Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 936/2010 vp Vammaisten mahdollisuus lähettää tekstiviesti hätänumeroon Eduskunnan puhemiehelle Viime keväänä lehdistö uutisoi laajasti 112-hätätekstiviestipalvelun käyttöönotosta vuoden 2012 aikana. Uutisointi perustui hätätekstiviestipalvelun toteuttamista selvittäneen työryhmän loppuraporttiin, jossa esitettiin palvelun käyttöönoton olevan mahdollista vuonna Uusimman tiedon mukaan se saattaa kuitenkin siirtyä vuoteen Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä VAMYT haluaa kiirehtiä asiaa ja esittääkin aiemmin esitetyssä aikataulussa pysymistä. Hätäkeskuslaitoksen asettaman työryhmän yksimielisellä esityksellä todettiin hätäpalvelun käyttöönoton olevan mahdollista vuonna Kuten työryhmä raportissaan toteaa, hätäkeskuksissa on jo käytössä ELS Geofis -hätäkeskustietojärjestelmä, johon on mahdollista kehittää lisäsovellus hätätekstiviestien vastaanottoa ja käsittelyä varten. Tekninen toteutus ei siten ole esteenä palvelun käyttöönotolle työryhmän esittämällä aikataululla. Hälytyskeskusjärjestelmän uudistaminen ja uuden teknologian kehittäminen (TOTI-hanke) ei saa viivästyttää palvelun käyttöönottoa. Jos palvelun käyttöönotossa viivytellään, kuurot ja kuulovammaiset henkilöt jäävät vuosikausiksi eriarvoiseen asemaan kuulevien kanssa. Hätätilanteessa he joutuvat lähettämään tekstiviestin sijaintipaikkansa alueelliseen hätänumeroon. Näitä numeroita on maassamme jopa 15 kappaletta! Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ollessaan automatkalla Helsingistä Ouluun henkilön olisi oltava kolarin sattuessa tietoinen Helsingin, Hämeen, Keski-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellisista hätänumeroista sekä siitä, mikä niistä on käytössä milläkin alueella. Kuulevien henkilöiden ei tarvitse muistaa kuin yksi numero 112. Tässä vallitsee suuri epätasa-arvo. Kansallinen perustuslakimme kieltää asettamasta ketään eri asemaan vammaisuuden perusteella, ja YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus edellyttää julkisen vallan varmistavan esteettömät ja saavutettavat pelastuspalvelut. Lisäksi myös Euroopan unioni edellyttää kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden turvaamista pelastuspalveluissa. Yleispalveludirektiivin uudistus tuli voimaan viime vuoden lopulla. Direktiivin mukaan "Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hätäpalvelut ovat vammaisten loppukäyttäjien saatavilla muiden loppukäyttäjien käyttömahdollisuuksia vastaavalla tavalla". Suomen on säädettävä direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 25 päivään toukokuuta 2011 mennessä. On myös hyvä muistaa, että kuluvan vuoden elokuussa presidentti vahvisti lain hätäkeskustoiminnasta, jonka päällimmäisiksi tavoitteiksi nostettiin väestön turvallisuuden edistäminen sekä palveluiden saatavuuden parantaminen (HE 262/2009 vp). Palvelun käyttöönottoa ei tule viivyttää. Sen tärkeys on toistuvasti tuotu esille muun muassa Kuuloliiton ja Kuurojen Liiton toimesta. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön viestinnän esteettömyyden toimenpideohjelman seurantaryhmä tukee esitystä. Palvelun toteuttaminen on Versio 1.2

2 myös kehitystavoitteena sisäasiainministeriön hätäkeskuslaitoksen tulossopimuksessa. Asia sisältyy myös tuoreen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO tavoitteisiin. Hädän hetkellä on äärimmäisen tärkeää saada apua nopeasti tai pystyä hälyttämään sitä. Nykyinen järjestelmämme ei ole tämän suhteen toimiva saatikka tasa-arvoinen, sillä se asettaa vammaiset eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin. On todella ikävä ajatella, että käytännössä kaikki ihmiset eivät ole oikeutettuja saamaan apua tai hälyttämään sitä paikalle muita varten. Asia tulee muuttaa mitä pikimmiten. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kuuroille ja kuulovammaisille henkilöille varmistetaan hätäpalvelut yhdenvertaisesti muiden käyttäjien mahdollisuuksia vastaavalla tavalla viimeistään vuoteen 2012 mennessä? Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2010 Satu Taiveaho /sd Risto Autio /kesk Tuula Väätäinen /sd Merja Kuusisto /sd Paula Sihto /kesk Katja Taimela /sd Lauri Oinonen /kesk Tuija Nurmi /kok Eero Akaan-Penttilä /kok Pentti Tiusanen /vas Merja Kyllönen /vas Jouko Laxell /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 936/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Satu Taiveahon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 936/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kuuroille ja kuulovammaisille henkilöille varmistetaan hätäpalvelut yhdenvertaisesti muiden käyttäjien mahdollisuuksia vastaavalla tavalla viimeistään vuoteen 2012 mennessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä on mahdollista jo tälläkin hetkellä. Hätäkeskuksissa on käytössä keskuskohtaiset, erilliset numerot tekstiviesteille. Palvelun käyttö vaatii ennakkorekisteröitymistä. Hätänumeroon 112 ei nykyisellä hätäkeskusten viesti- ja tietotekniikalla ole mahdollista vastaanottaa tekstiviestejä. Hätäkeskuslaitos asetti kesäkuussa 2009 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet valtakunnallisen 112-hätätekstiviestipalvelun käyttöönotolle. Palvelun avulla hätäilmoituksen voisi tehdä lähettämällä tekstiviesti yleiseen hätänumeroon 112. Työryhmään kuului hätäkeskustoiminnan ja eri viranomaistahojen asiantuntijoita sekä Kuuloliiton ja Kuurojen Liiton edustajat. Toukokuussa 2010 työryhmä luovutti laatimansa selvityksen Hätäkeskuslaitoksen johtajalle. Raportissa esitettiin palvelun käyttöönottoa vuonna Hätäkeskuslaitoksen mukaan 112 numeroon perustuvan hätätekstiviestipalvelun toteuttaminen olisi tarkoituksenmukaisinta uuden, nyt hankinnassa olevan hätäkeskustietojärjestelmän osana. Järjestelmän toteuttaminen voidaan aloittaa jo vuoden 2011 aikana ja se tulisi käyttöön vaiheittain uuden tietojärjestelmän toteuttamisaikataulussa vuoden 2015 loppuun mennessä. Hätäkeskuslaitoksen arvion mukaan 112-hätätekstiviestipalvelun toteuttaminen nykyiseen elinkaarensa loppuvaiheessa olevaan hätäkeskustietojärjestelmään maksaisi kaikkiaan euroa euroa, eikä sillä juurikaan kyettäisi nopeuttamaan 112-tekstiviestipalvelun käyttöönottoa. Eduskunnan käsiteltävänä olevan Viestintämarkkinalain 55 muutoksella pyritään parantamaan erityisesti vammaisten käyttäjien asemaa viestintäpalveluissa. Puhelinverkossa toimiva teleyritys olisi jatkossa velvollinen osaltaan huolehtimaan siitä, että käyttäjät saavat puhelimitse ja tekstiviestillä yhteyden maksutta yleiseen hätänumeroon 112. Tämä on kannatettava muutos, joka luo osaltaan perustaa 112 numeroon perustuvien tekstiviestien käyttöönotolle hätäilmoituksen tekemisessä. Sisäasiainministeriö pitää tärkeänä väestön tasapuolista kohtelua hätäkeskuspalveluiden saannin turvaamisessa. Erityisesti on varmistettava, että vammaisilla avuntarvitsijoilla, kuten esimerkiksi kuuroilla, kuulovammaisilla, puhevammaisilla ja kuurosokeilla on mahdollisuudet käyttää hätäpalveluita, myös hätänumeroa 112. Sisäasiainministeriö pitää perusteltuna Hätäkeskuslaitoksen kannanottoa, jonka mukaan 112 numeroon lähetettävän hätäilmoituksen laatiminen tekstiviestinä on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa uuden hankinnassa olevan hätäkeskustietojärjestelmän osana. Poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Rajavartiolaitos sekä Hätäkeskuslaitos ovat yhdessä tehneet vaatimusmäärittelyn viranomaisprosessia tukevasta järjestelmästä. Tämä vaatimusmäärittely sisältää 112-hä- 3

4 Ministerin vastaus tätekstiviestipalvelun toteutuksen. Uudistettu hätätekstiviestipalvelu otetaan käyttöön hätäkeskusjärjestelmän uudistamisen mahdollistamassa aikataulussa; viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Viestintämarkkinalakiin esitetyt muutokset tukevat tätä kehitystyötä. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund 4

5 Ministerns svar KK 936/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 936/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Satu Taiveaho /sd m.fl.: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att säkerställa att döva och hörselskadade senast 2012 får möjlighet att använda räddningstjänster på samma villkor som andra användare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det är redan nu möjligt att slå larm med textmeddelande. Nödcentralerna har särskilda telefonnummer för textmeddelanden som är olika för varje nödcentral. För att få använda tjänsten måste man registrera sig på förhand. Med nödcentralernas nuvarande informations- och datateknik går det inte att ta emot textmeddelanden på nödnumret 112. I juni 2009 tillsatte Nödcentralsverket en arbetsgrupp med uppgift att undersöka möjligheterna att ta i användning en rikstäckande textmeddelandetjänst för kontakt med nödnumret 112. Med hjälp av tjänsten skulle man kunna slå larm genom att skicka ett textmeddelande till det allmänna nödnumret 112. I arbetsgruppen ingick sakkunniga inom nödcentralsverksamheten och olika myndigheter samt företrädare för Finska Hörselförbundet och Finlands Dövas Förbund. I maj 2010 överlämnade arbetsgruppen sin utredning till direktören för Nödcentralsverket. I rapporten föreslås det att tjänsten ska tas i användning Enligt Nödcentralsverket skulle det mest ändamålsenliga vara att införa en textmeddelandetjänst för nödnumret 112 som en del av nödcentralernas nya informationssystem, som för närvarande är föremål för upphandling. Systemet kan då börja införas redan under 2011 och stegvis tas i bruk inom ramen för tidtabellen för det nya informationssystemet före utgången av Nödcentralsverket bedömer att kostnaderna för att ansluta en textmeddelandetjänst för nödnumret 112 till nödcentralernas nuvarande informationssystem som närmar sig slutet av sin livscykel skulle uppgå till totalt euro. Detta skulle knappast heller försnabba ibruktagandet av textmeddelandetjänsten på numret 112. Genom en ändring av 55 i kommunikationsmarknadslagen, som för närvarande behandlas av riksdagen, vill man förbättra i synnerhet funktionshindrade användares ställning inom kommunikationstjänsterna. Ett teleföretag som är verksamt i ett telefonnät är enligt den föreslagna ändringen i fortsättningen skyldigt att sörja för att brukarna avgiftsfritt kan kontakta det allmänna nödnumret 112 såväl per telefon som via textmeddelande. Detta är en ändring som bör understödjas och som i sin tur skapar en grund för larmöverföringar till nödnumret 112 via textmeddelanden. Inrikesministeriet ser det som viktigt att invånarna bemöts jämlikt när det gäller tryggandet av tillgången till nödcentralstjänster. Framför allt måste personer med funktionshinder som behöver hjälp, såsom döva, hörselskadade, talskadade och dövblinda, tillförsäkras möjlighet att använda räddningstjänster, också nödnumret 112. Inrikesministeriet anser att det ställningstagande av Nödcentralsverket är motiverat enligt vilket det mest ändamålsenliga är att införa larmöverföring till nödnumret 112 via textmeddelande som en del av nödcentralernas nya informa- 5

6 Ministerns svar tionssystem som för närvarande är föremål för upphandling. Polisen, räddningssektorn, socialoch hälsovårdssektorn, Gränsbevakningsväsendet och Nödcentralsverket har upprättat en gemensam kravspecifikation om ett system som stöder myndighetsprocessen. I kravspecifikationen ingår införandet av en textmeddelandetjänst för nödnumret 112. Den nya textmeddelandetjänsten kommer att tas i användning inom den tidtabell som förnyandet av nödcentralssystemet medger, senast före utgången av De ändringar som föreslagits i kommunikationsmarknadslagen stöder detta utvecklingsarbete. Helsingfors den 7 december 2010 Inrikesminister Anne Holmlund 6