UUTTA VOIMAA KULJETUSALALLE KOILLIS-SUOMESSA

Transkriptio

1 , YTT Erikoistutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus UUTTA VOIMAA KULJETUSALALLE KOILLIS-SUOMESSA LOGNET-OSAAVAA HENKILÖSTÖÄ ÖÄ PK-YRITYSTEN LOGISTIIKKATEHTÄVIIN POHJOIS-SUOMESSA Oulun yliopisto / Oulu Business School, Naturpolis Oy / Nordic Business Center Salla, Hautajärvi, Oulan kansallispuiston opastuskeskus Aurora Borealis laiva. Tarkemmat lähdetiedot: Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. TEM 43/2010.

2 Esityksen sisältö Pohjoinen alue Vahvat ennakoivat trendit Visio Liikenne- ja logistiikka

3 POHJOINEN ALUE Arktinen alue NASA:n sateliittikuvat 09/2010 ja 03/2011

4 POHJOINEN ALUE KOILLISVÄYLÄ Adolf Erik Nordenskiöld (oik. Nils Adolf Erik Nordenskiöld, 18. marraskuuta 1832 Helsinki 12. elokuuta 1901 Dalby, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen geologi, mineralogi ja naparetkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä Euraasian pohjoisosat kiertävän Koillisväylän lännestä itään vuosina Hän teki elämäntyönsä kuitenkin Ruotsissa. (Wikipedia) Koillisväylän käyttö on jo alkanut: - Luonnonvaroja kuljetetaan Koillisväylän varrelta jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi länteen ja itään. - Päästä päähän liikennettä kesällä 2010 oli 8 alusta. Tammikuun loppuun mennessä 2011 oli tilauksia yht. 20 alukselle (öljyä, kaasua ja terästä). Suomalaiset ovat edelleen strategisessa roolissa Koillisväylän käyttöönotossa: Ks. esim. Teknologiateollisuus ry, Visio-lehti 1/2011: STX Finland Oy:n tj. Juha Heikinheimon haastattelu: öljy- ja kaasujätit arvioivat tarvitsevansa vuoteen 2030 mennessä jopa 2000 uutta alusta: esimerkiksi reilut 45 jäänmurtajaa, yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja noin 40 tutkimusalusta. Muutama 100 miljoonan euron kauppa vuodessa takaisi riittävän jatkuvuuden telakkatoiminnalle Helsingissä, Heikinheimo arvioi. Hän kuitenkin toppuuttelee, että venäläisomistuksen myötä Helsingin telakalle olisi luvassa automaattisesti uusia hankkeita kuin manulle illallisia. Kilpailu on tiukkaa ja jokainen sopimus on ansaittava osaamisella. Uusi yhteisyritys on kuitenkin molempien kannaltaaito Salla win-win-tilanne Venäläiset saavat investointiensa vastineeksi pääsyn arktisen teknologian huippuosaamiseen ja STX Finland pääsyn Venäjän markkinoille, minne on vaikea murtautua ilman paikallisen omistajan tukea, Heikinheimo sanoo.

5

6

7 POHJOINEN ALUE Koillis-Suomi: Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio, Savuskoski, Salla ja Taivalkoski

8 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT Merkittäviä iä Murmanskin ja Luoteis-Venäjän kehitykseen vaikuttavia trendejä Strong Prospective Trend (SPT) / Vahva vaikuttava trendi (megatrendi) mm.: Venäjän geopoliittisen painopisteen siirtyminen pohjoiseen Energian ja raaka-aineiden hinnan nousu Ilmastonmuutos? Näiden taustalla vaikuttavat Driving Force- tekijät (liikkeelle panevat voimat), mm.: Suurvaltojen suhteet Lähi-idän tilanne Venäjän valtion politiikka Pk-yrityspolitiikka ja koulutus. Huom. myös heikot signaalit, ja villit kortit

9 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT Koillis-Suomen Elinkeinostrategian toteutukseen vaikuttavat ja siinä huomioitavat muutostrendit (4=melko tärkeä/vaikuttava, 5=erittäin tärkeä/vaikuttava) Venäjän taloudellinen kasvu 4,05 Energian hinnan nousu 4,02 Väestön ja työvoiman ikääntyminen 3,98 Globalisoituminen 3,85 Tietotyön lisääntyminen 3,81 Toimintojen verkottuminen 3,8 Ekokilpailukyvyn vaatimusten kasvu 3,8 Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen 3,8 Muutostrendit Koillis-Suomessa vuoteen 2025 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi, Sähköinen haastattelukierros, 2010 Venäjän taloudellinen kehitys Energian hinnan nousu Väestön ja työvoiman ikääntyminen Globalisoituminen Tietotyön lisääntyminen Toimintojen verkottuminen Ekokilpailukyvyn vaatimusten kasvu Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen Rajallisten raakaaineiden hintojen Pohjoisuuden merkityksen kasvu Tietoteknologinen kehitys Elinkeinorakenteen pkyritysvaltaistumisen Verkkopalvelujen kasvu Ihmisten tarpeiden muuttuminen Talouskriisistä 3,46 toipuminen Raaka-aineiden hintojen nousu 3,75 Monipaikkaisuuden 3,37 Ilmastonmuutos 3,75 Pohjoisuuden merkityksen kasvu 3,73 Ilmastonmuutos lisääntyminen (y (työtä Työn murros (8- tuntisen työpäivän Julkisen sektorin keveneminen / Syrjäytymisen lisääntyminen EU:n laajenemispyrkimykset 2,49 3,27 3,22 3,08 3,85 3,81 3,8 3,8 3,8 3,75 3,75 3,73 3,71 3,59 3,56 3,56 4,05 4,02 3,

10 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT Raakaöljyn hintakehitys, vaikuttava SPT-trendi Öljyn hinta Öljyn hinta vuosina $ $ 2008 Polyn. ($ 2008) 120,00 100,00 USA :n sisällissota Iranin vallankumous 1979 USA :n ja liittouman hyökkäys Irakiin ,00, $ USD, 60,00 40,00 20,00 0,00 Vuosi Kuva osoittaa, että öljyn hinta on ollut viime vuosikymmeninä nouseva (polyneeminen käyrä). Raakaöljyn hinnan nousua voidaan pitää ns. vahvavana ennakoivan trendinä (SPT), joka vaikuttaa seuraavan vuoden ajan merkittävästi mm. arktisten alueiden kehitykseen[1] k (Myllylä l 2007). Öljyn hintaan vaikuttaa mm. rajalliset öljyvarat ja öljyyn kohdistunut kysyntä. Lyhytaikaisempia syklisiä hintavaihteluita voidaan selittää mm. poliittisella epävakaudella tuotantoalueilla ja maailmantalouden kriiseillä. Kuvan tilastotiedot: BP, 2009, Statistical Review of World Energy. [1] Vahva ennakoiva trendi (engl. Strong Prospective Trend, SPT, ks. Myllylä 2007, Toivonen 2004, Kuusi 2008) on megatrendin (Naisbitt 1984) synonyymi. Kallistuva fossiilisten polttoaineiden ja energian hinta yleensäkin on vahva ennakoiva trendi tai megatrendi myös Suomessa. Trendi on jäänyt liian vähälle huomiolle mm. valtionhallinnon suunnalla, toisaalta ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää politiikkaa on korostettu, mikä kompensoi tilannetta, koska molemmat vaikuttavat osin samansuuntaisesti mm. lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Energian, etenkin öljyn hinnan nousu -trendillä voi olla merkittävä vaikutus mm. talouskriisin taustalla sen hintoja nostavan vaikutuksensa vuoksi. Se vaikuttanee myös ilmastonmuutospolitiikan suosioon, koska uusiutuvista energiamuodoista on tullut entistä kannattavampia käyttää. Nykyisten megatrendien kyseenalaistamista, systemaattista ja luovaa perustutkimusta tarvittaisiin. Tekes päätyi samanlaiseen tulokseen systemaattisessa kartoituksessaan tutkimuksessaan Megatrendit ja me (Ahola & Palkamo 2009): tärkein yksittäinen megatrendi on energian hinnan nousu.

11 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT Kaivostoiminnan tutkimusmenot ja mineraalien hintaindeksi Vuosittaiset tutkimusmenot ja mineraalien hintaindeksi vuosina Brittiläisessä Columbiassa Lähde: Trends2008.aspx

12 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT Keskimääräinen jään laajuus Arktisella huhtikuussa Lähde:

13 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT, JA KLUSTERIT Norilsk Nickel alus valmistettu Helsingin telakalla vuonna 2006, liikennöi säännöllisesti Koillisväylällä sisaraluksineen (4) Dudinkan ja Murmanskin väliä Kuvan Lähde Aker Arktic Technology Oy/ Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region until Ministry of Foreign Affairs of Finland 3/2008.

14 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT, JA KLUSTERIT Joitakin vireillä olevia kaivoshankkeita Millaista logistiikkaa kaivokset edellyttävät, mikä on liikennejärjestelmän kokonaisuus, johon kaivoshankkeet liittyvät? Alkuperäinen lähde Tekniikka- ja talous vuonna 2006: Pajala rautamalmi Sokli, fosfaatti YMy:n lisäykset Kuusamo, kulta P G M-vyöhyke Taivalvaara, rauta, vanadidi Mm. Luonnonkivi rakentamiseen, yhdyskuntarakenta y misen kiviaines, muut?

15 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT, JA KLUSTERIT Kaivokset tarvitsevat myös energiaa ja logistiikkaa Kuvassa Suomen suurin stakkeri, rakentaja Paakkola Conveyors Lähde: Kauppalehti , hallituksen pj. Tuomo Juntikan ja toimitusjohtaja it j Tommi Juntikan haastattelu tt Kyse on lähes puolen kilometrin mittaisesta, massiivisilla tela-alustoilla liikkuvasta ristikkosillasta, ill t jonka päällä on jakokuljetin. k Laite levittää malmia laajalle liuotuskentälle Talvivaaran kaivosalueella. Laitteen hienous piilee siinä, että se liikkuu automaattisesti. Siltarakennelmaa ohjataan GPS-paikoituksella. Yli 24 miljoonan euron urakkaan kuului myös 6,5 kilometriä erilaisia hihnakuljettimia.

16 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT, JA KLUSTERIT Pohjoisen ja Suomen rautatieverkkovision hahmottaminen ajankohtainen kysymys Kouvola

17 VISIO JA STRATEGIA Kuva Jäämereltä lähivuosina? Lähde: Suomen Kuvalehti

18 VISIO Koillis-Suomen Elinkeinostrategia visio (luonnos)

19 VISIO Koillis-Suomi Pohjoisen luottamuksen, luonto-osaamisen ja perheyrittäjyyden menestystarina

20 VISIO Elinkeinoalat ja klusterit Koillis- Suomessa vuonna 2025 Delfoi-prosessissa tuotettu, Bostonin tuoteportfolioanalyysin mukaan

21 STRATEGISET KEHITTÄMISHANKKEET Hard kovat kärjet korostavat kuntien mukanaoloa 1) Laajakaistayhteyksien varmistaminen ja valokuituverkko laajakaistastrategia 2) Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen (sis. KOKONAISUUS KAIKKI ASIAT SAMASSA PAKETISSA! mm. joukkoliikenteen palvelutason määrittely, liityntäyhteydet lentokentille ja rautatieasemille, autottomat keskusta-alueet myös biologistiikka- ja logistiikkakeskukset) 3) Uusiutuvan energian, energian säästön ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia, uusiutuvaa energiaa hyödyntävät alueelliset uudet yhtiöt.

22 Koillis-Suomen elinkeinostrategia kehittämishankkeet (luonnos)

23 LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Painotuksia ja tavoitteita LÄHIALUEYHTEISTYÖN EDISTÄMINEN: VIISUMIVAPAA VYÖHYKE, PIKAVIISUMIEN MYÖNTÖ ALUEELLA LAAJAKAISTA KAIKILLE - VALOKUITUKAAPELIVERKKO LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN LAATIMINEN Sisäisen logistiikan osalta mallialue (mm. palvelutasotavoitteet, tilauskeskus) Yksittäisestä liikennehankkeen edistämisestä liikennejärjestelmätason työhön (mm. liityntäliikenne lentokentille ja rautatieasemille) Yritysten yhteisten logistiikkakeskusten tarpeen arviointi ja kehittäminen, Oulun imu vahva Biologistiikka ja terminaalit Muita painotuksia: Rautatieliikenteen kehittäminen (mm. yöjuna, Oulu-yhteys, Haaparanta) Taivalvaara-Kuusamo-Salla rata Itäinen rata Lentoliikenne (tilaus- ja reittiliikenne, Oulun lentoliikennehubi, syöttöliikenne) Henkilöautoliikenteen palveluiden kehittäminen Kaivosten ja taajamien välinen liikenne (mm. joukkoliikenne) BIOTALOUDEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN

24 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT, JA KLUSTERIT Pohjoisen ja Suomen rautatieverkkovision hahmottaminen ajankohtainen kysymys Kouvola

25 Panelisteilta tukea saanut heikko signaali EU:n ja Venäjän yhteiset intressit voimistuvat lähivuosina EU:n ja Venäjän yhteiset intressit voimistuvat lähivuosina 1=1 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=22, A=3.95, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00

26 Lähialueyhteistyö- ja venäjä Korostuneita teemoja Matkailijoiden hankkiminen Venäjältä Suomeen 4,24 Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus-, kehittämis-, tuotekehitys- ja alan toimijoiden verkottamisohjelma 3,93 Majoituksen ja matkailupalveluiden markkinointi Barentsin öljy-, kaasu- ja logistiikkahankkeiden työntekijöille 3,93 Strategisen alueellisen klusterikehityshankkeen käynnistäminen 3,92 Murmanskin alueen hankinnoista päättävien vierailu Koillis-Suomen yrityksissä 3,80 Koillis-Suomen alueen Barentsin logististen yhteyksien kehittäminen ja markkinointi, 3.53

27 Pikaviisumi ja viisumivapaa i vyöhyke 27. Valitse ehdotetuista paras paikka pikaviisumien myöntämiseksi Pohjois-Suomessa Koillis-Suomen matkailun kehittymisen näkökulmasta. 1 = Kuusamo 2=Salla 3 = Rovaniemi 4 = Oulu 5 = Kemijärvi 6 = Muu, mikä? n=21, A=1.86, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Viisumivapaa 72 tunnin vyöhyke tulisi laajentaa koskemaan koko Koillis-Suomea ja sen rajakuntia Venäjällä. 0 = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen 1 = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä n=20, A=0.00, M=0.00, Q1=0.00, Q3=0.00 Olen taipuvainen hyväksymään väitteen Pitäisi ehdottamasti saada. Se lisäisi läheisen alueen kehittymistä palveluiden muodossa rajan takana ja näin toisi lisää kasvun mahdollisuuksia molemmille puolille rajaa.

28 Saavutettavuus Heikot signaalit, piilossa olevat mahdollisuudet: 8.2 Saavutettavuus 1 = Kiinteä ja nopea junayhteys tulossa Haaparantaan Keski-Euroopasta, mahdollisuuden hyödyntäminen 2 = Mielikuvien synnyttäminen ja mielikuvavirtojen vahvistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen (ellei ole mielikuvissa, ei myöskään tulla alueelle, kohde etenkin ulkomailla) 3 = Saavutettavuuden parantaminen tietotekniikka hyödyntäen 4 = Uusi lentoyhtiö Lappiin ( otetaan lentotoiminta omiin käsiin ) 5 = 10 % laajakaistan ulkopuolella olevien laajakaistan piiriin saaminen n=38, A=2.63, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00

29 Metsien käyttö 8.3 Energia- ja ympäristöteknologia 1 = Biopolttoaineiden tuotanto, mm. biodiesel- ja bioetanolivoimalaitokset 2 = Energiansäästö- ja uusiutuvien energioiden kunnalliset strategiat 3 = Jätteiden hyötykäyttö 4 = Laajamittainen hajautettu energiantuotanto / alueellinen uusi energiayhtiö (80-90 luvulla oli kunnallisia), nyt intressinä laajamittaisesti uusiutuvien energiavarojen, kuten vedessä olevan lämmön, puun, tuulen, auringon jne. hyödyntäminen alueellisesti erilaisia tuotantoprofiileja yhtiöllä, sis. öljyn korvaaminen omilla energiamuodoilla) 5 = Profilointi jätteiden minimoimisella - valitaan mahdollisimman vähän jätettä tuottavia ratkaisuja alueella (2015 ei jätettä voi viedä kaatopaikalle) 6 = Ydinvoimalainvestointi n=37, A=2.89, M=3.00, Q1=1.00, Q3= Pohdi, mikä on Koillis-Suomen metsien käytön tuleva profiili vuonna 2025 työpaikkojen määrän näkökulmasta. Valitse 3 / kolme todennäköisesti eniten tuolloin työllistävää osaaluetta, jos kehitys menee toivomallasi tavalla. 1 = puun energiakäyttö (mm. paikalliset voimalat/ öljyn tuonnin korvaaminen, mahd. puuhiili, pelletti yms.) 2 = kuitupuu (paperin valmistukseen liittyvä) 3 = luontaistuotetalous- ja porotalous 4 = ruoan tuotanto (myös itse puusta) 5 = lannoitetuotteet (esim. puutuhkasta) 6 = matkailu- ja virkistys (sis. mm. matkailun ohjelmapalvelut, metsästyksen etc.) 7 = mekaaninen puunjalostus (ml. rakentamisen järjestelmät, talonrakentaminen, rakennuspuusepänteollisuus, huonekalut) 8 = Muu, mikä? n=42, A=4.33, M=6.00, Q1=1.00, Q3=7.00