Turvallista sisäilmaa kaikille 28 vuoden walkthrough

Transkriptio

1 Turvallista sisäilmaa kaikille 28 vuoden walkthrough Aino Nevalainen Tutkimusprofessori, THL Walkthrough? Aistinvarainen, pintoja rikkomaton katselmus rakennuksen pinnoilta ulkoa ja sisältä Tavoitteena havainnoida kosteusvaurion jälkiä ja merkkejä näkö-, haju- ja kuuloaisteja käyttäen Apuna käytetään usein pintakosteusilmaisimia, savuputkia Tärkeä menetelmä väestötutkimuksissa toimii esiselvitysmenetelmänä rakennuksen vaurioselvityksissä Käytössä tänäkin päivänä 1

2 Ympäristöterveyden paradigman varhaisia vaiheita Ulkoilma, sisäilma, talousvesi, maaperä, ravinto Tavoitteena riskien arviointi ja niiden hallinnan tukeminen Osaston kaksi päätehtävää: Altistumisen arviointi Terveysvaikutusten arviointi Lääkintöhallitus/Aurola: katso vähän sisäilma-asioita I vaihe: sisäilman mikrobit A Nevalainen: Bacterial aerosols in indoor air 1989 AL Pasanen: Significance of ambient conditions for prevalence of micro-fungi in indoor environment 1992 T Reponen: Viable fungal spores as indoor aerosols 1994 A Hyvärinen: Characterizing moisture damaged buildings environmental and biological monitoring 2002 T Meklin: Microbial exposure and health in schools effects of moisture damage and renovation 2002 M Toivola: Personal exposure to microbial aerosols

3 I Sisäilman mikrobit terveysvalvontaan Sisäilmasta löytyy sieniä ja bakteereita Ihmisten vaikutus näkyy bakteereiden, ulkoilman vaikutus sienten pitoisuuksissa Kosteusvauriotaloissa enemmän ja erilaisia Lääkintöhallituksen opas v. 1990: Silmin havaittava kasvusto on terveyshaitta Sisäilmamittausten tulkintaohjeet; alle 500 cfu/m3 tavanomainen pitoisuus Mitä havaittiin? Kosteusvaurio- ja normaalirakennusten erot (Hyvärinen et al. 2001, Nevalainen et al. 1991) Sienten pitoisuudet suurempia, lajisto erilainen; aktinomykeetit Vauriokohdan lajistoa säätelee myös materiaali (Hyvärinen et al. 2002) Kipsilevy + Stachybotrys Mold in school before after renovation Hiukkaskokojakaumat eroavat (Reponen ym.1994) Koulujen korjausten terveyshyödyt (Meklin ym. 2005) Henkilökohtainen altistus suurempi kuin kiinteän pisteen mitattu pitoisuus (Toivola ym.2002) Children s symptoms 3

4 II vaihe: kosteus, home ja terveys O Koskinen: Moisture, mold and health 1999 T Taskinen: Moisture and mold problems in school buildings 2001 J Immonen: Immunologic and pulmonary reactivity in children from moisture and mould damaged school buildings: a threeyear follow-up study 2002 R Patovirta: Teachers health in moisturedamaged schools a follow-up study 2005 II Mitä havaittiin? Asunnon kosteus ja home lisää yläja alahengitysteiden oireita, hengitystieinfektiota, yleisoireita sekä lapsilla että aikuisilla (Pirhonen et al. 1996, Koskinen et al. 2000) Interventiotutkimus: päiväkotilasten infektiokierteet loppuivat altistuksen päätyttyä (Koskinen et al. 1995) Home lisää koululaisten oireilua erityisesti jos altistusta myös kotona (Taskinen et al. 1997) Ei muutoksia lasten hengitysfunktioissa (Immonen et al. 2003) 4

5 Kosteusvauriot ja lasten astma Suhteellinen riski 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kosteusvaurio asuintiloissa Ei Lievä Selvä Pekkanen ym III vaihe: mekanismien jäljillä Mm. väitöskirjat: K Huttunen M Roponen J Jussila M Purokivi T Murtoniemi P Penttinen Mitä havaittiin: -Inflammaatio keskeisessä roolissa oireiden kehittymisessä - Inflammaatio liittyy altistusympäristöön - Mikrobit ja mikrobikasvu keskeinen altistustekijä - Immunotoksisia vaikutuksia 5

6 NO-tuotanto nenähuuhtelunesteessä 4 3 Nitrite (um) kevätlukuk loppu loman loppu syyslukuk loppu Kontrollihenkilöt Hirvonen et al., Am. J. Respir. Crit. Care Med. 1999; 160: Maailmalla tuloksia esittelemässä Nagoyan sisäilmakongressissa v oltiin isolla joukkueella 9 esitystä sekä mikrobialtistumisesta että terveysvaikutuksista 6

7 Montereyn sisäilmakongressi v Ryhmällä yhteensä 15 esitystä Altistumista, Toksikologiaa, Terveysvaikutuksia Lukuisat asiantuntijakokoukset Developing policies to improve indoor environmental quality: Transatlantic viewpoints Pittsburgh

8 Altistuksen ymmärtäminen kosteusvaurioita, ameboja Ulla Haverinen 2002: Kosteusvaurioiden mallinnus, annosvastesuhde terveysvaikutuksiin Terhi Yli-Pirilä 2009: Ameboiden asiintyminen kosteusvaurioissa Mikrobialtistumisen uusi paradigma: haitalliset ja hyödylliset vaikutukset Keitä ne on ne sankarit..? Löytyykö avainlajeja/sukuja? Mitkä mikrobialtistumisen piirteet vaikuttavat suojaavasti allergioita vastaan? Mitkä mikrobialtistumisen piirteet johtavat homeoireiluun? 8

9 IV vaihe: mikrobien haitta- ja suojavaikutukset, uudet metodit, kansainväliset hankkeet DNA-pohjaiset menetelmät mullistaneet koko mikrobiologian (Esim. H Rintala 2003) qpcr, sekvensointi, DGGE, mikrobien kemialliset markkerit Maatalousympäristön suojavaikutus? Mikrobitoksiinien merkitys? H3C H O H3C CH 3 O H H H O OH O H CH3 OAc CH 2 I OAc Huonepölyn syvempi merkitys Helsingin Sanomat

10 Esimerkki: sienilaji vs. kosteusvaurio (Lignell ym.2009) Trichoderma viride in house dust vs. moisture damage p= concentration (cells/g) = no moisture damage, 1 = moisture damage in one area, 2 = moisture damage in two areas, 3 = moisture damage in three or four areas in the house Fungal diversity in house dust Clone libraries: 1339 sequences 394 OTUs Most common: yeasts, Cladosporium, Aureobasidium Culture: 72 isolates 23 species Most common: yeasts, sterile mycelium, Cladosporium Pitkäranta et al. 2008, AEM 10

11 Mattress dust reflects the occupant Täubel et al., JACI 2009 HITEA Health Effects of Indoor Pollutants: Integrating microbial, toxicological and epidemiological approaches Coordinated by National Institute for Health and Welfare, Finland (THL) Seventh Framework Programme of EC Funding period:

12 Indoor Air in Homes - building on existing cohort studies PIAMA birth cohort Nl LUKAS birth cohort Fin WP9 Long term effects of perinatal exposures to indoor allergens and microbes in respiratory and immunological health in children Participants: CREAL, THL, UU, HELMUC INMA birth cohort Sp LISA birth cohort Ger Birth cohorts included in HITEA: LUKAS (Finland), PIAMA (Netherlands), INMA (Spain), and LISA (Germany) Study centers included in HITEA to study health impacts in adults: The European Community Respiratory Health Survey (ECRHS II) Tutkimustiedosta käytäntöön: Asumisterveysohje (STM oppaita 1/2003) Terveydensuojelulain käytännön toimeenpanoa Ohjeessa annetaan numeroarvot sisäympäristönäytteiden tulosten tulkitsemiseksi Ei mahdollista antaa terveysperusteisia ohjearvoja 12

13 USA:n tiedeakatemian IOM:n työryhmä (2004) Laaja kirjallisuuskatsaus, monialainen asiantuntijaryhmä Konkluusiot: home haitallista, kosteus torjuttava tai korjattava Toksiinikysymys aiheutti keskustelua Home oli ollut julkisuudessa Paljon oikeudenkäyntejä Vakavia ongelmia kouluissa, julkisissa rakennuksissa 13

14 WHO Guidelines for indoor air quality: Dampness and mould (2009) Ei numeerisia ohjearvoja Laaja katsaus tutkimustietoon Ohjeistusta kosteus ja homeongelmien tunnistamiseen, hallintaan ja ennalta ehkäisyyn Yleisperiaatteita, joita tulee soveltaa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen Kongressit ovat työtä ja myös verkostoitumista Vanhemmat homerouvat 14

15 Nuorempaa polvea Jälkikasvua 15

16 Mitä tästä eteenpäin? Homeongelmat edellyttävät tutkimusta ja ohjeistusta Menossa mm. kansalliset kosteus- ja hometalkoot THL:n ja Suomen tutkimus- ja asiantuntijapanos merkittävä maailmalla Kosteus ja home yksi tärkeimpiä sisäilmaongelmien aiheuttajia SYMP:n jäsenet olleet avainasemassa ONNEA JA MENESTYSTÄ MYÖS SEURAAVILLE VUOSIKYMMENILLE! 16