9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet"

Transkriptio

1 9 Energia Vuonna 2008 energian kokonaiskulutus oli Suomessa petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät teollisuustuotannon supistuminen ja lämmin sää. Eniten edellisvuodesta kasvoi vesivoiman tuotanto, sen sijaan hiilen ja turpeen käyttö väheni selvästi. Puuperäiset polttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 302 petajoulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2008 kaikkiaan 21 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö lisääntyi edellisvuodesta liki 2 miljoonaa kuutiometriä. Energia-luku sisältää tiedot energian kokonaiskulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puuperäisten polttoaineiden käytöllä ja suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja metsäteollisuuden energiankulutuksesta ja turvetuotannosta. Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna 2008 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan petajoulea (PJ), 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energiankulutuksen vähenemiseen vaikutti talouden taantuma ja siitä johtunut teollisuustuotannon supistuminen. Myös edellisvuotta lämpimämpi sää vähensi lämmitysenergian tarvetta. Energian kokonaiskulutus pieneni nyt toista vuotta peräkkäin. Korkein kulutusluku petajoulea saavutettiin vuonna Tärkein energialähde vuonna 2008 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, neljänneksen osuudella (352 PJ) kokonaiskulutuksesta. Toiseksi merkittävin lähde olivat puuperäiset polttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (302 PJ). Edellisvuodesta lisääntyi eniten (+10 PJ) vesivoiman tuotanto, joka vuonna 2008 oli kaikkien aikojen ennätystasolla. Myös tuulivoiman tuotanto kasvoi lisääntyneen tuotantokapasiteetin myötä 40 prosenttia, joskin sen osuus energian kokonaiskulutuksesta jäi alle yhden petajoulen. Eniten pieneni hiilen ( 50 PJ) ja turpeen ( 22 PJ) kulutus, kumpikin noin neljänneksellä. Kivihiiltä käyttävien lauhdevoimalaitosten sähkötuotantoa korvattiin vuonna 2008 kotimaisella vesivoimalla; turpeen energiakäyttö puolestaan väheni turvetuotannon romahdettua kesien 2007 ja 2008 runsaiden sateiden vuoksi. Lähes puolet energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu), uusiutuvien energialähteiden osuus oli 28 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi edellisvuodesta lähes 5 prosenttia, kun taas fossiilisten väheni 9 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maalämpö. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puuperäisten polttoaineiden osuus oli liki 80 prosenttia. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Puuperäiset polttoaineet Puuperäiset polttoaineet jaetaan nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisistä puupolttoaineista merkittävin on selluteollisuuden tuottama mustalipeä. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet sekä pientalojen polttopuu. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi). Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö pysyi vuonna 2008 edellisvuoden tasolla. Vajaa puolet puun energiakäytöstä, 144 petajoulea, koostui metsäteollisuuden jäteliemistä. Käyttö pieneni edellisvuoden huippulukemista 9 petajoulea ( 6 %) johtuen metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 21 miljoonaa kiintokuutiometriä (153 PJ). Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Energy Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ohjaa Suomen energiankulutusta Ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut yksi aikamme suurimpia haasteita. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta. Siksi sekä ilmastoettä energiapolitiikka liittyvät tiiviisti toisiinsa. Eduskunnan kesäkuussa 2009 hyväksymässä Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritellään maamme ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot. Strategiassa esitetään Eurooppa-neuvoston keväällä 2007 hyväksymien linjausten ja komission niiden pohjalta tammikuussa 2008 esittämän ilmasto- ja energiapaketin edellyttämät toimenpiteet mm. kasvihuonekaasujen vähennystavoitteiden, energian hankinnan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta. Taustalla EU:n asettamat velvoitteet EU:n energia- ja ilmastostrategiassa ja komission säädösehdotuksissa asetetut keskeiset velvoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat seuraavat: EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yksipuolisella sitoumuksella vähintään 20 prosenttia vuodesta uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nostetaan 8,5 prosentista 20 prosenttiin. energiatehokkuutta parannetaan vähentämällä energiakulutusta 20 prosenttia. Komissio päätti keväällä 2008, että EU:n sisällä uusiutuvan energian edistämisvelvoite jaetaan eri maiden kesken siten, että Suomen velvoite olisi nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä loppukulutuksesta, 28,5 prosenttia, vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Suomen ilmasto- ja energiastrategia Strategiassa (taulukko) esitellään kaksi skenaariota: nykytoimien ja -kehityksen mukainen perusura ja EU:n sekä kansalliset tavoitteet toteuttava tavoiteura. Strategian päätavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet kohdistuvat vuoteen Pitemmän aikavälin visio ulottuu vuoteen 2050 asti, johon mennessä energian loppukulutusta tulisi alentaa edelleen vähintään kolmanneksella vuoden 2020 määrästä. Perusuran mukaisessa kehityksessä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2020 noin 89 miljoonaa tonnia (CO 2 ekv.) eli 20 prosenttia vuoden 1990 päästöjä korkeammalla. Primäärienergian kulutus kasvaisi 380 TWh:sta (terawattituntia) 480 TWh:iin ja energian loppukulutus 300 TWh:sta 350 TWh:iin. Perusurassa uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta olisi 31 prosenttia, mikä olisi seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin EU:n Suomelle esittämä velvoite. Tämä osoittaa, ettei EU:n velvoitteita saavuteta ilman uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Siksi valtioneuvosto asetti Suomen tavoitteeksi (tavoiteura) energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun siten, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh eli runsaat 10 prosenttia pienempi kuin perusurassa. Tavoiteura tähtää uusiutuvien energialähteiden osuuden voimakkaaseen kasvuun, mikä edellyttää Suomessa puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Puuenergian kasvu perustuu kokonaisuudessaan metsähakkeeseen, jonka käyttöä suunnitellaan lisättäväksi 3 4 -kertaiseksi nykytilanteesta. Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotteilla (mm. jäteliemet, purut, kuoret) tuotetun energian ei arvioida juuri muuttuvan nykytilanteesta metsäteollisuuden kapasiteetin supistuessa. Suurimpana yksittäisenä tavoitteena on nostaa tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto nykyisestä 0,1 TWh:sta 6 TWh:iin, mikä merkitsisi vähintään 700 uuden tuulivoimalan rakentamista. Strategian mukaan öljyn käyttö vähenee, ja lisäksi varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen. Lähde: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta s. Teksti: Esa Ylitalo 272 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

3 Energia 9 Perus- ja tavoiteuran mukaiset energiankulutusluvut Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa 2020 Energialähde Perusvuosi Energiankulutus 2020 Muutos 2005 Perusura Tavoiteura 2020 (tavoiteura)/2005 TWh % Energian kokonaiskulutus josta uusiutuva energia Tuontienergia Öljy Hiili Maakaasu Ydinvoima* Sähkön tuonti Teollisuuden reaktiolämpö Kotimainen energia Metsäteollisuuden jäteliemet Metsähake Muu puu (mm. metsäteollisuuden sivutuotteet) Turve Vesivoima Tuulivoima ja aurinkoenergia 0, Nestemäiset biopolttoaineet Lämpöpumput Biokaasu 0,5 0,5 1,2 0,7 140 Muut kotimaiset Energian loppukulutus kaikkiaan josta uusiutuva energia Uusiutuvan energian osuus, % 28, ,5. * Mikäli kuudennesta ydinvoimalaitoksesta tehdään myönteinen periaatepäätös ja laitos valmistuu ennen vuotta 2020, on ydinvoiman määrä noin 140 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat 14,3 miljoonaa kuutiometriä (99 PJ). Käyttö kasvoi edellisvuodesta 1,3 miljoonaa kuutiometriä eli 10 prosenttia johtuen metsähakkeen polton lisääntymisestä. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsäteollisuuden sivutuotepuun määrä 9,5 miljoonaa kuutiometriä sen sijaan putosi vuonna 2008 alimmilleen tällä vuosikymmenellä. Merkittävin sivutuote oli kuori, jota poltettiin 7,1 miljoonaa kuutiometriä, puolet kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2008 kaikkiaan 4,0 miljoonaa kuutiometriä, 1,4 miljoonaa kuutiometriä eli puolitoista kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat kahden edellisen sadekesän aiheuttama polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. Metsähaketta siirtyi myös päästöoikeuksien hintojen romahdettua vuonna 2007 poltettavaksi seuraavana vuonna. Metsähakkeen merkittävin raaka-aine olivat hakkuutähteet: lähes 60 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistettiin avohakkuualueilta kerätystä oksa- ja latvusmassasta. Suhteellisesti eniten edellisvuodesta lisääntyi kantohakkeen käyttö, jota hyödynnettiin 0,6 miljoonaa kuutiometriä. Lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat kiinteitä puupolttoaineita eniten seuduilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, missä poltettiin kuudennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Kuorta kului eniten Kaakkois-Suomen ja metsähaketta Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Pientalot (mm. omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät tuoreimman tutkimuksen (lämmityskausi 2007/2008) mukaan vuosittain lämmitykseen puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Polttopuun määrä lisääntyi edelliseen tutkimukseen verrattuna 0,6 miljoona kuutiometriä (+9 %). Pientalojen polttopuusta raakapuuta oli 5,4 miljoonaa ja jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu kattaa Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Energy Kaksi viidesosaa pientalojen lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta Jätepuu 1,3 milj. m 3 /v Hakkuutähteistä tehty polttopuu 0,4 Kokopuu- ja metsätähdehake 0,2 Sahausjäte 0,3 Rakennusjäte 0,2 Muu jätepuu ja pelletit 0,2 Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt erilaisissa pientalokiinteistöissä käytetyn polttopuun määrät lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneella tutkimuksella. Asuinpientalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen polttopuun käyttöä kysyttiin noin kiinteistöön lähetetyllä postikyselyllä, johon vastasi hieman yli puolet vastaanottajista. Tutkimuksen mukaan pientaloissa poltettiin kaudella 2007/2008 yhteensä 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta. Raakapuusta tehtyjä klapeja tai halkoja käytettiin lähes viiden ja haketta puolen miljoonan kuutiometrin edestä. Puulajeittain tarkasteltuna eniten poltettiin koivua. Erilaista jätepuuta kului 1,3 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaa puolet oli metsäjätepuuta ja loput pääosin sahauksen sivutuotteita ja rakentamisen jätepuuta. Metsähakkeena käytettiin raaka- ja jätepuuta yhteensä 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin 7 ja 15 vuotta aikaisemmin. Käytetyn polttopuun kokonaismäärä oli kasvanut kaudelle 2007/2008 seitsemässä vuodessa 9 prosenttia ja 15 vuodessa 20 prosenttia. Kiinteistötyypeittäin tarkasteltuna kaikesta polttopuusta käytettiin maatiloilla 31, muissa asuinkiinteistöissä 60 ja vapaa-ajan asunnoissa 10 prosenttia. Maatiloilla keskikulutus pysyi ennallaan lähes 15 kuutiometrissä. Rivitalohuoneistoissa käytettiin puuta alle puoli kuutiometriä ja omakoti- ja paritaloissa 5 6 kuutiometriä vuodessa. Vapaa-ajan asunnoissa polttopuuta kului vajaa kaksi kuutiometriä. Ilman rivitaloja laskettu kaikkien pientalokiinteistöiden keskikulutus oli 4,6 kuutiometriä vuodessa, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin seitsemän vuotta aikaisemmin. Käyttömäärät olivat tyypillisesti melko pieniä, sillä kahdella kolmasosalla näistä kiinteistöistä käytettiin puuta alle 4 kuutiometriä vuodessa. Polttopuumäärien kehitys kiinteistötyypeittäin 2000-luvulla Raakapuu polttopuulajeittain 5,4 milj. m 3 /v Runkopuuhake 0,5 Pientalojen polttopuu 6,7 milj. m 3 /v Klapit (pilkkeet) 3,8 Halot 1,1 Pientalojen polttopuun käyttö lämmityskaudella 2007/2008 Kiinteistön Lämmityskausi 2000/2001 Lämmityskausi 2007/2008 Muutos Raakapuu puulajeittain 5,4 milj. m 3 /v Koivu 2,2 Muu lehtipuu 1,1 päärakennus Keskikulutus Kokonais- Keskikulutus Kokonais- Keskikulutus Kokonaiskäyttö käyttö käyttö m³/v milj. m³/v m³/v milj. m³/v % % Yhteensä 4,4 6,1 3,8 6, Maatilan päärakennus 14,4 2,2 14,5 2,0 1-8 Omakoti-, pari-, rivitalo 3,8 3,1 3,2 4, Vapaa-ajan asunto 1,8 0,7 1,8 0, Kuusi 1,0 Mänty 1,0 Polttopuun energiasisältö oli kaudella 2007/2008 yhteensä 15 terawattituntia (53 PJ). Se oli noin kaksi viidesosaa pientaloissa, vapaa-ajan rakennuksissa ja maatalousrakennuksissa käytetyistä lämmitysenergian lähteistä. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuosina kiinteitä puupolttoaineita noin kaksinkertainen määrä pientaloihin verrattuna. Laitoksissa energia tuotetaan kuitenkin pääosin metsäteollisuuden sivutuotepuulla ja valtaosa metsähakkeesta tehdään metsäjätepuusta. Pientalojen suoraan metsästä saadun polttopuun kokonaismäärä oli siten lähes kaksinkertainen, ja poltetun raakapuun määrä viisinkertainen energialaitoksiin verrattuna. Pientaloissa poltettiinkin lähes kymmenesosa (9 %) Suomessa vuosina käytetystä kotimaisesta raakapuusta. Lähde: Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Teksti: Jukka Torvelainen 274 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

5 Energia 9 40 prosenttia. Tärkein polttopuulaji on koivu, joka kattoi yli 40 prosenttia kaikesta polttoraakapuusta. Pientalojen (ml. liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset) vuonna 2008 käyttämien kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 55 petajoulea. Pientaloissa, lähinnä maatiloilla, poltetaan uusimman tutkimuksen mukaan metsähaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Edelliseen tutkimukseen (2000/2001) verrattuna määrä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2008 kaikkiaan 4,7 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisessa metsäohjelmassa on metsähakkeen vuotuiseksi käyttötavoitteeksi asetettu 8 12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä ja Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia eli 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Puupellettien tuotantoa Suomessa vaivasi raaka-ainepula, mikä johti pellettitehtaiden sulkemisiin ja uusien tehdashankkeiden viivästymiseen. Puupelleteistä vietiin ulkomaille 60 prosenttia. Samanaikaisesti myös tuonti kasvoi merkittävästi: vuonna 2008 puupellettejä tuotiin tonnia, kun tuonti aikaisempina vuosina on ollut vain muutamia kymmeniä tonneja. Puupellettien vienti ja tuonti täsmentyi vuodesta 2009 alkaen, jolloin puupelletit eritellään omaksi luokakseen ulkomaankauppatilastossa. Vuoden 2009 tammi elokuussa puupellettejä tuotiin tonnia. Metsäteollisuuden energia Metsäteollisuuden tärkeimpiä energialähteitä ovat puu, vesivoima, ydinvoima, maakaasu ja turve. Vuonna 2008 metsäteollisuus käytti 25 terawattituntia sähköä, mikä oli 56 prosenttia koko tehdasteollisuuden ja 28 prosenttia koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni 11 prosenttia edellisvuodesta. Sähköstä 43 prosenttia (11 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 14 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus kokonaiskustannuksista on massa- ja paperiteollisuudessa 9 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa 3 prosenttia. Vuonna 2008 metsäteollisuudessa käytetyistä polttoaineista 75 prosenttia oli puuperäisiä. Niistä tärkein oli selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puuperäisten polttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 239 petajoulea (66 TWh), mikä oli 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita (turpeen paksuus ylittää 30 cm). Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on energiaturvelajeja. Tämän turpeen energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja vain kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin metsäkeskuksen alueella. Turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita oli vuonna 2008 yhteensä hehtaaria ja turvetuotannosta poistuneita hehtaaria. Turvetuotannossa on nykyisin runsas prosentti geologisten soiden pinta-alasta. Vähäsateisen kesän 2006 turvetuotanto oli ennätykselliset 43 miljoonaa kuutiometriä, josta energiaturvetta oli yli 39 miljoonaa. Kesällä 2007 ja 2008 turpeen nostomäärät jäivät huonojen olosuhteiden takia runsaaseen kolmasosaan siitä, ja nostetun turpeen varastot supistuivat poikkeuksellisen pieniksi. Kesä 2009 oli turvetuotannon kannalta keskimääräistä parempi ja energiaturpeen tuotantomäärä 27 miljoonaa kuutiometriä ylitti neljäsosalla edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on keskimäärin kaksi kolmasosaa energian kokonaiskulutuksesta. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilastokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmestyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1960 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Energy loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnoista. Julkaisusta löytyy myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää palvelevilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Metsäntutkimuslaitos kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa. Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet. Vuodesta 2007 alkaen tilasto on kattanut myös tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta Suomessa. Metsäntutkimuslaitos selvittää pientaloissa käytetyn polttopuun määrän 5 10 vuoden välein. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan energiatilastoja varten Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmitysenergiamallilla. Viimeisin pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008, jonka päätulokset julkaistiin kesällä Varsinainen loppuraportti ilmestyy alkuvuodesta Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus. Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turvekerroksen paksuus on yli 30 senttimetriä. Tutkimuskeskuksen viimeisin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Energiaturpeen tuotanto-, käyttö- ja vientitilastot on saatu vuoteen 2007 asti Tilastokeskuksen energiatilastoista. Vuoden 2008 energiaturpeen käyttömäärän on arvioinut Pöyry Energy Oy. Vuosia 2008 ja 2009 koskevat energiaturpeen tuotantotiedot sekä kaikki kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta koskevat tiedot on koonnut Turveteollisuusliitto ry. Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet: Kirjallisuus Literature toe MWh GJ Gcal toe 1 11,63 41, (ekvivalenttinen öljytonni) MWh 0, ,6 0,86 (megawattitunti) GJ (gigajoule) 0,024 0, ,239 Gcal (gigakalori) 0,1 1,163 4,187 1 Esimerkki: 1 toe = 11,63 MWh Etuliitteet: k (kilo) = M (mega) = G (giga) = T (tera) = P (peta) = Energiatilasto 2009, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 152 s. Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 42 s. Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 58 s. Puun energiakäyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 15/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. + liitteet. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Pöyry Energy Oy, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, Turveteollisuusliitto ry., Työ- ja elinkeinoministeriö, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

7 Energia 9 Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by- and waste products from forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-sized dwellings Öljytuotteet Oil products Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels 149 PJ 99 PJ 55 PJ Ydinenergia Nuclear power Maakaasu Natural gas Hiili Coal Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Petajoulea - PJ Muu Other 0,8 Metsähake Forest chips 4,0 Kuori Bark 7,1 Metsähake Jätepuu Forest chips Wood residues 0,7 1,3 0,8 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips Sahanpuru Sawdust 1,6 Muu raakapuu Other roundwood 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 14,3 milj. m 3 Heating and power plants, 14.3 mill. m 3 Pientalokiinteistöt, 6,7 milj. m 3 Small-sized dwellings, 6.7 mill. m 3 Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli PJ. Preliminary data for 2008 (November 2009). Oil products also cover fuels consumed by transportation. Total energy consumption in Finland in 2008 was PJ. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2008 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, 2008 Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Energy Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Energy consumption, total Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Preliminary data for 2008 (November 2009). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood-based fuels, Petajoulea PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by- and waste products from forest industries Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Preliminary data for 2008 (November 2009). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood-based fuels, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

9 Energia Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Energy consumption, total Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuva energia Renewable energy sources Muu Other Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Preliminary data for 2008 (November 2009). Muu: ydinenergia, turve, teollisuuden reaktiolämpö, vety ja sähkön nettotuonti. Other : nuclear power, peat, reaction heat from industrial processes, hydrogen and net imports of electricity. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Energy consumption, total Tuontienergia Imported energy Kotimainen energia Domestic energy Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Preliminary data for 2008 (November 2009). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimainen energia = puuperäiset polttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. Imported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear power, net imports of electricity and reaction heat from industrial processes. Domestic energy = wood-based fuels, peat, hydro, wind and solar power, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy. Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Energy 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2008 Total energy consumption in Finland, 2008 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonais- milj. m³ kulutuksesta mill. m³ Proportion of total consumption % Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Öljytuotteet Oil products Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesivoima Hydro power Tuulivoima Wind power 1 0. Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Metsäteollisuuden jäteliemet Waste liquors from the forest industries Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other by-products and waste products 5 0. from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels ,0 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants ,3 Metsähake Forest chips ,0 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0 0,8 Sahanpuru Sawdust ,6 Kuori Bark ,1 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 6 0 0,8 Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in ,7 small-sized dwellings Ydinenergia Nuclear power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Preliminary data for 2008 (November 2009). Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 280 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

11 Energia Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Öljy- Hiili Maa- Turve Vesi- Tuuli- Puuperäiset Ydin- Sähkön Muu Yhteensä Year tuotteet Coal kaasu Peat voima voima polttoaineet energia nettotuonti Other Total Oil Natural Hydro Wind Wood-based Nuclear Net imports products gas power power fuels power of electricity Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2008* * Ennakkotieto (marraskuu 2009) Preliminary data (November 2009) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. Other includes, among other things, recovered and waste fuels, solar energy, heat pumps and industry-based reaction heat. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Energy 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear power Other Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2008* * Ennakkotieto (marraskuu 2009) Preliminary data (November 2009) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu- ja kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maalämpö. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Muu sisältää sähkön nettotuonnin. vedyn ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood-based and recovered fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and earth heat. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. Other includes net imports of electricity, hydrogen and industry-based reaction heat. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 282 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

13 Energia Uusiutuvien energialähteiden kulutus Consumption of renewable energy sources, Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Lämpö- Biopolttoaineet Biofuels Yhteensä josta kokonais- uusiutuvat voima voima energia pumput Kierrätys- ja Biokaasu Liikenteen Muu Puuperäiset Total puuperäiset kulutus energia- Hydro Wind Solar Heat jätepolttoaineiden Biogas biopoltto- bioenergia polttoaineet poltto- Total lähteet power power energy pumps biohajoava osuus nesteet Other Wood-based aineet energy of which Biodegradable share Bio liquid bioenergy fuels of which consumption renewable of recovered and fuels wood-based energy waste fuels in traffic fuels sources Petajoulea PJ % % , , , , , , ,0.. 2, ,0.. 3, ,0 0,0 2, ,0 0,0 2, ,0 0,0 2,2 0, ,0 0,0 2,4 0, ,0 0,0 2,4 0, ,0 0,0 2,5 0, ,0 0,0 2,6 0, ,0 0,0 2,5 0,3 0, ,0 0,0 2,7 0,3 0, ,1 0,0 2,7 0,5 0,7-0, ,1 0,0 2,9 1,1 0,8-0, ,2 0,0 3,0 1,4 0,8-0, ,3 0,0 2,9 1,9 0,9-0, ,3 0,0 3,6 2,5 0,8-0, ,2 0,0 4,0 2,4 0,9 0,0 0, ,3 0,0 4,5 3,2 1,0 0,2 0, ,4 0,0 5,4 3,6 1,1 0,2 0, ,6 0,0 6,3 4,5 1,7 0,0 0, ,5 0,0 8,4 3,8 1,5 0,0 1, ,7 0,0 10,0 4,6 1,7 0,1 0, * 61 0,9 0, * Ennakkotieto (marraskuu 2009) Preliminary data (November 2009) Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä nestemäiset biopolttoaineet. Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Recovered and waste fuels consist of fossil and renewable (biodegradable share) fuels. The compilation of statistics on recovered and waste fuels was changed in Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and liquid biofuels. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 9 Energy 9.4 Puuperäisten polttoaineiden kulutus energiantuotannossa Wood-based fuel consumption in energy generation, Vuosi Puuperäiset polttoaineet - Wood-based fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuperäiset teollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä polttopuu Total Total of which Waste jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Fuelwood energy wood-based liquors Other chips hake Sawdust consumption consump- fuels from the by-products Industrial in small-sized tion forest and waste chips dwellings industries products from the forest industries Petajoulea PJ % * * Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Preliminary data for 2008 (November 2009). Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Pientalojen energiakulutus kattaa omakotitalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Waste liquors consist mainly of black liquour generated in the production of sulphate pulp. The compilation of statistics on waste liquors was changed in Other by- and waste products from the forest industries include e.g. pine and birch oil, soft soap, methanol, biosuspencions and paper consumed in energy generation. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. In addition to detached houses, farms and recreational buldings, the fuelwood consumption in small-sized dwellings also includes wood consumed in office buildings. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

15 Energia Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2008 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2008 Metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Kaikkiaan Forestry centre Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood does not include demolition and impregnated wood. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Energy 9.6 Metsähakkeen käyttö Consumption of forest chips, Vuosi Metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Metsähake Year Forestry centre Raaka-aine Rawmaterial Yhteensä Small-sized kaikkiaan Karsittu ranka Karsimaton Hakkuu- Järeä Kannot ja Erittelemätön Total dwellings Forest chips, Pruned pienpuu tähteet runkopuu juurakot Unspecified total small-diameter Unpruned Logging Large-sized Stumps and stems small-sized residues timber roots tree m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Forest chips consumed by small-sized dwellings is mainly chipped from pruned small-diameter stems. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu OSF: Source: Finnish Forest Research Institute 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

17 Energia Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Domestic consumption Varastomuutos Year Production Imports Exports Yhteensä josta of which Change in stocks t m.t. Total Pienkulutus Keskisuuri ja Small consumption suurkulutus Medium-large and large consumption Kattilateho Boiler capacity <25 kw =>25 kw / Taulukko kattaa pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin puupellettien valmistajien arvioon. The table includes consumption both in industry and in small-sized dwellings. The division of domestic consumption into small consumption and medium-large and large consumption is partially an estimate by the wood pellet manufacturers. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tullihallitus Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland; Board of Customs Metsätilastollinen vuosikirja

18 9 Energy 9.8 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (marraskuu 2009) Preliminary data (November 2009) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien voimalaitosten tuotanto. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. Lähtde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

19 Energia Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa Mill fuels of the forest industries in Finland, Vuosi Fossiiliset pottoaineet Fossil fuels Turve Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Tehdaspoltto- josta Year Raskas Kivihiili Maakaasu Yhteensä Peat Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä aineet kaikkiaan puuperäiset polttoöljy Coal Natural Total jäteliemet polttoaineet Total Mill fuels, total polttoaineet Heavy gas Waste liquors Solid wood of which fuel oil from the forest fuels wood-based industries fuels Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2009) Preliminary data (October 2009) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

20 9 Energy 9.10 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 hehtaarin geologiset suot Turvetuotantoon soveltuvat suot Turvetuotannon Forestry centre Geological mires over 20 hectares Exploitable mires pinta-ala 2008 Pinta-ala Turvevarat Pinta-ala Turvevarat Area in peat Area Peat reserves Area Peat reserves production, ha milj. m³ mill. m³ ha milj. m³ mill. m³ ha Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 senttiä. Turvetuotantoon soveltuvat suot: Geologian tutkimuskeskuksen arvio turvetuotantoon teknisesti soveltuvien soiden pinta-alasta ja turvevaroista. Turvetuotannon pinta-alaan sisältyy varsinaisen tuotantopinta-alan lisäksi myös turvetuotantoon kunnostettava ja tuotantokuntoinen suo. Turvetuotannosta on poistunut noin hehtaaria vanhoja turvetuotannon alueita. A geological mire requires that the peat layer is thicker than 0.3 metres. Exploitable mires: The Geological Survey of Finland has estimated the area and peat reserves of geological mires, which are technically suitable for the peat production. The peat production area consists of the actual production area and mires to be prepared for or already in production condition. Approximately hectares of old peat production areas have ceased their peat production. Lähteet: Geologian tutkimuskeskus; Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Sources: The Geological Survey of Finland; North Ostrobothnia Regional Environment Centre 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2008

Puun energiakäyttö 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2009 Puun energiakäyttö 2008 5.5.2009 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö ennätyslukemiin 2008 Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2009

Puun energiakäyttö 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2010 Puun energiakäyttö 2009 28.4.2010 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet 9 energia Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1476 petajoulea eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät edellisvuotista lämpimämpi sää ja lauhdesähkön tuotannon korvautuminen

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus

9 Energia. Energian kokonaiskulutus 9 Energia Energian kokonaiskulutus supistui Suomessa vuonna 2012 toista vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energiaa kului yhteensä 1 374 petajoulea, mikä oli prosentin vähemmän kuin

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus

9 Energia. Energian kokonaiskulutus 9 Energia Vuonna 2009 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 336 petajoulea, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensi maailmantalouden taantuman aiheuttama teollisuustuotannon supistuminen.

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä.

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä. 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2008 raakapuuta 72,8 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuoden huippulukemista 11 prosenttia. Pääosa raakapuusta, 66,3 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Raakapuuta käytettiin vuonna 25 yhteensä 75 miljoonaa kuutiometriä. Tästä yli 9 prosenttia eli 68 miljoonaa kuutiometriä kului metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun määrä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Raakapuu

8 Puun käyttö. Raakapuu 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin raakapuuta 73,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina 2010 2012. Tästä meni metsäteollisuuden raaka-aineeksi 64,5

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Suomessa käytettiin vuonna 26 raakapuuta yhteensä 82 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tästä yli 9 prosenttia, 76 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Vuonna 24 raakapuuta käytettiin lähes 81 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtaosa raakapuusta, 75 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun 9 PUUN KÄYTTÖ Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun ja tuontipuuhun sekä raakapuulajeittaiset tiedot. Metsäteollisuuden

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 8 Puun käyttö Vuonna 2009 Suomessa käytettiin raakapuuta 59,5 miljoonaa kuutiometriä, lähes viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuun kokonaiskäyttö supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin johtuen

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus. Raakapuun käytön kasvu pohjautui pääosin kotimaisen

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus. Raakapuun käytön kasvu pohjautui pääosin kotimaisen 8 PUUN KÄYTTÖ Raakapuun käyttö jatkoi kasvuaan vuonna 2003. Kokonaiskäyttö nousi yli 79 miljoonan kuutiometrin eli suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Kasvu perustui pääosin kotimaisen raakapuun käytön

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa A JI Puun energiakäyttö 2006 JE = I J JEA @ JA Toimittaja: Esa Ylitalo A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " 10.5.2007 867 Puupolttoaineiden käyttö kasvoi metsähaketta

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 8 Puun käyttö Vuonna 2012 Suomessa käytettiin raakapuuta 70,8 miljoonaa kuutiometriä eli saman verran kuin kahtena aikaisempanakin vuotena. Tästä metsäteollisuuden raaka-aineena kului 61,5 miljoonaa kuutiometriä,

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2011 raakapuuta 70,6 miljoonaa kuutiometriä eli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Pääosa raakapuusta 61,6 miljoonaa kuutiometriä kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Puun käyttö -luvun sisältö muuttunut

8 PUUN KÄYTTÖ. Puun käyttö -luvun sisältö muuttunut 8 PUUN KÄYTTÖ Raakapuun käyttö pysyi vuonna 2007 edelleen korkeana. Kokonaiskäyttö, 81,4 miljoonaa kuutiometriä, jäi vain vähän edellisvuoden ennätyslukemista. Valtaosa raakapuusta kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän

Lisätiedot

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 341 PJ

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2011 Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011 Energian kokonaiskulutus väheni 5 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,39 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Raakapuuta käytettiin Suomessa vuonna 2002 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kokonaiskäyttö kasvoi 77 miljoonaan kuutiometriin eli viisi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Yli 90 prosenttia

Lisätiedot

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 367 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden Raakapuun käyttö Suomessa 1996 Toimittajat: Veli Suihkonen Irma Kulju 15.7.1997 397 Teollisuuden puunkäyttö lievässä laskussa Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden ja kiinteistöjen puunkäytöstä 1996.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 340 petajoulea

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 215 Energian hankinta ja kulutus 215, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 944 petajoulea

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2013, 1. neljännes Kotimaista energiaa korvattiin tuontienergialla Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 392 petajoulea (PJ)

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2016

Energian hankinta ja kulutus 2016 Energia 2017 Energian hankinta ja kulutus 2016 Uusiutuvan energian käyttö ennätystasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2015, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 660 petajoulea

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot