Lapsikorotus

Transkriptio

1 Lapsikorotus

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Oikeus ja edellytykset Eläkkeet ja korvaukset Samassa taloudessa asuvat lapset Samassa taloudessa asuminen Puoliso Muualla asuvat lapset Lapsen toimeentulosta huolehtiminen Alkaminen ja päättyminen Kv-säännökset EU-säännökset Sosiaaliturvasopimukset Suhde muihin etuuksiin Maksaminen Maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Maksunsaajat Etuudensaaja Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvoja Kunta Laitos- tai perhehoito (AML 14 ) Sijais- ja jälkihuolto Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Vangin perhe Kuolinpesä Ulosotto Tulopohja Suojaosuus Toimenpiteet toimistossa Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeus Maksaminen regressinä Maksaminen toimeentulotukilain nojalla Toimenpiteet toimistossa Maksaminen työttömyysetuuden maksajalle Maksujakso ja maksettava määrä Toimenpiteet toimistossa EU-lainsäädännön vaikutukset Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset Maksaminen kuntoutusrahan liikamaksun korvaukseksi Maksaminen elatustuen korvaukseksi i

3 1.5.5 Viivästyskorotus Viivästysaika Kolmen kuukauden sääntö Yhden kuukauden sääntö Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) Erityistilanteet Korkoprosentti Ei viivästyskorotusta Ennakonpidätys Etuusmaksujen peruutukset pankista Ilmoitusvelvollisuus Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Kuolinpesä Hakuaika Sosiaaliturvasopimukset Hakemuksen peruuttaminen EU-lainsäädännön vaikutukset Määrä Ulkomailla olon vaikutus määrään EU-lainsäädännön vaikutukset Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset Liikamaksu Takaisinperintä EU-lainsäädännön vaikutukset Ratkaiseminen Käsittelypaikka Kansainvälisten eläkeasioiden käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Lisäselvitykset Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? ii

4 Päätöksen antaminen Väliaikainen päätös Päätöksensaajat Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin EU-lainsäännökset Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Tarkistamisajankohta EU-lainsäädännön vaikutukset Keskeyttäminen Väliaikainen keskeyttäminen Keskeyttäminen vankilassaolon vuoksi Muutto ulkomaille EU-säännösten vaikutukset Lakkauttaminen Pyynnöstä lakkauttaminen Kansainväliset säännökset Muutoksenhaku iii

5 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

6 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Kela myöntää lapsikorotusta Suomessa asuville eläkkeensaajille alle 16-vuotiaista Suomessa asuvista lapsista Oikeus ja edellytykset Lapsikorotus voidaan myöntää saman lapsen perusteella usealle eläkkeensaajalle. Suomessa asumisaikavaatimus (KEL 568/ ) on sama kuin kansaneläkkeessä eli kolme vuotta hakijan 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen ei asumisaikavaatimusta, jos hakija on nuori työkyvytön ETA-tilanteissa vähintään yksi vuosi, jos puuttuvat kaksi vuotta saadaan korvattua toisen EUasetuksia soveltavan maan vakuutusajalla Eläkkeet ja korvaukset Lapsikorotus voidaan myöntää henkilölle, joka saa Suomesta kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä työeläkelakien mukaista työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä kuntoutustukea, vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmalain, tapaturmavakuutuslain 57 :n, maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuksesta annetun lain 21 :n tai sotilasvammalain mukaista tapaturmaeläkettä, elinkorkoa tai leskeneläkettä liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä tai sellaista ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi (SOLITA-etuudet). Myös työeläkelakien mukaista työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea saavalla on oikeus lapsikorotukseen (KEL 568/ ). Työeläke Lapsikorotukseen oikeuttavia työeläkelakien mukaisia eläkkeitä ovat yksityisoikeudelliset työeläkkeet (TyEL, TaEL, LEL, MEL, MYEL ja YEL) julkisoikeudelliset työeläkkeet (VaELin, KuELin, KiELin mukaiset eläkkeet, Suomen Pankin eläkesäännön mukaiset eläkkeet, Kansaneläkelaitoksesta annetun lain mukaisesti määräytyvät Kelan toimihenkilöiden eläkkeet, Ahvenanmaan maakuntaeläkkeet ja 2

7 Ortodoksisen kirkon eläkesäännön ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain mukaiset eläkkeet) valtion, kuntien, kuntainliittojen ja seurakuntien vanhojen järjestelmien mukaiset lakeihin tai eläkesääntöihin perustuvat työeläkkeet. Kuntoutusajan SOLITA-etuus Myös kuntoutuksen ajalta maksettavaa SOLITA-etuutta saavalla henkilöllä on oikeus lapsikorotukseen. Korvauksen haitta-asteella ei ole merkitystä oikeutta ratkaistaessa. SOLITA-etuuden perusteella lapsikorotusta maksetaan vain silloin, kun eläke tai korvaus maksetaan jatkuvasti eli etuutta maksetaan vähintään kuusi kuukautta. Oikeus lapsikorotukseen syntyy vain sellaisen eläkkeen tai etuuden perusteella, jota tosiasiallisesti maksetaan. Ei oikeutta Lapsikorotukseen ei ole oikeutta, jos henkilö saa pelkästään osa-aikaeläkettä luopumistukea, luopumiseläkettä, sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopumiskorvausta rekisteröityä tai rekisteröimätöntä lisäeläkettä vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa eläkettä ulkomailta maksettavaa eläkettä. EU- ja ETA-maan eläkkeen vaikutuksesta lue lisää (Lapsikorotus > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset > EU-säännökset) eri lakien mukaista perhe-eläkettä kansanedustajain eläkelain mukaista eläkettä valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perheeläkkeestä annetun lain mukaista eläkettä Kelan tai työeläkejärjestelmän kuntoutusrahaa Kertakorvauksena maksettu eläke tai korvaus ei oikeuta lapsikorotukseen. Lapsikorotusta ei makseta, jos työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään. Lapsikorotuksen maksamista jatketaan kuitenkin silloin, kun kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään, mutta työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu edelleen. Työeläkkeen keskeyttämisestä tulee aina TORE-impulssi, jos maksussa on lapsikorotus ja lapsikorotuksen perusteena on työeläke. Impulssin perusteella syntyy Oiwaan Tarkistettava asia-työ. Jos työeläkkeenkin maksaminen keskeytetään, lakkauta lapsikorotuksen maksaminen Samassa taloudessa asuvat lapset Lapsikorotus myönnetään seuraavista eläkkeensaajan kanssa samassa taloudessa asuvista 16 vuotta nuoremmista lapsista (KEL 568/ ) eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa oma lapsi yksityisesti sijoitettu lapsi (ns. kasvattilapsi) Oma lapsi Lapsi katsotaan äidin omaksi lapseksi syntymän perusteella. Jos lapsi on syntynyt avioliiton aikana, katsotaan hänet aviomiehen omaksi lapseksi. Jos lapsi ei ole syntynyt avioliiton aikana, pidetään lasta miehen omana lapsena vain, jos miehen isyys on isyyslain nojalla vahvistettu. 3

8 Ottolapsi Ottolapsella tarkoitetaan lasta, jonka ottolapsisuhteen tuomioistuin on vahvistanut. Ottolapsi rinnastetaan omaan lapseen ja lapsikorotus myönnetään kuten omasta lapsesta. Yksityisesti sijoitettu lapsi (ns. kasvattilapsi) Yksityisesti sijoitettu lapsi on ilman kunnan välitystä yksityiskotiin pysyväisluontoisesti sijoitettu lapsi. Lapsesta on tullut tehdä ilmoitus kunnalliselle toimielimelle. Kunnan on tehtävä päätös sijoituksen hyväksymisestä. (Lastensuojelulaki 81 ). Ennen lapsikorotuksen myöntämistä tulee tarkistaa kunnan toimielimeltä, että kyse on lastensuojelulain 81 :n mukaisesta lapsesta. Sijoituslapsi Perhehoitajalle ei myönnetä lapsikorotusta kunnan huostaan ottamasta ja perhehoitajan kotiin sijoittamasta lapsesta eli ns. sijoituslapsesta Samassa taloudessa asuminen Samassa taloudessa asuminen edellyttää yleensä, että lapsi asuu eläkkeensaajan luona jatkuvasti. Ratkaise samassa taloudessa asuminen tapauskohtaisesti käyttäen hyväksi HEKYkyselyn asukastietoja, asiakkaan antamia tietoja ja muita tiedossa olevia seikkoja Puoliso Lapsikorotusta myönnettäessä avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rinnastetaan aviopuolisoon. Jos parisuhdetta ei ole rekisteröity ja samaa sukupuolta olevien henkilöiden kanssa asuu jommankumman oma lapsi, lapsikorotus voidaan myöntää vain eläkkeensaajan omasta lapsesta Muualla asuvat lapset Jos lapsi ei asu eläkkeensaajan kanssa samassa taloudessa, lapsikorotus voidaan myöntää vain eläkkeensaajan omasta, alle 16-vuotiaasta Suomessa asuvasta lapsesta. Tällöin kuitenkin edellytetään, että eläkkeensaaja huolehtii lapsensa toimeentulosta (KEL 568/ ) Lapsen toimeentulosta huolehtiminen Eläkkeensaajan katsotaan huolehtivan lapsensa toimeentulosta, jos hänellä on kustannuksia lapsensa toimeentulosta vähintään elatustuesta annetun lain (580/2008) mukaisen elatustuen verran kuukautta kohti. Vuonna 2016 täyden elatustuen määrä on 154,77 euroa kuukaudessa. Lapsikorotusta maksetaan muualla asuvasta lapsesta, kun elatusta tosiasiallisesti suoritetaan. Elatuksen on oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Yleensä sitä suoritetaan kuukausittaisena 4

9 elatusapuna. Lapsikorotuksen maksamisen esteenä ei kuitenkaan ole se, että elatusapua maksetaan esimerkiksi vain neljännesvuosittain tai muulla tavalla toistuvasti. Elatuksesta huolehtimisen voidaan katsoa toteutuvan myös sellaisella elatusvelvollisen kertasuorituksella, joka turvaa lapselle jatkuvan elatuksen. Elatusta voi suorittaa rahana, ostamalla lapselle erilaisia tarvikkeita ja pitämällä lasta luonaan viikonloppuisin. Kussakin tapauksessa harkitaan erikseen, nousevatko kustannukset yhteensä vähintään elatustuen suuruisiksi. Lapsikorotus voidaan myöntää myös, jos eläkkeensaajalta säännöllisesti ulosmitataan vähintään elatustuen verran tai jos eläkkeensaajalla ulosmittaus mukaan lukien on kustannuksia lapsensa toimeentulosta yhteensä vähintään elatustuen verran. Jos lapsi ei asu samassa taloudessa hakijan kanssa, pyydä hakijaa selvittämään, että hänellä on kustannuksia lapsesta vähintään elatustuen verran kuukautta kohti (KEL 568/ ). Ennen alkanut lapsikorotus (KELVpL 6 ): Eläkkeensaajan katsotaan huolehtivan hänen luonaan asuvan lapsen toimeentulosta, jos lapsen elatukseen muualta tulevat korvaukset eivät ylitä lapsilisän ja elatustuen yhteismäärää. Muualta tulevina korvauksina otetaan huomioon lapsesta maksettu elatusapu tai elatustuki, hoitomaksu, lapsilisä sekä lapsesta maksettava eläkkeet. Muualla asuvan oman lapsen osalta eläkkeensaajan maksamaksi elatusavuksi riittää "vanhan" lapsikorotuksen määrä 44,07 e/kk. Kun kansaneläke lakkaa, henkilöllä voi olla oikeus edelleen lapsikorotukseen, jos hän saa sellaista eläkettä, jonka perusteella on oikeus lapsikorotukseen ja muutoinkin täyttää lapsikorotuksen edellytykset. Lapsen huostaanoton ajalta oikeutta lapsikorotukseen arvioidaan samojen edellytyksien mukaan kuin muutenkin. Jos eläkkeensaajalla on lapsen huostaanoton ajalta lapsikorotukseen oikeuttavassa määrin kustannuksia lapsen toimeentulosta, lapsikorotus voidaan myöntää Alkaminen ja päättyminen Alkaminen Lapsikorotus myönnetään eläkeoikeuden alkamisesta tai seuraavan kuukauden alusta siitä, kun lapsi on syntynyt eläkkeensaaja on alkanut huolehtia muualla asuvan lapsensa elatuksesta lapsi on muuttanut asumaan eläkkeensaajan kanssa samaan talouteen yksityisesti sijoitetusta lapsesta on ilmoitettu kunnalliselle toimielimelle ja lapsi on siirtynyt asumaan kasvattivanhemman luo. Lapsikorotuksen maksamista voidaan jatkaa ilman hakemusta, jos työeläkelakien mukaisen kuntoutustuen maksamista jatketaan Kv-säännökset Asetuksen 883/2004 III osaston 8 luvun perhe-etuusmääräysten mukaan lapsikorotus on perheetuus, johon kuitenkin sovelletaan 5 luvun eläkemääräyksiä. Lapsikorotusta ei soviteta yhteen muiden lapsesta maksettavien perhe-etuuksien kanssa. 5

10 Asetuksen 1408/71 III osaston luvussa 8 on omat määräykset eläkkeensaajan lapsesta maksettavista etuuksista. Suomessa niitä sovelletaan eläkkeensaajalle maksettavaan lapsikorotukseen, lapsilisään ja lasten kotihoidon tukeen. Nämä määräykset ovat samantapaiset kuin perhe-etuutena maksettavaa orvoneläkettä (Lapseneläke > Etuusohje > Määräytymisperusteet > Kv-säännökset > EU-säännökset > Perhe-etuutena maksettavien orvonetuuksien määrän laskeminen) koskevat asetuksen määräykset. Sosiaaliturvasopimuksissa ei ole erikseen lapsikorotusta koskevia määräyksiä. Siten lapsikorotusoikeus määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sovellettaessa sopimuksia, jotka ovat tulleet voimaan ennen , lapsikorotusta on pidetty kansaneläkkeenä. Se on siten maksettu eläkkeen lisänä, jos sen saamisen edellytykset täyttyvät EU-säännökset 883/2004 artikla /71 art. 77 ja 79 Hallintotoimikunnan päätös nro 150/1992 Asetuksen 883/2004 mukaan lapsikorotus on perhe-etuus, johon sovelletaan asetuksen eläkemääräyksiä. Näin ollen sitä ei soviteta yhteen muiden lapsesta maksettavien perhe-etuuksien kanssa. Lapsikorotus voidaan alkaen myöntää Suomessa asuvalle eläkkeensaajalle, joka saa Suomesta kohdassa Eläkkeet ja korvaukset (Lapsikorotus > Oikeus ja edellytykset > Eläkkeet ja korvaukset) mainittua etuutta toisesta sosiaaliturva-asetuksia soveltavasta maasta asetusten piiriin kuuluvaa omaa eläkettä. Lapsikorotus voidaan myöntää toisen maan eläkkeen saamisen perusteella Suomen eläkkeiden myöntämistä aikaisemmasta ajankohdasta; aikaisintaan kuitenkin Suomeen muuttoa seuraavan kuukauden alusta ja takautuvan hakuajan puitteissa. Lisäksi edellytetään, että karenssiaika on täyttynyt vähintään vakuutusajat yhteenlaskien. Jos lapsi asuu toisessa maassa, eläkkeensaajan tulee lapsikorotuksen saadakseen huolehtia lapsen toimeentulosta. Ulkomailla asuvalle eläkkeensaajalle lapsikorotus voidaan myöntää, jos hän saa Suomesta edellä mainittuja etuuksia, mutta ei pelkän toisen maan eläkkeen saamisen johdosta. Jos lapsi asuu Suomessa, eläkkeensaajan tulee huolehtia hänen toimeentulostaan. Pelkän ulkomailta maksettavan eläkkeen tai korvauksen perusteella lapsikorotusta ei myönnetä. Asetusta 1408/1971 sovellettiin, jos oikeus lapsikorotukseen alkoi ennen Sen mukaan eläkeläisen huollettavista lapsista maksettavilla etuuksilla tarkoitettiin vanhuus-, ja työkyvyttömyyseläkkeen saajille maksettavia rahaetuuksia, jotka maksetaan perheenjäsenten lukumäärän ja iän perusteella (perheavustukset) ja eläkkeeseen lapsesta maksettavia korotuksia ja lisiä (perhe-etuudet). Lapsikorotus on edellä mainittu jälkimmäinen etuus. Lapsikorotuksen kanssa samanaikaisesti oli käsiteltävä myös muut lapsesta perheavustuksena maksettavat etuudet. Näitä olivat Suomessa lapsilisä ja lasten kotihoidon tuki. Perheavustukset ja -etuudet maksettiin ensisijaisesti yhdestä maasta. Toinen maa saattoi olla velvollinen maksamaan niiden erotusta. 6

11 Sosiaaliturvasopimukset Pohjoismaat Uusi Pohjoismainen sopimus tuli voimaan Uusi pohjoismainen sopimus laajentaa asetuksen 883/2004 soveltamisen myös Färsaarilla ja Grönlannissa asuviin henkilöihin. Lapsikorotukseen sovelletaan asetuksen 883/2004 eläkeluvun määräyksiä. Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Hakija Suomessa Eläkkeenhakijalla, joka on ollut vakuutettuna toisessa sosiaaliturvasopimusmaassa, on oikeus lapsikorotukseen kansallisen lainsäädännön edellytyksin. Hakija toisessa sosiaaliturvasopimusmaassa Sosiaaliturvasopimusten solmimisten aikoina kansaneläkkeenä on kansaneläkelainsäädännön mukaan pidetty myös sellaisia eläkkeeseen maksettavia lisiä, joiden ulkomaille maksamisessa ei ollut estettä tai joita sopimuksissa ei ollut suljettu ulkopuolelle. Toisessa sopimusmaassa asuvalle kansaneläkkeen saajalle voidaan myöntää lapsikorotus Amerikan yhdysvaltojen, Kanadan ja Israelin sopimusten perusteella, jos sen saamisen edellytykset muuten täyttyvät. Chilen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan samanaikaisesti kuin kansaneläkeuudistus eli Kansaneläkelain mukaan lapsikorotus ei ole enää eläkettä, vaan se on kansaneläkelain mukainen erillinen etuus. Koska sopimus oli neuvoteltu valmiiksi ennen vuoden vaihteen lainmuutosta, otettiin tulkinta, että myös Chilen sopimuksen perusteella voidaan myöntää lapsikorotus Chilessä asuvalle kansaneläkkeen saajalle. Australian sopimuksen perusteella ei myönnetä lapsikorotusta Australiassa asuvalle eläkkeensaajalle Suhde muihin etuuksiin Tuloksi Lapsikorotus otetaan tuloksi työmarkkinatuessa sotilasavustuksessa. Ei tuloksi Lapsikorotusta ei oteta tuloksi kansaneläkkeessä leskeneläkkeen täydennysmäärässä lasten kotihoidontuessa eläkkeensaajan asumistuessa yleisessä asumistuessa 7

12 opintotuessa. Ei estä Pelkkä lapsikorotus ei estä Kelan perhe-eläkkeen saamista. Luopumistuen lapsikorotus Luopumistuen saajille, joille Kela ei myönnä lapsikorotusta, myöntää Mela KEL 51 :n mukaisen lapsikorotuksen samoin perustein kuin Kela. Jos Kela myöntää eläkkeensaajalle lapsikorotuksen, lakkauttaa Mela maksamansa KEL 51 :ää vastaavan lapsikorotuksen Maksaminen Lapsikorotus maksetaan kuukausittain etuudensaajan sukunimen alkukirjaimen mukaisena maksupäivänä tai edeltävänä pankkipäivänä seuraavasti: A - K 4. päivä L - R 14. päivä S - Ö 22. päivä Lapsikorotus maksetaan pääsääntöisesti etuudensaajalle itselleen hänen ilmoittamalleen tilille. Lapsikorotuksen maksaminen muulle kuin sen saajalle itselleen tulee kysymykseen vain laissa määrätyin perustein. Jos lapsikorotushakemuksen käsittely viivästyy, lapsikorotukseen voidaan tietyissä tilanteissa maksaa viivästyskorotusta Maksuosoite Etuus maksetaan etuudensaajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Etuus voidaan maksaa muullakin tavalla esimerkiksi käteismaksuna tai maksuosoituksena, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai etuudensaaja esittää muulle maksutavalle erityisen syyn. (KEL 568/ ) Jos etuudensaaja on alaikäinen tai hänelle on määrätty edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitoa varten, etuus maksetaan edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Kunnalle maksettava etuus maksetaan kunnan ilmoittamalle tilille. Etuus ulkomailta Suomeen Suomessa asuvalle eläkkeensaajalle toisista sosiaaliturva-asetuksia soveltavista maista ja sosiaaliturvasopimusmaista myönnetyt eläkkeet maksetaan myös hänen tililleen Suomessa toimivaan pankkiin. Eläkkeet Euroopan talousalueelta maksetaan kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen (pankin BIC-/SWIFT-koodi ja IBAN-tilinumero) Ulkomaan maksuosoite Kelan eläke voidaan maksaa ulkomailla vakinaisesti asuvalle eläkkeensaajalle seuraavin tavoin: 8

13 1. Eläke maksetaan eläkkeensaajan ilmoittamalle tilille Suomessa toimivaan pankkiin. 2. Jos eläkkeensaaja ei ole ilmoittanut tiliä Suomessa tai hän ei halua eläkettä sinne, eläke maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla ulkomaan maksuosoitteeksi. IBAN-tilinumero ja pankin BIC-koodi (kansainvälinen muoto) tai BBAN-tilinumero (kansallinen muoto) ja pankin BIC-/SWIFT-koodi tai BBAN-tilinumero ja pankin nimi sekä pankin maakoodi. Pankin osoite kirjoitetaan pankin nimen alle, jos se on ilmoitettu. Tai eläkkeensaajan tai nostajan postiosoite, kirjoittamalla x sille varattuun kenttään Maksunsaajat Lapsikorotus voidaan maksaa etuudensaajalle edunvalvojalle edunvalvontavaltuutetulle kunnalle kuolinpesälle ulosottoviranomaiselle vangin perheelle. Lapsikorotus maksetaan pääsääntöisesti etuudensaajalle itselleen. Lapsikorotusta ei saa siirtää maksettavaksi toiselle henkilölle (ns. siirtokielto). Tällainen sopimus on mitätön (KEL 568/ ). Tästä syystä etuudensaajan asioita hoitavan lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee ilmoittaa maksuosoitteeksi etuudensaajan tili Etuudensaaja Etuus maksetaan yleensä täysi-ikäiselle etuudensaajalle itselleen, jos hänelle ei ole määrätty edunvalvojaa. Etuus maksetaan etuudensaajan omalle tilille myös silloin, kun hänen etuusasioitaan sairauden tai muun syyn perusteella hoitaa lähiomainen tai valtakirjalla toimiva henkilö. Tilin varmistamiseksi lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee esittää, esimerkiksi tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan etuudensaaja pankin antama todistus siitä, että tili on etuudensaajan muu vastaava selvitys Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös jokin edellä esitetyistä selvityksistä. Lue lisää: Hakeminen vanhuuseläkkeessä (Ratkaisutyö > Vanhuuseläke > Etuusohje > Hakeminen) Edunvalvontavaltuutettu Kun henkilön antama edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon, maksetaan etuus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei tarvitse tarkistaa kenen nimissä tili on. 9

14 Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tiedon perusteella Oiwaan muodostuu Yleistietomuutos-työ. Tieto edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot ja Oiwan Asiakkaan tiedot -näytöllä. Voit tarkistaa tiedot maistraatin vahvistamasta edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >> Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee nostajan muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Lue lisää: Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen sisältö, muoto ja voimaantulo Valtuutuksen vaikutukset Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen Edunvalvoja Täysi-ikäinen etuudensaaja Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja hoitamaan hänen asioitaan. Etuusasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä edunvalvontamääräyksen sisältö on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tiedon perusteella OIWAan muodostuu Yleistietomuutos-työ. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot ja OIWAn Asiakkaan tiedot-näytöllä. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >> Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos henkilölle on määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan hänen omaisuuttaan hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että se kattaa eläkeasioiden hoitamisen. Etuus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, vaikka edunvalvontamääräyksessä ei ole rajoitettu etuudensaajan omaa toimintakelpoisuutta. Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan. 10

15 Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille etuus tulee maksaa. Jos edunvalvoja ei ole ilmoittanut uutta tilinumeroa siihen mennessä, kun tieto tulee väestörekisterijärjestelmästä, pyydä edunvalvojalta tilinumeroa käyttämällä kirjepohjaa YHL13. Maksa etuus edunvalvojan ilmoittamalle tilille ja rekisteröi nostajaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Jos edunvalvontatehtävä on määräaikainen, tarkista nostaja-asia ennen määräajan päättymistä. Rekisteröi seurantatieto määräajan päättymisestä. Etuudensaajalla on useita edunvalvojia Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, etuus maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty, etuus voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista. Lue lisää Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojan asema ja tehtävät Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen? Mistä saa tiedon edunvalvojan määräämisestä, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta tai vajaavaltaiseksi julistamisesta? Voiko Kela tehdä ilmoituksen edunvalvojan tarpeessa olevasta? Kuuleminen edunvalvontatilanteessa Kunta Etuus voidaan maksaa kunnalle laitos- tai perhehoidon korvaamiseksi etuudensaajan elämäntapojen, sairauden tai muun erityisen syyn perusteella Laitos- tai perhehoito (AML 14 ) Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa Kunta voi asiakasmaksulain 14 :n perusteella periä järjestämänsä laitos- tai perhehoidon korvaukseksi etuudensaajalle tulevat etuudet siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää. Kunnan on tehtävä ilmoitus etuuden perimisestä kunnalle lomakkeella EV 255 Kuntaliiton omalla lomakkeella muulla tavoin kirjallisesti Vaatimuksen tulee olla Kelassa vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kun kunnan vaatimus saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata Oiwaan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään. 11

16 Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle Etuus voidaan maksaa kunnalle siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää. Etuudensaajaa itseään tai edunvalvojaa ei kuulla ennen maksamisen ratkaisemista. Jos etuus on jo maksussa ja Kelaan saapuu asiakasmaksulain 14 :n mukainen vaatimus, voit muuttaa etuuden maksettavaksi kunnalle seuraavasta maksuerästä lukien, jos kunnan vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Jos vaatimus saapuu tätä myöhemmin, voit muuttaa etuuden maksettavaksi kunnalle vasta seuraavasta maksuerästä. Jos ratkaiset samanaikaisesti etuushakemuksen ja kunnan vaatimuksen, tarkista, että vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Tällöin voit maksaa etuuden kunnalle jo laitos- tai perhehoidon alkamiskuukauden alusta. Myös takautuvat maksuerät maksetaan kunnalle laitos- tai perhehoidon ajalta. Jos kunnan vaatimus ei ole saapunut Kelaan vähintään kahta viikkoa ennen etuuden maksupäivää, et voi maksaa takautuvia maksueriä tai kuluvan kuukauden etuutta kunnalle. Tällöin voit tehdä nostajaratkaisun vasta seuraavan kuukauden alusta. Etuus maksetaan kunnalle sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana laitos- tai perhehoito päättyy. Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa Sinun tulee selvittää, onko etuudensaaja laitoshoidoksi määritellyssä toimintayksikössä tai perhehoidossa. Toimintayksikön luonne selvitetään laitostietojen kyselytapahtumalla YZLK tai osoite- ja yhteystiedot kyselytapahtumalla OSKY. "Vaikutus etuuksiin" -tietona tulee laitoshoidon yksikön osalta olla "ei makseta" tai "ratkaistaan julkisen tuen perusteella/ostopalvelusopimus". Jos kyseessä ei ole laitos- tai perhehoito, hylkää kunnan vaatimus. Kun henkilö asuu avohoidon toimintayksikössä (esim. palveluasuminen), etuus voidaan maksaa kunnalle asiakasmaksulain 14 :n perusteella vain, jos kysymyksessä on huostaanoton perusteella (jälkihuoltona) järjestetty asuminen Sijais- ja jälkihuolto Kunta voi lastensuojelulain perusteella ottaa lapsen huostaan. Tällöin lapselle on järjestettävä sijaishuolto perhehoitona laitoshuoltona muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla Sijaishuollon päättymisen jälkeen kunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto. Se voidaan järjestää esimerkiksi laitos- tai perhehuoltona tai väliaikaisena avohuollon tukitoimena, esimerkiksi asumispalveluna. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta. Kunta voi periä edellä mainitusta perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalvelusta asetuksella säädettävän maksun. Kunnalla on oikeus periä korvaus lapselle tai nuorelle tulevista asiakasmaksulain 14 :n mukaisista etuuksista siltä ajalta, jonka hoito kestää. Ks. lastensuojelulain 417/ luku 19 ja AML 734/ Oikeus maksun perimiseen koskee myös jälkihuoltoa. 12

17 Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Etuus voidaan maksaa etuudensaajan asuinkunnan sosiaalihuollon toimielimelle käytettäväksi etuudensaajan tai hänen omaistensa elatukseen, jos etuuden maksaminen hänelle itselleen vaarantaa hänen toimeentulonsa. Lisäksi edellytetään, että etuudensaajalle ei ole määrätty edunvalvojaa. (KEL 568/ ) Etuuden maksaminen kunnalle ei edellytä etuudensaajan suostumusta. Kunta ei vastoin etuudensaajan suostumusta saa käyttää sille maksettua etuutta muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta etuus on maksettu. Kuka ja miten voi tehdä esityksen kunnalle maksamisesta Esityksen etuuden maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä etuudensaaja hänen avio- tai avopuolisonsa muu omainen etuudensaajasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö kunnan sosiaalihuollon toimielin Esitys etuuden maksamisesta kunnalle tulee tehdä lomakkeella EV 241N (Esitys etuuden maksamisesta kunnalle) Eläketurvakeskuksen lomakkeella ETK 2164 muulla tavoin kirjallisesti Esitys on aina perusteltava. Kun kunnan esitys maksamisesta saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata Oiwaan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään. Ennen etuuden maksamista kunnalle sinun on kuultava etuudensaajaa. Käytä kuulemisessa etuuden omaa kirjepohjaa (VEL34, PEL34). Mitä teet, kun etuudensaajan asuinkunta muuttuu Etuus voidaan maksaa vain etuudensaajan asuinkunnalle. Jos etuudensaajan asuinkunta muuttuu, selvitä, voidaanko etuus maksaa etuudensaajalle itselleen. Uudelle asuinkunnalle etuutta ei voida maksaa, ellei kunta ole tehnyt perusteltua esitystä etuuden maksamisesta. Uuden asuinkunnan esityksen perusteista sinun on myös kuultava etuudensaajaa. Mitä teet, kun etuudensaaja vaati kunnalle maksamisen lakkauttamista Jos etuudensaaja vaatii kirjallisesti kunnalle maksamisen lakkauttamista, selvitä kunnalta, vaatiiko se yhä etuuden maksamista itselleen. Sinun on aina kuultava kuntaa asiakkaan vaatimuksen johdosta. Voit käyttää kuulemisessa etuuden omaa kirjepohjaa (VEL35, PEL35). Anna maksamisesta päätös Vangin perhe Etuus tai osa siitä voidaan maksaa puolison, avopuolison tai alle 16-vuotiaiden lasten toimeentulon turvaamiseksi, jos etuudensaaja on ennen vankilaan joutumistaan elättänyt heitä. Lisäksi perheen 13

18 muiden tulojen edellytetään olevan niin pienet, että perheen koko huomioon ottaen voidaan katsoa sen elatuksen olevan keskeytettävän etuuden varassa. Jos puoliso saa sairaus-, äitiys- tai työttömyyspäivärahaa tai on itse eläkkeensaaja, hänen katsotaan tulevan toimeen omilla tuloillaan. Perheen saamat muut jatkuvat tulot kuten esimerkiksi lasten kotihoidontuki, otetaan huomioon. Lisäksi on huomattava, että vankeusrangaistusta suorittavan etuudensaajan työeläkkeen maksaminen jatkuu yleensä vankilassaolosta huolimatta. Jos lapsi täyttää 16 vuotta aikana, jolloin etuutta maksetaan perheen toimeentulon turvaamiseksi, on maksaminen tai maksettava määrä tarkistettava. Kun etuus tai osa etuudesta maksetaan perheen huoltoon, rekisteröi etuusjärjestelmän nostajaratkaisun nostajaksi muu nostaja (KEL 66 vangin perhe) ja muuta nostajaksi se henkilö tai viranomainen, jolle etuus maksetaan. Lue myös > Tekniset ohjeet. Maksamisen muuttaminen, kun henkilön vankeusrangaistus päättyy Jos koko etuus on maksettu rangaistuksen suorittamisen ajalta perheen toimeentuloon, muuta se henkilön vapauduttua tai päästyä valvottuun koevapauteen maksettavaksi hänelle itselleen tai sille, joka ennen keskeytystä on sen nostanut. Mikäli vain osa etuudesta on maksettu perheen toimeentulon turvaamiseksi, aloita lisäksi keskeytettynä olleen osan maksaminen Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea etuutta. Maksussa oleva etuus maksetaan vainajan tai mahdollisen maksunsaajan tilille sen kuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja on kuollut. Etuus voidaan lisäksi maksaa kuolinpesälle, jos etuushakemus on saapunut Kelaan etuudenhakijan kuolinpäivänä tai sitä ennen. Etuus maksetaan tällöin hakemuksessa ilmoitetulle vainajan tilille. Vainajan tili on voimassa Kun vainajan tili on voimassa, etuus maksetaan hakemuksessa ilmoitetulle vainajan tilille. Vainajan tili on ehditty lopettaa: Jos vainajan tili on ehditty lopettaa, sinun tulee selvittää tili, jolle etuus voidaan maksaa. Päätös lähetetään näissä tilanteissa sille, kenelle etuus maksetaan. Päätöksessä tulee olla teksti, jossa kerrotaan vastaanottajan velvollisuudesta ilmoittaa tiedoksisaannista muille pesän osakkaille sekä ilmoitetaan laiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta. Etuus maksetaan pesänselvittäjälle aina, jos kuolinpesälle on määrätty selvittäjä. Hakemus maksamisesta tehdään lomakkeella EV 224 (Eläkkeen tai muun etuuden maksaminen kuolinpesälle). Pesänselvittäjän tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi jäljennös oikeuden antamasta määräyskirjasta. jos kuolinpesälle ei ole määrätty pesänselvittäjää, etuus maksetaan hakemuksen EV 224 perusteella leskelle. Lesken tulee toimittaa Kelalle vain hakemus. 14

19 kuolinpesän edustajalle. Hakemukseen on liitettävä vahvistettu perukirja ja yksilöidyt valtakirjat pesän osakkailta. Valtakirjamalli (EV111) on tulostettavissa kela.fi-sivuilta. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Voit pyytää kuolinpesän edustajaa toimittamaan puuttuvat valtakirjat ja muut asiakirjat kirjeellä (VEL37 / PEL37). yleistestamentin saajalle. Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Valtakirjoja ei tarvita. testamentissa määrätylle toimeenpanijalle. Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja vahvistettu perukirja sekä yksilöidyt valtakirjat pesän osakkailta. Valtakirjamalli (EV111) on tulostettavissa kela.fi-sivuilta. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. kunnalle niissä tapauksissa, joissa vainajan omaisia ei ole löydetty ja kunta on huolehtinut hautauksesta. Lainkohdat: Kansaneläkelaki (568/2007) Ulosotto Kansaneläkelain mukainen etuus voidaan ulosmitata lapselle maksettavan elatusavun tai siihen rinnastettavan vahingonkorvauksen perimiseksi (KEL 568/ ) Ulosmittaus voi koskea sekä kuukausittain erääntyvää elatusapua että viisi vuotta nuorempia rästejä. Ulosmittauksen perusteena on oikeuden päätös tai kunnallisen toimielimen vahvistama sopimus. Ulosmittaaminen toimeenpannaan ulosottomieheltä saapuneen maksukiellon perusteella ja siinä noudatetaan ulosottolain palkkaa koskevia säännöksiä. Eläkkeen tai lapsikorotuksen ulosmittausta varten ulosottoviranomainen lähettää toimistoon maksukieltolomakkeen. Maksukiellon saavuttua tarkista, että maksukiellossa ovat kaikki tarpeelliset tiedot. Lisäksi varmista, että ulosotto koskee elatusavun perimistä. Ulosottomies vastaa maksukiellon oikeellisuudesta. Jos havaitset siinä selvän virheen, huomauta asiasta ulosottomiehelle. Jos tämä pysyy kannassaan, noudata maksukieltoa virheestä huolimatta, jos ei ole olemassa seuraavia syitä maksukiellon noudattamatta jättämiseen: ulosmittaus ei koske elatusavun perimistä velallinen ei ole etuudensaaja velallisen tulot eivät nouse yli suojaosuuden eläkkeeseen kohdistuu muu maksuvaatimus, jonka on katsottava olevan ensisijainen ulosottovaatimukseen verrattuna Kelaan on saapunut uusi velallista koskeva maksukielto. Viimeistä maksukieltoa noudatetaan. Näissä tapauksissa palauta maksukielto ulosottomiehelle. Kirjoita palauttamisen syy maksukiellon taakse Tulopohja Tulopohjalla tarkoitetaan sitä tulojen määrää, josta ulosmittaus suoritetaan. Tulopohjaan kuuluvat myös eläkkeet, sairauspäiväraha ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet riippumatta siitä, ovatko ne ulosmittauskelpoisia vai eivät. Määrättyyn tarkoitukseen tarkoitettuja avustuksia ja korvauksia (esimerkiksi vammaisetuudet, asumistuet, lapsilisä) ei kuitenkaan lasketa mukaan tulopohjaan. 15

20 Suojaosuus Etuudensaajalle on jätettävä hänen omaan sekä hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen elatukseen tietty vuosittain tarkistettava euromäärä päivää kohden (Ulosottokaari 4 luku 48 ). Käytä eläkkeen ja lapsikorotuksen ulosmittauksessa aina ulosottomiehen ilmoittamaa suojaosuuden määrää. Suojaosuuden muuttuessa ulosottomies antaa uuden maksukiellon. Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2016 alusta 22,60 euroa päivässä velallisen itsensä osalta 8,11 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus 30:lla. Yksinäisen velallisen suojaosuus on siten vuoden 2016 alusta lukien 678 euroa kuukaudessa. Suojaosuudet tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Tästä johtuen ulosottomiehen tulisi vuosittain toimittaa Kelaan uusi maksukielto. Velallisen elatuksen varassa olevina lapsina voidaan ottaa huomioon alaikäiset, samassa taloudessa asuvat aviolapset ottolapset tunnustetut avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset Eri taloudessa asuvaa lasta ei oteta huomioon, vaikka eläkkeensaaja maksaisi lapselle elatusapua. Myös avopuoliso otetaan huomioon suojaosuutta laskettaessa, jos hän on etuudensaajan elatuksen varassa. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden huomioon ottaminen suojaosuutta määrättäessä on harkinnanvarainen ja kokonaan ulosottomiehen vastuulla. Sitä sinun ei tarvitse tarkistaa ulosottomieheltä, vaikka päätteellä olevien tietojen mukaan huollettavia näyttäisikin olevan Toimenpiteet toimistossa Tulopohjan laskeminen Takautuvan eläke-erän maksaminen Lapsikorotus VapaakuukausijärjestelmäKun eläkkeen maksaminen keskeytyy tai lakkaa Ulosmitattavan määrän tarkistaminen Ulosmittauksen lakkauttaminen Ennakonpidätyksen korjaus Tulopohjan laskeminen Laske ensin, mikä on tulopohjaan kuuluvien tulojen yhteenlaskettu nettomäärä. Lisää ulosottomiehen maksukiellossa ilmoittamaan muun tulon nettomäärään kansaneläkkeen ja/tai perhe-eläkkeen nettomäärä sekä mahdollinen lapsikorotus ja rintamalisät. Lisää tulopohjaan 16

21 myös muut Kelan ko. henkilölle maksamat etuudet, jotka otetaan huomioon tulopohjassa (esim. sairauspäiväraha). Jos tulojen yhteenlaskettu nettomäärä ei ylitä suojaosuutta, et voi ulosmitata eläkettä tai lapsikorotusta lainkaan. Jos ulosmitattavaksi vaadittu määrä on maksukiellossa ilmoitettu vakiomääräisenä, ulosmittaa tämä määrä, enintään kuitenkin suojaosuuden ylittävä määrä. Jos vaadittu määrä on ilmoitettu murtolukuna (1/3 tai 2/3), laske ulosmitattava määrä seuraavasti: Jos tulopohjaan kuuluvien tulojen yhteenlaskettu nettomäärä on suurempi kuin ko. henkilölle laskettu suojaosuus kerrottuna kahdella, ulosmitattava määrä on 1/3 tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä. Jos yhteenlaskettu nettomäärä on yhtä suuri tai pienempi kuin ko. henkilölle laskettu suojaosuus kerrottuna kahdella, ulosmitattava määrä on 2/3 tulojen yhteenlasketun nettomäärän ja suojaosuuden erotuksesta (ns. tulorajaulosmittaus). Jos maksukiellossa on määrätty ulosmittaukselle euromääräinen enimmäismäärä, ei sitä saa ylittää. Voit ulosmitata kansaneläkkeestä, lapsikorotuksesta ja leskeneläkkeestä elatusapusaatavan perimiseksi edellä mainittua säännönmukaista määrää (1/3 tai 2/3) suuremman määrän. Ulosottomies ilmoittaa ulosmitattavan määrän maksukiellossa. Velalliselle olisi kuitenkin aina jätettävä vähintään yksi kolmasosa palkan ja siihen rinnastuvien tulojen yhteismäärästä eikä suojaosuutta saa ulosmitata. Ota muut tulot huomioon sen suuruisena kuin ulosottomies ilmoittaa maksukieltolomakkeella. Jos ulosottomies ei ole ilmoittanut muita tuloja, katsotaan, ettei niitä ole. Tällöin tulojen yhteenlaskettu nettomäärä ei yleensä ylitä suojaosuutta. Etuutta ei siten voida ulosmitata ja maksukielto palautetaan. Voit laskea ulosmitattavan määrän oikeushallinnon sivuilla ( maksukieltolaskuri) olevaa maksukieltolaskuria apuna käyttäen. Takautuvan eläke-erän ulosmittaus Voit elatusapumaksujen suorittamiseksi pidättää takautuvasti maksettavasta kansaneläkkeestä, perhe-eläkkeestä ja lapsikorotuksesta 2/3 niiden nettomäärästä. Tällöin ei sovelleta suojaosuussäännöstä. Siten myönnettäessä eläkettä ensimmäisen kerran tai jatkettaessa kuntoutustukea suojaosuus ei rajoita takautuvista eristä ulosmitattavaa määrää. Ainoana rajoituksena on vaatimus 2/3 nettomäärästä. Lapsikorotus Eläkkeensaajalle voidaan myöntää lapsikorotus alle 16-vuotiaasta lapsesta ulosmittauksen perusteella, jos eläkkeensaajan tuloista säännöllisesti ulosmitataan vähintään elatustuen (154,77 euroa/kk vuonna 2016) verran tai hänellä ulosmitattava määrä mukaan lukien on kustannuksia lapsesta yhteensä vähintään elatustuen verran. Katso myös lapsikorotus. Jos eläkkeeseen on jo ennen ulosmittausta myönnetty lapsikorotus lapsesta, jonka elatusavun perimiseksi ulosmittausta on vaadittu, mutta ulosmittausta ei voida suojaosuuden vähentämisen jälkeen toteuttaa, tarkista eläkkeensaajan oikeus saamaansa lapsikorotukseen. Pyydä tarkistusta varten hakemus. Jos eläkkeeseen on myönnetty lapsikorotus ulosmittauksen perusteella ja ulosmittaus lakkaa, lakkauta lapsikorotus. 17

22 Vapaakuukausijärjestelmä Kun ulosmittaus toimitetaan elatusavun perimiseksi, voidaan velalliselle antaa vapaakuukausia vain painavasta syystä. Keskeytä ulosmittaus vapaakuukausien ajaksi. Keskeytyksestä ei anneta päätöstä asiakkaalle. Ulosottomies ilmoittaa Kelalle kirjallisesti vapaakuukausista. Uutta maksukieltoa ei kuitenkaan tarvitse antaa. Jos ulosottomies ei toimita uutta maksukieltoa, noudata aiempaa maksukieltoa keskeytyksen jälkeenkin. Vapaakuukausista voidaan ilmoittaa myös maksukiellossa, jos kuukaudet ovat ennalta tiedossa. Jos vapaakuukausien ilmoitetaan olevan esim. heinäkuu ja joulukuu, huolehdi siitä, että vapaakuukaudet tulevat huomioonotetuksi. Ulosmitattavan määrän tarkistaminen Ulosmitattava määrä on tarkistettava, kun eläkkeen tai lapsikorotuksen määrä muuttuu. Tarkistuksen voi aiheuttaa veroprosentin muutos, lapsen täyttäminen 16 vuotta tai muu syy. Tästä syystä rekisteröi muutosta edeltävälle kuukaudelle seurantatieto. Myös kun lapsikorotus myönnetään henkilölle, jolla on jo voimassa eläkkeeseen kohdistuva maksukielto, tulee ulosmitattava määrä tarkistaa. Ulosmitattavan määrän selvittämiseksi ota tarvittaessa yhteyttä ulosottoviranomaiseen. Ulosmittauksen lakkauttaminen Lakkauta ulosmittaus, kun ulosottomies lähettää Kelaan ilmoituksen maksukiellon peruuttamisesta/muuttumisesta tai muulla tavoin kirjallisesti peruuttaa ulosmittauksen. eläkkeen määrän ja/tai suojaosuuden muuttuessa ei jää enää ulosmitattavaa. Tällöin maksukielto palautetaan ulosottomiehelle. Kun eläkkeen maksaminen keskeytyy tai lakkaa Jos eläkkeen maksaminen keskeytetään esim. vankeusrangaistuksen suorittamisen tai tuntemattomissa olon vuoksi tai määräajaksi myönnetty kuntoutustuki lakkaa, ilmoita ulosottomiehelle eläkkeen maksamisen keskeytymisestä ja tiedustele, onko maksukielto edelleen voimassa maksua jatkettaessa vai palautetaanko maksukielto. Eläkkeensaajan kuoltua ilmoita ulosmittauksen päättymisestä kuoleman johdosta ja palauta maksukielto ulosottomiehelle. Ennakonpidätyksen korjaus Maksupalvelu lähettää toimistolle tiedon ennakonpidätyksen korjaamisesta. Selvitä, onko palautettavasta ennakosta vielä maksettava ulosottomiehelle ja laske tarvittaessa ulosmitattavan määrän uudelleen. Rekisteröi maksamista koskevat tiedot ja ilmoita siitä maksupalveluun. Maksupalvelu ilmoittaa, milloin rahat ovat maksussa. Ilmoituksen saatuasi, anna ennakon palautusta koskeva päätös eläkkeensaajalle Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeus Kelan on annettava ulosottoviranomaisen pyynnöstä ulosmittauksen täytäntöönpanoa varten tiedot kansaneläkelain mukaisen eläkkeen, lapsikorotuksen, maahanmuuttajan erityistuen sekä 18

23 eläketuen kansaneläke- ja työeläkeosuuden määrästä. Voit ilmoittaa Kelan maksaman eläkkeen, erityistuen, eläketuen ja lapsikorotuksen määrän muunkin velan kuin elatusavun ulosmittaamista varten. Ulosmittauksen ulkopuolella jääviä etuuksia, kuten vammaisetuudet ja asumistuki, ei ilmoiteta ulosottoviranomaiselle. Työeläkkeen maksajaa koskevan tiedon saa antaa ulosottoviranomaiselle. Työeläkkeen määrää koskevia tietoja ei yleensä anneta, vaikka ne ovat nähtävissä kyselyillä. Työeläkelaitoksille ei anneta tietoja Kelan ulosmittauksesta Maksaminen regressinä Lapsikorotus voidaan maksaa regressinä eli takautumisvaatimuksen perusteella kunnalle, työttömyyskassalle tai Kelalle muun, lapsikorotukseen nähden toissijaisen etuuden tai korvauksen liikamaksun korvaukseksi. Lapsikorotus voidaan maksaa myös toisen maan laitokselle. Esimerkki regressitilanteesta: lapsikorotus myönnetään takautuen samalle ajalle, jolta henkilölle on jo maksettu työttömyysetuutta. Lapsikorotus voidaan maksaa regressinä kun kyseessä on: työttömyysturvalain tai vuorotteluvapaalain mukainen vaatimus (TTL 1290/ luku 14, VVL 1305/ ) toimeentulotukilain mukainen vaatimus (TOTUL 1412/ ) sosiaaliturvasopimusten regressimääräykset. Lapsikorotus voidaan maksaa vaatimuksen perusteella siltä ajalta, jolle toisen etuuden tai korvauksen liikamaksu kohdistuu. Tällöin takautuva etuus ja/tai säännöllinen maksuerä maksetaan vaatijalle joko kokonaan tai osittain. Regressiperintä ei edellytä etuudensaajan suostumusta. Maksaminen kunnalle, työttömyyskassalle tai toisen maan laitokselle edellyttää, että maksun vaatija on toimittanut Kelaan kirjallisen maksuvaatimuksen. Maksuvaatimus tulee kuvata Oiwaan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään Kelan toimistossa välittömästi sen saapumisen jälkeen. Maksettaessa lapsikorotusta regressinä Kelan maksaman työttömyysetuuden tai vuorottelukorvauksen liikamaksun korvaukseksi lähtökohtana on, että kyseiseen etuuteen on tehty tarkistus- tai lakkautusratkaisu ja sen johdosta on syntynyt liikamaksua samalle ajalle, jolle lapsikorotus myönnetään. Liikamaksusta rekisteröidään RAKE-järjestelmään maksuvaatimus, jonka perusteella lapsikorotuksen maksaminen tapahtuu. Etuuden maksamisesta maksunvaatijalle annetaan päätös etuudensaajalle itselleen. Maksunsaajalle ei yleensä anneta päätöstä erikseen. Tiedot maksusta välitetään pankin tiliotteella. Useat vaatimukset Lapsikorotukseen voi kohdistua samanaikaisesti useita vaatimuksia tai vähennyksiä. Useita vaatimuksia voi olla esimerkiksi, kun henkilölle on maksettu samanaikaisesti toimeentulotukea ja työttömyysetuutta ja hänelle myönnetään lapsikorotus takautuen tälle ajalle. Vaatimusten ja vähennysten järjestys työttömyysetuutta tai vuorottelukorvausta koskeva vaatimus (TTL) toimeentulotukilain 23 :n mukainen vaatimus (TOT) sosiaaliturvasopimuksien mukainen vaatimus (SRV) tai etuudensaajan omaan suostumukseen perustuva Kelan etuuden takaisinperintä 19

24 Maksaminen toimeentulotukilain nojalla Kun kunta on myöntänyt toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan, se voi toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä ja nostaa etuuden siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on annettu ennakkona (TOTUL 1412/ ), jos etuus myönnetään takautuvasti sille ajalle, jolle kunnan TOTUL-vaatimus kohdistuu kunta on toimittanut vaatimuksensa Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää Kunta vastaa toimeentulotukilain 23 :n nojalla tekemänsä vaatimuksen oikeellisuudesta. Toimiston ei siten tarvitse selvittää, onko henkilölle myönnetty toimeentulotukea odotettavissa olevaa etuutta vastaan. Epäselvissä tapauksissa voit kuitenkin varmistaa, kohdistuuko kunnan vaatimus varmasti käsittelemääsi etuuteen. Kunta voi käyttää perimänsä etuuden vain ennakkona annetun toimeentulotuen takaisinperintään. Jäljelle jäävät varat kunnan on suoritettava välittömästi toimeentulotukea saaneelle etuudensaajalle tai hänen edunvalvojalleen. Etuutta ei voida maksaa kunnalle lapsen elatustuen korvaamiseksi. Myöskään jatkuvasti maksussa olevaa etuutta ei voida muuttaa maksettavaksi kunnan sosiaalihuollon toimielimelle toimeentulotukilain 23 :n nojalla Toimenpiteet toimistossa Kunta lähettää TOTUL 23 :n mukaisen vaatimuksensa lomakkeella lomakkeella EV 255, vastaavalla Kuntaliiton lomakkeella tai muulla tavoin kirjallisesti toimistoon. Toimiston tulee kuvata maksuvaatimus Oiwaan ja rekisteröidä se vireille etuusjärjestelmään välittömästi sen saavuttua. Vaatimuksen voimassaolo lakkaa, kun kunta ilmoittaa voimassaolon päättyneen. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > RAKE-päätejärjestelmä > Tietomuutokset > Maksuvaatimukset ETMV ja Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > RAKE-päätejärjestelmä > Maksamiseen liittyvää > Maksunvaatija > TOT Maksaminen Toimisto maksaa takautuvan etuuden kunnalle kunnan vaatimalta ajalta. Etuus maksetaan täydeltä kuukaudelta. Jos kunnan vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, et voi maksaa etuutta etuudensaajalle itselleen. Laske määräaika maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin. Esimerkki Jos maksupäivä on torstai, ilmoituksen on täytynyt saapua Kelaan viimeistään torstaina kaksi viikkoa aikaisemmin. 20

25 Kunnalle maksaminen edellyttää, että TOTUL-vaatimus kohdistuu takautuvasti myönnettävään tai korotettavaan etuuteen. Kuluvan kuukauden (maksuunpanokuukauden) etuuden voit maksaa kunnalle seuraavissa tilanteissa: kunnalle maksetaan vaatimuksen perusteella etuutta takautuvalta ajalta ja kunta on nimenomaan vaatinut myös kuluvan kuukauden etuuden maksettavaksi kunnalle (takautuvan ajan ja kuluvan kuukauden maksu) tai kuluvan kuukauden etuus ei ole maksussa sen säännöllisenä maksupäivänä (pelkkä kuluvan kuukauden takautuva maksu) Lapsikorotus maksetaan kunnalle sen kuukauden alusta, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on aloitettu ja sen kuukauden loppuun, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on loppunut. Viivästyskorotus maksetaan sekä eläkkeensaajan että kunnan osuuteen (ks. Etuusohje > Maksaminen > Viivästyskorotus) Maksaminen työttömyysetuuden maksajalle Työttömyyskassoilla ja Kelan toimistolla on oikeus periä etuudesta samalta ajalta maksamansa työttömyysetuuden ja lapsikorotuksen määrä edellyttäen, että etuus myönnetään takautuvasti ja samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta tai vuorottelukorvausta. (KEL 568/ , TTL 1290/ luku 14, VVL 1305/ ). Aikaisemmin maksettuun tai jo maksussa olevaan etuuteen TTL-vaatimusta ei voida soveltaa. TTL-vaatimus tulee vireille: työttömyyskassan vaatimuksesta Kelan toimiston tekemästä vaatimuksesta Työttömyyskassan on ilmoitettava vaatimuksensa Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksamista. Jos TTL-vaatimus on saapunut Kelaan tämän määräajan kuluessa, ei etuutta makseta etuudensaajalle itselleen siltä ajalta, miltä päivärahaa on maksettu. Kahden viikon määräaika lasketaan etuuden maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin, esim. jos maksupäivä on torstai, ilmoituksen on täytynyt saapua Kelaan viimeistään torstaina kaksi viikkoa aikaisemmin. TTL-vaatimus ei ole enää voimassa, kun pyydetty rahamäärä on saatu kokonaan kuitatuksi työttömyysetuuden maksaja ilmoittaa, ettei vaatimus ole enää voimassa Maksujakso ja maksettava määrä Etuus maksetaan työttömyyskassalle/toimistolle samoilta päiviltä (osakuukaudet) kuin työttömyysetuutta on maksettu. Maksujakson keskellä olevan lauantain ja sunnuntain etuus maksetaan myös työttömyysetuuden maksajalle. Viiden päivän työttömyysetuusviikkoa vastaa seitsemän päivän eläkeviikko. Jos työttömyysetuuden maksatuksessa on ollut katkoja, maksamistiedot on jaksotettava niin, että katkot, esim. sairaspäivät, kurssipäivät, työssäolopäivät, erottuvat selvästi. Jaksotuksella 21

26 ilmoitetaan myös työttömyysetuuden euromäärän muuttuminen. Katkopäivien osuus pidätetystä etuudesta maksetaan itselle. Bruttoeläkkeestä kuitataan bruttomääräistä työttömyysetuutta. Takautuvan eläkkeen maksaja suorittaa ennakonpidätyksen eläkkeen ja työttömyyspäivärahan erotuksesta. Ennakonpidätyksen jälkeen erotus maksetaan eläkkeensaajalle itselleen Toimenpiteet toimistossa Työttömyyskassa lähettää Kelan toimistoon ennakkoilmoituksen maksamastaan työttömyysetuudesta, jonka perusteella Kela ottaa talteen kansaneläkkeen ja/tai lapsikorotuksen. Työttömyysetuuden käsittelijä huolehtii siitä, että TTL-vaatimus tulee tehdyksi, kun Kela on maksanut työttömyysetuutta. Talteenotto ja maksaminen Lapsikorotuksen määrää ja maksamista koskevan ratkaisun yhteydessä otetaan talteen takautuvat erät ja mahdollisesti maksukuukauden etuuserä. Talteenotosta lähtee ohjelmallisesti ilmoitus työttömyysetuuden maksajalle. Ratkaisusta syntyy vireilläolotieto, jota tarvitaan myöhemmin talteenotettujen rahojen maksamiseksi. Lue lisää Tekniset ohjeet > Maksamiseen liittyvää > Maksunvaatijalle. Työttömyysetuuden maksaja lähettää perimisilmoituksen. Siinä maksaja ilmoittaa, miltä aikaväliltä ja moneltako päivältä työttömyysetuutta on maksettu sekä miltä ajalta ja paljonko peritään, sekä maksetun etuuden yhteismäärän bruttona. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi, paljonko on peritty muualta ja paljonko peritään Kelalta. Kun perimisilmoitus on tullut, rekisteröi perimisilmoituksen vaatimustiedot. Rekisteröinnin jälkeen maksetaan lapsikorotuksesta talteen otettu osuus joko työttömyysetuuden maksajalle, saajalle itselleen tai molemmille. Kun työttömyysetuuden maksajana on Kela ja ennakko- ja perimisilmoituksen tiedot ovat käytettävissä kansaneläkkeen määrää ratkaistaessa, voit tehdä perimisratkaisun samalla kertaa. Etuudensaajalle itselleen menevään osuuteen maksetaan viivästyskorotus, maksunvaatijalle menevään osuuteen viivästyskorotusta ei makseta EU-lainsäädännön vaikutukset Sovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotus ja muut eläkkeensaajan lapsesta maksettavat etuudet oli maksettava toisen maan regressivaatimuksen (Vanhuuseläke > Etuusohje > Maksaminen > Kv-säännökset > EU-säännökset > Regressivaatimus) perusteella pyytäneelle laitokselle sen maksaman liikasuorituksen korvaamiseksi samoin edellytyksin ja menettelyin kuin on selostettu eläkeohjeessa. Lapsikorotus määrätään asetuksen 883/2004 perusteella, eikä sitä makseta regressivaatimuksen perusteella toisen maan laitokselle. Poikkeuksen muodostaa työttömyysturvaetuutta koskeva regressivaatimus. Lapsikorotus voidaan maksaa toisen maan laitokselle sen samalta ajalta maksaman työttömyysetuuden liikamaksun korvaukseksi. Edellytyksenä on, että lapsikorotuksen ja työttömyysetuuden välinen regressi on sekä Suomen että toisen maan lainsäädännön mukaan mahdollinen. 22

27 Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset Jos eläke maksetaan toisen sosiaaliturvasopimusmaan laitokselle regressivaatimuksen (Vanhuuseläke > Etuusohje > Maksaminen > Kv-säännökset > Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset) perusteella, myös eläkkeen lapsikorotus maksetaan vaatijalle. Maksaminen on mahdollista vain Israelin ja Chilen sosiaaliturvasopimusten perusteella Maksaminen kuntoutusrahan liikamaksun korvaukseksi Lapsikorotusta ei voida maksaa kuntoutusrahan liikamaksun korvaukseksi, koska kuntoutusrahaan ei sisälly lapsikorotusta Maksaminen elatustuen korvaukseksi Lapsikorotus voidaan KEL 51 :n mukaan maksaa mm. eläkkeensaajalle, joka vastaa muualla asuvan alle 16-vuotiaan lapsensa toimeentulosta. Eläkkeensaajan katsotaan vastaavan lapsensa toimeentulosta, jos hänellä on siitä vähintään elatustuen verran kustannuksia kuukautta kohden. Lapsikorotusta ei makseta eläkkeensaajalle, joka laiminlyö lapsensa toimeentulosta huolehtimisen. Jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa, lapsikorotus voidaan kuitenkin myöntää silloin, kun eläkkeensaajalta ulosmitataan vähintään elatustuen verran tai kun hänellä ulosmittaus mukaan lukien on kustannuksia lapsensa toimeentulosta yhteensä vähintään elatustuen verran. Lapsikorotus voidaan myöntää myös, jos elatusvelvollinen alkaa tehdyn maksusuunnitelman mukaan maksaa elatusapua vapaaehtoisesti Kelalle ja kuukausittainen suoritus on elatustuen suuruinen tai hänellä on edellä mainittu suoritus mukaan lukien kustannuksia lapsensa toimeentulosta yhteensä vähintään elatustuen verran. Elatusavun vapaaehtoiseen maksamiseen perustuva maksusuunnitelma voidaan tehdä elatusvelvollisen kanssa ennen kuin elatusapuvelan perintään ryhdytään ulosottotoimin. Edellä mainituissa tilanteissa eläkkeensaajalla on oikeus lapsikorotukseen. Kela perii itselleen lapsikorotuksen elatustuen korvaukseksi tekemällä siihen kohdistuvan maksuvaatimuksen. Näin perittävä lapsikorotus kohdistetaan perittävissä olevan elatusapuvelan suoritukseksi. Eläkkeensaajaa on kuultava ennen kuin lapsikorotus voidaan maksaa Kelalle. Jos lapsikorotusta joudutaan tarkistamaan eläkkeensaajan laiminlyötyä elatusavun maksamisen, eläkkeensaajaa tulee kuulla ennen kuin lapsikorotus keskeytetään tai lakkautetaan. Eläkkeensaajaa ei kehoteta hakemaan lapsikorotusta silloin, kun tiedostoista näkyy, että elatusapuja ei ole maksettu. Kuulemista varten on erillinen kirje (LAS04) ja väliaikaista keskeyttämistä (LAK02) ja maksun jatkamista (LAT05) varten päätöstekstit. Lapsikorotuksen Kelalle maksamista varten on fraasi MVA72. Maksuvaatimuksen rekisteröiminen RAKE-järjestelmässä elatustuen perintää varten ei ole omaa maksuvaatimusta. Vaatimus rekisteröidään Muu jatkuva (MJV) tai Muu takautuva (MTV)-vaatimuksella. Suoritukset maksetaan 23

28 Kela/ Maksupalvelu elatusapuvelan palautustilille, joka on FI (BIC NDEAFIHH). Lisäksi rekisteröidään viitenumero. Lisätietoihin on hyvä kirjoittaa, että kysymyksessä on elatusapuvelan perintä sekä lapsen/ lasten henkilötunnukset, joiden elatusapua perintä koskee. Maksunmuodostuksessa Maksun jakaminen (EJMV)-näytöllä määräksi saa rekisteröidä enintään lapsikorotuksen määrän. Jos lapsikorotus maksetaan useamman lapsen perusteella, määrä voi olla enintään niiden lasten lapsikorotuksien verran, joiden elatusapua perintä koskee Viivästyskorotus Säädökset Etuudensaajalla on oikeus viivästyskorotukseen, jos hakemuksen tai muun vaatimuksen käsittely viivästyy. Viivästyskorotus määräytyy viivästysajan ja korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. Viivästyskorotusta ei tarvitse hakea erikseen. Viivästyskorotusta laskettaessa pääoma muodostuu kaikista viivästyneistä etuuseristä. Korotus lasketaan etuuskohtaisesti ja pääsääntöisesti ohjelmallisesti. Viivästyskorotuksesta ei anneta yleensä erillistä päätöstä, vaan viivästysaika ja viivästyskorotuksen määrä ilmoitetaan etuuspäätöksessä. Viivästyskorotuksesta on valitusoikeus samalla tavalla kuin etuudesta. Viran puolesta myönnettävään tai tarkistettavaan etuuteen ei makseta viivästyskorotusta. Viivästyskorotuksen veronalaisuus määräytyy etuuden mukaan. Siten vain kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen maksettava viivästyskorotus on veronalaista. Kansaneläkelaki (568/2007) Laki takuueläkkeestä (703/2010) 32 / kansaneläkelaki (568/2007) Laki vammaisetuuksista (570/2007) Laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) Rintamasotilaseläkelaki (119/1977) 17 / kansaneläkelaki (568/2007) Korkolaki (633/1982) 4 ja Viivästysaika Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti hakemuksen jättämistä seuraavan neljännen kuukauden alusta (kolmen kuukauden sääntö) yhden kuukauden kuluttua eläke- tai korvaustiedon saapumisesta(yhden kuukauden sääntö) Viivästysaika voi alkaa erityistilanteissa etuudensaajasta johtuvan esteen poistuttua tai eräpäivästä Kolmen kuukauden sääntö Viivästyskorotuksen maksaminen edellyttää, että hakija on jättänyt Kelalle etuushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen sekä antanut etuuden ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Hakemus tai vaatimus katsotaan saapuneeksi silloin, kun se on saapunut Kelaan. Kuitenkin jos hakemus on jätetty työeläkelaitokseen, työeläkelaitoksen saapumispäivä katsotaan myös Kelaan 24

29 saapumispäiväksi. Näin menetellään myös, jos ulkomaan laitos on lähettänyt eläkehakemuksen Ulkomaan yksikön asemesta työeläkelaitokseen. Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti, kun hakemuksen jättämiskuukautta seuraavat kolme kalenterikuukautta ovat kuluneet eikä etuus vielä ole maksussa. Etuuserä tai etuuden korotuserä ei kuitenkaan ole viivästynyt, jos se maksetaan saman kuukauden aikana, jolloin oikeus siihen on syntynyt. Esimerkki 1 Hakemus on tullut vireille 3.7. Oikeus etuuteen alkaa 1.9., mutta etuus maksetaan Koska käsittelyaika on pitempi kuin hakemuksen jättökuukausi ja kolme sitä seuraavaa kuukautta, viivästysaika alkaa ja päättyy Siten syys- ja lokakuun etuuseriin maksetaan viivästyskorotusta ajalta ja marraskuun etuuserään ajalta Joulukuun etuuserä ei ole viivästynyt, koska se on maksettu joulukuussa. Jos hakija ei ole toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä, viivästysaika alkaa kulua vasta, kun kolme kuukautta on kulunut selvityksen esittämiskuukauden päättymisestä. Esimerkki 2 Hakemus ja lääkärinlausunto ovat saapuneet Kelaan 3.2. Hakija toimittaa toisen lääkärinlausunnon 8.3. Etuus myönnetään uuden lääkärinlausunnon perusteella, jolloin kolmen kuukauden määräaika lasketaan lisäselvityksen saapumispäivästä eli 8.3 saapuneesta lääkärinlausunnosta. Viivästysaika alkaa 1.7. lukien. Ulkomaan laitokselta hakemuksen saapumisen jälkeen saadut selvitykset, esimerkiksi tiedot vakuutusajoista, ovat lisäselvityksiä, jotka myöhentävät viivästysaikaa. Jos hakemuksen käsittely on viivästynyt lisäselvityksen puuttumisen vuoksi, rekisteröi ratkaisua tehdessäsi viivästyskorotusnäytölle (EJVK) lisäselvityksen saapumispäivä. Ohjelma laskee viivästysajan tästä päivästä. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE > Viivästyskorotuksen laskenta. Viivästysaika lasketaan etuuden todelliseen maksupäivään saakka. Ulkomaille maksettavan etuuden maksupäiväksi katsotaan se päivä, jolloin se on maksettu Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Selvitysvelvollisuus Hakijalta edellytetään, että hän on antanut Kelalle sellaiset etuuden perusteeseen ja määrään vaikuttavat selvitykset, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Hän on täyttänyt velvollisuutensa, kun hän on vastannut riittävän tarkasti hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin ja toimittanut Kelaan hakemuksessa mainitut liitteet ja muut hakemuksen ratkaisemiseksi vaadittavat selvitykset. Kun Kelalla on oikeus saada tarvittava tieto lain perusteella esimerkiksi työeläketiedot kansaneläkelain 85 :n perusteella, hakija on täyttänyt selvitysvelvollisuutensa, kun hän on ilmoittanut hakemuksessa,mistä tieto on saatavissa. Tällöin kolmen kuukauden määräaika lasketaan hakemuksen jättämiskuukauden päättymisestä. Lue lisää Yhden kuukauden säännöstä (Etuusohje > Viivästyskorotus > Yhden kuukauden sääntö). Jos hakija määrätään kansaneläkelain tai vammaisetuuksista annetun lain perusteella lisätutkimuksiin ja hakemuksen käsittely tämän vuoksi viivästyy, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella hakemuksen saapumisesta. Lue lisää Viivästyskorotus > Lääketieteellisten lisäselvitysten kustannukset. Kun Kela hankkii muita etuuden ratkaisemiseksi välttämättömiä lisäselvityksiä viran puolesta, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella lisäselvitysten saapumisesta. 25

30 Ulkomailta Kela ei hanki selvityksiä viran puolesta, vaan hakijan on itse hankittava selvitykset. Jos sopimusmaan vakuutuslaitos ei ole vahvistanut hakijan henkilötietoja, hakija on itse velvollinen hankkimaan asuinmaansa viranomaiselta Suomen virkatodistusta vastaavan todistuksen Yhden kuukauden sääntö Jos hakemuksen ratkaisua varten on jouduttu odottamaan tietoa tulona huomioon otettavasta tai etuusoikeuteen vaikuttavasta eläkkeestä tai korvauksesta, viivästysaika alkaa, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan ja edellä mainittu etuus on tällöin lopullisesti ratkaistu. Myös ulkomailta maksettaviin tulona huomioon otettaviin etuuksiin sovelletaan yhden kuukauden sääntöä. Työeläke tai korvaus katsotaan lopullisesti ratkaistuksi päätöksen antopäivänä, jos asiasta ei ole valitettu. Jos päätöksestä on valitettu, se on lopullinen silloin, kun viimeisin valitusaste on ratkaissut asian ja päätöksestä saadaan tuloksi huomioonottamisessa tarvittava tieto. Vastaavaa sovelletaan työeläkkeen itseoikaisupäätöksiin. Hylkäyspäätös katsotaan lopulliseksi, kun valitusaika on kulunut umpeen eikä valitusta ole tullut vireille. Jos valitus koskee sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, viivästysaika alkaa, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Sovella yhden kuukauden sääntöä vain silloin, jos sen mukaan laskettu viivästyskorotuksen alkamisaika on myöhäisempi kuin kolmen kuukauden säännön mukaan laskettu aika. Ohjelma laskee yhden kuukauden käsittelyajan sen kuukauden päättymisestä, jolloin ilmoitus eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Jos työeläkepäivä eli päivä, jona ilmoitus työeläkkeen tai muun korvauksen myöntämisestä on saapunut Kelaan, on myöhäisempi kuin hakemuksen saapumispäivä, rekisteröi etuusratkaisussa viivästyskorotusnäytölle myös Työeläkepäivä. Jos ilmoituksia on useita, merkitse Työeläkepäiväksi viimeisimmän ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Jos myöhempi ilmoitus koskee kuitenkin vain sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, tulee Työeläkepäiväksi merkitä vammaisetuuteen vaikuttavan ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Eläkettä tai korvausta koskevan ilmoituksen Kelaan saapumispäivän saat HEKY/Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä kyseisen eläkkeen tai korvauksen näytöllä, kohdasta Saapumispäivä.' Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) Etuuden maksupäivä ilmoitetaan päätöksessä. Jos etuus ei ole maksussa luvattuna säännöllisenä maksupäivänä, viivästysaika on eräpäivän ja todellisen maksupäivän välinen aika. Esimerkki Eläke on keskeytetty tai lakkautettu virheellisesti, joten sitä ei makseta säännöllisenä maksupäivänä 4.7. Eläke-erät maksetaan 22.8, viivästysaika alkaa 4.7 ja lasketaan saakka. Viivästyskorotusta ei lasketa ohjelmallisesti RAKE-, AE- eikä GE-järjestelmässä. Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Anna maksumääräys maksupalveluun ja etuudensaajalle päätös viivästyskorotuksesta RAKE-järjestelmässä Päätöksenanto-tapahtumalla. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE > Viivästyskorotuksen laskenta. Maksa viivästyskorotus AE- ja GE-järjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös YHTE-kirjeenkirjoitusjärjestelmästä. 26

31 Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) Jos etuutta ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa etuudensaajasta johtuvasta syystä, viivästysaika alkaa siitä lukien, kun Kela on saanut tiedon esteen poistumisesta. Jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut sen maksamista varten välttämätöntä tietoa, viivästyskorotuksen maksaminen alkaa aikaisintaan siitä, kun tieto on saatu. Tällöin kuitenkin edellytetään, että viivästysaika kolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella on alkanut. Tällainen tilanne syntyy, jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut maksuosoitetta. Maksuunpantaessa etuusoikeuden epäselvyyden vuoksi keskeytettyä etuutta viivästysaika alkaa, kun etuudensaaja on antanut vaaditun selvityksen tai se muutoin on saatu. Jos eläke sen sijaan oli keskeytetty sen määrään vaikuttavan seikan selvittämiseksi, viivästyskorotus määräytyy lopullista päätöstä annettaessa tarkistushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen perusteella kolmen tai yhden kuukauden säännön mukaisesti. Viivästyskorotuksen määrä lasketaan ohjelmallisesti RAKE-järjestelmässä. Lue lisää Teknisetohjeet > RAKE > Viivästyskorotus-EJVK. Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Maksa viivästyskorotus AE- ja GEjärjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös YHTEkirjejärjestelmästä Erityistilanteet Muutoksenhaku Oikaisu Jos etuus myönnetään tai sitä korotetaan muutoksenhaun tai oikaisun takia, viivästysaika lasketaan alkuperäisestä hakemuksesta. Myös väliaikaiseen päätökseen viivästyskorotus lasketaan yleensä alkuperäisestä hakemuksesta. Rekisteröi asia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Muutoksenhakuaste voi kuitenkin määrätä viivästysajan alkamaan myöhemmästä ajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta. Edellytyksenä on, että Kela on esittänyt oleellisen muutoksen tapahtuneen hakijan olosuhteissa muutoksenhaun aikana. Jos katsot, että viivästysaika tulisi laskea myöhemmästä ajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta, ilmoita tästä muutoksenhakuelimelle antamassasi lausunnossa. Oikaistaessa hakemuksen käsittelyn yhteydessä tapahtunutta Kelan virhettä, viivästysaika lasketaan virheellisesti ratkaistun hakemuksen jättämisestä. Rekisteröi asia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Jos on kysymys Kelan viran puolesta tekemän ratkaisun oikaisusta, viivästyskorotusoikeus syntyy vain etuudensaajan esittämän oikaisupyynnön perusteella. Viivästysaika lasketaan oikaisupyynnön esittämisestä. Kun päätös oikaistaan uuden selvityksen perusteella, viivästysaika alkaa selvityksen saapumisesta. 27

32 Kunta Kun oikaistaan päätöstä, jolla etuutta on virheellisesti pienennetty tai etuuden maksaminen on virheellisesti keskeytetty, viivästysaika lasketaan etuuden tai etuuserän oikeasta eräpäivästä todelliseen maksupäivään. Etuudensaajan esittämällä oikaisuvaatimuksella ei ole merkitystä viivästysajan laskemisessa. Jos etuudensaaja vaatii esittämänsä uuden selvityksen perusteella aikaisemmin tehdyn päätöksen oikaisua, eikä kyseessä ole Kelan virhe, viivästyskorotusoikeus määräytyy kolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella vaatimuksen esittämisestä. Jos oikaisu tehdään Kelan aloitteesta, esimerkiksi työeläkelaitoksen oikaisupäätöksen perusteella, ei viivästyskorotusta makseta. Jos etuus maksetaan kunnalle toimeentulotuen korvaukseksi taikka perhehoidon tai laitoshoidon kustannusten korvaukseksi, kunnalle maksettaviin etuuseriin voidaan maksaa viivästyskorotus. Maksunjako Jos eläke maksetaan regressivaatimuksen perusteella esimerkiksi samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan korvaukseksi ja osa siitä jää maksettavaksi eläkkeensaajalle, viivästyskorotus maksetaan vain eläkkeensaajalle maksettavaan osuuteen. Viivästyskorotus lasketaan normaaliin tapaan, kun etuuteen kohdistuu ulosmittausvaatimus. Tällöin viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös ulosottoviranomaisellemaksettavaan osuuteen Korkoprosentti Korkoprosentti määräytyy etuuden maksupäivää edeltävälle puolivuotiskaudelle vahvistetun korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. (Korkolaki 633/ mom.) Esimerkki Jos etuuden maksupäivä on 4.5., korkoprosentti on edellisen vuoden puolivuotiskauden eli vahvistettu korko. Jos etuuden maksupäivä , korkoprosentti on ajalle vahvistettu korko. Selvitä tarvittaessa viivästyskorkoprosentit > Ajankohtaista > Lehdistötiedotteet > Korkolain mukainen viitekorko ja viivästykorko Ei viivästyskorotusta Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta, kun se maksetaan toiselle Suomessa tai ulkomailla lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle Kelalle työttömyyskassalle. Lue lisää Viivästyskorotus > Erityistilanteet > Maksunjako. Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta myöskään, kun etuus tai sen korotus myönnetään viran puolesta 28

33 etuuden maksaminen on viivästynyt lain säännöksen johdosta tai yleisen liikenteen taikka maksuliikenteen keskeytymisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi korotuksen määrä etuudelta jäisi pienemmäksi kuin 1,85 euroa vuonna 2016 (raja oli sama myös vuonna 2015) Ennakonpidätys Lapsikorotus on veroton etuus, joten siitä ei tehdä ennakonpidätystä Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista Ilmoitusvelvollisuus Lapsikorotuksen saaja on velvollinen ilmoittamaan Kelalle osoitteen muutoksesta lapsikorotuksen saajan tai lapsen ulkomaille muutosta ja Suomeen paluusta lapsikorotukseen oikeuttavan eläkkeen tai korvauksen lakkaamisesta avio- tai avopuolison lapsen muutosta eri talouteen lapsen antamisesta otto- tai kasvatuslapseksi lapsen huollossa tapahtuvista muutoksista lapsen kuolemasta muut välttämättömät tiedot 1.7. Hakeminen Lapsikorotusta haetaan lomakkeella EV 264. Voit käyttää kirjepohjaa LAH01, jolla kehotat eläkkeensaajaa hakemaan lapsikorotusta ja jonka ohessa voit lähettää hänelle lapsikorotushakemuslomakkeen. LAH04-kirjeellä voit lähettää asiakkaan pyytämän hakemuslomakkeen lapsikorotuksen tarkistamista varten. Liitteet Hakijan tulee toimittaa eläkehakemuksen liitteeksi maksukuitti tai muu selvitys, kun eläkkeensaaja osallistuu muualla asuvan lapsensa toimeentuloon 29

34 Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu 30

35 asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. 31

36 Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää 32

37 edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Valtuutus) Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy 33

38 vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta Kuolinpesä Kuolinpesällä ei ole oikeutta hakea lapsikorotusta. Lue lisää lapsikorotuksen maksamisesta kuolinpesälle (Maksaminen > Maksunsaajat > Kuolinpesä) Hakuaika Takautuvasti lapsikorotus voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden ajalta ennen sen hakemista. Lapsikorotus voidaan myöntää erityisestä syystä pidemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta takautuen, ei kuitenkaan ajalta ennen Erityisenä syynä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi hakijan tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden hakemisessa (KEL 568/ ) Sosiaaliturvasopimukset Hakija Suomessa Jos toisesta sopimusmaasta on mahdollista saada eläkkeen lisäksi lapsikorotusta, lapsitietojen ilmoittamista varten on kohta kyseisen maan eläkehakemuksessa tai erillinen lomake. Eläketurvakeskus merkitsee siihen viran puolesta niiden hakijan omien lasten tiedot, jotka se saa väestötietojärjestelmästä. Hakija toisessa sosiaaliturvasopimusmaassa Hakemuslomakkeista, joilla toisessa sopimusmaassa asuva hakee kansaneläkettä, vain Chilen lomakkeessa on kohta (6) lapsikorotuksen hakemista varten. Muissa sopimuksissa lasten tiedot saattavat löytyä kohdasta lisätietoja. 34

39 Hakemuksen peruuttaminen Lapsikorotuksen hakija voi peruuttaa hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Peruutus tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruutus voidaan tehdä myös suulli sesti. Suullisesta pyynnöstä rekisteröidään tieto Oiwa-työn kommenttikenttään. Rekisteröi järjestelmässä vireillä olevaan hakemukseen poistopäivä ja poiston syy (PER). Lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruutettu. Voit käyttää kirjepohjaa VEI04. Lue lisää vireilläolotietojen rekisteröimisen poistamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > RAKE-päätejärjestelmä > Hakemuksen vastaanotto > Kelan maksamaa eläkettä koskevat hakemukset > Vireilläolotietojen rekisteröinnin tekninen työnkulku) Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, ei hakija voi peruuttaa hakemustaan ilman laillisen edustajansa suostumusta. Lue lisää pyynnöstä lakkauttamisesta, kun lapsikorotuspäätös on jo annettu (Etuusohje > Lakkauttaminen > Pyynnöstä lakkauttaminen) EU-lainsäädännön vaikutukset Hakija Suomessa Eläkkeenhakijan tai saajan, joka on ollut vakuutettuna myös toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa, lapsikorotushakemus käsitellään myös aina ETA-asiana. Lapsikorotusta haetaan yleensä samaan aikaan kuin eläkettä. Sitä voi hakea myös erikseen, kun ETA-eläkehakemus on vielä käsiteltävänä tai jo ratkaistu lopullisesti. Suomessa asuva hakija täyttää kansallisen lomakkeen (EV 264). Rekisteröi lapsikorotushakemus vireille ETA-asiana. (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > RAKE-päätejärjestelmä > Ulkomaalaisasiat > hakemuksen rekisteröinti). EU-tilanteis sa lapsikorotushakemukset käsitellään aina Kelan kansainvälisten asioiden keskuksessa (KV-keskus, käsittelypiste 99600) riippumatta siitä, onko ETA-eläke hakemus enää vireillä vai ei. Kirjaa HEMUtapahtumalla (Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot) hakijan Kela-tietoihin vastuuyksiköksi KV-keskuksen numero 67593, kun asiakas asuu Suomessa. Siirrä Suomessa asuvan hakemus KV-keskuksen työjonoon KE Suomessa asuva tarkenteella kv-siirto. Ulkomailla asuvan hakemus siirretään KV-keskuksen työjonoon KE Ulkomailla asuva tarkenteella kv-siirto. Ulkomailla asuvan hakemus siirretään KV-keskuksen työjonoon KE Ulkomailla asuva tarkenteella kv-siirto. Eläketurvakeskus kirjoittaa viran puolesta toiseen maahan lähtevään eläkehakemukseen hakijan oman lapsen tiedot, jotka se näkee väestötietojärjestelmästä. Ruotsiin menevään hakemukseen Eläketurvakeskus merkitsee alle 20-vuotiaiden lasten tiedot ja muihin maihin lähteviin kaikki omat lapset. Jos lapsikorotusta haetaan muusta kuin eläkkeensaajan tai -hakijan omasta lapsesta, KV-keskus ilmoittaa hakemisesta Eläketurvakeskukseen esimerkiksi yhteydenpitolomakkeella E 001 ja lähettää jäljennöksen lapsikorotushakemuksesta sen liitteenä. Eläketurvakeskus toimittaa tiedot lapsikorotusoikeuden selvittämistä varten toiseen maahan, josta eläkettä on haettu. 35

40 Hakija toisessa maassa Lapsikorotuksen hakemista varten lapsen tiedot on merkitty KV-keskuksen vastaanottaman vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkehakemuksen kohtaan Lapset. Hakemuksen mukana saattaa tulla lomake E 401 (psed F001 tai F002), jolla toinen maa pyytää selvitystä perheenjäsenistä, ja lomake E 411 (psed F001 tai F002), jolla pyydetään selvitystä lapsen toisen huoltajan työnteosta Määrä Lapsikorotus on vakiomääräinen. Sen määrä on 22,12 euroa kuukaudessa vuonna 2016 kutakin lapsikorotukseen oikeuttavaa lasta kohden (KEL 568/ ) Lapsikorotusta ei makseta, jos sen määrä olisi pienempi kuin 6,74 euroa kuukaudessa (vuonna 2016) Ulkomailla olon vaikutus määrään Hakijan aikaisempi ulkomailla olo ei vaikuta lapsikorotuksen määrään. Etuutta ei suhteuteta hakijan Suomessa asumaan aikaan EU-lainsäädännön vaikutukset (883/2004 artikla 69) (1408/71 art. 77 ja 79) (Hallintotoimikunnan päätös 150) Sovellettaessa asetusta 883/2004 lapsikorotuksiin, jotka alkavat tai sen jälkeen, lapsikorotus maksetaan kansaneläkelain mukaisena vakiomääräisenä riippumatta siitä, asuuko eläkkeensaaja Suomessa tai toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa. Myös pro rata -eläkettä saava saa vakiomääräisen lapsikorotuksen. Sovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotuksen määrä saattoi jäädä kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta pienemmäksi silloin, kun Suomi oli eläkkeensaajan lapsesta maksettavien perheetuuksien toissijaismaksaja ja maksoi vain erotusetuudet. Jos lapsikorotuksen osuus erotuksesta oli pienempi kuin lain mukainen pienin maksettava lapsikorotus, osuus maksettiin lapsilisänä. 36

41 Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset Sopimusten perusteella myönnettävän lapsikorotuksen määrä on sama kuin kansaneläkelaissa Liikamaksu Liikamaksu syntyy takautuvan pienentävän tarkistuksen tai lakkautuksen yhteydessä. Muodostunut liikamaksu näytetään Liikamaksun kysely -näytöllä muutosjaksoittain. Seuraavalla näytöllä voit ottaa kantaa liikamaksun perintään ja luopua jo tässä yhteydessä perinnästä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje EU-lainsäädännön vaikutukset Sovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotuksen liikamaksuun voidaan soveltaa samaa regressimenettelyä (Vanhuuseläke > Etuusohje > Maksaminen > Kv-säännökset > EU-säännökset > Regressivaatimus) kuin eläkkeissä. Sovellettaessa asetusta 883/2004 lapsikorotusta ei makseta toisen maan laitokselle sen esittämän regressivaatimuksen perusteella Ratkaiseminen Jos henkilö ei saa kansaneläkettä, selvitä, saako hän muuta sellaista eläkettä, jonka perusteella voit myöntää lapsikorotuksen. Tällöin voit käyttää apuna kyselyä HEKY / Työeläkkeet ja korvaukset. Lapsikorotushakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan pääsääntöisesti siinä vakuutuspiirissä, jossa lapsen kotikunta sijaitsee. Jos eläkkeensaaja saa eläkettä ulkomailta tai ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iän täyttämisen jälkeistä aikaa, siirrä hakemus KV-keskukseen käsiteltäväksi. Lapsikorotuksen tekninen ratkaiseminen ja päätöksenanto tapahtuvat RAKE-päätejärjestelmässä (ks. Tekniset ohjeet). 37

42 Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. KV- keskus ja Perintäkeskus ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK - ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen ja KV- keskuksen välillä). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. 38

43 Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus (Laskutustyö tehdään KV-keskuksessa) Vantaa-Porvoon vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä 39

44 Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksella on kuusi yksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset) Kansainvälisten eläkeasioiden käsittelypaikka Suomessa asuvien asiakkaiden eläkehakemukset, joissa on jokin kansainvälinen ulottuvuus, käsitellään keskitetysti kansainvälisten asioiden keskuksessa (KV-keskus, käsittelypiste 99600). Kansainvälinen ulottuvuus on kysymyksessä silloin, kun eläkkeenhakija tai perheeläkettä haettaessa edunjättäjä on asunut ulkomailla 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Hakemuksen käsittely kuuluu KV-keskuksen vastuulle myös silloin, kun aina Suomessa asuneelle eläkkeenhakijalle tai -saajalle myönnetään oma tai perhe-eläke ulkomailta. Käsittely on keskitetty KV-keskukseen riippumatta siitä, haetaanko samalla eläkettä ulkomailta vai ei. Turvakieltoasiakkaiden eläkeasiat käsitellään KV-keskuksessa, kun eläkkeessä on kansainvälinen ulottuvuus. Myös ulkomailla asuvien eläkkeensaajien eläkeasiat käsitellään KV-keskuksessa, vaikka asiakkaalla olisi suomalainen turvakielto. 40

45 Ohjaa hakemus KV-keskukseen myös silloin, kun hakijalla tai edunjättäjällä on Kelan vakuuttamispäätös tai Eläketurvakeskuksen antama lähetetyn työntekijän todistus Suomen vakuutukseen kuulumisesta koko ulkomailla olon ajalle. Kirjaa HEMU-tapahtumalla (Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot) hakijan Kela-tietoihin vastuuyksiköksi KV-keskuksen numero 67593, kun asiakas asuu Suomessa. Uudet hakemukset Jos hakija tai edunjättäjä on 16 vuotta täytettyään asunut tai työskennellyt EU-/Eta-alueella, Sveitsissä tai maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, taikka on muuttanut Suomeen jostain muusta ns. 3. maasta, siirrä vakuutuspiiristä KV-keskukseen uudet kansaneläkehakemukset leskeneläkehakemukset lapseneläke- ja koululaiseläkehakemukset takuueläkehakemukset ja lapsikorotushakemukset. KV-keskus myös hylkää työkyvyttömyyseläkehakemukset, joissa on kansainvälinen ulottuvuus, jos kansaneläkettä ei jää maksettavaksi eläketulojen vuoksi. Joko KV-keskus tai työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus, riippuen siitä kumpi perusteen havaitsee, ratkaisee hakemukset, joissa työkyvyttömyyseläke hylätään, koska vakuutusaikaa ei ole tarpeeksi (ns. karenssihylyt). Alle 20-vuotiaalla työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla ei ole asumisaikavaatimusta, vaan näissä tilanteissa TK-keskus tutkii, onko oikeus ns. nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen. Lue lisää hakemusten rekisteröinnistä vireille RAKE ja QE-järjestelmään. Jos ulkomailla asuva henkilö on jättänyt kansallisen eläkehakemuksen ja se on ohjautunut OIWAssa vakuutuspiiriin tai etuuden keskittämisyksikköön, siirrä OIWA-työ KV-keskukseen tarkenteella kv-siirto. KV-keskuksen eläkekäsittelijät tarkistavat ja korjaavat tarvittaessa hakemuksen vireilläolotiedot ja rekisteröivät asiakkaan kotitoimistotiedot. Ohjaa työt OIWAssa vakuutuspiirin tai muun yksikön työjonosta KV-keskukseen etuuden mukaiseen työjonoon. KV-keskuksessa ei ole käytössä Yleinen-työjonoa. Merkitse työn tarkenteeksi kv-siirto. Tarkenne on valittavissa työtyypeille Hakemus, Oikaisu, Selvitettävä asiakirja ja Toimeksianto. Eläkehakemus vakuutuspiirissä/ keskittämisyksikössä Vanhuuseläke, työttömyyseläke KV-keskuksen työjono, Suomessa asuvan eläkehakemus KV-keskuksen työjono, Ulkomailla asuvan eläkehakemus KE Suomessa asuva KE Ulkomailla asuva Työkyvyttömyyseläke TK Suomessa asuva TK Ulkomailla asuva Perhe-eläke PE Suomessa asuva PE Ulkomailla asuva Takuueläke Takuueläke Takuueläke Lapsikorotus KE Suomessa asuva KE Ulkomailla asuva

46 U-liitteen käsittely Vakuutusjaksot rekisteröidään KV-keskuksessa ja siksi U-liite tulee ohjata KV-keskuksen Yhteyslaitos-jonoon. Jos U-liite ei ole ohjautunut indeksoinnista suoraan KV-keskukseen, luo Vakuutusjaksojen rekisteröintityö ja liitä U-liite työhön. Pyydä U-liite mikäli se puuttuu eläkehakemuksesta. Luo OIWAan Vakuutusjaksojen rekisteröintityö (etuus Vakuuttaminen), liitä pyyntökirje siihen ja laita työ odottamaan. Merkitse työn tarkenteeksi U-liite pyydetty. OIWA ohjaa Vakuutusjaksojen rekisteröintityön KV-keskuksen Yhteyslaitos - työjonoon. Asiakirjojen siirtotyön käsittely Asiakirjojen siirtotyöt ohjautuvat OIWAssa vakuutuspiirien työjonoihin ja vakuutuspiirien etuuskäsittelijät siirtävät työt OIWAsta työeläkejärjestelmän keskuspisteeseen SANTRAan. Luo tarvittaessa Asiakirjojen siirtotyö ja siirrä se OIWAsta SANTRAan ennen kuin siirrät KV-keskuksen vastuulle kuuluvan hakemustyön KV-keskuksen työjonoon. Mikäli työeläkelaitokselle välitettävä asiakirja on ohjautunut KV-keskukseen, KV-keskuksen etuuskäsittelijä ohjaa sen Asiakirjojen siirtotyönä OIWAsta SANTRAan. Tarkistushakemukset Myös edellä mainittujen eläkkeiden ja etuuksien tarkistushakemukset käsitellään KV-keskuksessa. Tämä koskee perhesuhteiden ja tulojen muutoksen johdosta tehtäviä tarkistuksia, samoin kuin määräaikaistarkistuksia. Myös ylimääräisen rintamalisän tarkistukset, joissa on kansainvälinen ulottuvuus, hoidetaan KV-keskuksessa. Kansaneläke tarkistetaan KV-keskuksessa, vaikka saaja itse ei ole ollut ulkomailla, jos hän hakee ulkomaista perhe-eläkettä. Määräaikaistarkistushakemukset ohjautuvat pääsääntöisesti OIWAssa suoraan KV-keskukseen Tarkistus-työjonoihin. Siirrä muut mahdolliset KV-keskuksen vastuulle kuuluvat tarkistusasiat tarvittaessa KV-keskuksen Tarkistus -työjonoon asuinmaan mukaan. Merkitse työn tarkenteeksi kv-siirto. Tarkenne on valittavissa työtyypeille Hakemus, Oikaisu, Selvitettävä asiakirja ja Toimeksianto. Muut asiat Tarkistushakemukset vakuutuspiirissä/ keskittämisyksikössä Tarkistushakemukset KV-keskuksen työjono, Suomessa asuvan eläkehakemus Eläkkeen tarkistus, Suomessa KV-keskuksen työjono, Ulkomailla asuvan eläkehakemus Eläkkeen tarkistus, Ulkomailla Kun kansainvälisenulottuvuuden käsittävä eläkehakemus on vireillä, KV-keskuksessa käsitellään myös samanaikaisesti vireillä olevat nostaja-asiat maksuosoitteen muutosasiat vankiasiat verokorttiasiat maksuvaatimusasiat ja 42

47 kuolinilmoitukset. Jos yllä mainitut asiat eivät ole ohjautuneet OIWAssa suoraan KV-keskukseen, siirrä ne KVkeskuksen Tuki työjonoon. Jos eläke on jo maksussa, edellä mainitut asiat hoidetaan ja esimerkiksi eläkkeen määrää koskevat todistukset annetaan vakuutuspiirissä. KV-keskus käsittelee myös antamaansa päätökseen liittyvät valitusasiat. Lisäksi KV-keskus hoitaa ratkaisemiensa etuuksien takaisinperinnän lukuun ottamatta niitä asioita, jotka on siirretty perintäyksiköiden tehtäväksi. KV-keskus antaa päätöksen Suomessa asuvien asiakkaiden työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä. Ulkomailla asuvien asiakkaiden työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä päätös sen sijaan annetaan TK-ratkaisukeskuksessa. Lepäämisen jälkeiset lakkautuspäätökset antaa TK-ratkaisukeskus, jos eläke on ollut maksussa QE-aikana. Suomessa asuvien asiakkaiden työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen jälkeiset lakkautuspäätökset annetaan KV-keskuksessa, jos eläke on jätetty lepäämään RAKE-ajalla eikä maksuja ole QE-ajalla. Suomen sisäiset kansaneläkkeen ja takuueläkkeen oikaisu- ja muutoksenhakuregressit sekä perhe-eläkkeen regressit on keskitetty Espoon vakuutuspiiriin. Kansainvälisissä tilanteissa hakemus tai tarkistushakemus käsitellään kuitenkin KV-keskuksessa sen jälkeen kun laitosten välinen regressiasia on hoidettu. Kansainväliset regressiasiat hoidetaan KV-keskuksessa. KV-keskus rekisteröi eläkkeensaajan Kela-tietoihin EU-eläkkeet-vastuutiedon (67593), ulkomaiset vakuutustunnukset ja ulkomaiset lisäeläkelaitokset, ellei niitä ole rekisteröity vakuutuspiirissä Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys 43

48 Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa) Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä Lisäselvitykset Voit pyytää ratkaisuvaiheessa lisäselvityksiä asiakkaalta joko suullisesti tai kirjallisesti. Hakijan tulee toimittaa eläkehakemuksen liitteet kirjallisesti. (Lapsikorotus > Hakeminen) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat 44

49 tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Sinetti > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian selvittäminen) Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja poistaminen) Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. 45

50 Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 46

51 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa Väliaikainen päätös Keskeyttäminen väliaikaisesti Lapsikorotuksen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää antamalla väliaikainen päätös. Lue lisää väliaikaisesta keskeyttämisestä (Lapsikorotus > Keskeyttäminen > Väliaikainen keskeyttäminen) (KEL 568/ ) Päätöksensaajat Päätös lähetetään eläkkeenhakijalle tai -saajalle itselleen, ellei hänellä ole edunvalvojaa. Hakija tai edunvalvoja Päätös tulee lähettää hakijalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle (edunvalvoja). Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja ja hänet on rekisteröity käsittelyjärjestelmään ns. nostajaksi, lähtevät päätökset ohjelmallisesti sekä eläkkeensaajalle että edunvalvojalle. Voit erityisistä syistä estää päätöksen lähtemisen eläkkeensaajalle itselleen. Menettely tulee kyseeseen vain erityistapauksissa. Edunvalvontavaltuutus Valtuutus Kunta Päätös tulee lähettää myös edunvalvontavaltuutetulle, kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon. Rekisteröi nostaja nostoperusteena Edunvalvontavaltuutettu. Päätökset lähtevät sekä etuudensaajalle että edunvalvontavaltuutetulle. Kun henkilö on valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan Kela-asioitaan, lähetä päätös myös valtuutetulle, jollei tämän oikeutta vastaanottaa tiedoksiantoja ole erikseen rajoitettu esimerkiksi valtakirjassa. Valtuutuksen laajuuden perusteella sinun tulee tapauskohtaisesti ratkaista, lähetätkö päätöksen valtuutuksen nojalla toimivalle henkilölle vai et. Voit käyttää Päätös tiedoksi toimintoa päätöksen lähettämiseen valtuutetulle. Kun täysi-ikäisen henkilön etuus maksetaan kunnalle asiakasmaksulain 14 :n tai kansaneläkelain 67 :n nojalla, lähetetään päätökset ohjelmallisesti sekä kunnalle että eläkkeensaajalle itselleen. 47

52 Kuolinpesä Kuolinpesälle päätökset ja tiedoksiannot lähetetään pesänhoitajan nimellä. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä. Päätökseen kirjoittuu ohjelmallisesti fraasi QEW10, jossa kerrotaan vastaanottajan velvollisuudesta ilmoittaa tiedoksisaannista muille pesän osakkaille sekä ilmoitetaan laiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta. Sovelletut lainkohdat (Hallintolaki 434/ luku) Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin Lapsikorotus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Samoin menetellään, jos hän ei toimita Kelan pyytämää selvitystä, joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Tällöin hakemus hylätään (KEL 568/ ) EU-lainsäännökset Suomessa asuvan hakijan ETA-lapsikorotushakemus ratkaistaan KV-keskuksessa. Sovellettaessa asetusta 883/2004 lapsikorotusta ei soviteta yhteen muiden perhe-etuuksien kanssa. Hakemus ratkaistaan asetuksen eläkemääräysten mukaisesti. Jos sovelletaan asetusta 1408/1971, samalla on tarvittaessa käsiteltävä myös muut eläkkeensaajan lapsesta maksettavat etuudet eli lapsilisä ja mahdollinen kotihoidon tuki, jos ensisijaisuus niissä on sama kuin lapsikorotuksessa. Toisesta asetuksia soveltavasta maasta tulevan lapsikorotushakemuksen käsittelee KV-keskus. Tietojen selvittämisessä ja välittämisessä maiden kesken käytetään lomakkeita E 001 (psed H001, H002), E 401 ja E 411 (psed F001 tai F002) Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Lapsikorotus tarkistetaan, jos sen saamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuu muutos. Lapsikorotuksen tarkistamisessa käytetään lomaketta (EV 264). Voit käyttää seuraavia kirjepohjia, kun lapsikorotuksen saajan olosuhteissa on tapahtunut muutos, joka voi vaikuttaa hänen oikeuteensa saada lapsikorotusta: LAH02 (kun väestörekisteristä on tullut tieto joko etuudensaajan tai lapsen muutosta eri osoitteeseen) 48

53 LAH03 (esim. tilanteissa, joissa on syytä arvioida uudelleen, osallistuuko eläkkeensaaja edelleen muualla asuvan lapsensa elatukseen) Suullinen tarkistaminen Lapsikorotus voidaan tarkistaa myös puhelimessa saatujen tietojen perusteella. Jos otat tarkistamista varten tarvittavat tiedot vastaan puhelimessa, kirjaa tiedot huolellisesti Oiwan Yhteydenottoon. Puhelimessa saadut tiedot vastaavat hakemusta. Hakemuksen saapumispäivä on se päivä, jolloin asiakkaalle on soitettu. Ratkaisu tehdään käsittelyjärjestelmään välittömästi soiton jälkeen. Päätökseen kirjoittuu fraasi suullisesta tarkistamisesta (fraasi ELA21) Huomaa, että tarkistamista varten tarvittavat tiedot voidaan ottaa asiakkaalta vastaan puhelimessa vain silloin, kun tieto muutoksesta on tullut Kelaan muualta kuin asiakkaalta ja Kelassa on kaikki tarkistamiseen tarvittavat tiedot, jotka tarkistetaan asiakkaalta itseltään. Jos keskustelun perusteella selviää, että asiakkaan pitää toimittaa kirjallisesti lisäselvityksiä, tarkistusta ei voi tehdä pelkästään puhelimessa saatujen tietojen perusteella. Lähetä tällöin asiakkaalle tarkistushakemuslomake ja lisäselvityspyyntö. Lapsikorotuksen saajalla on velvollisuus ilmoittaa sellaisista olosuhteissa tapahtuneista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa hänen oikeuteensa saada lapsikorotusta (KEL 568/ ) Tarkistamisajankohta Lapsikorotus tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta EU-lainsäädännön vaikutukset Jos eläkkeensaaja sai asetuksen 1408/1971 mukaisena perhe-etuutena lapsikorotusta, joka oli yhteen sovitettu muiden perhe-etuuksien kanssa, eläkkeensaaja sai hakea perhe-etuuksien tarkistusta asetuksen 883/2004 mukaisiksi. Tällöin lapsikorotus maksettiin lukien kansaneläkelain mukaisena vakiomääräisenä eikä sitä enää sovitettu yhteen muiden perheetuuksien kanssa. Toisessa maassa asuvalle erotusetuutena maksettu lapsikorotus muutettiin myös hakemuksesta vakiomääräiseksi. Jos eläkkeensaaja ei hakenut tarkistamista, lapsikorotus tarkistettiin kuitenkin lukien, kun seuraavana vuonna saatiin perhe-etuuksien uudet määrät erotusetuuksien tarkistamista varten. Sovellettaessa asetusta 1408/1971 lapsikorotus oli perhe-etuus, joka maksettiin muiden eläkkeensaajan lapsesta maksettavien etuuksien kanssa ensisijaisesti yhdestä maasta kerrallaan. Toissijaisesti vastuussa oleva maa maksoi erotusetuutta, jos sen maan perhe-etuuksien yhteismäärä oli ensisijaisesti vastuussa olevan maan etuuksia suurempi Keskeyttäminen Lapsikorotus voidaan keskeyttää vankilassaolon vuoksi (KEL 66 ) ulkomailla olon vuoksi (KEL 65 ) 49

54 Lapsikorotus voidaan keskeyttää väliaikaisesti, kun on syytä olettaa, että etuus on maksussa väärin perustein tai etuudensaaja ei toimita maksuosoitetta Väliaikainen keskeyttäminen Etuuden maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää ja antaa väliaikainen päätös (KEL 568/ ). Väliaikainen keskeyttäminen osittain tai kokonaan tulee kysymykseen silloin, kun toimiston tietoon on tullut, että etuudensaajan olosuhteet ovat muuttuneet etuudensaaja ei toimita maksuosoitetta. Väliaikaisella keskeyttämisellä osittain tai kokonaan on tarkoitus estää liikasuoritus niissä tapauksissa, joissa tarkistushakemusta ei saada kohtuullisessa ajassa tai sitä ei saada lainkaan. Tällöin annetaan väliaikainen päätös, josta ei ole muutoksenhakuoikeutta. Päätöksen vahvistaminen Väliaikainen päätös vahvistetaan tarkistushakemuksen perusteella oikeiden perusteiden mukaiseksi. Jos tarkistushakemusta ei saada, väliaikainen päätös vahvistetaan ilman sitä lopullisella päätöksellä. Päätös annetaan neljän viikon kuluessa väliaikaisen päätöksen antamisesta. Etuus tarkistetaan tällöin käytettävissä olevien tietojen perusteella muutosajankohdasta lukien. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus. Väliaikainen päätös katsotaan tällöin eläkkeensaajan kuulemiseksi. Huolehdi siitä, että väliaikainen päätös vahvistetaan lopullisella päätöksellä silloinkin, kun tarkistushakemusta ei ole palautettu. Mahdollisesti liikaa maksettu etuus peritään takaisin. Lue lisää Takaisinperinnästä. Maksuunpano Jos keskeytettyä etuutta aletaan maksaa uudelleen tai osittain keskeytettyä eläkettä korotetaan, etuus tai sen korotus maksetaan kuuden kalenterikuukauden takautuvan hakuajan puitteissa (KEL 568/ mom.) Keskeyttäminen vankilassaolon vuoksi Eläkkeen maksaminen keskeytetään pääsääntöisesti ehdottoman vankeusrangaistuksen alkamista seuraavan neljännen kuukauden alusta. Lue lisää > Vankilassaolo ja Kelan etuudet Kun eläke laitetaan uudelleen maksuun, tulot säilyvät entisenä, ellei tuloksi otetussa eläkkeessä ole tapahtunut perustemuutosta. Jos eläkkeensaajan tulot tai perhesuhteet ovat muuttuneet kansaneläkkeen keskeytyksen aikana, tarkista määräytymisperusteet oikeiksi kansaneläkkeen maksuunpanoajankohdasta lukien. 50

55 Muutto ulkomaille (KEL 568/ ) Kun lapsikorotuksen saaja muuttaa ulkomaille, lapsikorotuksen maksaminen keskeytetään samoissa tilanteissa ja samasta ajankohdasta kuin eläkkeen maksaminenkin. Toimenpiteet hoidetaan KV-keskuksessa. Lue lisää (Vanhuuseläke > Keskeyttäminen > Muutto ulkomaille) EU-säännösten vaikutukset Asetuksen 883/2004 eläkemääräysten mukaan myönnetty ja sen mukaiseksi tarkistettu lapsikorotus maksetaan toiseen sosiaaliturva-asetuksia soveltavaan maahan muuttavalle eläkkeensaajalle kuten eläkekin. Jos lapsikorotus maksetaan asetuksen 1408/1971 mukaisena perhe-etuutena, lapsikorotuksen saajan muuttaessa toiseen sosiaaliturva-asetuksia soveltavaan maahan kysymykseen saattaa tulla lapsikorotuksen tarkistaminen Lakkauttaminen Lapsikorotus lakkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona lapsi täyttää 16 vuotta tai kuolee eläkkeensaajan oikeus lapsikorotukseen oikeuttavaan eläkkeeseen tai korvaukseen lakkaa puolison lapsi muuttaa pois eläkkeensaajan taloudesta eläkkeensaaja ei enää huolehdi muualla asuvan lapsensa toimeentulosta Pyynnöstä lakkauttaminen Etuus voidaan etuudensaajan pyynnöstä lakkauttaa myöntämisajankohdasta, kun etuuspäätös ei ole vielä lainvoimainen tai etuutta ei ole vielä maksettu, vaikka päätös on lainvoimainen Lakkautuspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Jos etuutta ei ole vielä maksettu, voit selvissä tapauksissa lakkauttaa sen myös suullisen pyynnön perusteella. Kirjaa pyyntö Oiwa-työn kommenttikenttään. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, et voi tehdä lakkautusta ilman etuudensaajan laillisen edustajan suostumusta. Toimenpiteet, kun etuutta ei ole maksettu Jos päätös on jo annettu, mutta etuutta ei ole vielä maksettu, pyydä Maksujenhallintaryhmää estämään etuuden maksaminen tekemällä toimeksiantotyö Maksujenhallintaryhmä/Etuusmaksut työjonoon (tarkenteella Selvitettävä asia ja tarkenteen lisätiedoilla Maksun esto ). Tarvittaessa kiirehdi työtä tai ole yhteydessä Maksujenhallintaryhmään. Pyydä asiakasta palauttamaan etuuden myöntöpäätös. Rekisteröi lakkautusratkaisu etuuden myöntöajankohdalle (HYL OIK -ratkaisu). 51

56 Anna asiakkaalle päätös, jossa kerrot, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdasta lukien. Lue lisää RAKE-ohje Maksamisen estäminen ja sen jälkeinen ratkaisu. Toimenpiteet, kun etuutta on maksettu Voit lakkauttaa etuuden takautuen sen myöntöajankohdasta lukien. Keskeytä tällöin etuuden maksaminen väliaikaisella päätöksellä seuraavan säännöllisen maksun ajasta. Pyydä keskeytyspäätöksessä etuudensaajaa palauttamaan saamansa myöntöpäätös toimistoon ja saamansa maksut Kelan Danske Bankin tilille FI Ilmoita odotettavissa olevasta palautuksesta tekemällä toimeksiantotyö Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautukset työjonoon (tarkenteella Selvitettävä asia ja tarkenteen lisätiedoilla Palautus ). Pyydä työn kommentissa palauttamaan työ, kun pyydetyt maksut on kirjattu palautuneiksi. Kun maksetut etuuserät on palautettu, anna tuensaajalle lopullinen päätös, jossa kerrotaan, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdasta lukien. Rekisteröi lakkautusratkaisu etuuden myöntöajankohdalle. Kun maksetut etuuserät on palautettu, anna tuensaajalle lopullinen päätös, jossa kerrotaan, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdasta lukien. Rekisteröi lakkautus ratkaisu etuuden myöntöajankohdalle (HYL OIK -ratkaisu). Menettelystä, kun hakemusta ei vielä ole ratkaistu, Lue lisää Hakemuksen peruuttaminen. Maksussa olevan etuuden lakkauttaminen Jos päätös on jo lainvoimainen, ei eläke-etuutta yleensä voida lakkauttaa etuudensaajan pyynnöstä. Etuus voidaan kuitenkin lakkauttaa, kun lakkautettavan etuuden tilalle myönnetään toinen, määräl tään suurempi Kelan etuus. Etuus voidaan lakkauttaa myös muusta erityisestä syystä. Erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että eläkkeensaaja menettäisi suuremman muualta maksettavan etuuden. Vero tuksen vaikutusta ei pidetä erityisenä syynä Kansainväliset säännökset Lapsikorotuksen maksaminen lakkautetaan samoissa tilanteissa kuin eläkkeen maksaminenkin. Toimenpiteet hoidetaan KV-kesku ksessa. Lue lisää (Vanhuuseläke > Lakkauttaminen > Kvsäännökset) Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 52