Viite Talousvaliokunta perjantai klo 11:00 / E 88/2015 vp / Asiantuntijapyyntö

Transkriptio

1 Asiantuntijalausunto Dnro147/ /2016 Eduskunnan talousvaliokunta Viite Talousvaliokunta perjantai klo 11:00 / E 88/2015 vp / Asiantuntijapyyntö HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄN ASIANTUNTIJALAUSUNTO VAL- TIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ KIERTO KUNTOON KIERTOTALOUTTA KOSKEVA EU:N TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä kiittää kutsusta asiantuntijakuulemiseen ja lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa: HSY pitää esitettyä kiertotalouspakettia parempana ja realistisempana kuin aiempaa ehdotusta, ja pitää sitä riittävän kunnianhimoisena yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteiden osalta. HSY pitää hyvänä, että toimintasuunnitelmassa on toimia tuotannon koko elinkaarta ajatellen tuotesuunnittelusta tuotantoprosesseihin, raaka-aineisiin, kulutukseen, korjattavuuteen, uudelleenkäyttöön, materiaalihyödyntämiseen sekä jätehuoltoon. Kuitenkin vain yhdyskuntajätehuollolle, pakkauksille ja kaatopaikkasijoitukselle on asetettu numeerisia, oikeudellisesti sitovia tavoitteita. Kierrätystavoitteiden tulisi koskea yhdyskuntajätteen ohella myös kaikkia jätevirtoja. Yhdyskuntajätteen (palvelut ja kotitaloudet) osuus kaikesta jätteestä on Suomessa vain alle 3 %:n (kuva 1). Kuva 1. Jätemäärät sektoreittain Suomessa vuonna 2013, 1000 tonnia Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

2 2 (7) Numeeristen, sitovien tavoitteiden ulkopuolelle jäävät nykyisessä toimintasuunnitelmassa muun muassa teollisuuden, rakentamisen sekä kaivostoiminnan ja louhinnan jätevirrat. Jos kiertotalouden halutaan toteutuvan yhteiskunnassa läpileikkaavana, systeemisenä muutoksena, olisi tarkastelussa syytä olla mukana kaikkien toimialojen jätteet. HSY pitää kannatettavana, että yhdyskuntajätteen kierrättämiselle asetetaan tavoite 65% vuoteen Tavoitetta tukee riittävän haastava pakkausjätteen kierrätystavoite. HSY pitää hyvänä sitä, että keskeiset termit, kuten yhdyskuntajäte, määritellään ja että tavoitteiden toteutuminen lasketaan yhdenmukaisesti. Myös jätteenpolton tuhkasta kierrätetty metalli voitaisiin laskea yhdyskuntajätteen kierrätysprosenttiin mukaan. Myös jätteen vähentämiseen ja ehkäisyyn vaikuttavaan tuotesääntelyyn tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota. Kierrätystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi, että kierrätysmateriaaleille löytyy kaupallista kysyntää. Toimintasuunnitelmaan kirjatut tavoitteet koskien uusioraaka-aineiden käyttöä ovat erittäin kannatettavia. Uusioraaka-aineiden tuotantoketjun eettisyyteen tulisi kiinnittää voimakkaammin huomiota, etenkin kun ne siirtyvät jo nyt markkinaehtoisesti Euroopan ulkopuolelle. Esimerkkinä tästä on sähkölaiteromun liikkuminen globaaleilla markkinoilla. HSY tukee Suomen näkemystä, että kiertotalousuudistuksen tulee auttaa myös ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa kestävän kasvun ja työllisyyden lisäksi. Toimintasuunnitelmassa on tärkeätä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ilmastonmuutoksen hillintään ja hyväksyttyihin ilmstotavoitteisiin. Myös yhtymäkohdat biotalouteen ovat ilmeisiä. HSY pitää kannatettavana kiertotaloudelle luotavaa seurantakehystä, jolla mitataan toimien edistymistä kiertotalouden kannalta keskeisillä indikaattoreilla. Indikaattoreiden ohella olennaista on raportoinnin ja tilastoinnin selkiyttäminen sekä määritelmien yhtenäistäminen esimerkiksi kierrätysasteen laskennan osalta. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu kannatettavia tavoitteita luoda lainsäädäntöehdotuksia pitkän aikavälin visioiden luomiseksi. Tämä luo vakautta kiertotalouden uusien toimintamallien toteuttamiseen ja luo edellytyksiä investoinneille. HSY on kiinnostunut ja halukas osallistumaan uuden käynnistymisvaiheessa olevan pääkaupunkiseudhn Smart & Clean säätiön merkittäviin hankekokonaisuuksiin. HSY:llä on vahvaa osaamista ja hankkeita meneillään jäte- ja vesisektorilla ja kiertotaloudessa ja läheisesti liittyen käyttäjä-cleantechiin. Etusijajärjestyksen toteutuminen turvattava Kiertotalouspaketin toimeenpanossa on tärkeää varmistaa etusijajärjestyksen toteutuminen. Jätteiden uusiokäytön, kierrätyksen ja energiahyötykäytön välille tulisi löytää ympäristön, talouden, terveydellisten ja sosiaalisten näkökohtien tasapaino. Parhaimmillaan toimiessaan jätehuolto vähentää jätteen syntymistä neuvonnan keinoin, ohjaa käyttökelpoisia tuotteita uusiokäyttöön, tuottaa materiaalihyötykäyttöön soveltuvia uusioraaka-aineita sekä ohjaa lopun jätteen energiahyödyntämiseen, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Jätteen energiahyödyntämiseen tulisi päätyä jatkossakin vain sellainen yhdyskuntajäte, jolle ei ole olemassa taloudellisesti kannattavaa sekä ympäristöä säästävää, teknisesti ja logistisesti toimivaa materiaalihyödyntämisen vaihtoehtoa. Energiahyödyntäminen tulee nähdä parempana vaihtoehtona kaatopaikkasijoitukselle, joka vähentää kaatopaikoille muutoin loppusijoitettavan jätteen ja orgaanisen aineksen määrää, ja sitä kautta vähentää kaatopaikkojen metaaninmuodostusta. Toimintasuunnitelmassa mainittu, energiaunionin yhteydessä vuoden 2016 aikana valmisteltava komission tiedonanto Jätteestä energiaa

3 3 (7) on tärkeä aloite. HSY:n näkemyksen mukaan jätteiden energiahyödyntäminen voidaan toteuttaa optimoidusti siten, että ei vaaranneta uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteiden nostamista. Energiajätteen keräys vaikuttaa kierrätykseen Suomessa toimivien jätteen rinnakkaispolttolaitosten toiminta muodostaa haasteen kierrätystavoitteisiin pääsemiselle. Pääasiassa yksityisten jätehuoltoyritysten erikseen elinkeinotoiminnasta keräämästä energiajätteestä valmistetaan murskaamalla ns. kierrätyspolttoainetta. Se sisältää noin 75 prosenttia kierrätettävää materiaalia, joka on pääosin teollisuuden pakkauksia, kartonkia, paperia ja muovia. Energiajätteen keräys ja kierrätyspolttoaineen valmistus ovat seurausta markkinaehtoisesta elinkeinotoiminnan jätehuollosta, sillä rinnakkaispolttolaitokset ovat maksaneet kierrätyspolttoaineesta. Energiajätteen keräyksen lopettamisella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi välittömästi 10 prosenttiyksikköä. Poltossa muodostuvien kuonien hyötykäyttö ja tuhkien turvallinen loppusijoitus tukevat myös osaltaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jätteiden energiahyödyntäminen lisää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Haitalliset aineet kiertotalouden sykleissä HSY pitää Suomen kannan mukaisesti materiaalikiertojen puhtautta ja turvallisuutta erittäin tärkeänä. On huolehdittava siitä, etteivät kiertotalous ja siihen liittyvä jätemateriaalien hyödyntäminen johda terveysriskeihin tai haitallisten aineiden kertymiseen ekosysteemien kiertoon, ympäristöön ja maaperään. Riskien arvioiminen on tärkeää ja uusimman tiedon hyödyntäminen välttämätöntä. Materiaalikohtaiset tavoitteet Pakkausjätteet Pakkausjätteille asetettu tavoite 75% vuoteen 2030 tukee hyvin yhdyskuntajätteen vähennystavoitetta. Muovipakkausjätteessä tavoitteena on, että uudelleenkäytettävän ja kierrätettävän muovin osuus on 55% vuoteen 2025 mennessä. Hyvä tapa saada kotitalouksista ja palveluista peräisin oleva muovi kiertämään ovat esimerkiksi uudelleentäytettävät pakkaukset, sekä arvon luominen mahdollisimman monenlaisille muoveille. Komission toimet muovien kierrätyksen tehostamiseksi ovat tervetulleita. Muovien kierrätyksessä on Suomessa edelleen paljon kehitettävää. Elintarvikejäte Kiertotalouspaketissa on tunnistettu elintarvikejätteen kasvava merkitys kiertotaloudelle. Biojätteen erilliskeräys halutaan varmistaa säädöksin. HSY pitää tärkeänä, että elintarvikejätteen mittaamiselle ja tilastoinnille luodaan yhteisesti käytettävä menetelmä. Tässä on kuitenkin aluksi määriteltävä tarkoin, mitä elintarvikejätteellä tarkoitetaan. Elintarvikejätteen syntymistä tulisi ehkäistä esimerkiksi markkinaehtoisin, neuvonnallisin että myös innovatiivisin menetelmin, kuten päiväysmerkintöjen tarkastelu sekä ns. älypakkaukset, jotka havaitsisivat sisällään olevan tuotteen laadun ja pystyisivät myös vaikuttamaan siihen. Tämän kaltaisia pyrkimyksiä tulisi tukea, ja ohjata tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ratkaisujen löytämiseksi. Komission kiertotalouspaketissa todetaan, että elintarvikkeita haaskataan koko arvoketjun aikana: tuotannossa, jakelussa, kaupoissa, ravintoloissa, ravintolapalveluissa ja kotona. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kaikesta Suomessa syntyvästä ruo-

4 4 (7) kajätteestä alkutuotannon osuus on noin 12 %, teollisuuden 20 %, kaupan 18 %, ravintoloiden 20 % ja kotitalouksien 30 %. Kaupan ja ravintoloiden ruokahävikkiin on alettu kiinnittää huomiota, ja kiertotalouspaketissakin nostetaan esille mm. ylijäämäruuan lahjoittamisen ja myynnin helpottaminen. Tämä on erittäin kannatettavaa. Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on kuitenkin suurin ja siihen on mahdollista vaikuttaa monin keinoin. Tiedonannossa mainitaan parasta ennen -merkinnän selkeyttäminen, mutta tämän lisäksi kuluttajille voidaan tarjota monenlaista tietoa ruokahävikin kustannuksista ja haitoista erilaisin neuvonnallisin ja viestinnällisin toimin. HSY on tehnyt merkittävää neuvonnallista työtä ruokahävikin vähentämisessä vuosien ajan niin ravintoloissa, kaupoissa kuin suoraan kuluttajillekin. Suurkeittiöille on laadittu ruokahävikin seurantamalli ja sitä tukeva seurantatyökalu sekä kampanjamateriaalia asiakasviestintään ravintoloille. Parhaimmillaan pilottikohteessa onnistuttiin pienentämään ruokahävikkiä peräti 40 %. HSY toivoo, että elintarvikejätteen puolittamisen lisäksi komissio kiinnittäisi huomioita elintarvikejätteen sisältämään ravinne- ja energiapitoisuuteen. Elintarvikejätteen sisältämä energia ja ravinteet tulisi mahdollisimman tarkkaan hyödyntää esim. rehuna. Yhtymäkohdat sivutuoteasetukseen tulisi tarkastella myös kiertotalouden näkökulmasta. Se osa elintarvikejätteestä, jota ei pystytä hyödyntämään ravintona, tulisi saada sellaiseen käsittelyyn, jossa ravinnekierron kannalta oleellinen fosfori saadaan talteen. Rakennus- ja purkujäte Komission tiedonannossa Rakennusalan resurssitehokkuuden parantaminen (COM ) todetaan, että rakennusten rakentamiseen ja käyttöön kuluu EU:ssa noin puolet kaikesta EU:ssa käytetyistä materiaalista ja energiasta sekä noin kolmasosa käytetystä vedestä. Ala aiheuttaa myös kolmasosan kaikesta jätteestä. Alaan liittyy ympäristöpaineita, joita muodostuu rakennuksen elinkaaren eri vaiheessa, kuten rakennustuotteiden valmistuksen yhteydessä, rakennus-, käyttö- ja korjausvaiheissa sekä rakennusjätteen käsittelyn yhteydessä. Rakennus- ja purkujätteen määritelmä täytyy yhtenäistää, jotta voidaan mitata ja seurata 70% kierrätystavoitteen toteutumista. Tavoite ei kuitenkaan koske puhtaita maamassoja, jotka tulisi myös ottaa mukaan tarkasteluun. Myös tilastointimenetelmiä täytyy yhtenäistää nopealla aikataulululla, ja tiedon laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maamassat sekä kiviainekset Kiertotalouspaketissa ei käsitellä maa- ja vesirakentamisen aiheuttamia jätteitä tällä hetkellä ollenkaan. Maamassojen kierrätys, uusiokäyttö sekä kiviaineshuolto ovat kuitenkin merkittäviä kiertotalouden näkökulmasta. Esimerkiksi maamassojen osuus kaikesta pääkaupunkiseudulla syntyneestä jätteestä on ollut jopa 80%. Määrä on moninkertainen suhteessa talonrakentamisen aiheuttamiin jätevirtoihin. Jätehierarkiaa noudattaen, komission olisi hyvä asettaa tavoitteet jätteeksi päätyvien maamassojen määrän vähentämiselle ja niiden uusiokäytölle, ja osoitettava toimia, joilla se pyrkii ohjaamaan kiertotalouden toteutumista myös maankäytön ja liikenteen teknisessä suunnittelussa. Maarakentamisessa voidaan käyttää uusiomateriaaleja joko sellaisenaan tai komponentteina korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia tai parantamassa niiden ominaisuuksia. Tämä edellyttää ympäristölainsäädännön mukaista lupa- tai rekisteröintimenettelyä, mikä hankaloittaa huomattavasti esimerkiksi jätevoimalan kuonan joustavaa hyötykäyttöä. HSY toteaakin, että valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakennuksessa

5 5 (7) 591/2006 (MARA-asetus) tulisi muuttaa siten, että asetuksen soveltamisalaan sisällytettäisiin myös jätevoimalakuona. Kriittiset raaka-aineet HSY pitää hyvänä, että kriittisiä raaka-aineita sisältävät jätteet pyritään keräämään talteen mahdollisimman hyvin. Osa näistä aineista voi olla ilmastonmuutoksen hillinnän teknisissä ratkaisuissa välttämättömiä (esim. aurinkopaneelit) ja niiden saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Komission toimet kohdistuvat kuitenkin EU:n sisämarkkinoihin, vaikka ongelmana on myös kriittisten aineiden siirtyminen Euroopan rajojen ulkopuolelle esimerkiksi uusioraaka-aineen ja sivutuotteiden siirtojen myötä. Forsfori ja typpi HSY pitää tärkeänä, että EU:n kiertotalouspaketissa kiinnitettäisiin erityistä huomioita yhdyskuntajäteveden sisältämän fosforin ja typen talteenottoon primääriravinteiden kaltaisina uusioraaka-aineina nykyisten orgaanista ainetta sisältävien multatuotteisiin integroitujen kierrätysravinteiden lisäksi. Tämä edellyttää kierrätyksen mahdollistavien teknologisten prosessien edelleen kehittämistä ja uusia ravinnekierron konseptointi-innovointia yhteistyössä eri teollisuuden alojen kanssa. HSY toteaa, että fosfori on lisätty Euroopan komission laatimaan luetteloon kriittisistä raaka-aineista ja sikälikin erityisesti fosforiin kohdistuvaa uusioravinnekierron kehittymistä tulisi tukea. HSY ehdottaakin, että uusioravinteiden pääsyä lannoitemarkkinoille tuettaisiin biopolttoaineiden käyttöönoton ja markkinaosuuden aikanaan varmistaneiden poliittisten ohjausinstrumenttien kaltaisilla toimilla (Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä 446/2007). Lainsäädännöllä luotu ohjaus biokomponenttien lisäämiseksi liikennepolttoaineissa on markkinoiden avauduttua johtanut myönteiseen tutkimuksen ja teollisen tuotannon vilkastumiseen kyseisellä sektorilla kuten myös mittaviin tuotantolaitosinvestointeihin Suomessa. Primääriravinteita vastaavien kierrätysravinteiden käyttöä edistävä lainsäädännöllinen ohjaus johtaisi mitä suuremmalla todennäköisyydellä vastaavaan ilmiöön lannoitemarkkinoilla. HSY on yksi Suomen suurimmista kierrätysravinteita sisältävien multatuotteiden valmistajista ja HSY:n tuotteiden kautta kierrätetään jätevedenpuhdistuksesta viherrakennukseen ja maatalouteen orgaanisen aineksen lisäksi n. 750 t fosforia ja n. 750 t typpeä vuosittain. HSY suhtautuukin myönteisesti kierrätysravinteiden käyttöä tukeviin ja selkeyttäviin toimiin EU:n kiertotalouspaketissa. Kierrätysravinteiden puhtauteen kohdistuu niin lainsäädännöllisiä kuin mielikuvalähtöisiä vaateita. Yhdyskuntajätevesipohjaisten lannoite- ja uusioravinnetuotteiden sisältämän kemiallisen kontaminaation tuottaa puhdistamoita ympäröivä yhteiskunta. HSY muistuttaa, että kiertotalouspaketissakin mainittu alkutuotteen puhtaus on tässäkin tapauksessa avain puhtaampaan kierrätysravinteeseen. Säätelemällä yhteiskunnan kemikalisoitumista, vähentämällä haitallisten aineiden käyttöä systemaattisesti ja kulutustottumuksia ohjaamalla, voidaan haitallisten aineiden pääsyä uusioravinteiden jalostusketjuun vähentää. Lisäksi kierrätysravinteiden laatuvaatimuksien osalta tulisi muistaa, että ne eivät saisi muodostua liian vaativiksi, jotta ravinteiden talteenoton kustannukset eivät muodostu kohtuuttomiksi tai muutu jopa mahdottomaksi. Veden kierrätys Veden niukkuuteen ja jäteveden uusiokäyttöön liittyvät kiertotalouden osa-alueet ovat tärkeä osa EU:n kiertotalouspakettia, mutta eivät sellaisenaan ole kriittisiä tai niihin ei kohdistu erityistä painetta Suomessa muutoin kuin hyvin paikallisesti. Yhteiskunnan kaupungistumisen myötä jäteveden puhdistus keskittyy usein yhä suurempiin yksiköihin, jolloin puhdistettu jätevesi uusioraaka-aineena muodostuu logistisesti usein hyvinkin kaukana mahdolli-

6 6 (7) sista hyödyntäjistä. HSY muistuttaa, että jäteveden uusiokäyttöä meillä Suomessa tapahtuu kuitenkin epäsuorasti, kun puhdistetut jätevedet vastaanottava vesistö toimii toisen yhdyskunnan, teollisuuden tai viljelijän raakavesilähteenä. Veden kierron riskienhallintaa tukee Suomessa kehitetty Sanitation Safety Plan (SSP) riskienhallintatyökalu, jonka tuottajina toimivat STM, YM, MMM ja VVY ja työkalun sisällöntuotanto tapahtui HSY:ssä. Kiertotalous vaatii uusia toimintatapoja Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää kansalaisilta uusien toimintatapojen omaksumista (jakamistalous, korjaa-uusiokäytä-kierrätä -toiminta, syntypaikkalajittelu), ja tässä neuvonnalla ja viestinnällä on merkittävä rooli. Muutos vaatii paljon ponnisteluja ja komission olisikin hyvä varautua tähän rahoitusinstrumentteja suunnitellessaan. Myös julkiset hankkijat tarvitsevat vahvempia kannustimia. Ympäristömerkit ohjaavat kuluttajia ja hankkijoita ottamaan ympäristöasiat huomioon ostopäätöksissään. Ympäristömerkeille olisi hyvä tehdä vastaava tarkastelu kuin ympäristöväittämille, jotta niistäkin saataisiin luotettavia, tarkkoja ja selkeitä. Väittämiä koskee lainsäädäntö, joka ei välttämättä ulotu merkkeihin, minkä vuoksi merkit aiheuttavat kuluttajille sekavan tilanteen (esim. erilaiset kosmetiikan merkit). EU:n ympäristömerkki on hyvä yhteinen merkki, mutta ei ole realistista ajatella sen korvaavan kaikkia markkinoilla käytettyjä merkkejä. Merkkiviidakon selkeyttämisestä pitäisi olla yhteinen linja. Ympäristöä säästävissä julkisissa hankinnoissa olisi tärkeää olla selvillä, mitä muita ympäristöjärjestelmiä kuin EMAS voidaan pitää hankintadirektiivin artiklan 45 mukaisesti tunnustettuina (recognized). EMAS on varsin vähän käytetty ympäristöjärjestelmä (Suomessa alle 5 yrityksellä) kun taas ISO-järjestelmät ja kansalliset järjestelmät (esimerkiksi Suomessa Ekokompassi yli 60 organisaatiolla, Ruotsissa Svensk Miljödiplom 600 ja Norjassa Eco- Lighthouse (Miljöfyrtårn) lähes 5000 organisaatiolla, ovat huomattavasti laajemmin käyttöönotettuja. Muut vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet kiertotalouden kannalta Lopuksi HSY haluaa kiinnittää huomion toimintasuunnitelmassa kirjattuihin kannatettaviin tavoitteisiin luoda lainsäädäntöehdotuksia pitkän aikavälin visioiden luomiseksi. Suomessa vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet jätelain ja hankintalain muuttamiseksi osoittavat kuitenkin pitkän aikavälin visioiden muodostamisen vaikeaksi. Kuntien vastuun rajaaminen esitetyllä tavalla vain asumisessa syntyvään jätteeseen vaikuttaisi merkittävällä tavalla jätehuollon toimivuuteen. Nopeasti toteutettavat muutokset vastuunjaossa johtaisivat hyvin toimivan järjestelmän hajaannukseen ja saavutetun hyvän palvelutason ja jätehuoltomarkkinoiden toimivuuden vaarantumiseen. Lainmuutosten seurauksena jätehuollon kustannukset ja maksut asukkaille ja yrityksille nousisivat. Jo olemassa olevat investoinnit jäisivät vajaakäytölle, ja samalla jätehuoltopalvelujen saatavuus heikkenisi. Heikentämällä julkisia palveluita kansalaisten tasavertainen kohtelu, jätehuollon cleantech-kehittäminen ja myös EU:n kiertotalouden toimeenpano vaarannettaisiin. Hankintalain sidosyksikköasemaa koskeva säännösehdotus sekä toisaalta kunnan toimintaa kilpailluilla markkinoilla koskevat säännökset heikentävät merkittävällä tavalla HSY:n mahdollisuuksia osallistua innovaatiokehitykseen ja erilaiseen yhteistyöhön yksityisten kumppanien kanssa. HSY kiertotalouden keskiössä pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa pääkaupunkiseudulla vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. HSY toimii jo nyt kiertotalouden käytännön aktiivisena toimijana ja kiertotalouden edistäjänä. Parhaita esimerkkejä tästä ovat seudulle luodut hyvät kierrätysmahdollisuudet, hyvä kotitalousjätteen kierrätysaste, ravinteiden kierrätys multatuotteina ja jäte- ja vesihuollon

7