Hitsauksen laatu Rikkova aineenkoetus menetelmäkokeessa. Lapin AMK TeLu Eri lähteistä koonnut Timo Kauppi
|
|
- Niilo Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hitsauksen laatu Rikkova aineenkoetus menetelmäkokeessa Lapin AMK TeLu Eri lähteistä koonnut Timo Kauppi
2 2
3 Hitsauksen laatua 3
4 Yleistä Erilaisilla materiaalien aineenkoetusmenetelmillä tutkitaan materiaalien käyttäytymistä ja ominaisuuksia, kuten esimerkiksi terästen lujuutta, kovuutta, iskusitkeyttä, taivutus- ja väsymislujuutta, mikrorakennetta, jne. Aineenkoetus jaetaan ainetta rikkomattomaan (engl. NDT = Non Destructive Testing) ja ainetta rikkovaan (engl. DT = Destructive Testing) testaukseen.
5 Yleistä Ainetta rikkomattomia aineenkoetusmenetelmiä ovat mm. silmämääräinen tarkastus, radiografinen kuvaus (röntgen läpivalaisu), ultraäänitarkastus, magneettijauhetarkastus, tunkeumanestetarkastus, pyörrevirtatarkastus, jäljennetarkastus ja akustinen emissio. Ainetta rikkovia aineenkoetusmenetelmiä taasen ovat mm. vetokoe, kovuusmittaus, iskukoe, taivutuskoe, murtokoe, väsytyskoe ja virumiskoe. Metallisten materiaalien aineenkoetus on pitkälti standardisoitu kansainvälisillä standardeilla.
6 Yleistä Hitsauksen yhteydessä aineenkoetus on välttämätön laadunhallinnan kannalta. Laatuvaatimusten määrittäminen hitsausprosesseille on tärkeätä, koska näitä prosesseja ei voida valmiiksi todentaa. Näin ollen hitsausprosesseja on käsiteltävä standardin ISO 9000:2000 mukaisesti erikoisprosesseina. Tuotteille, joiden tulee toimia ongelmattomasti tuotannossa ja käytössä, on välttämätöntä tehdä valvontaa suunnitteluvaiheessa, materiaalivalinnassa, valmistuksessa ja tarkastuksessa.
7 Yleistä Hitsauksen laadunvarmistus vaatii yhä useammin hyväksyttyjen hitsausohjeiden (WPS, Welding Procedure Specification) laadintaa ja käyttöä. Viimeisin normimuutos joka laajensi hyväksyttyjen hitsausohjeiden käytön myös kantavien teräsrakenteiden valmistukseen, oli Suomessa usean vuoden siirtymäajan jälkeen voimaan astunut teräsrakenteiden CE merkintä. Tähän liittyen julkaistiin SFS-EN ISO 1090 standardisarja, jossa on määritelty teräs- ja alumiinirakenteiden toteutuksen tekniset vaatimukset.
8 Yleistä Hitsausohjeita voidaan hyväksyä usealla eri tavalla. Mahdollisia hyväksymistapoja ovat: menetelmäkoe (SFS-EN ISO ) esituotannollinen koe (SFS-EN ISO 15613) aiempi kokemus (SFS-EN ISO 15611) testatut lisäaineet (SFS-EN ISO 15610) standardihitsausohjeet (SFS-EN ISO 15612) Hitsausmetallurgian ja lujuuslaskennan kannalta paras vaihtoehto on tehdä hyväksyntä menetelmäkokeella.
9 Menetelmäkoe Menetelmäkoe antaa hyvät tiedot hyväksyttävän ohjeen mukaisesti hitsatun liitoksen ominaisuuksista ja parhaat mahdollisuudet ohjeen mukaisesti hitsatun liitoksen käyttökelpoisuuden arviointiin. Menetelmäkokeella tehty hyväksyntä antaa yleensä myös laajimman käyttöalueen hyväksyttävälle hitsausohjeelle.
10 Menetelmäkoe SFS-EN ISO :
11 Menetelmäkoe Perusaineryhmät: CEN ISO/TR 15608:2013 SFS-EN ISO :
12 Hitsien vetokoe Hitsiliitokselle tehtävä poikittainen vetokoe on määritelty standardissa SFS-EN ISO 4136:2012. Standardissa annetaan koesauvojen mitat ja esitetään poikittaisen vetokokeen suoritustapa, jota käytetään hitsattujen päittäisliitosten murtolujuuden ja murtuman sijainnin määrittämiseen. Standardissa SFS-EN ISO :2009 määritellään metallien vetokokeen suorittaminen huoneenlämpötilassa sekä siinä määritettävät mekaaniset ominaisuudet.
13 Hitsien vetokoe Vetokokeen suorituksen periaate on yksinkertainen: tunnetun poikkipinta-alan omaavaa koesauvaa vedetään kasvavalla voimalla kunnes se katkeaa. Kokeen aikana rekisteröidään voima (F) ja sen vaikutuksesta syntyvä pysyvä muodonmuutos eli venymä (e). Seuraavassa diassa on esitetty vetokokeessa rekisteröitävän jännitys-venymäkäyrän periaatekuva sellaiselle metalliseokselle, jolla on epäjatkuva myötöraja.
14 Vetokoe SFS-EN ISO :2009
15 Hitsien poikittainen taivutuskoe Hitsiliitokselle tehtävän taivutuskokeen suoritus on määritelty standardissa SFS-EN ISO 5173:2011. Kokeen periaate on seuraava: poikittain tai pitkittäin hitsausliitoksesta otettuun koesauvaan aiheutetaan taivuttamalla pysyvä muodonmuutos vaihtamatta taivutussuuntaa niin, että joko hitsausliitoksen pinta tai poikkileikkaus on vedon puolella.
16 Hitsien poikittainen taivutuskoe
17 Hitsien poikittainen taivutuskoe Menetelmäkoestandardissa hitsin taivutuskokeesta määritellään seuraavasti: Kun aineenpaksuus on < 12 mm, testataan kaksi juuritaivutussauvaa (TRBB) ja kaksi pintataivutussauvaa (TFBB). Kun aineenpaksuus on 12 mm, suositellaan juuri- ja pintataivutuskoesauvojen tilalle neljä sivutaivutuskoesauvaa (SBB). Eripariliitoksissa tai kun hitsiaine poikkeaa perusaineesta, voidaan levyn päittäisliitoksen neljä poikittaista taivutuskoetta korvata yhdellä pitkittäisellä juuritaivutuskokeella (LRBB) ja yhdellä pitkittäisellä pintataivutuskokeella (LFBB)
18 Hitsien poikittainen taivutuskoe Kokeen aikana koesauvoihin ei saa syntyä missään suunnassa yli 3 mm suuruisia avoimia vikoja. Taivutuskoesauvan nurkissa olevia virheitä ei tarvitse ottaa huomioon arvostelussa.
19 Hitsien iskukoe Iskusitkeys on ominaisuus, joka on kenties eniten sidoksissa metallin kiderakenteeseen. Terästen kiderakenne on pääsääntöisesti tila- tai pintakeskinen kuutiollinen ja kun tarkastellaan näiden kiderakenteiden murtumiskäyttäytymistä matalissa lämpötiloissa, havaitaan siinä selkeä ero: pintakeskisen kuutiollisen kiderakenteen omaavalla teräksellä (esimerkiksi austeniittinen ruostumaton teräs) lämpötila ei juurikaan vaikuta siihen, kun taas tilakeskisen kuutiollisen kiderakenteen omaavilla teräksillä murtumiskäyttäytyminen muuttuu sitkeästä hauraaksi lämpötilan laskiessa.
20 Hitsien iskukoe Sitkeässä murtumassa (engl. ductile fracture) rakenne kuroutuu eli kappaleen poikkipinta pienenee selvästi ennen murtumista alla olevan kuvan mukaisesti - murtuman eteneminen vaatii paljon energiaa ja särönkasvu on hidasta.
21 Hitsien iskukoe Haurasmurtumassa (engl. brittle fracture) rakenteessa ei esiinny kuroutumista ja murtumiseen vaadittava energia on huomattavasti pienempi kuin sitkeässä murtumassa. Teräs voi murtua todella nopeasti ja lasimaisen hauraasti, jopa tasaisessa, mutta yleensä iskumaisessa kuormituksessa.
22 Hitsien iskukoe Iskusitkeys on yksi materiaalinvalinnan tärkeimpiä kriteereitä. Mitä parempi iskusitkeys teräksellä on, sitä vaikeammat olosuhteet, suuremmat jännityskeskittymät ja kookkaammat alkusäröt se kestää. Iskusitkeyden ja transitiolämpötilan määrittämiseksi on käytössä useita eri menetelmiä. Yleisesti käytetyt Charpy V (CVN), Charpy U (CUN) kokeet (engl. Charpy pendulum impact test) ovat murtumaan sitoutuneen energian mittaamiseen perustuvia testimenetelmiä.
23 Hitsien iskukoe Menetelmäkokeeseen liittyvä iskukoe on määritelty standardeissa SFS-EN ISO 9016:2012 ja SFS-EN ISO 148 1:2011. Ensimmäisessä määritellään koesauvan sijainti, loven suunta ja koesauvan tarkastus ja jälkimmäisessä itse menetelmä. Yleiskoesauvan pituus on 55 mm ja poikkipinta neliö, jonka sivut ovat 10 mm Pituuden puolivälissä on oltava V- tai U-lovi. V-loven kulman on oltava 45, syvyyden 2 mm ja loven pohjan pyöristyssäteen 0,25 mm.
24 Hitsien iskukoe 24
25 Hitsien iskukoe Charpyn iskukokeessa koesauva asetetaan huolellisesti tukia vasten siten, että loven symmetriataso on 0,5 mm tarkkuudella tukien keskellä. Iskurin on iskettävä koesauvan loven symmetriatasoon vastakkaiselle puolelle lovea. Yleensä terästen iskusitkeyttä testattaessa koelämpötila on välillä C. Koesauvan jäähdytys voi tapahtua nestemäisessä tai kaasumaisessa väliaineessa.
26 Hitsien iskukoe Testattaessa muussa kuin huoneenlämpötilassa, koesauvan poistamisesta kuumennus- tai jäähdytysväliaineesta sen iskemiseen iskurilla saa kulua enintään viisi sekuntia. Kun siirtäminen tehdään manuaalisesti, on aina olemassa riski satunnaisen virheen syntymisestä. Riski kasvaa, kun testauslämpötilan poikkeama huoneenlämpötilasta kasvaa. Paras vaihtoehto on käyttää mekanisoitua siirtolaitteistoa.
27 Hitsien iskukoe
28 Hitsien kovuuskoe Hitsausliitoksille sovelletaan yleensä Vickersin tai Brinellin kovuuskoetta. Kaarihitsausliitosten kovuuskoe on määritelty standardissa SFS-EN ISO :2011. Sen perusteella tehtävät kovuuskokeet suoritetaan standardien ISO tai ISO mukaisesti. Hitsien kovuuskokeessa koekappaleeseen tehdään painumia, jotka on tehty riveinä tietylle etäisyydelle pinnasta niin, että hitsausliitoksen kovuuden arviointi on näiden painumarivien tai osarivien avulla mahdollista.
29 Hitsien kovuuskoe Painumien lukumäärän ja painumarivin peräkkäisten painumien välisen etäisyyden on oltava riittävä hitsauksen aiheuttamien kovettuneiden tai pehmenneiden alueiden määrittämiseksi. 29
30 Hitsien kovuuskoe Painumia on tehtävä riittävästi, jotta rakenteeltaan muuttumaton perusaine saadaan testattua. Hitsiaineessa painumien välinen etäisyys on valittava ja tarkastettava siten, että kovuuskokeesta saatavat tulokset tekevät hitsausliitoksen arvioinnin mahdolliseksi. Seuraavassa diassa olevassa kuvassa on esitetty tyypilliset erillispainumien sijaintialueet: painumaryhmä 1-4 antaa tietoa rakenteeltaan muuttumattomasta perusaineesta, painumaryhmä 5-10 koskee muutosvyöhykettä (HAZ) ja painumaryhmä hitsiainetta.
31 Hitsien kovuuskoe 31
32 Makrohie Hitsien makro- ja mikrohietutkimus on määritelty standardissa SFS-EN ISO 17639:2013. Makro- ja mikrohietutkimusta käytetään hitsausliitoksen makroskooppisten ja mikroskooppisten ominaisuuksien selvittämiseen ja se tehdään tavallisesti poikkileikkauspinnoille. Makro- ja mikrohietutkimuksen tarkoituksena on arvioida hitsausliitoksen rakennetta (mukaan lukien raerakenne, morfologia ja sijainti, erkautuminen ja sulkeumat) riippumattomana ja/tai suhteessa erilaisiin halkeamiin tai onteloihin.
33 Makrohie Mikrokuva antaa yksityiskohtaisempaa tietoa teräksen ja hitsin mikrorakenteesta. Haluttaessa tarkastella pieniä yksityiskohtia voidaan hyödyntää elektronimikroskopiaa, silloin kun se on mahdollista.
34 ASM / DT - laboratorio Lapin ammattikorkeakoulussa toimivan Arctic Steel and Mining TKI ryhmän ainetta rikkovan aineenkoetuksen laboratorio toimii Kemissä. Peruslaitekanta on seuraava: Zwick & Roell Z250 allround vetokone, max. Voima 250kN Zwick Roell PSW750 iskuvasara Struers A2500 yleiskovuusmittari Leica IDM 5000M valomikroskooppi Quanta 450 FEG FESEM mikroskooppi + Thermo Nora System 312E EDS alkuaineanalysaattori.
35 ASM / DT - laboratorio Veto-, taivutus- ja iskukoesauvat tehdään yhteistyössä ammattiopisto Lappian kanssa. Toiminta on laboratoriostandardin EN ISO/IEC 17025:2005 mukaista. Voimme tehdä mm. SFS-EN :2012 liityvien menetelmäkokeiden rikkovan aineenkoetuksen.
36 Excellence in metallurgy 36
37 Yhteystiedot Lapin ammattikorkeakoulu, Tietokatu 1, Kemi JaloteräsStudio, Etappitie 4, Tornio Ryhmän vetäjä, Rauno Toppila, puh Yliopettaja, Timo Kauppi, puh
38 Ja tämänkin luennon teille tarjosi:
HITSAUSMENETELMÄKOKEEN TARKASTUS JA TESTAUS SFS-EN ISO A1+A2:2012
HITSAUSMENETELMÄKOKEEN TARKASTUS JA TESTAUS SFS-EN ISO 15614-1 + A1+A2:2012 Teppo Vihervä / Rakennustuoteasetuspäivä 21.8.2013 / Oulun Yliopisto Esityksen rakenne: -SFS-EN 1090-2 + A1:2012 -tarkastuksen
LisätiedotTarkastuksen ja testauksen tavoite
HITSAUSMENETELMÄKOKEEN RIKKOVA TESTAUS Käytännön kokemuksia testauksesta ja vinkkejä hitsausmenetelmäkokeen toteutukseen SFS-EN ISO 15614-1 + A1+A2:2012 Teppo Vihervä / HT 17 päivät, Seminaari 6.4.2017
LisätiedotB8 Tarkastus ja testaus
B.8 Tarkastus ja testaus 1 B.8.1 Hitsausvirheiden kertaus (ISO 6520-1) Ks. kohta A7. B.8.2 Hitsiluokkien kertaus Tausta Hitsiluokkia on perinteisesti käytetty teräsrakenteiden valmistuksen yhteydessä.
LisätiedotSeppo Saarela
Seppo Saarela 040 500 7721 seppo.saarela@dekra.com Tampere 23.10.-25.10.2012 Hitsauksen laadunhallinta Hitsaus on erikoisprosessi Tuloksia ei voida täysin todentaa valmiin tuotteen tarkastuksella Laadun
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY
T011/M21/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www Tel./fax/e-mail/www
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY
T011/M24/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T011 Inspecta Oy
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY
T011/M23/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T011 Inspecta Oy
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY
T011/A22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY INSPECTA OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T011 Inspecta Oy
LisätiedotMEKAANINEN AINEENKOETUS
MEKAANINEN AINEENKOETUS KOVUUSMITTAUS VETOKOE ISKUSITKEYSKOE 1 Kovuus Kovuus on kovuuskokeen antama tulos! Kovuus ei ole materiaaliominaisuus samalla tavalla kuin esimerkiksi lujuus tai sitkeys Kovuuskokeen
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Valvisto Tarja Painelaitedirektiivin soveltaminen ja tulkinnat
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Valvisto Tarja 24.9.2013 Painelaitedirektiivin soveltaminen ja tulkinnat 2 Painelaitedirektiivi ja NDT 1. Painelaitedirektiivi eli PED on Suomessa saatettu voimaan
LisätiedotB.3 Terästen hitsattavuus
1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin
LisätiedotValetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.
K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on
LisätiedotArktisen hitsauksen haasteita WeldArc -projektissa
Lumen 1/2016 TEEMA-ARTIKKELI Arktisen hitsauksen haasteita WeldArc -projektissa Kimmo Keltamäki, DI, erityisasiantuntija, ASM-tutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Tausta ja idea Arktiselle alueelle
LisätiedotTeräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus
Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys
LisätiedotLUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA
1 LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA Jouko Leinonen Oulun yliopisto Konetekniikan osasto Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka -seminaari Raahe 29.3.2011 2 Lujien terästen sovelluskohteita Nosturit
LisätiedotKUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA
KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET 18.12.2008 ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA 1 Johdanto Muovauksen vaikutuksesta metallien lujuus usein kasvaa ja venymä pienenee.
LisätiedotVARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO 29 2.7.2014. Palosuojatuotteet
VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO 29 2.7.2014 Palosuojatuotteet Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 4. Suoritustason pysyvyyden arviointi ja
LisätiedotRAKENNUSTEOLLISUUDEN HITSAUSTÖIDEN MUUTTUNEET VAATIMUKSET
RAKENNUSTEOLLISUUDEN HITSAUSTÖIDEN MUUTTUNEET VAATIMUKSET 15.11.2011 klo 12-16 WinNova Pori Rauma 29.10.2011 Tuomo Orava WinNova Hitsaaminen rakennustyömailla ja rakennusten osiksi tuleviin tuotteisiin
LisätiedotLaatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta
Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Rautavalussa mahdollisesti esiintyviä valuvirheitä Muoto: IV + V ~40
LisätiedotA9 Hitsaajan pätevyyskokeet
A.9 Hitsaajan pätevyyskokeet A.9.1 Pätevöittämisen tarkoitus 1(13) Hitsaus on metalliteollisuuden vaativin ammatti. Tästä johtuen on hitsaajan pätevyydellä olennainen merkitys hitsin laadun kannalta. Hitsaajan
LisätiedotHITSAUS- STANDARDIT 2006
HITSAUS- STANDARDIT 2006 Hitsausta koskevat standardit ovat laajin koko metalli- ja rakennusteollisuuteen vaikuttava perusstandardien osa-alue. Hitsausstandardit ovat horisontaalisia standardeja. Tämä
LisätiedotHitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi. Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005
Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005 TURVALLISUUS KÄYTTÖVARMUUS TUOTTAVUUS YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS POLARTEST Oy Vakituinen henkilöstö:
LisätiedotSHY Turun paikallisosasto seminaariristeily 23.5.2014. EN 1090-1 sertifiointi
SHY Turun paikallisosasto seminaariristeily 23.5.2014 EN 1090-1 sertifiointi Ilmoitetun laitoksen arviointiprosessi Akkreditointi Ilmoitettu laitos voi olla akkreditoitu tai ei Akkreditoinnin tekee kansallinen
Lisätiedot2/19 Ympäristöministeriön asetus
2/19 Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien tyyppihyväksynnästä Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä
LisätiedotHitsauksen menetelmäkokeet Kempin ratkaisut. Hitsaustekniikkapäivät, Kokkola Reetta Verho Päällikkö, hitsauksen koordinointipalvelut
Hitsauksen menetelmäkokeet Kempin ratkaisut Hitsaustekniikkapäivät, Kokkola 10.4.2014 Reetta Verho Päällikkö, hitsauksen koordinointipalvelut Hitsausohjeen, hyväksymistavat Standardin SFS-EN ISO 15607
LisätiedotMurtolujuus, Rm, MPa 49-186 196-372 196-372 343-490 (=N/mm ) Myötöraja, Re, MPa 10-167 59-314 137-334 206-412
N:o 765 2679 LIITE A VAARALLISET AINEET JA ESINEET SEKÄ NIIDEN PAKKAAMINEN JA MERKITSEMINEN III OSA LISÄYS A.2 A. Luokan 2 tiettyjen kaasujen kuljetuksessa käytettäviä alumiiniseosastioita koskevat määräykset
LisätiedotPetri Hakkola HITSAUSOHJEEN HYVÄKSYTTÄMIS- PROSESSI
Petri Hakkola HITSAUSOHJEEN HYVÄKSYTTÄMIS- PROSESSI Tekniikka ja liikenne 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Petri Hakkola Opinnäytetyön nimi Hitsausohjeen
LisätiedotTILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA
1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka
LisätiedotTyö 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS
Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Muokkaus kasvattaa dislokaatioiden määrää moninkertaiseksi muokkaamattomaan metalliin verrattuna. Tällöin myös metallin lujuus on kohonnut huomattavasti,
LisätiedotBÖHLER M390 MICROCLEAN kemiallinen koostumus ja vastaavat normit.
MUOVIMUOTTITERÄS BÖHLER M390 MICROCLEAN BÖHLER M390 MICROCLEAN on pulverimetallurgisesti valmistettu martensiittinen eli karkaistava kromiteräs, jolla on erinomainen kulutuskestävyys, korroosionkestävyys
LisätiedotSUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN
1 SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 2 FERRIITTINEN EN 1.4521 RUOSTUMATON TERÄS -Titaanistabiloitu -Haponkestävä 3 LASERHITSAUS -Pieni lämmöntuonti ei
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Kone- ja tuotantotekniikka. Laivajärjestelmät INSINÖÖRITYÖ HITSAUSOHJEET (WPS) HYDRAULISYLINTEREILLE
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Kone- ja tuotantotekniikka Laivajärjestelmät INSINÖÖRITYÖ HITSAUSOHJEET (WPS) HYDRAULISYLINTEREILLE Työn tekijä: Danesh Hajizadeh Työn valvoja: Petri Koivu Työn ohjaaja:
LisätiedotVaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi
Vaurioituminen I Vaatimukset Rakenne Materiaalit ja niiden ominaisuudet Timo Kiesi 18.9.2013 2 Vaurioituminen Miksi materiaalit murtuvat? Miten materiaalit murtuvat? Timo Kiesi 18.9.2013 3 Miksi insinöörin
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T259/M12/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY, ÄLYKÄS TEOLLISUUS JA ENERGIAJÄRJESTELMÄT SEKÄ LUONNONVARA-
Lisätiedot3 Hitsattujen rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen (B7 kohta 11)
2 1 Yleistä Hitsausliitosten laatu voidaan parhaiten varmistaa kohdistamalla valvontatoimenpiteet työvaiheiden ja käytettyjen työmenetelmien oikeellisuuteen, koska jälkikäteen tehtävällä rikkomattomalla
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-8
ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-8 16.2.1996 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMAILUVÄLINEIDEN HITSAUKSET Tämä ilmailumääräys koskee ilmailuvälineiden
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Testaus yleistä
Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus yleistä Määritelmä Testaus on systemaattinen lähestymistapa ohjelmistoissa esiintyvien virheiden löytämiseksi ohjelmaa suorittamalla. Testattaessa pyritään luomaan
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T259/M10/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY, ÄLYKÄS TEOLLISUUS JA ENERGIAJÄRJESTELMÄT SEKÄ LUONNONVARA-
LisätiedotLujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa
Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Steelpolis tuotantostudio Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Sami Heikkilä Tutkimusinsinööri 17.9.2009 Steelpolis tuotantostudio
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T259/M09/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY, ÄLYKÄS TEOLLISUUS JA ENERGIAJÄRJESTELMÄT SEKÄ LUONNONVARA-
LisätiedotLaadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille
Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 10.12.2015, Säätytalo, Helsinki Tarkastaja Elina Hallinen, STUK TT laitteen
LisätiedotNDT-STANDARDIT NDT-tutkinnot
NDT-pätevyystutkinnoissa käytettävät standardit 1(5) Kaikkiin menetelmiin yhteiset standardit SFS-EN 473 2008 Non-destructive testing. Qualification and certification of NDT personnel. General principles
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotJouko Seppäläinen Indewe QC Oy
Jouko Seppäläinen Indewe QC Oy Noin 35 vuoden kokemus eri tehtävissä telakka-, kattila- ja valmistavan teollisuuden parissa. Bureau Veritas:n tarkastaja / pääarvioija v. 2001-2015. Päätehtävinä laiva-
LisätiedotRakennustuotteiden CE-merkintä
Rakennustuotteiden CE-merkintä Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio hyväksyivät viime vuonna rakennustuoteasetuksen (305/2011/EC), joka astuu voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa viimeistään 1.7.2013ilman
LisätiedotFaasipiirrokset, osa 1: Laatiminen sekä 1-komponenttipiirrosten tulkinta
Faasipiirrokset, osa 1: Laatiminen sekä 1-komponenttipiirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 3 Tavoite Tutustua faasipiirrosten kokeelliseen ja laskennalliseen
LisätiedotSouru Oy, Kahitie Nurmijärvi
Souru Petteri, IWE/IWI-C Vuodesta 2009 (>70 asiakasta) Hitsauksen koordinointipalvelut Hitsausohjeet (WPS) ja menetelmäkokeet (WPQR) SFS-EN ISO 1090, SFS-EN ISO 3834, SFS-EN 15085 Valmistuksen valvonta
LisätiedotAlumiinivalujen raaka-ainestandardit
www.alteams.com Mitä on standardi? Normi, Normaalityyppi Vakio-, yleis- Voiko standardista poiketa? Miksei voisi, kun asiakkaan ja toimittajan kanssa näin sovitaan, esimerkiksi kustannusten pienentämiseksi
LisätiedotStandardin EN 1090 revisiosuunnitelmat, aikataulu ja uudet osat keskeisimmät kehityksen alla olevat asiat. Standardoinnin koordinointi & työryhmät
Standardin EN 1090 revisiosuunnitelmat, aikataulu ja uudet osat keskeisimmät kehityksen alla olevat asiat Standardin EN 1090 suunnitteilla olevat uudet osat Standardin EN 1090 revision aikataulu Oleellisimmat
LisätiedotTERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.
1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T259/A11/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY, ÄLYKÄS TEOLLISUUS JA ENERGIAJÄRJESTELMÄT SEKÄ LUONNONVARA-
Lisätiedot2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4
2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN
LisätiedotLuento 11 Lujien terästen kehitystrendit
Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Lujat teräkset standardeissa - Nuorrutusteräkset: seostamattomat teräkset (SFS-EN 10083-2: C60, R e min. 580 MPa ja R m 850 1000 MPa) - Nuorrutusteräkset: seostetut
LisätiedotPirkka Mellanen Lahden Tasopalvelu Oy
Pirkka Mellanen Lahtelainen, vuonna 1998 toimintansa aloittanut, teräsrakenteisiin erikoistunut metallialan yritys. Henkilökuntaa n. 40hlö Asiakkaita pääasiassa rakennusliikkeet. Sertifionti SFS-EN 1090-2
LisätiedotSHY Turun paikallisosasto seminaariristeily 23.5.2014. Toimenpiteet / valmistelut yrityksessä ennen EN 1090-1 sertifiointia
SHY Turun paikallisosasto seminaariristeily 23.5.2014 Toimenpiteet / valmistelut yrityksessä ennen EN 1090-1 sertifiointia Kuinka luet standardia, lyhyt oppimäärä Vaatimus vs. Suositus vs. Lupa vs. Mahdollisuus
LisätiedotTulisijojen testaaminen
Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),
LisätiedotHitsaustyön dokumentointi ja jäljitettävyys
Hitsaustyön dokumentointi ja jäljitettävyys Welding coordinator, Quality engineer Vaatimukset jäljitettävyydelle ja sen tasolle voivat tulla useasta eri lähteestä: EN 1090-2 (teräsrakenteita koskevat tekniset
LisätiedotHitsauksen standardit
Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»
LisätiedotBoliden Kokkola Jarmo Herronen Jorma Panula
Bildplatshållare Boliden Kokkola Jarmo Herronen Jorma Panula Sinkin käyttö teräsrakenteissa Hitsaustekniikka 14 10.4.2014 Boliden Kokkola Oy 1 Boliden Kokkola Perustiedot Boliden Kokkola 2 Euroopan toiseksi
Lisätiedot4A 4h. KIMMOKERROIN E
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 A h. KIMMOKERROIN E 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Tässä työssä muista töistä poiketen tärkein tavoite on ymmärtää fysikaalisten suureiden keskinäistä riippuvuutta toisistaan
LisätiedotTarkastusmenetelmät. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök
Tarkastusmenetelmät Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Valimossa tarkastetaan valukappaleet niiltä osin kuin asiakas on tilauksen yhteydessä esittänyt vaatimuksia.
LisätiedotWelding documentation management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO
Welding documentation management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO 13.01.2018 Welding documentation management VIRTAVIIVAISTETTUA HITSAUSTUOTANNON DOKUMENTAATIOTA, JOKA SISÄLTÄÄ RIKKOMATTOMAN AINEENKOETUKSEN
LisätiedotPerusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia.
B.5 Hitsausvirheet 1 B.5.1 Hitsausvirheiden syyt Perusaine Perusaineesta johtuvat hitsausvirheet ovat pääasiassa halkeamia, kuuma- ja/tai kylmähalkeamia. Tavallisimmat syyt kuumahalkeamien syntymiseen
LisätiedotAusteniittiset ruostumattomat suorakaideputket Muokkauslujittumisen hyödyntäminen päittäisliitoksissa
TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 15/2002 SFS-ENV 1993-1-4: 1996, kohdat 2.1.3, 2.3, 6.3 ja 7 Käytetään yhdessä SFS-ENV 1993-1-4:n kansallinen soveltamisasiakirjan (NAD) kanssa Austeniittiset ruostumattomat suorakaideputket
LisätiedotHEILAHDUSISKULUJUUSLAITE
Ari Kivikangas HEILAHDUSISKULUJUUSLAITE Toimintakuntoon saattaminen ja ohjeistus Tekniikka 2017 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Ari Kivikangas Opinnäytetyön nimi
LisätiedotWelding documentation management
Welding documentation management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO "Aiemmin meiltä meni ainakin 1 2 tuntia siihen, että keräsimme hitsaajatiedot ERPjärjestelmästä, tulostimme ja skannasimme pätevyydet
LisätiedotNDT-TUTKINNOT Standardit, level-2 tutkinnot NDT LEVEL 2 PÄTEVYYSTUTKINNOISSA KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT
2017-09-06 Sivu 1 / 5 NDT LEVEL 2 PÄTEVYYSTUTKINNOISSA KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT Kaikkiin menetelmiin yhteiset standardit SFS-EN ISO 9712 Rikkomaton aineenkoetus. NDT-henkilöiden pätevöinti ja sertifiointi.
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotEN 1090 kokemuksia kentältä
EN 1090 kokemuksia kentältä Mitä kaikkea vaatii? (vaatinut ) Tuotannolle (työohjeita) Toimihenkilöille (lomakkeita) Yritykselle (uusi toimintatapa) Paljonko tähän kaikkeen menee aikaa? Mitä siis konepajoissa
LisätiedotLujat termomekaanisesti valssatut teräkset
Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,
LisätiedotSuomen Kaivosyrittäjät ry:n Kaivosseminaari 2016 Kaivannaisalan tukipalvelut
Arctic Steel and Mining Metallurgian ja mineralogian laboratorio Suomen Kaivosyrittäjät ry:n Kaivosseminaari 2016 Kaivannaisalan tukipalvelut Rauno Toppila, projektipäällikkö, Lapin AMK /ASM Jouko Karinen,
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö
1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö VALUTERÄKSIEN G24Mn6 JA G26CrMo4 VAIKUTUS HITSAUSLIITOKSEN LUJUUTEN TERÄSLEVYN S500MC KANSSA STEEL CASTINGS
LisätiedotTeräsrakenteet OHJEET 1996 LIITE 2
B7 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto-ja rakennusosasto Teräsrakenteet OHJEET 1996 LIITE 2 Ympäristöministeriön asetus teräsrakenteista Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta
LisätiedotS960-TERÄKSEN HITSAUSLIITOKSEN LEIKKAUSKESTÄVYYS SHEARING STRENGTH OF S960 WELD JOINT
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari S960-TERÄKSEN HITSAUSLIITOKSEN LEIKKAUSKESTÄVYYS SHEARING STRENGTH OF S960 WELD JOINT Lappeenrannassa
LisätiedotRuostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438
Timo Kauppi & Marko Ylitolva Ruostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438 Tekninen raportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2013 Ruostumattomien
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari STANDARDIN SFS-EN 1090 VAATIMUKSET HITSAUSTUOTANTOON CE- MERKINNÄN SAAMISEKSI REQUIREMENTS OF STANDARD
LisätiedotGREMMLER 1403 Tiivistysepoksi
TEKNINEN TUOTEKORTTI GREMMLER 1403 Tiivistysepoksi Vedeneriste teräskansille ja betonipinnoille sillanrakennuksessa Liuotteeton Kovettuu alhaisissa lämpötiloissa aina 5 C saakka Nopea kovettuminen Kuumuuden
LisätiedotLujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset
Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset alform plate Luja: alform plate700 M Erikoisluja: alform plate 960 M x-treme Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen
LisätiedotPROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN JOHTAMINEN ON YKSINKERTAISTA PUUHAA Projektin suunnittelua Projektin toteutusta Listaa tehtävät Tehkää tehtävät Projektin ohjausta
LisätiedotMEKAANISET OMINAISUUDET
MEKAANISET OMINAISUUDET MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu
LisätiedotLuonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta
Simo K. Kivelä, 15.4.2003 Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Aksioomat Luonnolliset luvut voidaan määritellä Peanon aksioomien avulla. Tarkastelun kohteena on
LisätiedotOpettajalle ohje opintojakson toteutuksen tekemiselle mallipohjana ja mallipohjan tuominen opintojakson toteutukseen.
1 Opettajalle ohje opintojakson toteutuksen tekemiselle mallipohjana ja mallipohjan tuominen opintojakson toteutukseen. (HUOM!): Toteutussuunnitelmat otetaan käyttöön vasta 2015 OPSista lähtien. (Connect
LisätiedotTeräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan. DI Juha Toivonen, DEKRA
Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan DI Juha Toivonen, DEKRA SHY NDT-päivä 24.-25.9. 2013 1 (4) DI Juha Toivonen Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan 1. SFS EN 1090 SFS
LisätiedotIV-kuntotutkimushanke_tutkijat
IV-kuntotutkimushanke_tutkijat 1. 1. Kuinka käyttökelpoisena pidät SuLVIn IV-kuntotutkimusohjeistusta yleisesti? 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Asteikko 0 0 0 3 0 3 4 2. 2. Kuinka hyvänä pidät IV-kuntotutkimuksen
LisätiedotKäyttöohjeen lisäosa. MOVITRAC LTP-B 575 V:n taajuusmuuttajat *21223114_0214* www.sew-eurodrive.com
Käyttötekniikka \ Käyttölaiteautomatisointi \ Järjestelmäintegrointi \ Palvelut *21223114_214* Käyttöohjeen lisäosa SEW-EURODRIVE GmbH & Co. KG P.O. Box 323 76642 Bruchsal/Germany Phone +49 7251 75- Fax
LisätiedotKäyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille
Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille Kieku-info virastoille 9.6.2015 OPH:n monitoimitila, Helsinki Lari Nikoskelainen, ERP hankepäällikkö Esittäjän nimi 9.6.2015 kehitysprojekti
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotInnovaatioprojektin projektisuunnitelma. Talousjakkara ikääntyville
0 Innovaatioprojektin projektisuunnitelma Talousjakkara ikääntyville Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Projektisuunnitelma 20.2.2012 1 Sisällys 1 Projektin kuvaus 2 Tausta 3 Tavoite
LisätiedotTuomas Laakko FOSFATOIDUN TERÄSLANGAN VASTUSHITSAUS
Tuomas Laakko FOSFATOIDUN TERÄSLANGAN VASTUSHITSAUS FOSFATOIDUN TERÄSLANGAN VASTUSHITSAUS Tuomas Laakko Opinnäytetyö Kevät 2016 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotKriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi
Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi CRIPMAN CRIPMAN on tuotteen arvoverkoston tai sen osan toiminnan optimoinnin ja kehittämisen menetelmä. Kriittisen
LisätiedotAjankohtaista laboratoriorintamalla 10.-11.10.2012 Pasila Emilia Savolainen, Suunnittelu- ja ohjausyksikkö
Valitusten ja palautteen käsittely Evirassa koskien Eviran hyväksymiä laboratorioita sekä lainsäädännön antamat välineet näiden laboratorioiden valvontaa varten Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.-11.10.2012
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
LisätiedotMAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ
MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5
LisätiedotMITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen
Ilmanlaatu Suunnitelma PR3698 TY02 Sivu 1 (5) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 MITTAUSSUUNNITELMA Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotTutkimuksen projektisointi ja ajankäyttö. Jouni Lauronen
Tutkimuksen projektisointi ja ajankäyttö Jouni Lauronen Pertti Jarla Luennon sisältö Tutkimus projektina Tutkimussuunnitelman ja projektisuunnitelman vertailua Projektikolmio Projektityökalut, ajankäytön
LisätiedotSalkin poliorokotekoe Ryhmän koko Sairastuvuus (per 100000) Hoitoryhmä 200000 28 Vertailuryhmä 200000 71 Ei saanut rokottaa 350000 46
TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 suunnittelu: Johdanto Johdattelevia esimerkkejä suunnittelu ja tilastolliset mallit Johdanto TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 suunnittelu: Johdanto Johdattelevia esimerkkejä
LisätiedotKorkealujuusteräksen hitsaus konepajoissa
Korkealujuusteräksen hitsaus konepajoissa Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Riihimäki, Kone- ja tuotantotekniikka Syksy, 2017 Tomi Viiala TIIVISTELMÄ Kone- ja tuotantotekniikka Riihimäki Tekijä
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotDEKRA - Historia. Tänään: Euroopan markkinajohtaja, TOP 5 maailmanlaajuisesti 2005: Mukaan teollisuuden testaukseen 1996: Kansainvälistyminen
DEKRA - Historia Tänään: 1996: Kansainvälistyminen 2005: Mukaan teollisuuden testaukseen Euroopan markkinajohtaja, TOP 5 maailmanlaajuisesti 1970-luvulla: Perustettu 1925 Berliinissä: Deutscher Kraftfahrzeugsüberwachungs
Lisätiedot