Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö
LisätiedotSyötekeskuksen lämpölaitos
Syötekeskuksen lämpölaitos Loppuraportti (julkinen) 9.1.2013 Pekka Pääkkönen Dokumetin nro: 005/13 1. KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Syötekeskuksen tiloissa toimivat Hotelli Pikku-Syöte,
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotArkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot
LisätiedotSisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2013
Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2013... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 4 8.
LisätiedotHakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT
Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Projektit Biolämpö Metsäkeskuksen (K-S) hallinnoima hanke jossa Tarkastellaan hake-
LisätiedotEnergiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry
Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY (1/5) TÄSSÄ HINNASTOSSA KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY (1/5) LÄMPÖHINNASTO 1.1.2013 alkaen TÄSSÄ HINNASTOSSA KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ Lämmönmyyjällä tarkoitetaan lämmöntoimittajaa, joka on ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Asiakkaalla tarkoitetaan
LisätiedotKatsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2013/14 30.10.2015 Motiva Oy
Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 213/14 3.1.215 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 MJ/euro (21 hinnoin) 1 8 6 4 2 199 1992 1994 1996 1998
LisätiedotTämän sopimuksen on valtiovarainministeriö tarkastanut ja hyväksynyt.
VES322551 PL:01 TES322501 PL:01 ja 02 Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry/tekes TEK ry ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen
LisätiedotLaitteet ja komponentit - yksityiskohtaiset kuntotutkimukset
Laitteet ja komponentit - yksityiskohtaiset kuntotutkimukset Ilmastointijärjestelmät kuntoon! -seminaari 5.3.2013 Helsinki Mikko Saari, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman ja Juhani Laine VTT Expert Services
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotEnergiaomavarainen maaseutuyritys
Energiaomavarainen maaseutuyritys Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos hannu.j.mikkola@helsinki.fi 28.10.2014 1 Esityksen sisältö o Energiaomavaraisuus eri näkökulmista tiedon lähteitä
LisätiedotLiitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.
PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,
LisätiedotLounea Oy:n osavuosikatsaus Q2/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)
Julkaisuvapaa 24.8.2016 kello 14:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q2/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta verkkokaupan
LisätiedotBiopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja
Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat
LisätiedotPelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.
2 Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.fi Pelletin keskihinta Suomessa 3 262,2 /t, = 5,52 cnt/kwh Pelletin kulutus
LisätiedotTIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne
LisätiedotOulun Energia Kaukolämpö
Oulun Energia Kaukolämpö Lämpöä uuteen kotiin Raija Fyrstén 28.9.2012 Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto avainasemassa Kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaisuudessaan Toppilan voimalaitoksissa energia-taloudellisesti
LisätiedotTarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta
Tarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta Verohallinto sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Julkisten ja hyvinvointialojen
LisätiedotVarma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla
Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla IMATRAN LÄMPÖ OY Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä
LisätiedotOnko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka
LisätiedotMYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI NEKALASTA
MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI NEKALASTA 0 Vihiojantie 20, 33800 Tampere SIJAINTI MYYTÄVÄ KOHDE TONTTI KAAVA RAKENNUS Kohde sijaitsee Nekalan alueella hyvien liikenneyhteyksien päässä mm. Tampereen keskustaan
LisätiedotULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ
ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.8.2008 Voimaantulo: 1.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU 2 SOVELTAMISALA 2 1 Soveltamisala 2 2 LUKU 2 TOIMINTA-AJATUS JA JOHTAMINEN 2 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotAMMATILLISTEN ERITYISOPPILAITOSTEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JA VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN JÄRJESTÄJÄT VUONNA 1999
VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN JÄRJESTÄJÄT VUONNA 1999 Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä Järjestämisluvan Ammatilliset erityisoppilaitokset/järjestäjät (yhteensä 12): enimmäis-
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotNiemenkulman vanha koulu. Yhdistysten talot ja tilat ilta 3.5. Vartsala Terhi Ajosenpää
Niemenkulman vanha koulu Yhdistysten talot ja tilat ilta 3.5. Vartsala Terhi Ajosenpää Niemenkulman koulu yi Koulun käyttötarkoitus muotoutunut vuosien saatossa tilanteiden mukaan o Rakennettu kansakouluksi
LisätiedotMahdollisuuksista integroida jäähdytystä metsäbiomassan polttoon perustuviin energiajärjestelmiin
Mahdollisuuksista integroida jäähdytystä metsäbiomassan polttoon perustuviin energiajärjestelmiin 9.10.2014 Martti Aho VTT 25.9.2014 Puhujan nimi 1 Konseptimalli 1: Suurehko sisämaan kaupunki Suomessa.
LisätiedotSaako sähköllä lämmittää?
Saako sähköllä lämmittää? Pirkko Harsia Yliopettaja, TkL Mitä tarkastellaan? Päästöt? Hinta? Energiatehokkuus? Tarpeet? Kulutus? Energian siirto? Lämmitysjärjestelmä? Mikä on hyväksyttävää sähkön käyttöä?
LisätiedotHyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma
Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma Hannu Pirinen Pohjois-Karjalan aikuisopisto 16.03.2012 Maveplan Oy March 14, 2012 2 PÄÄVAIHEET: Osuuskunnan perustaminen Liittymishalukkuuden selvittäminen
LisätiedotAurinkosähkön tuotantokustannus ja kannattavuus. Eero Vartiainen Solar Technology Manager, Fortum Growth Oy 17.8.2016
Aurinkosähkön tuotantokustannus ja kannattavuus Eero Vartiainen Solar Technology Manager, Fortum Growth Oy 17.8.2016 Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä Sijainti: tuotannon määrä riippuu
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2015
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 215 Koulutuksen järjestäjän ja kansallisen tuloksen vertailu Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti keväällä
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotKuntien tuottavuusvertailu
Kuntien tuottavuusvertailu INFO Perusopetus Lukiokoulutus Päiväkotihoito Perhepäivähoito Tuotos = laskennallinen oppilas- tai opiskelijamäärä Perusopetus: kustannuspainokertoimet eri suoriteryhmille: maahanmuuttajien
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
117/53/06 Sisäasiainministeriö 23.5.2007 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa sisäasiainministeriötiliviraston tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotSuonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427
Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO
HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ HELSINKI TRIATHLON RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099 Helsingin
LisätiedotHybridilämpöpumppu rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmänä
Hybridilämpöpumppu rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmänä Antti Hänninen, Koja oy 12.12.2013 1 Vapaajäähdytys Jäähdytystarve Energiavirtojen kierrätys Lämmitystarve 25.3.2014 3 Esityksen sisältö
LisätiedotLuonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta
Simo K. Kivelä, 15.4.2003 Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Aksioomat Luonnolliset luvut voidaan määritellä Peanon aksioomien avulla. Tarkastelun kohteena on
LisätiedotLaki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015
Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 3 luvun otsikko,
LisätiedotSuomen jäsenmaksut EU:lle vuonna 2007 ennakoitua pienemmät
SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE VUONNA 2007 ENNAKOITUA PIENEMMÄT 1/5 Suomen laskennallinen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2007 oli 172 miljoonaa euroa eli 32 euroa kansalaista kohden. Summa oli 0,1 prosenttia
LisätiedotKOSKEN TL KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.5.2015 - Kvalt 20.4.2015 / 18 ja 19
KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.5.2015 - Kvalt 20.4.2015 / 18 ja 19 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Kosken Tl kunnan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Kosken Tl kunnanvaltuuston kokouksessa 20
LisätiedotAlueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014
Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Helsinki 2015 1 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 3 Lämmön
LisätiedotRuukin lämpölaitoksen peruskorjauksen hankesuunnitelma ja valtionavustuksen hakeminen
Tekninen lautakunta 61 17.06.2010 Kunnanhallitus 245 29.06.2010 Tekninen lautakunta 74 09.09.2010 Kunnanhallitus 328 20.09.2010 Tekninen lautakunta 86 21.10.2010 Kunnanhallitus 389 01.11.2010 Valtuusto
LisätiedotTutustu merkintöihin! Tärkeää tietoa siitä, miten varmistat pesu- ja puhdistusaineiden käytön turvallisuuden kotona
Tutustu merkintöihin! Tärkeää tietoa siitä, miten varmistat pesu- ja puhdistusaineiden käytön turvallisuuden kotona Kodin puhdistusaineisiin on lähiaikoina tulossa uudet varoitusmerkinnät. Osa symboleista
LisätiedotEdullista kaukolämpöä paikallisen asukkaan ja yrityselämän hyväksi
2015 Vuosikertomus 2015 Edullista kaukolämpöä paikallisen asukkaan ja yrityselämän hyväksi Sisällys Toimitusjohtajan katsaus... 3 1 Yleistä... 4 1.1 Lämmöntuotanto... 5 2 Tilikauden toiminta... 5 3 Talousyhteenveto...
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 9.12.2003 KOM(2003) 761 lopullinen 2003/0295 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta
LisätiedotSuomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät 7.-8.9.2011 Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro
LisätiedotValtio, VM ja HVK, jäljempänä yhdessä Osapuolet ja kukin erikseen Osapuoli.
1 (5) OSAKEVAIHTOSOPIMUS 1 Osapuolet 2 Tausta 1.1 Suomen valtio, valtiovarainministeriön edustamana, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki, PL 28, 00023 Valtioneuvosto (Suomen valtio jäljempänä Valtio ja valtiovarainministeriö
LisätiedotPohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut
3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY
LisätiedotAlueet ja yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2017
Alueet ja yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2017 Helsinki 2018 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2017 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten
LisätiedotAsukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta
Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta VAV Asunnot Oy uudistaa ARA-kiinteistöjensä vuokranmääritystä. Uudessa mallissa pääomakulujen lisäksi tasattaisiin
LisätiedotKulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä
LisätiedotAjankohtaista laboratoriorintamalla 10.-11.10.2012 Pasila Emilia Savolainen, Suunnittelu- ja ohjausyksikkö
Valitusten ja palautteen käsittely Evirassa koskien Eviran hyväksymiä laboratorioita sekä lainsäädännön antamat välineet näiden laboratorioiden valvontaa varten Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.-11.10.2012
Lisätiedotwww.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta
www.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta Taustatilanne Siikajoen kunta on harjoittanut lämpölaitosliiketoimintaa omana toimintanaan - Kunnan omistamalla lämpölaitoksella
LisätiedotAsiamiestutkinto 26.4.2016 Tavaramerkkioikeus TEOLLISOIKEUSASIAMIES- LAUTAKUNTA. OSIO 2. (enintään 85 pistettä) Kysymys 2.1 (enintään 20 pistettä)
1 (5) Kysymys 2.1 (enintään 20 pistettä) Asiakkaasi miettivät uusia tavaramerkkejä ja kysyvät mielipidettäsi merkkien erottamiskyvystä. Kerro asiakkaillesi lyhyesti perustellen, katsottaisiinko alla olevat
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 15.6.2011 A7-0214/129. Tarkistus. Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta
15.6.2011 A7-0214/129 129 Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta 4 artikla 3 kohta (3) Radioaktiivinen jäte on loppusijoitettava siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt, paitsi jos jäsenvaltioiden kesken on
LisätiedotSonera Roaming Desk Research. TeliaSonera Finland Oyj. Raportti. Sonera Roaming Desk Research TNS 27.04.2016 220107223
TeliaSonera Finland Oyj Hintavertailun toteutus Roaming-hintavertailu tehtiin kolmen eri operaattorin valikoitujen liittymien kesken kuudessa maassa ja viidessä eri käyttötapauksessa. Hinnat kerättiin
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus
LisätiedotLääkkeiden velvoitevarastointi - uudistunut asetus
Lääkkeiden velvoitevarastointi - uudistunut asetus Päivi Nevalampi, tarkastaja Velvoitevarastointi keskustelutilaisuus 25.9.2015 Lupamenettelyt Alittaminen Korvaaminen = velvoitteen järjestäminen erityistapauksessa
LisätiedotAlueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015
Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotENERGIATODISTUS. Entinen Lääkäritalo Ukkoherrankuja 12 91200 Yli_Ii, Oulu. 564-422-17-71 tontti 3 1963 Kahden asunnon talot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen Lääkäritalo Ukkoherrankuja 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 96 Kahden
LisätiedotRASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...
LisätiedotHIRVAAN OSAYLEISKAAVA
LIITE Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Suunnittelupalvelut 2009 HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma HIRVAAN osayleiskaavan rakennusoikeuden
LisätiedotRaakapuun käyttö 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2011 Raakapuun käyttö 2010 Raakapuun käyttö 72 miljoonaa kuutiometriä 31.5.2011 Veli Suihkonen Muutettu 6.9.2011 Vuonna 2010
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
Lisätiedot