"Mitä Ulkoasianministeriön tulisi rahoittaa vesialalla kehitysmaissa?

Transkriptio

1 "Mitä Ulkoasianministeriön tulisi rahoittaa vesialalla kehitysmaissa? Vesi Maailman tärkein aine, pe , Tampere Antti Rautavaara, vesineuvonantaja

2 Mitä Ulkoasianministeriön tulisi rahoittaa vesialalla kehitysmaissa? Haasteita kehitysmaissa; Kehityspoliittinen ohjaus ja seuranta; Kehityspoliittiset instrumentit; Ulkoasianministeriön koneisto; Kehitysrahoitus vuosina ; Case Etiopia ja/tai Nepal; Case Kenya ja/tai Palestiina; Johtopäätökset; 2

3 Vesialan haasteita kehitysmaissa Vesihuolto, sanitaatio ja hygienia kasvatus (WASH) miljardilta ihmiseltä puuttuu turvallinen juomavesi; 2,5 miljardilta puuttuu sanitaatio; noin 2 miljoonaa lasta kuolee vuosittain ripulitauteihin, joista suurin osa johtuu pilaantuneesta vedestä, riittämättömästä sanitaatiosta ja hygieniasta; joka päivä noin 5500 lasta; Afrikassa 300 miljoonaa ihmistä kärsii veden puutteesta. liian paljon liian vähän käyttökelvotonta 3

4 Vesialan haasteita kehitysmaissa Vesivarain hallinto (WRM) vesivarojen käytön kestävyyden rajat on jo ylitetty maapallon monilla alueilla; syynä vesivarojen liikakäytöstä, puutteellisesta ja osaamattomasta kastelusta, tulvia lisäävistä toimista sekä vesistöjen kuormittamisesta; yli 80% kaikesta makeasta vedestä käytetään keinokasteluun; siitä arviolta puolet on hukkakäyttöä ja tuhlaamista vesi valuu köyhien pelloille; ruokaturvan kannalta vesitaloudella on keskeinen rooli; vesiin kohdistuvien käyttötarpeiden ja niitä muuttavien toimintojen lisääntyessä korostuu tarve vesivarojen kokonaisvaltaiseen, yhdennettyyn suunnitteluun sekä rajavesistöjä koskevan yhteistyöhön valtioiden välillä. liian paljon liian vähän käyttökelvotonta 4

5 Muutosvoimia Ruokaturva + ravinnontuotannon muutokset; Energian kysynnän kasvu (bio ja hydro); Väestönkasvu ja kaupungistuminen (maaseutu ruokkii kaupungit); Ilmastomuutos: Avain torjuntaan (Mitigation) on energian tuotantoon tarvittavien muutosten ymmärtämisessä; Avain sopeutumiseen (Adaptation) on veden kiertokulun ja sen muutosten ymmärtämisessä; 5

6 Kehityspoliittinen ohjaus Ohjaus: Hallitusohjelma; Kehityspoliittinen ohjelma ja (?); EU:n kehityspoliittinen ohjaus vesialalle (vrt. Unkarin puheenjohtajuus); Suomen vesialan kansainvälinen strategia (UM, MMM ja YM); Kv. vesivirkamiestyöryhmä; Suomen vesifoorumi (FWF); 6

7 Kehityspoliittinen ohjaus ja seuranta Seuranta: Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiraportit (KPT); UM:n kehityspoliittinen kertomus eduskunnalle; Vesialan evaluaatio (2010); Maaohjelmaevaluaatiot (Etiopia 2010) sekä muut evaluaatiot; 7

8 Kehityspoliittiset instrumentit KEPO EURO Vesialan kv politiikkadialogi PYM NGO ja INGO; Hanke; Ohjelma; SWAP; Trust Fund; IKI JPO/APO; Korkotuki; Finnpartnership Finnfund; Tutkimus; jne. Suomen kv vesialan strategia muut kehitysrahoittajat Köyhyyden vähentämisohjelma linssit ja rajaukset Kv. Vesivirkamiestyöryhmä tarvitaan kehitys poliittisten instrumenttien luovaa sekakäyttöä!!! aloitteiden toteuttajat Suomen vesifoorumi ry KEHITYSVAIKUTUKSET KAUPALLISET MAHDOLLISUUDET 8

9 Maataso: Vesialan kehitysrahoitus Etiopia: 4-5 kpl n. 42 meuroa eli n. 10 meuroa/a Nepal: 3 kpl n. 32 meuroa eli n. 7 meuroa/a Vietnam: 1 kpl n. 22 meuroa eli n. 5 meuroa/a Kenia: 7 kpl n. 14 meuroa eli n. 3 meuroa/a Sudan: 1 kpl n. 9 meuroa eli n. 2 meuroa/a Somalimaa: 1 kpl n. 2 meuroa eli n. 0,7 meuroa/a Sambia: 1 kpl n. 5 meuroa eli n. 1 meuroa/a Palestiina: 1 kpl n. 5 meuroa eli n. 1 meuroa/a n. 140 meuroa 9

10 Vesialan kehitysrahoitus Aluetaso: Nile Basin: 2 kpl toteutus kansallisesti, kts Etiopia Mekong Basin: 5-6 kpl n. 13 meuroa eli n. 3 meuroa/a FinWaterWEI, 1 kpl n. 5 meuroa eli n. 1 meuroa/a Lake Victoria Basin: 1 kpl n. 2 meuroa eli n. 0,5 meuroa/a Andit, suunnitteilla n. 2 (?) meuroa Väliamerikka, suun. n. 4 (?) meuroa Globaalitaso: n. 25 meuroa The World Bank WSP AF 12 meuroa UNEP TWAP n. 0,5 meuroa FWF n. 0,6 meuroa Vesivirkamiestyöryhmä (Suomen kv. vesialan strategia) (Korkotukiluotot n. 28 meuroa) n. 40 meuroa 10

11 WASH vs WRM Peruutuspeili: Vuonna 2006 maksatuksia 11.9 meuroa, joista WASH 75% ja WRM 25%. Vuonna 2010 maksatuksia n. 35 meuroa, joista WASH 71% ja WRM 29%. Eteenpäin katsominen: Vuonna 2006 myöntöjä 35.2 meuroa, joista WASH 74% ja WRM 26%. Vuonna 2009 myöntöjä 39.0 meuroa, joista WASH 59% ja WRM 41% Aloitteita yhteensä lähes 120 kpl; Vesiala toiseksi suurin temaattinen kokonaisuus UM:n kehitysrahoituksesta; Valtiontalouden tuottavuusohjelman ansiosta hallinnollinen resurssi on vähentynyt;

12 Hauraat valtiot, konflikti ja post-konflikti valtiot % Suomen vesialan ODA rahoituksesta kohdistuu näihin maihin; muut rahoittajat kaukana perässä; Vaiheet: pre-emergency, emergency, development and sector development; Tuloksellinen palvelutarjonta vastaanottajille; Vahva läsnäolo kentällä, usein myös kriisin aikana; Sitoutuminen pitkäaikaiseen suhteeseen: humanitaarisesta avusta sektorin kehittämiseen; Vahva WASH toteuttaminen ruohonjuuritasolla; Ylätasolla tuetaan sektorin kehittymistä suoraan tai kv. Järjestöjen kautta; Rahoitus kanavoidaan mahdollisimman suoraan hallinnon alhaisimmalle tasolle tai yhteisöille; Vahva yhteistyösuhde UNICEF kanssa kaikkein hankalimmissa olosuhteissa; Pariisin tavoitteet askel askeleelta, vaiheen sallimalla tavalla; Gender and Social Inclusion; Maatasolla tarvitaan avunantajien välistä työnjakoa; Köyhyys fokusoituminen; Hyvän hallinnon periaatteet; Hyvä maine; FINNIDA brändi on kuin henkivakuutus Oikeusperusteinen lähestymistapa; yhteisöt ja hallinto; 12

13 Humanitaarisesta avusta kehitykseen Pre-emergency, emergency, development and sector development; Mitä eri instrumenteilla tehdään ja miten soveltuvat mihinkin vaiheeseen; Oikeat kumppanit ja instrumentit; Rahoitus balanssit ja siirtymät; Hauraat valtiot - fokus; Keskiössä tutkimukseen perustuva tieto; Reference:Roger Schmidt, SDC 13

14 Mitä vesialan kehitysrahoituksella tulee rahoittaa kehitysmaissa? Rahoitus: Kehitysrahoitus kokonaisuus on hallintoresursseihin nähden hyvällä tasolla ja kasvussa; Kehitysrahoitusta hallinnoivaa henkilöstöä tulee jatkossa vahvistaa, sillä maksatukset ovat neljän vuoden aikana yli kolminkertaistuneet ja kasvu jatkunee vahvana (myös suhteellinen ODA osuus kasvanut 2% 4%); WASH ja WRM suhde rahoituksessa tasoittunut ja tasapaino on syytä säilyttää jatkossakin; Vastuullista kehityspoliittisten instrumenttien luovaa sekakäyttöä tulee edistää; Sisältö: Koko syklin (humanitaarisesta sektorikehitykseen) kattavaa tukea tulee jatkaa ja luoda parempia linkkejä eri vaiheiden välille; Painotus jatkossakin hauraissa valtioissa (Etiopia, Kenia, Nepal yms), post-conflict ja conflict valtioissa (Palestiina, Sudan, Afganistan, Somalimaa yms.); Aloitteiden sisäinen köyhyys fokus tulee säilyttää (Etiopia BG, Nepal Far West jne); Oikeusperusteista lähestymistapaa tulee vahvistaa; Right Based Approach eli tuetaan yhteisöjä (right holders) ja hallintoa (duty bearers) 14

15 Mitä vesialan kehitysrahoituksella tulee rahoittaa kehitysmaissa? Sisältö (jatkuu): Kaupunkivesihuolto ja sanitaatio takaisin ohjelmakokonaisuuteen; kv organisaatiot jatkossakin harkintaan, fokusoidusti NORDIC+ keskustelun kautta; JPO valinnoissa painotusta vesialan nuoriin ammattilaisiin; Lisää mahdollisuuksia keskiuran ammattilaisille; Kapasiteetin vahvistamisen ja investointirahoituksen oikeat suhteet sekä mahdolliset kumppanuudet. Teknisen avun ajoitus ja mitoitus pyrkimys muutoksen aikaansaamiseen! Lopuksi: Kehitysvaikutukset aina pääpainotus, mutta jatkossakin tulee pyrkiä löytää kokonaisuuksia, joissa tuetaan samalla laaja-alaisesti kotimaisia toimijoita ja Suomea (kansalaisyhteiskuntaa, tiedettä ja tutkimusta, liike-elämää, politiikkaa jne). 15

16 Hallinnollinen resurssi ja sidosryhmä keskustelu Kehitysyhteistyön erityisasiantuntijat (vesiala) ja deskit: Antti Inkinen (Martha Solomon), Etiopia/Sudan/Niili Sanna Takala???, Mekong Sanna Pulkkinen Kari Leppänen, Nepal, (30 %) Marjaana Kokkonen Minna Härkönen, Palestiina, (50 %)??? Janne Sykkö, Vietnam, (30 %)??????, Somalimaa Pauliina Hellman-Field???, Kenia Maarit Nador Kati Manner, Sambia??? UNEP, AfDB, WB, UNICEF, Korkotuki jne???,???,???,???, Oskar Kass FinWaterWEI Anna Malinen Vesialan neuvonantaja ja vesideski: Antti Rautavaara (sijaisena Marko Keskinen) ja Ulla Hakanen (50 %), alkaen Suomen vesifoorumi ry (FWF) yritykset akatemia järjestöt jne Vesivirkamiestyöryhmä UM MMM YM SYKE Suomen Akatemia j 16