9 Energia. Energian kokonaiskulutus

Transkriptio

1 9 Energia Vuonna 2010 Suomen energian kokonaiskulutus oli petajoulea, 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energian kulutusta kasvattivat teollisuustuotannon elpyminen taantumavuoden 2009 jälkeen ja pakkastalven lisäämä rakennusten lämmitystarve. Yksittäisistä energialähteistä kasvoivat eniten puupolttoaineiden, kivihiilen ja turpeen kulutus. Merkittävimmin vähenivät ydinenergian käyttö ja sähkön nettotuonti. Vuosi 2010 oli puupolttoaineiden käytön huippuvuosia. Puupolttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen, ja niillä katettiin yli viidennes eli 312 petajoulea kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 22,7 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 173 petajoulea. Metsähaketta poltettiin ennätykselliset 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2009 yhteensä 66,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Päästöt olivat alhaisimmat koko tilastointiajanjaksolla ja pienenivät edellisvuodesta 6 prosenttia alittaen 7 prosentilla Kioton pöytäkirjan velvoitetason. Metsät sitoivat 47,2 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin päästivät sitä ilmakehään. Luku sisältää tietoja energian kokonaiskulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puupolttoaineiden käytöllä ja sen suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja metsäteollisuuden energiankulutuksesta, turvetuotannosta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan petajoulea (PJ) eli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta kasvattivat teollisuustuotannon elpyminen taantumavuoden 2009 jälkeen ja pakkastalven lisäämä rakennusten lämmitystarve. Kolme vuotta jatkunut kulutuksen lasku pysähtyi, ja kokonaiskulutus kasvoi lähes talouden taantumaa edeltäneelle tasolle. Tähän mennessä korkein kulutusluku petajoulea saavutettiin vuonna Vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla energian kokonaiskulutus supistui prosentin vuoteen 2010 verrattuna. Tärkein energialähde vuonna 2010 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, lähes neljänneksen osuudella (354 PJ) kokonaiskulutuksesta. Kakkossijalla olivat puupolttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta yli viidenneksen (312 PJ). Eniten edellisvuodesta lisääntyi puupolttoaineiden käyttö (+45 PJ), mikä johtui pääosin metsäteollisuustuotannon elpymisestä. Merkittävästi kasvoivat myös kivihiilen (+34 PJ) ja turpeen (+22 PJ) käyttö. Turpeen energiakäyttöä edisti turvetuotantomäärien kasvu kesien hyvien sääolosuhteiden ansiosta. Eniten edellisvuodesta väheni ydinvoimalla tuotettu energia ( 8 PJ), mikä johtui ydinvoimalaitosten pitkistä huoltoseisokeista. Lähes puolet (47 %) energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu), uusiutuvien energialähteiden osuuden ollessa 27 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä ovat puu, vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla tuotettu energia ja muut biopolttoaineet (mm. kierrätyspolttoaineet, biokaasu ja -polttonesteet sekä peltobiomassat). Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi edellisvuodesta 11 prosenttia (+66 PJ) ja uusiutuvien energialähteiden 14 prosenttia (+47 PJ). Uusiutuvien energialähteiden kasvuun vaikutti merkittävimmin puun käytön lisääntyminen; Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puupolttoaineet kattavat noin 80 prosenttia. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi mutta ei uusiutuvaksi polttoaineeksi. Turpeen polton hiilidioksidipäästöt lasketaan kuten fossiilisilla polttoaineilla osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota. Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Energy Vuonna 2010 tuontienergia kattoi energian kokonaiskulutuksesta kaksi kolmannesta. Osuus on supistunut 1970-luvulta 10 prosenttiyksikköä. Tuontienergiaan luetaan öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimaiseksi energiaksi luokitellaan puupolttoaineet, turve, aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. On huomattava, että merkittävä osa metsäteollisuuden Suomessa käyttämästä pyöreästä raakapuusta (2000-luvulla keskimäärin viidennes) on ollut tuontipuuta, josta saaduista sivutuotteista osa on poltettu energiaksi. Myös tämä puu tilastoituu kotimaiseksi energiaksi. Suomen energiankulutus asukasta kohden on EUmaista toiseksi korkein ja lähes kaksinkertainen kaikkien EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Tämä johtuu maan pohjoisen sijainnin lisäksi myös teollisuuden tuotantorakenteesta, sillä energiaintensiivisten massa- ja paperiteollisuuden sekä metalli- ja kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta on merkittävä. Liikenteen energiankulutusta lisäävät pitkät etäisyydet ja teollisuustuotannon hajautuminen maan eri osiin. Puupolttoaineet Puupolttoaineet voidaan jakaa nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäiset puupolttoaineet ovat selluteollisuuden tuottamaa mustalipeää. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) käyttämät puupolttoaineet sekä puun pienkäyttö. Puun pienkäyttö kattaa pientalojen polttopuun lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennuksissa poltetun puun. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, bioliete ja paperi). Vuosi 2010 oli puun energiakäytön huippuvuosia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan puupolttoaineiden osuus oli yli viidennes energian kokonaiskulutuksesta, kaikkiaan 312 PJ. Määrä nousi kaikkien aikojen toiseksi suurimmaksi vuoden 2006 jälkeen. Edellisvuodesta kulutus kasvoi 45 petajoulea eli 17 prosenttia. Metsäteollisuuden jäteliemiä käytettiin 136 petajoulea (+23 %) ja kiinteitä puupolttoaineita 173 petajoulea (+13 %). Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2010 ennätykselliset 111 petajoulea eli 16,0 miljoonaa kiintokuutiometriä. Käyttö lisääntyi edellisvuodesta 2,6 miljoonaa kuutiometriä eli 19 prosenttia. Metsähaketta lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin 6,2 miljoonaa kuutiometriä, 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö 9,2 miljoonaa kuutiometriä kasvoi edellisvuodesta lähes neljänneksellä. Sivutuotepuusta kuorta oli kolme neljäsosaa. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat kiinteitä puupolttoaineita eniten seuduilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, jossa kului lähes viidesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi vuonna 2010 kaikkien metsäkeskusten alueilla, määrällisesti eniten Kaakkois-Suomessa. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Suurin osa lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta, eli karsitusta rangasta, karsimattomasta pienpuusta (kokopuu) ja kuitupuusta. Pienpuun käyttö metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta yli puolitoistakertaiseksi 2,5 miljoonaan kuutiometriin. Kuitupuuta pienpuusta oli vajaat 0,2 miljoonaa kuutiometriä. Myös hakkuutähteiden (2,2 milj. m³) sekä kantojen ja juurakoiden (1,0 milj. m³) käyttö lisääntyi. Sen sijaan järeän runkopuun poltto 0,5 miljoonaa kuutiometriä puolittui edellisvuodesta. Pientalot (mm. omakotitalot, maatilat ja vapaaajan asunnot) käyttivät lämmitykseen 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tästä oli raakapuuta 5,4 miljoonaa ja jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodosti 40 prosenttia. Eniten poltettiin koivua, joka kattoi yli 40 prosenttia kaikesta polttoraakapuusta. Puun pienkäyttö oli vuonna 2010 yhteensä 63 petajoulea, mikä kattoi pientalojen lisäksi myös erilaiset liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneen pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen mukaan pientaloissa poltetaan metsähaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2010 ennätykselliseen 6,9 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 (KMO 2010) metsähakkeelle asetettiin tavoitteeksi 5 miljoonan kiintokuutiometrin vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä, mikä nyt ylittyi selvästi. Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (KMO 2015) käyttötavoite kasvatettiin miljoonaan kuutiometriin vuoteen 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

3 Energia mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän asettamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen lämpö- ja voimalaitoskäyttö miljoonaan kuutiometriin (90 PJ) vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen taustalla ovat EU:n uusiutuvan energian direktiivissä asetettu velvoite kasvattaa Suomen uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista (vertailuvuosi 2005) 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liki puolet uusiutuvan energian lisäyksestä aiotaan kattaa metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metsähakkeen teknis-taloudellisiksi tuotantomahdollisuuksiksi on arvioitu miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Koska metsähakkeen raaka-ainetta ei Metlan Puun energiakäyttö -tilastossa eritellä kotimaiseen ja tuontipuuhun, kaikki energialaitosten käyttämä polttoraakapuu on tilastoitu kotimaiseksi raakapuuksi. Puutavaralajeista Suomeen on viime vuosina tuotu eniten haketta, joka perinteisesti on mennyt massateollisuuden raaka-aineeksi. Vuonna 2010 Suomeen tuotiin haketta ennätykselliset 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkeen nettotuonti on vuosina ollut keskimäärin yli miljoona kuutiometriä eli puolitoistakertaa suurempi kuin sen käyttö massateollisuuden raaka-aineena. Todennäköisesti osa tuontihakkeesta on päätynyt poltettavaksi. Metsähakkeen käyttöä pyritään Suomessa lisäämään tukitoimin. Vuonna 2010 valtio tuki Kemera-lain perusteella yksityismetsien energiapuun korjuuta ja haketusta lähes 17,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi energiantuottaja on voinut hakea tukea metsähakkeella tuotetulle sähkölle, jota ohjaava laki kuitenkin päättyi vuodenvaihteessa. Keväällä 2010 julkaistu uusiutuvan energian velvoitepaketti edellytti uusia tukijärjestelmiä puusta tuotetun energian lisäämiseksi. Lait uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuista sekä pienpuun energiatuesta valmistuivat loppuvuonna Sähkön tuotantotukilain voimaantulo kuitenkin viivästyi maaliskuun lopulle 2011, koska laille ei saatu heti Euroopan unionin hyväksyntää. Kun vielä aikaisemman tuotantotukilain voimassaolo oli säädetty päättymään vuodenvaihteessa, metsähakkeelle ei saatu kolmeen kuukauteen tukea sähköntuotannossa, mikä aiheutti puuenergian osittaista korvaamista turpeella ja kivihiilellä. Lisäksi pienpuun energiatukilaki on edelleen EU-komissiossa hyväksyttävänä. Energiatuista erillisenä pakettina valmisteltiin energiaverotuksen uudistusta vuoden 2011 alusta alkaen. Hallituksen esityksessä liikennepolttoaineista biopolttoaineet muuttuvat fossiilisia polttoaineita kevyemmin verotetuiksi. Kivihiilen ja maakaasun verotusta nostetaan, ja se tulee energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Turpeen energiaverotusta nostetaan portaittain vuoteen 2015 asti. Puuperäisille polttoaineille ei tule energiasisältö- tai hiilidioksidiveroa. Puupelletit Vuonna 2010 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia, 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin tuotantomäärä, tonnia, saavutettiin vuonna Ulkomaille puupellettejä vietiin tonnia. Vienti lisääntyi edellisvuoden notkahduksesta 40 prosenttia. Vuonna 2010 viennin osuus kotimaisesta tuotannosta kasvoi 66 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 46 prosenttia. Puupellettien tuonti supistui kaksi kolmasosaa edellisvuodesta tonniin, josta 60 prosenttia tuli Venäjältä. Suomessa valmistettuja pellettejä kulutettiin tonnia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 9 prosenttia ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Puupellettien laskennallinen kokonaiskulutus (kotimainen kulutus + tuonti) oli yhteensä tonnia. Kaikkia tuontipellettejä ei kuitenkaan kuluteta tuontivuonna, vaan osa päätyy tuojien ja käyttäjien varastoihin ja osa saatetaan viedä myöhemmin ulkomaille. Vuoden 2011 tammi elokuussa puupellettejä vietiin ja tuotiin tonnia. Metsäteollisuuden energia Teollisuustuotannon elpyminen vuonna 2010 lisäsi teollisuuden energiankulutusta, joka kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia 573 petajouleen. Kulutustiedot kattavat tässä tehdaspolttoaineiden lisäksi laitosten ulkopuolelta hankitun sähkön ja lämmön. Suurinta energiankulutus oli metsäteollisuudessa, joka käytti 54 prosenttia kaikesta teollisuuden käyttämästä energiasta. Merkittävin energialähde olivat puupolttoaineet, kattaen 45 prosenttia tehdaspolttoaineista. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi edellisvuodesta lähes 20 prosenttia. Metsäteollisuus käyttää tehdaspolttoaineita sähkön ja lämmön tuotantoon sekä teollisiin prosesseihin. Vuonna 2010 metsäteollisuudessa käytetyistä tehdaspolttoaineista 75 prosenttia oli puupolttoaineita, joista tärkein oli selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puupolttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut 1990-luvulta alkaen, kun metsäteollisuus on korvannut puulla Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Energy kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 227 petajoulea, mikä oli 19 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2009 energian osuus metsäteollisuuden kokonaiskustannuksista oli puutuoteteollisuudessa 3 prosenttia ja massaja paperiteollisuudessa 11 prosenttia (ks. kuva 10.6). Vuonna 2010 metsäteollisuus käytti sähköä 22 terawattituntia, mikä oli 52 prosenttia koko tehdasteollisuuden ja 25 prosenttia koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö lisääntyi edellisvuodesta 13 prosenttia. Sähköstä 39 prosenttia (9 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 13 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Metsäteollisuudessa viime vuosina tapahtuneet laitosten sulkemiset ovat vähentäneet toimialan sähkön tarvetta. Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita (turpeen paksuus ylittää 30 cm) yhteensä 5,1 miljoonaa hehtaaria. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on lähes 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on energiaturvelajeja. Niiden energiasisältö on petajoulea. Noin kolmasosa turvevaroista sijaitsee Lapin metsäkeskuksen alueella. Vuonna 2010 turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita, jotka ovat saaneet turvetuotantoluvan, oli lähes hehtaaria. Niiden pinta-ala on runsas prosentti geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Suomessa valmistui tammikuun 2011 lopulla Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi, jolla pyritään luomaan pelisäännöt soiden käytölle. Strategiassa esitetään rajoituksia ojittamattomien suoalueiden käyttöön turvetuotannossa. Sen mukaan tulevaisuudessa turvetuotantoon voitaisiin ottaa vain luonnontilansa menettäneitä turvealueita. Toisaalta strategia vahvistaa ne valtioneuvoston periaatteet, joiden mukaan turpeen energiakäyttö jatkuu Suomessa tietyin edellytyksin ainakin vuoteen 2050 saakka. Mikäli strategian linjaukset toteutuvat käytännössä, arvio Suomen käyttökelpoisista turvevaroista putoaa suunnilleen puoleen nykyisestä. Kesän 2010 turvetuotanto oli yhteensä 25,4 miljoonaa kuutiometriä, josta erilaisia energiaturpeita oli 23,4 miljoonaa kuutiometriä. Turvetuotanto kasvoi vuosina kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna vähäsateisten ja lämpimien kesien ansiosta. Turveteollisuusliiton keräämien alustavien tietojen mukaan vuonna 2011 energiaturvetta nostettiin 20,8 miljoonaa kuutiometriä ja muita turvelajeja 1,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä yhteensä oli 63 prosenttia tuotantokauden arvioidusta tavoitteesta. Kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase Suomi on mukana vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa ja sitä täydentävässä Kioton pöytäkirjassa. Osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa Suomi on sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään (KHK-päästöt) vuoden 1990 tasolle velvoitekauden aikana. KHK-päästöt ja niiden nielut raportoidaan vuosittain YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) kuuden sektorin osalta (ks. asetelma alla). Merkittävin Suomen kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuus kaikista päästöistä on Kioton sopimuskaudella vaihdellut prosentin välillä. Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään olivat 66,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (milj. t CO 2 ekv.). Päästöt olivat 6 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 7 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan mukaisen velvoitetason. Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2009 olivat: Sektori milj. t CO 2 ekv. Energia + 53,1 Teollisuusprosessit + 4,3 (ilman F-kaasuja) F-kaasut* + 0,9 Liuottimien ja muiden + 0,1 tuotteiden käyttö Maatalous + 5,7 Jäte + 2,2 Suomen kokonaispäästöt + 66,3 Maankäyttö, maankäytön 40,6 muutos ja metsätalous * F-kaasuja ovat HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt) ja rikkiheksafluoridit. Suomessa kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivinen teollisuus näkyvät energiasektorin korkeina päästöinä: vuonna 2009 sen osuus Suomen kaikista 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

5 Energia 9 kasvihuonekaasupäästöistä oli 80 prosenttia. Energiasektorin päästöt vähenivät edellisvuodesta 4 prosenttia, mikä johtui talouden taantuman aiheuttamasta teollisuustuotannon supistumisesta. YK:n ilmastosihteeristölle Kioton pöytäkirjan mukaan raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori. LULUCF-sektori muodostaa Suomessa kasvihuonekaasujen nielun, eli sen sitoma kasvihuonekaasujen määrä on suurempi kuin siitä vapautuva. LULUCF-sektorin sitomat kasvihuonekaasut ovat pääasiassa metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia. Vuonna 2009 LULUCF-sektori sitoi yhteensä 40,6 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Nettonielu kasvoi edellisestä vuodesta noin 50 prosenttia. Suurin hiilinielu oli puuston biomassa (nettokasvu). Valtakunnan metsien inventointien (VMI) mukaan metsien kasvu on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti 1970-luvun puolivälistä alkaen. Hakkuumäärät sen sijaan ovat vaihdelleet vuosittaisen markkinatilanteen ja kysynnän mukaan. Vuonna 2009 markkinahakkuut romahtivat metsäteollisuustuotteiden kysynnän laskettua viidenneksen edellisvuodesta 41 miljoonaan kuutiometriin, mikä kasvatti puuston nettonielun yli 49,2 miljoonaan tonniin ekvivalenttista hiilidioksidia. Kivennäismaiden maaperän hiilivarasto ja kuollut orgaaninen aines sitoivat 6,6 miljoonaa tonnia, kun taas turv ta ekvivalenttista hiilidioksidia vapautui 8,5 miljoonaa tonnia. Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista (taulukot ) perustuu Tilastokeskuksen Energian hankinta ja kulutus -tilastoon, jonka tiedot on esitetty Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemassa Energiatilastossa. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä sekä energian hinnoista. Julkaisusta löytyvät myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista päästöistä ilmaan. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Osa tiedoista on saatavilla myös Tilastokeskuksen Internet-sivuilta. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää edustavilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Energian kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on Suomessa 2000-luvulla ollut keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaiskulutuksesta. EU:n energia- ja ilmastostrategiassa asetetut maakohtaiset velvoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamisesta vuoteen 2020 mennessä perustuvat energian loppukäyttölukuihin. Tiedot metsäteollisuuden energiakulutuksesta (taulukot ) perustuvat pääosin Tilastokeskuksen Teollisuuden energiankäyttö -tilastoon, joka kuvaa teollisuuden energiankäyttöä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Tilasto kattaa tehdaspolttoaineiden lisäksi myös tiedot laitosten ulkopuolisesta sähkön ja lämmön hankinnasta. Metla kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa (taulukot ). Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet. Vuodesta 2007 alkaen tilasto ei sisällä purkupuuta eikä kyllästettyä puuta, jotka molemmat luokitellaan jätepolttoaineiksi. Puupolttoaineiden tehdashintoja esitellään Pöyry Management Consulting Oy:n ylläpitämällä Puupolttoaineiden hintaseuranta -sivustolla. Metsähakkeen, puupellettien ja muiden kotimaisten polttoaineiden käyttäjähinnat lämmöntuotannossa ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta. Metlassa on tällä hetkellä käynnissä energiapuumarkkinoiden toimintaa ja metsäpään energiapuukaupan hintojen ja määrien tilastointimahdollisuuksia kartoittava esiselvitys, jonka päätulokset valmistuvat loppuvuodesta 2011 (ks. tietotaulu). Metla selvittää pientaloissa käytetyn polttopuun määrät 5 10 vuoden välein (taulukko 9.4). Viimeisin pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008. Tutkimusten välivuosina Tilastokeskus arvioi pientalojen puunkäyttöä (energiasisältö, PJ) Energian hankinta ja kulutus -tilastoa varten kehittämällään Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Energy Energiapuukaupan tilastointia tarvitaan, mutta toteutus haastavaa Energiapuun kauppamäärät ovat viime vuosina nousseet nopeasti metsähakkeen käytön kasvun myötä. Metsähakkeen käytön keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 2000-luvulla yli 20 prosenttia ja vuonna 2010 metsähaketta käytettiin lähes 7 miljoonaa kuutiometriä. Tilastotietoa energiapuukaupoista on kuitenkin niukasti tarjolla. Toimitusketjun lopusta, laitospäästä, on jo saatavilla metsähakkeen hinta- ja määrätietoja, mutta ketjun alusta eli metsäpään energiapuukaupoista ei ole olemassa kattavaa, julkista tilastoa. Energiapuumarkkinoiden toiminnan ja kehittymisen kannalta luotettava markkinainformaatio erityisesti energiapuun hinnoista on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Metla pyrkii nyt osaltaan vastaamaan energiapuukaupan tilastointitarpeeseen. Kesällä 2011 käynnistyi Metlassa energiapuumarkkinoiden toimintaa ja metsäpään energiapuukaupan hintojen ja määrien tilastointimahdollisuuksia kartoittava esiselvitys. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin valtakunnallinen kohdennettu Internet-kysely alan toimijoille. Vastauksia kyselyyn saatiin lähes 600. Vastaajista 95 prosenttia koki energiapuumarkkinoiden tilastoinnin tarpeelliseksi (kuva 1). Tilastoinnin uskottiin muun muassa lisäävän avoimuutta, selkiyttävän markkinoiden toimintaa ja helpottavan energiapuun osto- ja myyntipäätösten tekoa. Myös maa- ja metsätalousministeriön asettamassa puumarkkinoiden toimintaa pohtivassa Puumarkkinatyöryhmässä energiapuukaupan tilastointi on nostettu prioriteettilistan kärkeen. Ainespuukauppaan verrattuna energiapuukaupan tilastointiin liittyy lukuisia haasteita. Energiapuun mittauksessa sekä maksuperusteina käytetään lukuisia yksiköitä, joiden keskinäinen vertailu on hankalaa ja epätarkkaa. Rankoja myytäessä metsänomistajan ja energiapuuerän ensimmäisen ostajan välisessä kaupassa käytetyin yksikkö on kiintokuutiometri. Irtokuutiometriä käytetään toiseksi eniten. Sen sijaan kantojen ja latvusmassan osalta käytetään yleisesti viittä eri maksuperustetta: /kiintokuutiometri, /irtokuutiometri, /hehtaari, /tonni ja /megawattitunti. Ainespuumarkkinoilta julkaistaan nykyisin määrä- ja hintatietoja kauppamuodoittain ja puutavaralajeittain sekä pystykaupoista lisäksi hakkuutavoittain. Energiapuun kauppamuodot eroavat perinteisistä ainespuun kauppamuodoista. Tienvarsikaupalla, jonka osuus ainespuumarkkinoilla on pieni, on huomattava merkitys energiapuumarkkinoilla. Osalle energiapuun hankkijoista, mukaan lukien useat suuret toimijat, tienvarsikauppa on yleisin energiapuun kauppamuoto. Ainespuumarkkinoiden puutavaralajit eivät myöskään ole käyttökelpoisia energiapuumarkkinoilla. Kyselyn perusteella sopivimmat energiapuukaupan puutavaralajit ovat latvusmassa, kannot, kokopuu eli karsimaton puu ja rankapuu eli karsittu puu. Tätä puutavaralajijakoa toivottiin noudatettavan myös tulevassa tilastoinnissa. Sopivimpana aluejakona energiapuukaupan tilastolle pidetään joko metsäkeskuskohtaista aluejakoa tai vastaavaa seitsemän hinta-alueen jakoa käsittävää aluejakoa kuin ainespuukaupan tilastossa. Vastaajien näkemysten mukaan alueelliset erot sekä energiapuutavaralajien hinnoissa että markkinoiden kilpailutilanteessa ovat suuria. Etenkin hintatilastoinnissa käytettävän aluejaon täytyy kuitenkin olla riittävän karkea, jotta yksittäisten toimijoiden tiedot eivät käy ilmi tilastosta. Aikajänteeltään käyttökelpoisin tietolähde olisi vastaajien mielestä joko kuukausittainen tai neljännesvuosittainen tilasto. Energiapuumarkkinoiden tilastoinnin aloittaminen edellyttää energiapuumarkkinoiden toimijoiden yhteistyöhalukkuutta ja sitoutumista tilastointiin. Ainespuumarkkinoiden tilastotuotantoon ovat kiitettävällä tavalla sitoutuneet Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset. Energiapuumarkkinoiden osalta kattavan, Suomen virallisen tilaston laatukriteerit täyttävän tilaston laatimiseen eivät riitä pelkästään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset, vaan perusjoukkoon tarvitaan lukuisia uusia tiedon toimittajia. Kyselyn perusteella odotukset energiapuumarkkinoiden tilastoinnin toteutettavuudesta ovat varovaisen positiiviset. Suurin osa vastaajista suhtautui myönteisesti tietojen luovuttamiseen (kuva 2). Toisaalta monien myönteiseen suhtautumiseen sisältyi varauksia. Vastauksissa tyypillisesti korostettiin tietojen keruun ehdotonta luottamuksellisuutta, otoksen riittävää kokoa tilaston kattavuuden varmistamiseksi sekä tietojen kerääjän objektiivisuutta ja markkinaosapuolista riippumattomuutta. Suurin osa vastaajista pystyisi luovuttamaan tietoja tarvittavalla tarkkuustasolla. Suunnittelutyö energiapuun markkinaseurannan käytännön toteuttamiseksi on käynnistynyt esiselvityksen pohjalta Metlassa syksyllä Laajan energiapuumarkkinakyselyn tulokset tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan keväällä Lisätietoja: Kurki P., Mutanen A., & Anttila P Energiapuumarkkinoiden tilastointia kehitetään. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos, s Saatavissa: Teksti: Piia Kurki ja Antti Mutanen, Metsäntutkimuslaitos 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

7 Energia 9 % Myyjät Ensijalostajat ja välittäjät Loppukäyttäjät Asiantuntijat Kaikki Kyllä Ei Kuva 1. Energiapuukaupan tilastoinnin tarpeellisuus vastaajaryhmien näkökulmasta. Kysymys: Onko energiapuukaupan tilastoinnille tarvetta? % Myyjät Ensijalostajat ja välittäjät Loppukäyttäjät Kaikki Ehdottomasti ei Kyllä varauksin Ehdottomasti kyllä Ei osaa sanoa Kuva 2. Vastaajien suhtautuminen tai vastaajien edustaman organisaation oletettu suhtautuminen tietojen vapaaehtoiseen luovuttamiseen ei-kaupalliselle, markkinaosapuolista riippumattomalle toimijalle. Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Energy rakennusten lämmitysenergiamallilla, kun taas Metlan puunkäyttötilastoissa käyttömäärät pysyvät muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Pientalojen käyttämän polttopuun lisäksi Tilastokeskuksen luvuissa on mukana liike-, kauppa- ja toimistorakennusten lämmityksessä käytetyn puun energiasisältö (taulukko 9.3). Puupelletit-tilastoon (taulukko 9.6) kootaan vuosittain tiedot puupellettien tuotannosta, ulkomaankaupasta ja kotimaan kulutuksesta. Tilasto on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Vuosina tilasto perustui VTT:n laatimiin selvityksiin; vuodesta 2006 alkaen se on laadittu Metlassa. Puupelleteistä on julkaistu erillinen Metsätilastotiedote vuodesta 2009 alkaen. Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus. Tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turvekerroksen paksuus ylittää 30 senttimetriä. Tutkimuskeskuksen viimeisin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (taulukko 9.9). Turpeen tuotantotilastot on koonnut Turveteollisuusliitto. Käyttötilastot on koostettu Tilastokeskuksen Energiatilastosta (taulukko 9.10). Suomi on sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen, jolla pyritään rajoittamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan mukaan sopimusosapuolilla pitää olla kansallinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen seurantaa varten. Kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion (KHK) vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. Kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa Suomi on sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasolle velvoitekauden aikana. Tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus sellaiselle tasolle, ettei merkittäviä haittavaikutuksia ilmenisi. Kasvihuonekaasuista tärkein on hiilidioksidi. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien häviämisestä. Suomessa metsien häviämisongelmaa ei ole, vaan metsät toimivat hiilinieluina. Taulukossa 9.11 Suomen kasvihuonekaasujen päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Kun kaasut yhteismitallistetaan, voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Kasvihuonekaasujen inventaariossa metsät sisältyvät Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektoriin (LULUCF), johon liittyvästä raportoinnista vastaa Metla. Hiilidioksidin sitoutumista (taulukon negatiiviset luvut) kutsutaan hiilinieluksi. Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt esitetään luvussa 10. Kirjallisuus Literature Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi [verkkojulkaisu]. Työryhmämuistio MMM 2011: s. Saatavissa: suojaturvemaat/5wxexk8i7/suostrategia_nettiin.pdf Energia. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat [viitattu: ]. Saatavissa: Energian hankinta ja kulutus, 2011, 2. neljännes [verkkojulkaisu]. SVT Energia Tilastokeskus. 8 s. Saatavissa: Energiatilasto 2011, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 145 s. + liitteet. Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 15 April 2011 [verkkojulkaisu]. Statistics Finland. 419 p.+ appendices. Saatavissa: Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä [verkkojulkaisu]. Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 47 s. + liite. Saatavissa: linen_metsaohjelma_2015_valtioneuvoston_periaatepaa- tos_ pdf Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti [verkkojulkaisu]. Työ- ja elinkeinoministeriö. 22 s. Saatavissa: Kesaranta_ pdf Metsäsektorin suhdannekatsaus [verkkojulkaisu] Metsäntutkimuslaitos. 57 s. Saatavissa: Metsäsektorin suhdannetiedote 2011 [verkkojulkaisu]. Metsäntutkimuslaitos. 9 s. Saatavissa: suhdannekatsaus/tiedotteet/suhdannetiedote pdf Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008 [verkkojulkaisu]. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Saatavissa: julkaisut/mtt/2009/pientalopolttopuu2008.pdf Puun energiakäyttö 2010 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 16/2011. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Saatavissa: Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

9 Energia 9 fi/metinfo/tilasto/julkaisut/tilatut/mtt/puupolttoaine2010.pdf Puupelletit 2010 [verkkojulkaisu]. Metsätilastotiedote 11/2011. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Saatavissa: puupelletit10.pdf Suomen kasvihuonekaasupäästöt [verkkojulkaisu]. Katsauksia 2011/1. SVT Ympäristö ja luonnonvarat. Tilastokeskus. 55 s. + liite. Saatavissa: Teollisuuden energiankäyttö 2010 [verkkojulkaisu]. SVT Energia Tilastokeskus. 14 s. Saatavissa: Virtanen, K Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) [verkkojulkaisu]. Geologi 63 (2011): Saatavissa: Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat 2000 [verkkojulkaisu]. Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s. + liitteet. Saatavissa: arkisto.gsf.fi/tr/tr156/tr156.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Metsäntutkimuslaitos, Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi, Metsäteollisuus ry, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pöyry Management Consulting Oy, Tilastokeskus, Energia, Turveteollisuusliitto ry., Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Energy Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Öljytuotteet Oil products Puupolttoaineet Wood fuels Ydinenergia Nuclear energy Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 139 PJ 111 PJ 63 PJ Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood Muu Other 0, Petajoulea PJ Metsähake Forest chips 6,2 Kuori Bark 6,6 Jätepuu Wood residues 1,3 Metsähake Forest chips 0,7 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 0,9 Sahanpuru Sawdust 1,8 Halot, pilkkeet ja klapit Chopped firewood 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 16,0 milj. m 3 Heating and power plants, 16.0 mill. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Small-scale housing, 6.7 mill. m 3 Vuosi 2010 on ennakkotieto (lokakuu 2011). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2010 oli PJ. Preliminary data for 2010 (October 2011). Oil products also cover fuels consumed by transportation. Small-scale combustion of wood includes small-scale housing as well as commercial and office buildings. Total energy consumption in Finland in 2010 was PJ. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2010 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

11 Energia Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Puupolttoaineet Wood fuels * * Vuosi 2010 on ennakkotieto (lokakuu 2011). Preliminary data for 2010 (October 2011). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood fuels, Petajoulea - PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood * * Vuosi 2010 on ennakkotieto (lokakuu 2011). Preliminary data for 2010 (October 2011). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puupolttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood fuels, Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Energy Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Muu Other * * Vuosi 2010 on ennakkotieto (lokakuu 2011). Preliminary data for 2010 (October 2011). Muu: ydinenergia, turve, sähkön nettotuonti, vety ja teollisuuden reaktiolämpö. Other: nuclear energy, peat, net imports of electricity, hydrogen and reaction heat of industrial processes. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain, Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Tuontienergia Imported energy Kotimainen energia Domestic energy * * Vuosi 2010 on ennakkotieto (lokakuu 2011). Preliminary data for 2010 (October 2011). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimainen energia = puupolttoaineet, turve, aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. Imported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear energy, net imports of electricity and reaction heat of industrial processes. Domestic energy = wood fuels, peat, solar energy, wind and hydro power, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy. Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

13 Energia 9 8 milj. m3 mill. m 3 6 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-scale housing Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.6 Metsähakkeen käyttö Figure 9.6 Consumption of forest chips, milj. t CO 2 ekvivalenttia mill. m.t. CO 2 equivalent Biomassa Biomass Maaperä ja kuollut orgaaninen aines Soil and dead organic matter Negatiivinen luku tarkoittaa hiilidioksidinielua ja positiivinen päästöä. Negative values indicate carbon dioxide removals, positive values indicate emissions. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.7 Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut Suomen metsissä Figure 9.7 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, Metsätilastollinen vuosikirja

14 9 Energy 9.0 Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö Suomessa 2010 Total energy consumption and final energy consumption in Finland, 2010 Osuus kokonaiskulutuksesta Proportion of total consumption Petajoulea PJ % Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Öljytuotteet Oil products Hiili Coal Maakaasu Natural gas Muu Other 0 0 Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Puupolttoaineet Wood fuels Metsäteollisuuden jäteliemet Black liquor and other concentrated liquors Muut metsäteollisuuden sivu- Other forest industry by-products 3 0 ja jätetuotteet and waste products Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Metsähake Forest chips 45 3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 7 0 Sahanpuru Sawdust 13 1 Kuori Bark 42 3 Muu kiinteä puupolttoaine Other solid wood fuel 4 0 Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood 63 4 Pientalot Small-scale housing 60 4 Liike-, kauppa- ja toimistorakennukset Commercial and office buildings 3 0 Vesivoima Hydro power 46 3 Tuulivoima Wind power 1 0 Muu Other 25 2 Turve Peat 94 6 Ydinenergia Nuclear energy Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 38 3 Muu Other 7 1 Energian kokonaiskulutus sektoreittain Total energy consumption by sector Teollisuus Industry Liikenne Transport Rakennusten lämmitys Space heating Muu Other Energian loppukäyttö sektoreittain Final energy consumption by sector Teollisuus Industry Liikenne Transport Rakennusten lämmitys Space heating Muu Other Energian loppukäytön osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of final energy consumption of total consumption, % 77 Vuosi 2010 on ennakkotieto (lokakuu 2011). Preliminary data for 2010 (October 2011). Muut fossiiliset polttoaineet sisältävät mm. kierrätys- ja jätepolttoaineiden fossiilisen osuuden. Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten muu kiinteä puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Muut uusiutuvat energialähteet sisältävät biopolttoaineet (kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, kasvi- ja eläinperäiset tuotteet kuten peltobiomassa, biokaasu, liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteet), aurinkoenergian ja lämpöpumput. Muut energialähteet kattavat polttoaineena käytetyn vedyn ja teollisuuden reaktiolämmön. Energian loppukäyttö = kokonaiskulutus energian muunto- ja siirtohäviöt. Muu -sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Other fossil fuels include, e.g. the fossil section of recovered and waste fuels Other forest industry by-products and waste products include e.g. pine and birch oil, methanol, biosuspensions and paper. Other solid wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes, and other solid wood fuels. Other renewable energy sources include biofuels (biodegradable part of recovered and waste fuels, plant-derived and animal-derived products such as field biomass, biogas, bioliquids in traffic and space heating), solar energy and heat pumps. Other energy sources include hydrogen and reaction heat of industrial processes. Final energy consumption = total energy consumption transformation and transport losses of energy. Sector 'Other' includes consumption of electricity and fuels by households, public and private services, agriculture and forestry, and construction. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

15 Energia Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain ja energialähteittäin, Total energy consumption by form of energy and by energy source, Vuosi ja Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources kuukausi Öljy- Hiili Maa- Muu Yhteensä Puupoltto- Vesi- Tuuli- Muu Yhteensä Turve Ydin- Sähkön Muu Kaikkiaan Year and tuotteet Coal kaasu Other Total aineet voima voima Other Total Peat energia nettotuonti Other Total month Oil Natural Wood Hydro Wind Nuclear Net imports products gas fuels power power energy of electricity Petajoulea PJ * / 1 6* / 1 6* * Ennakkotieto (lokakuu 2011) Preliminary data (October 2011) Muut energialähteet 2010 / 1 6 ja 2011 / 1 6 sisältävät myös muut fossiiliset polttoaineet ja muut uusiutuvat energialähteet. Energialähteiden määrittelyt, ks. taulukko 9.0. Other energy souces for 2010 / 1 6 and 2011 / 1 6 also include other fossil fuels and other renewable energy sources. Definitions for energy sources, see Table 9.0. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Energy 9.2 Uusiutuvien energialähteiden kulutus Consumption of renewable energy sources, Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Puu- Vesi- Tuuli- Aurinko- Lämpö- Biopolttoaineet Biofuels Yhteensä josta kokonais- uusiutuvat poltto- voima voima energia pumput Kierrätys- ja Biokaasu Liikenteen ja Muu Total puupoltto- kulutus energiaaineet Hydro Wind Solar Heat jätepolttoaineiden Biogas lämmityksen bioenergia aineet Total lähteet Wood power power energy pumps biohajoava osuus biopolttonesteet Other of which energy of which fuels Biodegradable section Bioliquids bioenergy wood fuels consumption renewable of recovered and in traffic and energy waste fuels space heating sources Petajoulea PJ % PJ % , , , , , , ,0.. 1, ,0.. 1, ,0 0,0 1, ,0 0,0 1, ,0 0,0 1,1 0, ,0 0,0 1,2 0, ,0 0,0 1,2 0, ,0 0,0 1,3 0, ,0 0,0 1,3 0, ,0 0,0 1,4 0,3 0, ,0 0,0 1,5 0,3 0, ,1 0,0 1,5 0,5 0,7-0, ,1 0,0 1,6 1,1 0,8-0, ,2 0,0 1,7 1,8 0,8-0, ,3 0,0 1,5 2,3 0,9-0, ,3 0,0 1,6 3,0 0,8-0, ,2 0,0 1,6 2,8 0,9 0,0 0, ,3 0,0 1,7 3,5 1,0 0,2 0, ,4 0,0 1,9 4,1 1,1 0,2 0, ,6 0,0 2,3 4,7 1,7 0,0 0, ,5 0,0 3,1 4,2 1,5 0,0 1, ,7 0,0 3,8 5,0 1,7 0,1 1, ,9 0,0 5,4 5,9 1,9 3,5 1, ,0 0,1 7,2 5,6 1,7 7,3 2, * , * Ennakkotieto (lokakuu 2011) Preliminary data (October 2011) Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteet kattavat bioetanolin, -dieselin ja -polttoöljyn. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä muut nestemäiset biopolttoaineet. Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Recovered and waste fuels consist of fossil and renewable fuels (biodegradable section). The compilation method of the statistics was changed in Bioliquids in traffic and space heating cover bioethanol, biodiesel and bio gasoil. Other bioenergy includes plant-derived and animal-derived products (e.g. field biomass) and other liquid biofuels. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

17 Energia Puupolttoaineiden kulutus Wood fuel consumption, Vuosi Puupolttoaineet Wood fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuteollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Puun Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä pienkäyttö Total Total of which Black liquor jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Small-scale energy wood fuels and other Other chips hake Sawdust combustion consumpconcentrated forest industry Industrial of wood tion liquors by-products chips and waste products Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2011) Preliminary data (October 2011) Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten muu kiinteä puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Black liquor and other concentrated liquors consist mainly of black liquor generated in the production of sulphate pulp. The compilation method of the statistics was changed in Other forest industry by-products and waste products include e.g. pine and birch oil, methanol, biosuspensions and paper. Other solid wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes, and other solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes small-scale housing (detached houses, farms, holiday homes) as well as commercial and office buildings. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 9 Energy 9.4 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö metsäkeskuksittain 2010 Solid wood fuel consumption by forestry centre, 2010 Vuosi ja metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-scale housing Kaikkiaan Year and forestry centre Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes, and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood includes neither demolition nor impregnated wood. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 306 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

19 Energia Metsähakkeen käyttö Consumption of forest chips, Vuosi ja metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Metsähake Year and forestry centre Pienpuu Järeä Hakkuu- Kannot ja Erittelemätön Yhteensä Small-scale kaikkiaan Small-sized runkopuu tähteet juurakot Unspecified Total housing Forest chips, trees Large-sized Logging Stumps and total timber residues roots m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pienpuu kattaa karsitun rangan, karsimattoman pienpuun ja kuitupuun. Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Small-sized trees include pruned small-diameter stems, unpruned small-sized trees and pulpwood. Forest chips consumed by small-scale housing are mainly chipped of pruned small-diameter stems. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

20 9 Energy 9.6 Puupelletit Wood pellets, Vuosi ja kuukausi Tuotanto Vienti Tuonti Year and month Suomessa josta kotimainen kulutus of which domestic consumption Exports Imports Domestic Koti- ja maataloudet Lämpö- ja voimalaitokset Yhteensä production Small-scale housing ja suurkiinteistöt Total and farming Heating and power plants and large buildings t m.t / / Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kw) sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen (kattilakoko 25 kw) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioon. The division of domestic consumption into small-scale housing and farming (boiler capacity < 25 kw), as well as into heating and power plants and large buildings (boiler capacity 25 kw) are estimates by the wood pellet manufacturers. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; SVT: Tullihallitus Sources: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland; OSF: Board of Customs 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011