Harvesterin sahauspurun kaasutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harvesterin sahauspurun kaasutus"

Transkriptio

1 Harvesterin sahauspurun kaasutus Teemu Vilppo (UEF), Hannu Vilkkilä (JAMK) Raportti harvesterin sahauspurun termisestä kaasuttamisesta myötävirtakaasuttimella.

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä Raaka-aine Menetelmät Kaasuttimen käyttöparametrit Lyhyt kuvaus käytöstä Tulokset Tuotekaasun ominaisuudet Muut tuotteet Saanto Kosteus Yhteenveto Jatkokokeet Tuotekaasu dualfuel polttoaineena diesel moottorissa Viitteet

3 1. Yleistä Harvesterin sahauspurua syntyy kaatosahauksesta ja puunrungon katkonnasta n. 0,5 % rungon tilavuudesta. Tämä tarkoittaa yhdellä motoketjulla noin 350 kiinto-m 3 /v puumäärää joka on raportissa kuvattavilla tavoilla hyödynnettävissä. Purun saantoa lisää, mutkien poistot, tyvilahon lumppaukset ja lyhyen puutavaralajien katkonta. Kun harvesterin tuntituotos on 20 m 3 /h ja sahaussauma on 10 mm, niin purua syntyy 0,1 m 3 /h (n. 0,3 im 3 ) kaatosahauksesta ja puunrungon katkonnasta. Puuta ja muuta hiilipitoista materiaali on muutettu kaasumaiseen muotoon jo toista vuosisataa. Edellinen suuri käyttötrendi liikennepolttoaineina oli 1940-luvulla[1], joka hiipui edullisten fossiilisten polttoaineiden saatavuuden parantuessa. Kaasutusta käytetään polttolaitosmittakaavassa lähinnä lämmöntuotantoon ja jätteiden hävityksessä[2]. Nyttemmin on herännyt mielenkiinto pienen kokoluokan kaasuttimiin hiilineutraalin, tai jopa hiiltä sitovan, pienen kokoluokan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Mikäli käytetään polttomoottoriteknologiaa, nämä ratkaisut ovat tyypillisesti kipinäsytytteisiä yksipolttoaine ratkaisuja. Kaasutuksen tuotekaasu soveltuu myös dieselmoottoreihin dualfuel ratkaisuna, jossa pieni dieselmäärä tarvitaan polttoaineseoksen sytyttämiseen. 2. Raaka-aine Kaasutuskokeessa kaasutettiin Ponsse harvesterin ketjusahan purua joka oli kuivattu JAMK Hannu Vilkkilän patentoimalla purukuivurilla[3]. Kuva 1. Purunsynty Autio Heikki 3

4 Mekrijärven kaasutustutkimuksessa käytössä oleva kaasutin on Leader+ Bioenergiaa kaasutuksesta hankkeessa kehitetty, Ilomantsin kunnan kaasutustutkimuskäyttöön lainaama pellettikäyttöön mitoitettu myötävirtakaasutin. Harvesterin sahauspuru (puunrungon katkaisu teräketjulla) on puun putkisolujen poikkipinnan mukaisesti leikattu lastu. Partikkelin koko ja muoto on edullinen kuivata nopeasti tehokkaasti jatkuvatoimisella vastavirtauskuivausmenetelmällä. Partikkeli on lastumainen ja lastujen väliin jää runsaasti ilmaa, mikä edesauttaa kosteuden sitoutumista kuivausilmaan sekä virtausta purupatjan läpi. Purun tilavuuspaino on n. 200 kg/m3 ja on kuivattavissa vastavirtauskuivausmenetelmällä kasvukosteudesta (n. 50 %) nopeasti alle 20 % kosteuteen. Harvesterin hukkaenergiassa on paljon kuivauspotentiaalia, dieselmoottorin hyötysuhde n. 40 % ja loppu on lämpöenergiaa, hydrauliikka tuottaa myös lämpöä. Kuva 2. Harvesteripää purunkeräimellä ja kuivurilla kaivurikokoonpanossa. Hannu Vilkkilä Menetelmät JAMK Hannu Vilkkilä toi kokeeseen harvesterin katkonnassa syntynyttä ja edellä kuvatulla menetelmällä kuivattua lehtipuu harvesterin sahauspurua (kuvassa 2 vasemmalla), jossa pääosa oli haapaa ja leppää. Toinen erä oli kosteudessa 18% ja toinen kosteudessa 32% 4

5 Kuva 3. Erilaisia puruja, vasemmalta oikealla harvesterin 10mm sahauspurua, keskellä käsimoottorisahan purua ja oikealla sirkkelin purua. Hannu Vilkkilä 2013 Kaasutus tehtiin Mekrijärven tutkimuskaasuttimella (Kuva 3), joka on pelletin käyttöön mitoitettu myötävirtakaasutin kaasun puhdistus ja lauhdutuslinjastolla ja FTIR kaasuanalysaattorilla. Kaasutuksen perusteisiin voi tutustua FAOn raportissa kaasutuksesta [1] 3.1 Kaasuttimen käyttöparametrit Kaasutinta käytettiin ilmansyötöllä 150l/min ja lyhyesti testattiin syöttöä 120l/min erän 2 ja 3 kohdalla ja 300l/min erän 3 kohdalla. Sähköhäiriö katkaisi käytön testin 4 kohdalla jota ajettiin 150l/min syötöllä. Muutoin kaasutinta käytettiin normaalisti työohjeen mukaan. Kaasun koostumusta mitattiin Gasmet DX-4000 FTIR analysaattorilla jossa on ZrO 2 happianturi ja mittausputkesta tuotekaasusta mitattiin kosteutta ja lämpötilaa. Ulkolämpötila oli noin -8 C ja tuulta oli jonkin verran (Kuva3). 5

6 Kuva 4: Kaasutus laitteisto Alpo Hassinen 3.2 Lyhyt kuvaus käytöstä Kaasutin sytytettiin pienellä mäntyhake panoksella ja tuohella. Sytytyksen jälkeen lisättiin noin ½ polttoainepanosta harvesteripurua kosteudessa 18%. Kaasuttimen toiminta jatkui ongelmitta, mutta polttoainetta riitti vain lyhyeen toimintaan. Polttoaineen pienen irtotiheyden vuoksi polttoaine paloi arinaan saakka, ennen kuin polttoainepesän kannen lämpötilasensori ehti reagoida tähän. Polttoainetta lisättiin täysi panos ja toisen kerran kun ensimmäinen oli palanut arinaan saakka. Lisäksi testattiin polttoainetta kosteudessa 32%, mutta kontissa ilmeni sähköhäiriö ennen kuin kaasutus saatiin loppuun. Laitteisto toimi ilmansyötön alarajalla ja 120l/min syötön tasaisuudessa oli ongelmia. Paine pysyi hyvin käyttöparametreissa ja eikä tukkeumia ilmennyt. Polttoaine virtasi ongelmitta kaasuttimessa. 4. Tulokset Kaasutus tehtiin 5:erässä erilaisilla ilman syöttönopeuksilla. Koska harvesterin sahauspurun irtotiheys on noin 1/3 pelletin irtotiheydestä, jouduttiin panosta täyttämään huomattavasti useammin kuin pellettiä polttoaineena käytettäessä. Taulukossa 1 on kuvattu polttoaineen ja ilman kulutustietoja ja prosessi on yksityiskohtaisemmin tarkasteltavissa Kuvaajasta 1. 6

7 1,6kg / 13 min 10s (790 s), ilmaa 140 l/min keskimäärin (asetus 150l/min) 2,6kg /12min 50s min (770 s), ilmaa 130l/min keskimäärin (asetuksia 150l/min ja 120l/min) 1,75kg / 15min 37s (937 s), ilmaa 130 l/min keskimäärin (asetuksia 120l/min ja 150l/min) 2,65kg / 10min, 38s (638 s), ilmaa 198l/min keskimäärin (asetuksia 300l/min, 150l/min ja 120l/min) 2,9kg / 10 min 6s (606 s), ilmaa 140l/min keskimäärin (asetus 150l/min, mittaustiedot häiriöön saakka) Taulukko 1: Polttoaineen(PA) kulutustietoja Polttoaine (kg) 1 Aika (s) 2 Keskim. ilmaa l/min 3 Ilmaa kg PA l ilmaa / (total l) 4 /h 5 kg PA 6 Huom Sytytyserä Todellinen PA erä 2,9 kg, ajo kesketyi sähköhäiriöön 1 Erässä syötetyn polttoaineen määrä 2 Aika joka erän kaasuttamiseen kului 3 Erän aikana keskimäärin minuutissa kuluneen ilman määrä 4 Montako litraa ilmaa polttoaine-erän kaasuttamiseen kului 5 Polttoaineen kulutuksen vertailuun erien välillä polttoaineen kulutus on muutettu muotoon montako kiloa polttoainetta kuluisi tunnissa kyseisen erän asetuksilla jos kaasutus kestäisi tunnin 6 Ilman kulutuksen vertailuun erien välillä ilman kulutus on muutettu yhden kilon polttoaineen kaasuttamisen vaatamaksi ilmamääräksi. Taulukossa 1 ilmamäärien erilaisuus selitty erän sisällä vaihtelevilla syöttöilman nopeuksilla, joka merkittävästi vaikuttaa prosessin kuluttamaan ilmamäärään. Kuvaaja 1: Syöttöilman ja tuotekaasun perustiedot 7

8 4.1 Tuotekaasun ominaisuudet Kaasutuksessa muodostuu tuotekaasua joka on palava, häkäpitoinen kaasuseos. Pääkomponentit, ilmoitettuna kuivassa kaasussa, ovat typpi (N 2 ), häkä (CO), Vety (H 2 ), hiilidioksidi (CO 2 ) joita on kaasussa tyypillisesti kymmeniä prosentteja joiden lisäksi pääkomponentteihin on syytä lukea happi (O 2 ) ja metaani(ch 4 ) joita on kaasussa muutamia prosentteja. Lisäksi kaasussa on muita hiilivetyjä yhteensä 1%. Kaasu ei ole kuitenkaan kuivaa vaan se on kyllästetty vedellä, eli kosteutta voi olla kymmeniä prosentteja, ja siitä tiivistyy kosteutta aina kun sitä jäähdytetään. FTIR analysaattorin laimennetussa kaasussa on pääkomponenttianalyysin osalta laimennoksesta johtuvia teknisiä ongelmia, joiden tausta on selvityksen alla. Hapen, häkäkaasun hiilidioksidin pitoisuudet eivät ole luotettavia. Tuloksia voi vertailla keskenään ja hiilivetydata on luotettavaa, johtuen riittävän alhaisesti todellisesta mitatusta pitoisuudesta. Laimennoskerrointa mitataan aktiivisesti mittaamalla tuotekaasun syöttöpainetta laimentimella. Laimennos kertoimen, joka on noin 1:8, vaikutusta voi tarkastella kuvaajien 2 ja 3 erossa, huomaa asteikko. Happi mittaus soveltuu vain hyvin mataliin CO pitoisuuksiin, koska suuressa hakäpitoisuudessa, erityisesti pieni, mutta myös laimennosilman happi palaa 600 C ZrO2 kennon pinnalla hiilidioksidiksi ja antaa täten harhaisen alhaisen happipitoisuuden. Kuvaajassa 2 on katkoviivoilla kuvattu hapen mitattu ja laimennossuhteesta laskettu pitoisuus. 8

9 Kuvaaja 2: Laimennoskertoimella korjatut pääkomponentit ja happi (%) Kuvaaja 3: Mitatut pääkomponenttien pitoisuudet ilmalla laimennetusta kaasusta (%) 9

10 Taulukoissa 2 ja 3 on ensimmäisen, 1152l ilmaa / kg polttoainetta, erän pääkomponenttien ja hiilivetyjen pitoisuuksia. Kuvaajassa 2 sivulla 8 ja kuvaajissa, 4 ja 5 sivulla 12 on merkittynä Erä 1. Taulukko 2: Erästä 1, 1,60 kg polttoainetta tuotetun tuotekaasun pääkomponentti koostumus pääkomponentti siis viitannee noihin mitä aineita kaasussa oli (hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja metaani)? Hiilidioksidi CO 2 (vol-%) Hiilimonoksidi, häkä CO (vol- %) Mediaani Metaani CH 4 (vol- %) Keskiarvo Tasattu 1 keskiarvo (- 20%) SD CV% % 5.5 % 20.3 % Min Max Mittauksia Tasattu keskiarvo jossa 10% kummankin ääripään (pienistä ja suurista)arvoista on poistettu ennen keskiarvon laskentaa 2 SD; keskihajonta (Standard deviation) 3 CV%; Suhteellinen keskihajonta (Coefficient of variation) ilmoitettuna prosenttina 4 Min; pienin arvo mittauksista 5 Max: Suurin arvo mittauksista 6 Mittausten lukumäärä (1 mittaus minuutissa) Taulukko 3: 1, 1,60 kg polttoainetta tuotetun tuotekaasun hiilivetykomponentti koostumus Etaani C 2 H 6 ppm Etyleeni C 2 H 4 ppm Asetyleeni C 2 H 2 ppm Bentseeni C 6 H 6 ppm Mediaani Keskiarvo Tasattu 1 keskiarvo (- 20%) SD CV% Min Max Naftaleeni C 10 H 8 ppm Mittauksia Tasattu keskiarvo jossa 10% kummankin ääripään (pienistä ja suurista)arvoista on poistettu ennen keskiarvon laskentaa 2 SD; keskihajonta (Standard deviation) 3 CV%; Suhteellinen keskihajonta (Coefficient of variation) ilmoitettuna prosenttina 4 Min; pienin arvo mittauksista 10

11 5 Max: Suurin arvo mittauksista 6 Mittausten lukumäärä (1 mittaus minuutissa Taulukoissa 4 ja 5 on tasaantuneen 18% kosteudessa olevan polttoaineen erien 2,3 ja 4, 642, 1160, ja 794 l ilmaa / kg polttoainetta tuotetun tuotekaasun, erien yhdistetyt pääkomponenttien koostumus. Kuvaajassa 2 sivulla 8 ja kuvaajissa, 4 ja 5 sivulla 12 merkittynä on Erät 2-4. Taulukko 4: Erien 2, 3 ja 4, yhteensä 7,1kg pääkomponentti data Hiilidioksidi CO 2 (vol-%) Hiilimonoksidi, häkä CO (vol- %) Metaani CH 4 (vol- %) Mediaani Keskiarvo Tasattu 1 keskiarvo (- 20%) SD CV% Min Max Mittauksia Tasattu keskiarvo jossa 10% kummankin ääripään (pienistä ja suurista)arvoista on poistettu ennen keskiarvon laskentaa 2 SD; keskihajonta (Standard deviation) 3 CV%; Suhteellinen keskihajonta (Coefficient of variation) ilmoitettuna prosenttina 4 Min; pienin arvo mittauksista 5 Max: Suurin arvo mittauksista 6 Mittausten lukumäärä (1 mittaus minuutissa Taulukko 5: Erien 2, 3 ja 4, yhteensä 7,1kg polttoainetta tuotetun tuotekaasun hiilivetykomponentti koostumus Etaani C 2 H 6 ppm Etyleeni C 2 H 4 ppm Asetyleeni C 2 H 2 ppm Bentseeni C 6 H 6 ppm Mediaani Keskiarvo Tasattu 1 keskiarvo (- 20%) SD CV% Min Max Mittauksia Naftaleeni C 10 H 8 ppm 1 Tasattu keskiarvo jossa 10% kummankin ääripään (pienistä ja suurista)arvoista on poistettu ennen keskiarvon laskentaa 2 SD; keskihajonta (Standard deviation) 3 CV%; Suhteellinen keskihajonta (Coefficient of variation) ilmoitettuna prosenttina 4 Min; pienin arvo mittauksista 11

12 5 Max: Suurin arvo mittauksista 6 Mittausten lukumäärä (1 mittaus minuutissa Taulukoissa 6 ja 7 on viimeisen 32% kosteudessa olevan polttoaine erän, noin 700 l ilmaa / kg polttoainetta, pääkomponenttien ja hiilivetyjen pitoisuuksia. Kuvaajassa 2 sivulla 8 ja kuvaajissa, 4 ja 5 sivulla 12 on merkittynä Erä 5. Erän 5 käyttö keskeytyi kontissa ilmanneeseen sähköhäiriöön (vikavirtasuojan laukeaminen). Taulukko 6: Erän 5, 2,9kg, kosteus 32% pääkomponetti data Hiilidioksidi CO 2 (vol-%) Hiilimonoksidi, häkä CO (vol- %) Metaani CH 4 (vol- %) Mediaani Keskiarvo Tasattu 1 keskiarvo (- 20%) SD CV% % 27.1 % 45.7 % Min Max Mittauksia Tasattu keskiarvo jossa 10% kummankin ääripään (pienistä ja suurista)arvoista on poistettu ennen keskiarvon laskentaa 2 SD; keskihajonta (Standard deviation) 3 CV%; Suhteellinen keskihajonta (Coefficient of variation) ilmoitettuna prosenttina 4 Min; pienin arvo mittauksista 5 Max: Suurin arvo mittauksista 6 Mittausten lukumäärä (1 mittaus minuutissa Taulukko 7: Erän 5, 2,9kg, kosteus 32% hiilivetykomponetti data Etaani C 2 H 6 ppm Etyleeni C 2 H 4 ppm Asetyleeni C 2 H 2 ppm Bentseeni C 6 H 6 ppm Mediaani Keskiarvo Tasattu 1 keskiarvo (- 20%) SD CV% Min Max Mittauksia Naftaleeni C 10 H 8 ppm 1 Tasattu keskiarvo jossa 10% kummankin ääripään (pienistä ja suurista)arvoista on poistettu ennen keskiarvon laskentaa 2 SD; keskihajonta (Standard deviation) 12

13 3 CV%; Suhteellinen keskihajonta (Coefficient of variation) ilmoitettuna prosenttina 4 Min; pienin arvo mittauksista 5 Max: Suurin arvo mittauksista 6 Mittausten lukumäärä (1 mittaus minuutissa Kuten kuvaajista 2, 4 ja 5 voidaan todeta, kun kaasuttimen toiminta keskeytyy, laskee häkä, vety ja hiilidioksidi pitoisuudet nopeasti, mutta matalammassa lämpötilassa muodostuvien happea sisältävien pienten hiilivetyjen pitoisuudet alkavat nopeasti nousta. Tämä on viittaa myös tervojen muodostumiseen. Tätä voisi yhteenvedossa pohtia onko hyvä vai paha asia Kuvaaja 4: Hiilivetyjen pitoisuudet ilmalla laimennetusta kaasusta (ppm) 13

14 Kuvaaja 5: Happea sisältävät hiilivedyt ja ammoniakki (ppm) 4.2 Muut tuotteet Tuotekaasun lisäksi kaasutuksessa muodostuu kaasua jäähdytettäessä lauhdetta, joka on pääosin vettä, mutta sisältää myös pieniä vesiliukoisia hiilivetyjä, kuten etikkaa. Kaasutustuhkassa on huomattava määrä hiiltä, tyypillisesti noin 50-80% kaasutustuhkasta. Lentotuhka on kaasun mukana sykloniin lentänyttä tuhkaa. Lauhdetta 1,4l Tuhkaa arinan alla 338,54g Lentotuhkaa 131,30g 4.3 Saanto Saanto, eli mitä sisään syötetyistä polttoaineesta ja ilmasta saadaan. Polttoaine koostuu energiaa sisältävästä kuiva-aineesta, tuhkasta joka sisältyy kuiva-aineeseen ja polttoaineen kosteutena olevasta vedestä. Kaasutuksessa vesi kuitenkin reagoi (kaava 1 mukaisesti) pelkistävässä hehkuvassa hiilivyöhykkeessä hiilen kanssa jossa muodostuu pääosa häkä ja vetykaasuista.. Ilma on käsitelty Taulukossa 1 ja tuotekaasua laajemmin kappaleessa 4.1. Kaava 1 C + H 2 O CO + H 2 14

15 Syötetty polttoaine Syötetty kuiva puru (18%) 1,6kg 2,6kg 1,75kg 2,65 Polttoainetta kosteudessa 18% yhteensä 8,6 kg josta kuiva-ainetta 7,05kg. Syötetty kosteampi puru (32%) Polttoainetta kosteudessa 32% 2,9kg, josta kuiva-ainetta 1,97kg. Yhteensä kaikkiaan polttoainetta 11,50kg, josta kuiva-ainetta 9,02kg ks. edellä Kaasutusjäännökset harvesteripurusta - tulipesä tuhka 338,54 g - sykloni tuhka 131,30 g - jäähdyttimen näyte pullo < 1,4l PH 4,47 Polttoaineesta jäänyt kiinteä ja nestemäinen aines yhteensä 1870g. Tuhkaa 469,84g 4,1% tuhkaa polttoaineesta 5,2% tuhkaa kuiva-aineesta Kokeessa muodostui suhteellisen paljon hiiltä sisältävää kaasutustuhkaa, koska kaasutinta ei ole optimoitu purulle. Määrä ei kuitenkaan ole häiritsevän suuri. Muodostunut kaasutustuhka sisältää käytetyn puuaineen ravinteet jonka lisäksi siinä on hiiltä joka tyypillisesti parantaa maaperän ominaisuuksia, joten se kannattaa palauttaa maaperään. 4.4 Kosteus Polttoaine sisälsi kaikkiaan 2,48kg vettä kosteutena. Kaasutuksessa lauhdetta muodostui 1,4l. Syöttöilmassa ja tuotekaasussa kosteutta poistui vain joitakin grammoja ja se voidaan jättä käytännössä huomiotta. Kadonnut vesi on muuttunut vedyksi ja hiililimonoksidiksi reagoidessaan Kaavan 1 mukaisesti hiilen kanssa kaasuttimen pelkistysvyöhykkeessä. 2,48 kg kosteutta polttoaineessa - Syöttöilmassa kosteutta kaasutukseen noin 0,010 kg (10 g) Lauhdetta <1,4kg Kosteuspoistuma kaasussa 0,033 kg (33 g) 15

16 Lauhdetta muodostuu vähemmän kuin polttoaineessa on kosteutta. Harvesterin tapauksessa muodostuva ylijäämäkosteus kannattaa hyödyntää tuhkan tukahduttamisessa. 5. Yhteenveto Harvesteripuru toimi odotuksiin nähden erinomaisesti pelletille mitoitetulla kaasuttimella. Yleisenä havaintona harvesteripurun virtaavuus polttoainetilassa oli erinomainen ja kaasutus tapahtuma eteni tasaisesti ja tuotti hyvin palavaa kaasua. Materiaalin pieni irtotiheys johti hieman pelletistä poikkeavaan toimintaan polttoaineen loppuessa, koska materiaali kului nopeammin, ei kannen lämpötilasensori ehtinyt reagoida polttoaineen loppumiseen, vaan polttoainepatja paloi puhki. Muodostunut kaasu oli palavaa, joskin liekin väristä (keltainen) päätellen ja FTIR analyysiin perustuen se sisälsi jonkin verran hiilivetyjä. Tämä ei kuitenkaan ole yllättävää, koska laitteiston mitoitus ei ollut täysin optimaalinen harvesteripurupolttoaineelle. Myönteinen havainto oli, että tervakomponentteja ei muodostunut. Kaasuttimen parametrien hienosäädöllä kaasutuksen tulosta voitaneen tästä vielä olennaisesti parantaa, koska perustoiminnallisuus oli hyvä. 6. Jatkokokeet Kaasutuskokeet harvesteripurulla kaasuttimen erilaisilla käyttöparametreilla FTIR analysaattorin O 2 /CO/CO 2 ongelman ratkettua antaa perusteet harvesteripurun käyttöominaisuuksilla kaasutuksessa. Lisätutkimusta vaatii harvesteripurun poikkeaminen merkittävästi sekä pelletistä että tyypillisestä hakkeesta mm. palakokonsa ja erityisesti sekä irto-, että kiintotiheytensä osalta pelletistä, joilla on merkitystä kaasutus käytössä. Tuotekaasu dualfuel polttoaineena diesel moottorissa Harvesterin vuotuinen hakkuumäärä on m 3 [4], jopa m m 3 [8,9] teoreettinen purun synty tuosta hakkuumäärästä on 350 m 3 ja purun energiasisältö 700 MWh/v. Polttoaineen kulutus harvesterilla on uudistushakkuulla 0,7 l/ m 3. Harvesteri kuluttaa polttoainetta n. 12l /h [4], jonka energiasisältö on 477 MWh/v. Isolla harvesterilla kulutus on 18-22l/h [8,9]. Harvesterin dieselmoottorin hyötysuhde on n. 40 %. Kaasutuksen ja kaasun hyötysuhde on testattavia asioita. Dual Fuel moottoritekniikalla on kaasun osuus merkittävä moottorin käyttämästä energiasta [5]. Purun energialla voidaan korvata huomattava määrä polttoöljystä, kaasutuksen hyötysuhteesta riippuen (Taulukko 8). Tällä on olennaista merkitystä kannattavuuteen, koska polttoainekustannus on lähes yhtä suuri kuluerä kuin kuljettajan palkka. 16

17 Taulukko 8: Polttoaineen korvaavuus Tuntituotto (k-m 3 ) Purua (k-m 3 ) Purua (i-m 3 ) Purua 20% kosteudessa (kg) 1 Energiaa 20% kosteudessa (kwh) 2 Energiaa kaasussa (kwh) 3 Polttoaineessa (kwh) 4 Pa kulutus (l/h) 5 Puru pelletöitynä (i-m 3 /8h) a b c 1 Kiintotiheys vaihtelee 410 kg/k-m 3 ja 490 kg/k-m 3 välillä, käytetty arvoa 450 kg/k-m 3 [6] 2 Tuorekosteassa tyypillisesti 55% kosteutta, kuivaus vähintään 20% kosteuteen 4,22 kwh/kg [7] 3 Kiinteä-kaasu muuntohyötysuhteella 0,65 4 Käytetty kevyelle polttoöljylle arvoa 10kWh/l [10] 5 Diesel polttoaineen kulutus kun tuntituotosta saatu kaasumainen polttoaine on hyödynnetty 6 Laskettu 700kg/i-m 3 mukaan a Dual fuel tarvitsee noin 10% energiasta diesel sytytykseen puristesytytteisessä koneessa b Riittävä kipinäsytyttiselle ratkaisulle c Viitteen [4] mukaiselle kulutukselle 200 kw moottorille 150kWh tunnissa tuotettu kaasumaisen polttoaineen energiamäärä riittää korvaamaan kuormituksesta ja hyötysuhteesta riippuen merkittävän osan tarvittavasta diesel polttoaineesta. Tuotekaasun käyttö duelfuel polttoaineena dieselin rinnalla tuottaa seuraavia etuja - Ilmainen polttoaine - Edullinen vaikutus päästöihin sekä NOx, SOx ym., mutta myös CO2 jalanjälki - Terra preta jäännös, jolloin ravinne- ja hiilivarastopoistumaa ei (harvesteripurun osalta) tapahdu Hajautetut biojalostamot infokortti 2, - Olemassaolevaa laitekantaa on mahdollista päivittää, koska laitteisto joudutaan rakentamaan dualfuel tyyppisenä Rajoituksia: - Diesel moottoria (puristusytytteistä) joudutaan ajamaan DualFuel ratkaisuna[5]. - Puristussuhde ei saa olla liian kova, johtaa nakutukseen (suoraruiskutus?) - Todennäköinen tehon alenema - Likaantumis -> lisähuoltoriskit kaasuttimen toimintahäiriössä, tekniikalla ratkaistavissa Urea injektion Euro 6 päästövaatimusten vuoksi voisi korvata kaasuttimella, mutta; - Dieselin osuus tehosta voi olla jopa vain 10 %:sta (sytytys) 100 %:in - Puhdistetusta tuotekaasusta ei muodostu juurikaan hiukkasia (kaasuseos palaa) - Palolämpötila on alhaisempi tuotekaasulla kuin dieselillä - 17

18 - Palotapahtuma on hitaampi kuin hiilivetypolttoaineella, (tuotekaasu)polttoaine jäämää pakokaasussa -> Ilman syöttö+katalysaattori TCH+CO alennukseen - Vaikutus on todennäköisesti hieman samantyyppinen kuin pakokaasun takaisinsyöttöjärjestelmällä - Kaasuttimen polttoaineeseen voidaan seostaa ureaa ilman jäätymisongelmia, esim. jauheena kuivaamisen yhteydessä, ja kaasutuksessa muodostuu NH3 joka reagoi katalysaattorissa NOx kanssa (kuten pakokaasuinjektiossa). Lisätietoja Lisätietoja harvesteripurun kuivauksesta Hannu Vilkkilä, Jyväskylän AMK Puh hannu.vilkkilä@jamk.fi Lisätietoja kaasutuksesta Teemu Vilppo, Itä-Suomen yliopisto, Hajautetut Biojalostamot -hanke Puh teemu.vilppo@uef.fi 18

19 Kuvat Kuva 1: Purun synty s. 3 Kuva 2: Harvesteripää purunkeräimellä ja kuivurilla kaivurikokoonpanossa s. 4 Kuva 3. Erilaisia puruja, vasemmalta oikealla harvesterin 10mm sahauspurua, keskellä käsimoottorisahan purua ja oikealla sirkkelin purua. s. 5 Kuva 4: Kaasutus laitteisto s. 6 Taulukot Taulukko 1: Polttoaineen(PA) kulutustietoja s. 7 Taulukko 2: Erän 1, 1,60 kg pääkomponentti data s. 10 Taulukko 3: Erän 1, 1,60 kg hiilivetykomponentti data s. 10 Taulukko 4: Erien 2, 3 ja 4, yhteensä 7,1kg pääkomponentti data s. 11 Taulukko 5: Erien 2, 3 ja 4, yhteensä 7,1kg hiilivetykomponentti data s. 11 Taulukko 6: Erän 5, 2,9kg, kosteus 32% pääkomponentti data s. 12 Taulukko 7: Erän 5, 2,9kg, kosteus 32% hiilivetykomponentti data s. 12 Taulukko 8: Polttoaineen korvaavuus s. 17 Kuvaajat Kuvaaja 1: Syöttöilman ja tuotekaasun perustiedot s. 7 Kuvaaja 2: Laimennoskertoimella korjatut pääkomponentit ja happi (%) s. 9 Kuvaaja 3: Mitatut pääkomponenttien pitoisuudet ilmalla laimennetusta kaasusta (%) s. 9 Kuvaaja 4: Hiilivetyjen pitoisuudet ilmalla laimennetusta kaasusta (ppm) s. 13 Kuvaaja 5: Happea sisältävät hiilivedyt ja ammoniakki (ppm) s. 14 Kaavat Kaava 1 s.14 19

20 Viitteet [1] FAO. Wood Gas as Engine Fuel - Forestry Paper 72. FAO Forestry paper: FAO; 1986, p [2] McKendry P. Energy production from biomass (part 3): gasification technologies. Bioresour Technol 2002;Volme:55. [3] Maaseudun Tulevaisuus , sivu 15 [4] Metsätehon raportti [5] Wärtsilä. viitattu [6] KOSTEAN PUUN TIHEYS JA HAKKEEN IRTOTIHEYS (Centria, Martti Härkönen, ) [7] Kosteuden vaikutus energiapuun polton kannattavuuteen (SAMK, Tuomas Hakonen, Maataloustieteen Päivät 2012) [8] Haastattelu Ponsse Oyj Risto Vidgren (Vieremä, ) [9] Puhelinhaastattelu Veljekset Lehtomäki Oy Pertti Lehtomäki ( ) [10] Energiatehokkuussopimukset - Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat (Motiva Oy )

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Termiset prosessit Mekrijärven bioenergian T&K ympäristössä. Teemu Vilppo

Termiset prosessit Mekrijärven bioenergian T&K ympäristössä. Teemu Vilppo Termiset prosessit Mekrijärven bioenergian T&K ympäristössä Teemu Vilppo 14.11.2013 Termiset prosessit Mekrijärven bioenergian T&K Termiset prosessit - Ei kuivaamista eikä polttamista - 200-1000 C - Hapeton

Lisätiedot

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Projektit Biolämpö Metsäkeskuksen (K-S) hallinnoima hanke jossa Tarkastellaan hake-

Lisätiedot

Hajautetut biojalostamot

Hajautetut biojalostamot Pelletinpituusseulonta alustavat kokeet Teemu Vilppo, Itä-Suomen Yliopisto, 2.8.2012 Hajautetut biojalostamot Pajupellettien kaasutus Teemu Vilppo, Itä-Suomen Yliopisto, 19.2.2014 Yhteistyössä Energiapajun

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Tämä raportti on käännös alkuperäisestä, englanninkielisestä raportista Reseach Report No. VTT-S-08754-11 December 13, 2011.

Tämä raportti on käännös alkuperäisestä, englanninkielisestä raportista Reseach Report No. VTT-S-08754-11 December 13, 2011. TUTKIMUSSELOSTUS No. VTT-S-08754-11 2.1.2012 Varaavan uunin, saunan kiukaan ja puukamiinan savukaasujen lämpötilojen mittaaminen. Tilaaja: Matti J. Virtanen Ympäristöministeriö TUTKIMUSSELOSTUS No. VTT-S-08754-11

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456

Lisätiedot

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT: TULOSFOORUMI 14.11.2013 Itä-Suomen yliopisto

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT: TULOSFOORUMI 14.11.2013 Itä-Suomen yliopisto HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT: TULOSFOORUMI 14.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Pellettien uudet käyttömuodot: kuivikkeet ja kasvualustat MMT Sari Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Professori Lauri Sikanen, Itä-Suomen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Bioenergiasta elinvoimaa -tulosseminaari Saarijärvi 8.12.2010 Ari Erkkilä, VTT Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi Hannu Vilkkilä,

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden energiaratkaisuihin

TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden energiaratkaisuihin MAAKAASU LIUSKEKAASU BIOKAASU SYNTEETTINEN BIOKAASU (BIO-SNG) EKOKAASU (sis. mm. erilaisia hiilivetyjä) NESTEYTETTY MAAKAASU (LNG) PAINEISTETTU MAAKAASU (CNG) TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance) Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.

Lisätiedot

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta

Lisätiedot

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Tulisijojen testaaminen

Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Simo Paukkunen Markus Hirvonen Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Powered by gasek WOOD gasifying solutions Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

9.10.2015. Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

9.10.2015. Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLLON TAKSA 1.1.2016 ALKAEN 1 Käyttömaksut Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Maksua peritään erikseen

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus. Helsinki 10.11.2010 Jarkko Lampinen

ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus. Helsinki 10.11.2010 Jarkko Lampinen ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus Helsinki Jarkko Lampinen Tutkimuksen tavoite Selvittää kaukolämmön pumppaukseen käytetty keskimääräinen sähköenergia Kehittää helppo ja nopea työkalu

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Teemu Vilppo 19.11.2013 Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Katsaus lainsäädäntöön Polttoaine - Puu - Kaasu Hyötysuhde Päästöt Lainsäädäntöä liittyen pien-chp:n

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT

Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria

Lisätiedot

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Mahdollisuuksista integroida jäähdytystä metsäbiomassan polttoon perustuviin energiajärjestelmiin

Mahdollisuuksista integroida jäähdytystä metsäbiomassan polttoon perustuviin energiajärjestelmiin Mahdollisuuksista integroida jäähdytystä metsäbiomassan polttoon perustuviin energiajärjestelmiin 9.10.2014 Martti Aho VTT 25.9.2014 Puhujan nimi 1 Konseptimalli 1: Suurehko sisämaan kaupunki Suomessa.

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS POTENTIAALI JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET LOPPUSEMINAARI, TAMPERE, 10.5.2016 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - TAMPERE Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA

TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka

Lisätiedot

MERKKI. Liite 1. Merkki tehdään seuraavan mallin mukaan:

MERKKI. Liite 1. Merkki tehdään seuraavan mallin mukaan: 2606 N:o 1009 MERKKI Liite 1 Merkki tehdään seuraavan mallin mukaan: N:o 1009 2607 Merkkiä koskevat selitykset Merkissä ilmoitetaan seuraavat tiedot: Selitys I II III IV V VI VII Laitteen toimittajan nimi

Lisätiedot

Lisää segmenttipuusta

Lisää segmenttipuusta Luku 24 Lisää segmenttipuusta Segmenttipuu on monipuolinen tietorakenne, joka mahdollistaa monenlaisten kyselyiden toteuttamisen tehokkaasti. Tähän mennessä olemme käyttäneet kuitenkin segmenttipuuta melko

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta

Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta VAV Asunnot Oy uudistaa ARA-kiinteistöjensä vuokranmääritystä. Uudessa mallissa pääomakulujen lisäksi tasattaisiin

Lisätiedot