Ruokavaliokorvaus

Transkriptio

1 Ruokavaliokorvaus

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Oikeus ja edellytykset Kv-säännökset Suhde muihin etuuksiin Hakeminen Liitteet Asianmukaisesti määritelty sairaus Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Kuolinpesä Hakuaika Hakemuksen peruuttaminen Kv-säännökset Käsittelypaikka Määrä Ratkaiseminen Käsittelypaikka Ruokavaliokorvauksen käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Lisätutkimuksiin lähettäminen Lisäselvitysten pyytäminen Keneltä tai mistä lisäselvityksiä pyydetään Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Myöntämisaika Päätöksen antaminen Päätöksen perusteleminen i

3 Väliaikainen päätös Päätöksensaajat Kv-säännökset Ilmoitusvelvollisuus Päätöksen oikaisu ja poistaminen Maksaminen Maksuosoite Maksunsaajat Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvoja Etuudensaaja Kunta Laitos- tai perhehoito (AML 14 ) Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Kuolinpesä Ulosotto Maksaminen regressinä Maksaminen toimeentulotukilain nojalla Toimenpiteet vastuuyksikössä Viivästyskorotus Viivästysaika Kolmen kuukauden sääntö Yhden kuukauden sääntö Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) Erityistilanteet Korkoprosentti Ei viivästyskorotusta Ennakonpidätys Etuusmaksujen peruutukset pankista Keskeyttäminen Laitoshoito Laitoshoidon vaikutus ruokavaliokorvaukseen ennen lainmuutosta Vankilassaolo Väliaikainen keskeyttäminen Lakkauttaminen Pyynnöstä lakkauttaminen Kv-säännökset Liikamaksu Takaisinperintä Muutoksenhaku ii

4 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

5 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Ruokavaliokorvauksen tarkoituksena on korvata sairauden vuoksi välttämättömiengluteenittomien tuotteiden käyttämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia keliaakikoille Oikeus ja edellytykset Ruokavaliokorvaukseen on oikeus 16 vuotta täyttäneellä keliakiaa sairastavalla henkilöllä, jonka on asianmukaisesti todetun sairauden takia ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia tuotteita. Keliakia ei aiheuta sellaista toimintakyvyn alentumista, jota 16 vuotta täyttäneen vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen myöntäminen edellyttää, eivätkä myöskään siitä aiheutuvat lisäkustannukset oikeuta 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen tai eläkettä saavan hoitotukeen. Ruokavaliokorvaus etuutena lakkaa lainmuutoksen johdosta. Tämän vuoksi oikeus etuuteen on vain henkilöllä jonka keliakia on asianmukaisesti diagnosoitu tai tätä ennen Kv-säännökset Asumisaikavaatimus Muutto Suomeen Myöntäminen ja maksaminen ulkomaille Oikeus ruokavaliokorvaukseen kv-tilanteissa ratkaistaan käytännössä joko 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea koskevilla kv-säännöksillä. Olennaista on se, sovelletaanko henkilöön eläkkeensaajan vai jonkun muun henkilöryhmän säädöksiä. Arvioitaessa oikeutta ruokavaliokorvaukseen kv-tilanteessa on selvitettävä, sovelletaanko henkilöön Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä tai onko hänellä oikeus ruokavaliokorvaukseen EYasetuksen 883/2004 perusteella (ruokavaliokorvaukseen sovelletaan EU-säännöksiä asetuksen 883/2004 voimaan tulosta lukien) Lue eläkettä saavan hoitotuen ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuen kv-säännöksistä: Ratkaisutyö > Eläkettä saavan hoitotuki / 16 vuotta täyttäneen vammaistuki > Oikeus ja edellytykset > Kvsäännökset). Soveltamisalalaki Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (soveltamisalalain) mukaan ratkaistaan, milloin henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, toisin sanoen milloin henkilöllä voi olla oikeus asumiseen perustuviin sosiaaliturvaetuuksiin, jos hän täyttää muut etuuden saamisen edellytykset. Soveltamisalalain 1 :ssä on säädetty, minkä lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan. Etuuslait on jaoteltu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvia etuuslakeja 2

6 sovelletaan kaikkiin henkilöihin, joihin sovelletaan soveltamisalalakia. Tällöin kyseessä voi olla myös ulkomailla oleskeleva vakuutettu henkilö. Toiseen ryhmään kuuluvien etuuslakien soveltaminen sen sijaan edellyttää Suomessa asumista sellaisena kuin se on soveltamisalalain 3, 3 a ja 4 :ssä määritelty. Soveltamisalalain muutos (1196/2013) Vammaisetuudet ovat kuuluneet ennen soveltamisalalain muutosta toiseen ryhmään ja niitä on voitu myöntää Vammaisetuuksista annetun lain 570/2007 perusteella vain Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille eli soveltamisalalain 3 ja 3 a :n perusteella vakuutetuille tai tilapäisesti ulkomailla asuville henkilöille eli soveltamisalalain 4 :n perusteella vakuutetuille. Soveltamisalalakia muutettiin lukien niin, että vammaisetuudet siirrettiin ensimmäiseen ryhmään. Tämän vuoksi ruokavaliokorvausta voidaan lukien myöntää henköille, joihon sovelletaan soveltamisalalakia muunkin kuin tosiasiallisen asumisen eli soveltamisalalain.3 ja 3 a ja 4 :n perusteella. Kansallinen lainsäädäntö Ruokavaliokorvausta voidaan myöntää henkilölle, joka katsotaan Suomessa asuvaksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (soveltamisalalaki) mukaisesti. Suomessa asuvaksi katsotaan täällä vakinaisesti asuva henkilö, jonka asunto ja koti ovat täällä ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä (soveltamisalalaki 3, 3 a). Myös ulkomailla tilapäisesti enintään vuoden ajan oleskelevan henkilön katsotaan asuvan Suomessa (soveltamisalalaki 4 ). Lisäksi työntekijälle ja yrittäjälle (yrittäjälle vain EU-tilanteissa) voidaan myöntää ruokavaliokorvaus, jos hän on vakuutettu Suomessa soveltamisalalain 3 b :n perusteella alkaen ulkomailla asuvalla henkilöllä voi olla oikeus ruokavaliokorvaukseen myös soveltamisalalain perusteella. 5 :n (lähetetty henkilöstö, lähetystyöntekijä, kehitysyhteistyöntekijä) 6 :n (merimiehet) 7 :n (lähetetty työntekijä ja päätoiminen opiskelija tai tutkija taikka apurahan saaja) tai 8 :n (perheenjäsen) Kansallisen lainsäädännön perusteella ruokavaliokorvaus voidaan käytännössä myöntää kaikissa niissä tilanteissa, joissa henkilöllä on EY-asetusten perusteella oikeus rahaetuuksiin Suomesta. Tämän lisäksi ruokavaliokorvaus voidaan myöntää myös muihin kuin EU-lainsäädäntöä soveltaviin maihin. Edellytyksenä on, että ruokavaliokorvauksen hakijaan tai saajaan sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Suomessa asumisesta voit lukea lisää Ratkaisutyö > Maasta- ja maahanmuutto > Kansainvälinen lainsäädäntö ja vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto / Vakuuttaminen Suomesta muutto. EY-asetus 883/2004 ja 1408/71 Ruokavaliokorvaukseen sovelletaan lukien EY-asetuksen 883/2004 säännöksiä. Ruokavaliokorvaus ei kuulunut asetuksen 1408/71 asialliseen soveltamisalaan. Ruokavaliokorvausta voidaan myöntää ja maksaa ulkomailla asuvalle henkilölle myös EY:n sosiaaliturva-asetusten perusteella. Henkilöllä on oikeus ruokavaliokorvaukseen ulkomailla asuessaan, jos Suomi vastaa hänen rahaetuuksistaan Säännöksillä on vaikutusta myös arvioitaessa ulkomailta Suomeen muuttavan henkilön oikeutta ruokavaliokorvaukseen. 3

7 Pelkkä perheenjäsenyys Suomessa vakuutettuun työntekijään, opiskelijaan, eläkeläiseen tai työttömään ei tuo oikeutta ruokavaliokorvaukseen Suomesta, vaan tuen myöntäminen edellyttää aina henkilön olevan soveltamisalalain perusteella henkilökohtaisesti vakuutettu Suomessa. Ks. Ratkaisutyö > Eläkettä saavan hoitotuki / 16 vuotta täyttäneen vammaistuki > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset). Esimerkki 1 Suomalainen henkilö työskentelee suomalaisen työnantajan palveluksessa Ranskassa. Hänet on vakuutettu soveltamisalalain 5 :n perusteella. Työntekijä avioituu Ranskassa. Puoliso olisi sairautensa perusteella oikeutettu ruokavaliokorvaukseen Suomesta. Puolisoa ei voida vakuuttaa Suomessa työntekijän perheenjäsenenä, koska häneen ei aiemmin ole sovellettu soveltamisalalakia. Oikeutta ruokavalikorvaukseen ei synny pelkän perheenjäsenyyden perusteella. Esimerkki 2 Suomesta kansaneläkelain mukaista vanhuuseläkettä saava henkilö asuu vakinaisesti Espanjassa ja hakee ruokavaliokorvausta. Hän saa eläkettä vain Suomesta. Eläkkeensaajaan ei sovelleta Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Eläkkeensaajalla on kuitenkin oikeus ruokavaliokorvaukseen Suomesta Espanjassa asuessaan asetuksen 883/2004 perusteella, koska Suomi vastaa eläkkeensaajan rahaetuuksista. Asumisaikavaatimus Ruokavaliokorvauksen saaminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilö on asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään. Asumisen ei tarvitse olla ollut yhdenjaksoista. Suomen asumiskausina hyväksytään ne vakuutusjaksot, jotka henkilö on tosiasiallisesti asunut Suomessa (Sovala 3, 3a ja 4 ). tai jolloin hän on ollut muutoin vakuutettu soveltamisalalain perusteella (3 b : työntekijä tai yrittäjä, 5 : lähetetty henkilöstö, lähetystyöntekijä, kehitysyhteistyöntekijä, 6 : merimiehet, 7 : lähetetty työtekijä ja päätoiminen opiskelija tai tutkija taikka apurahan saaja tai 8 : perheenjäsen). Kolmen vuoden asumisaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös muun EU/ETA-maan tai Sveitsin lainsäädännön mukaisesti kertyneet sairausetuuksissa hyväksiluettavat kaudet. Edellytyksenä on, että eläkkeensaaja kuuluu asetuksen 883/2004 tai Pohjoismaisen sopimuksen soveltamisalan piiriin. Toimiston tulee tarvittaessa kysyä toisen EU-maan toimivaltaiselta laitokselta vakuutuskaudet tarvittaessa lomakkeella E 104. Kaudet otetaan huomioon sellaisina kuin lähtömaa ne ilmoittaa lomakkeella E104. Vakuutuskausien yhteen laskemisessa voit tarvittaessa käyttää apuna APLA-laskentatapahtumaa (Eläkkeen laskennat/vakuutusajat) ks. Tekniset ohjeet > RAKE-ohjeet > Laskentatapahtumat > Vakuutusajat ELAJ. Ei asumisaikavaatimusta Kolmen vuoden asumisaikaa ei edellytetä, jos hakijan sairaus on alkanut tai hänen vammansa syntynyt hänen asuessaan Suomessa ja etuusoikeus alkaa ennen kuin hakija täyttää 19 vuotta. EU/ETA -maassa tai Sveitsissä alkanut sairaus tai syntynyt vamma voidaan rinnastaa Suomessa 4

8 syntyneeseen vammaan, jos hakija kuuluu asetukset 883/2004 tai Pohjoismaisen sopimuksen soveltamisalan piiriin. Muutto Suomeen Ulkomailta Suomeen muuttavalle henkilölle, joka täyttää asumisaikavaatimuksen voidaan myöntää ruokavaliokorvaus edellyttäen, että hakijan katsotaan asuvan Suomessa vakinaisesti (VTL 4, Soval 3, 3 a ). Jos henkilö ei ole ulkomailla asuessaan kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, ruokavaliokorvaus voidaan myöntää vasta, kun päätös asumisperusteisen sosiaaliturvan soveltamisesta on annettu. Päätöksen sosiaaliturvan soveltamisesta antaa KV-vastuuyksikkö. Vakuuttamisesta voit lukea lisää vakuuttamista koskevasta (Ratkaisutyö > Maasta- ja maahanmuutto > Kansainvälinen lainsäädäntö ja vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto). Kolmen vuoden asumisaikavaatimuksesta kerrotaan kohdassa Asumisaikavaatimus (Ratkaisutyö > Eläkettä saavan hoitotuki > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset > Asumisaikavaatimus). Myöntäminen ja maksaminen ulkomaille Ulkomailla asuvalle henkilölle voidaan myöntää ja maksaa ruokavaliokorvausta, jos häneen sovelletaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia tai Suomi vastaa EY-asetuksen 883/2004 perusteella hänen rahaetuuksistaan. Kun Kela saa tiedon ulkomaille lähdöstä, KV-keskus antaa päätöksen kuulumisesta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Ruokavaliokorvauksen lakkauttamisesta katso myös kohta Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Lakkauttaminen > Kv-säännökset Suhde muihin etuuksiin SOLITA-lisät Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, sotilastapaturmalakiin, sotavammalakiin tai liikennevakuutusta koskevaan lainsäädäntöön perustuvaa haittalisää, avuttomuuslisää tai hoitotukea ei vähennetä ruokavaliokorvauksesta, koska niitä ei myönnetä keliakian perusteella. Hoitotuki ja vammaistuki Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa samanaikaisesti 16 vuotta täyttäneen vammaistuen tai eläkettä saavan hoitotuen kanssa. Alle 16-vuotiaalle keliakiaa sairastavalle lapselle voidaan myöntää alle 16-vuotiaan vammaistuki. Kunnan etuudet Vammaispalvelulain perusteella maksetut korvaukset eivät estä ruokavaliokorvauksen saamista. Ulkomaan etuudet Ruokavaliokorvauksesta ei vähennetä vastaavia ulkomaan etuuksia. 5

9 1.5. Hakeminen Ruokavaliokorvausta haetaan Kelan vahvistamalla hakemuslomakkeella EV 259 (Ruokavaliokorvaushakemus). Ruokavaliokorvaus ei tule vireille pelkän lääkärinlausunnon perusteella. Jos hakija toimittaa Kelaan pelkän lääkärinlausunnon, sinun tulee pyytää häntä toimittamaan Kelaan myös hakemuslomake. Voit pyytää hakemuslomakkeen kirjepohjalla RVH Liitteet Ruokavaliokorvaushakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto B tai vastaava lausunto, josta ilmenee asianmukaisesti määritelty sairaus. Jos hakija on saanut alle 16-vuotiaan vammaistukea keliakian vuoksi 16-vuotiaaksi asti, ei uutta lääkärinlausuntoa tarvita, koska sairaus on jo aikanaan todettu koepalan perusteella. Tukea ei kuitenkaan myönnetä viran puolesta, vaan henkilön tulee hakea sitä. Pyydä hakemuksen liitteeksi tarvittavaa lääkärinlausuntoa hakijalta kirjeellä RVL01. Lausunnon korvaaminen Hakijan tulee maksaa ruokavaliokorvaushakemuksen liitteeksi vaadittava lääkärinlausunto itse. Kela maksaa kuitenkin lausuntopalkkion lausunnonantajalle, jos Kela on päättänyt hankkia lääkärinlausunnon omalla kustannuksellaan. Tämä tulee kyseeseen kun hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai kun lausunnon hankkimiseen Kelan kustannuksella on jokin muu erityinen syy. Lausuntopalkkio maksetaan Kelan toimistosta. Lue lisää Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Lisäselvitysten pyytäminen > Keneltä tai mistä lisäselvityksiä pyydetään. Lue myös Lue myös Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Ratkaiseminen > Lisätutkimuksiin lähettäminen. Sovellettava lainkohta VTL 570/ Asianmukaisesti määritelty sairaus Keliakia (K90.0) on asianmukaisesti määritelty silloin, kun henkilöllä on todettu ohutsuolen koepalassa tulehdus, johon liittyy keliakialle ominainen suolinukan vaurioituminen. Ihokeliakiassa (L13.0) määrittelyn tulee perustua ihosta otettuun koepalaan. Molemmissa keliakiatyypeissä tulee koepalan löydöksen olla kuvattuna lääkärinlausunnossa. Keliakian määrittely ei voi perustua pelkästään vasta-ainetutkimuksiin. Useita vuosia aiemmin määritelty keliakia ei aina ole perustunut ohutsuolen koepalaan. Tällöin tarvitaan erikoislääkärin, esimerkiksi sisätautilääkärin, lausunto. Lausunnosta tulee käydä ilmi, miksi koepalaa ei ole otettu ja mihin diagnoosi perustuu, gluteenittoman ruokavalion vaikutus oireisiin, keliakiaan liittyvien vasta-aineiden pitoisuus verikokeissa ja niiden aleneminen ruokavaliolla (erityisesti IgA-luokan vasta-aineet). Vastaavasti useita vuosia aiemmin määritelty ihokeliakia, joka ei ole perustunut ihon koepalaan, tulee olla selvitettynä ihotautilääkärin lausunnossa. 6

10 Hakijan oma ilmoitus sairaudesta ja gluteenittomien tuotteiden käyttämisestä ei riitä ruokavaliokorvauksen myöntämiseen Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. 7

11 Suullisesti Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. 8

12 Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee 9

13 kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä 10

14 Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea ruokavaliokorvausta. Sovellettava lainkohta (VTL 570/ ) Hakuaika Ruokavaliokorvausta ei ilman erityistä syytä voida myöntää pidemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista. Ks. Myöntämisaika. Vaikka ruokavaliokorvaus etuutena lakkaa , voidaan etuus myöntää takautuvan hakuajan puitteissa vuoden 2015 puolelle. Esimerkki. Kun ruokavaliokorvaushakemus on saapunut Kelaan 3.9., ei tukea voida ilman erityistä syytä myöntää takautuen pidemmältä ajalta kuin 1.3. lukien. Huomaa, että toimitettu hakemus on joskus lisäselvitystä asiakkaalle jo annettuun päätökseen, jolloin kyseeseen voi tulla päätöksen oikaiseminen > Päätöksen oikaisu ja poistaminen > Ruokavaliokorvauspäätöksen oikaiseminen eduksi. 11

15 Hakemuksen peruuttaminen Ruokavaliokorvauksen hakija voi peruuttaa hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Peruutus tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruutus voidaan tehdä myös suullisesti. Lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään jätetty tutkimatta. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, ei hakija voi peruuttaa hakemustaan ilman laillisen edustajansa suostumusta. Menettelystä, jota noudatetaan, kun vammaisetuuspäätös on jo annettu, voit lukea kohdasta Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Lakkauttaminen > Pyynnöstä lakkauttaminen Kv-säännökset Myös ulkomailla tilapäisesti asuvien henkilöiden tulee hakea ruokavaliokorvausta kansallisella hakemuslomakkeella EV259 ja toimittaa liitteeksi B-lääkärinlausunto Käsittelypaikka Ruokavaliokorvaus voidaan yleensä ratkaista vasta, kun henkilön kuuluminen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan on selvitetty. Päätöksen asumisperusteisesta sosiaaliturvasta antaa kv-keskus. Kansainvälisiä liittymäkohtia sisältävien vammaisetuuksien käsittely on keskitetty kv-keskukseen Määrä Ruokavaliokorvauksen suuruus on 23,60 euroa kuukaudessa. Tuen määrää ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin Ratkaiseminen Ruokavaliokorvaushakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus ratkaistaan vammaistuen keskittämisyksikössä. Lue myös Vammaisetuuksien prosessi Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Työn tasaaminen Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat 12

16 Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat ETT-osastolla ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. KV- keskus ja Perintäkeskus ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK - ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen ja KV- keskuksen välillä). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä 13

17 kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus (Laskutustyö tehdään KV-keskuksessa) Vantaa-Porvoon vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. 14

18 Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksella on kuusi yksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset) Ruokavaliokorvauksen käsittelypaikka Ruokavaliokorvaushakemusten käsittely on keskitetty vakuutusalueilla viiteen vakuutuspiiriin: Etelä-Suomessa Keski-Uudenmaan vakuutuspiiriin, Länsi-Suomessa Keski-Pohjanmaan vakuutuspiiriin, Lounais-Suomessa Tampereen vakuutuspiiriin, Pohjois-Suomessa Oulun vakuutuspiiriin ja Itä-Suomessa Pohjois-Savon vakuutuspiiriin. Kaikki toimistot vastaanottavat ruokavaliokorvaushakemuksia (EV 259) sekä neuvovat ja ohjaavat asiakasta tuen hakemisessa. Asiakaspalveluun jätetyt tai postitse saapuneet hakemukset ja lisäselvitykset ohjautuvat OIWAssa keskittämisyksikön työjonoon. Työnjako toimistojen ja keskittämisyksiköiden välillä Keskittämisyksikkö pyytää ruokavaliokorvaushakemukseen tarvittavat lisäselvitykset ratkaisee ruokavaliokorvaushakemukset hoitaa takaisinperinnän 15

19 tekee päätösten oikaisuun liittyvät tehtävät rekisteröi kunnan vaatimuksen toimeentulotuen korvaamiseksi etuusjärjestelmään hoitaa ruokavaliokorvauksen maksamisen kunnalle laitos- tai perhehoidon ajalta (AML 14 ) tai maksamisen kunnalle henkilön elämäntapojen tai sairauden perusteella (VTL 26 ) sekä kaikki siihen liittyvät toimenpiteet Lähettävä vakuutuspiiri hoitaa edunvalvojan määräämisestä aiheutuvat toimenpiteet (koskee jo aiemmin myönnettyä ja maksussa olevaa ruokavaliokorvausta) hoitaa ruokavaliokorvauksen kesken jääneet takaisinperinnät ja tekee ulosottoviranomaisen hoidettavaksi annetuista takaisinperinnöistä aiheutuvat toimenpiteet hoitaa henkilön nimenmuutoksesta aiheutuvat maksuryhmämuutokset Muutoksenhaku Muutoksenhakuun liittyvät asiakirjat ohjautuvat keskittämisyksikköön samalla tavalla kuin hakemuksetkin. Toimistoon tullut vakuutusoikeuteen menevä valitusasiakirja lähetetään välittömästi postitse keskittämisyksikköön alkuperäisenä. Myös valitusasiakirjan mukana tulleet liitteet toimitetaan samalla tavalla keskittämisyksikköön. Keskittämisyksikkö antaa muutoksenhakuelimelle lausunnon asiasta ja osallistuu tarvittaessa suulliseen käsittelyyn muutoksenhakuelimessä, kun käsittely koskee asiaa, jonka se on ratkaissut. Keskittämisyksikkö hoitaa päätöksen täytäntöönpanon muutoksenhakuelimen ratkaistua asian. Jos henkilö on valituksen käsittelyn aikana muuttanut, muutoksenhakuelimen päätöksen täytäntöönpanon tekee uusi keskittämisyksikkö. Kv-tilanteet Lue Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Hakeminen > Kv-säännökset > Käsittelypaikka Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi 16

20 asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa) Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio). 17

21 Lisätutkimuksiin lähettäminen Ruokavaliokorvauksen hakija voidaan perustellusta syystä etuusoikeuden selvittämistä varten velvoittaa käymään tutkittavana toimiston määräämän lääkärin luona tai toimiston määräämässä sairaalassa. Toimisto tai aluekeskus sopii tutkivan lääkärin tai laitoksen kanssa tutkimuksesta ja varaa vastaanottoajan. Lähetä tieto tutkimusmääräyksestä tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai laitokselle kirjepohjalla YHV01 ja pyydä tarvittavat tutkimustulokset. Lähetä kirjeen liitteenä lääkäriä varten lääkärinlausuntolomake B (SV 7 B 1) ja hakijaa koskevat aikaisemmat lääkärinlausunnot. Lähetä ruokavaliokorvauksen hakijalle kirje (YHI01), jossa selvität muun muassa perusteet, joiden mukaan hänelle korvataan tutkimuksesta aiheutuneet matkakustannukset. Lähetä kirjeen mukana myös matkalaskulomake (Y 221). Kustannusten korvaaminen Kun Kela määrää ruokavaliokorvauksen hakijan lisätutkimuksiin, se maksaa tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai tutkimuslaitokselle korvauksen pyydetyistä tutkimuksista ruokavaliokorvauksen hakijalle korvausta tutkimuksissa käynnistä aiheutuneista kustannuksista saattajalle korvausta vastaavasti kuin tutkittavalle henkilölle, jos henkilö on tarvinnut saattajan Ruokavaliokorvauksen hakijalla on oikeus saada korvausta matkakustannuksista päivärahaa yömatkarahaa ja majoittumiskorvausta. Jos henkilö on tarvinnut saattajan, korvataan myös saattajan matkasta aiheutuneet kustannukset samojen periaatteiden mukaan kuin tuen hakijalle. Matkakustannukset korvataan hakijalle täysimääräisinä. Matka korvataan halvimman matkustustavan mukaan (SVL 1224/ luku 5 ). Päiväraha, yömatkaraha ja majoittumiskorvaus maksetaan sen mukaan kuin Verohallituksen päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Lue lisää Ratkaisutyö > Matkakustannukset Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista ( > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä) Toimisto hyväksyy ja maksaa kustannukset silloin, kun se tai aluekeskus on määrännyt vakuutetun lisätutkimuksiin. Etuudensaaja ja saattaja hakevat korvausta matkalaskulomakkeella Y 221. Lääkärin tai tutkimuslaitoksen tulee lähettää suorittamistaan tutkimuksista lasku. Tarkista ennen kustannusten korvaamista, että lasku on annetun tutkimusmääräyksen tai lisäselvityspyynnön mukainen. Kustannusten korvaamista koskevaa asiaa ei rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään eikä asiakkaalle tai lääkärille yleensä anneta erillistä päätöstä lääkärinpalkkion tai matkakulujen korvaamisesta. Korvaus maksetaan toimintamenoista LM- systeemin eli toimistojen maksut -systeemin kautta asiakkaan tai lääkärin ilmoittamalle tilille. Maksettaessa korvausta lausuntopalkkiosta tai tutkimuksiin lähettämisestä aiheutuneista kustannuksista 18

22 kustannuslajiksi merkitään ruokavaliokorvauksessa V12. Tutkittaviksi lähetettyjen vakuutettujen matkakustannuksissa ja niiden ennakoissa sekä päivärahoissa, yömatkarahoissa ja majoittumiskorvauksissa kustannuslaji on kaikissa vammaisetuuksissa V3. Sovellettava lainkohta (VTL 570/ , SVL 1224/ luku 13 ) Lisäselvitysten pyytäminen Ennen kuin ratkaiset ruokavaliokorvaushakemuksen, sinun tulee tarkistaa, onko Kelaan toimitettu kaikki hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Pyydä lisäselvitystä aina, jos hakemuksessa ilmoitetut tiedot ovat epäselvät ja arvioit tiedoilla olevan merkitystä asian ratkaisemiselle. Voit pyytää selvitystä myös, jos siihen on muu erityinen syy. Jos asiakkaalta on jo pyydetty lisäselvitystä, ei sinun kuitenkaan tarvitse pyytää häneltä samaa lisäselvitystä uudelleen. Anna lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, johon mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräajan umpeuduttua hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos asiakas ei ole antanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja tai esittänyt sellaista selvitystä, jota häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Hakijalle voidaan kuitenkin erityisestä syystä antaa lisäaikaa tarvittavien selvitysten toimittamiseen. (VTL 21 ) Pyydä lisäselvitykset ensisijaisesti hakijalta itseltään tai hänen lailliselta edustajaltaan. Lue myös Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Hakeminen > Lisäselvitysten pyytäminen Tarvittavat lisäselvitykset Ruokavaliokorvaushakemukseen on liitettävä B-lääkärinlausunto (ks. Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Hakeminen > Liitteet) tai vastaava lausunto, josta ilmenee asianmukaisesti määritelty sairaus Keneltä tai mistä lisäselvityksiä pyydetään Ruokavaliokorvauksessa lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti hakijalta itseltään. Jos lisäselvityksiä pyydetään muulta taholta, asiakasta tulee tarvittaessa kuulla (Hallintolain soveltamisohje). Lääketieteelliset selvitykset Jos hakijan toimittamat selvitykset ovat puutteellisia, sinun tulee pyytää häneltä tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset (lääkärinlausunto, välttämättömät tiedot potilasasiakirjoista). Mikäli et saa edellä mainittuja lisäselvityksiä hakijalta, voit pyytää välttämättömät tiedot (laki vammaisetuuksista 570/ ) lääkäriltä terveydenhuollon toimintayksiköltä hoitolaitokselta. 19

23 Kelalla on pääsääntöisesti oikeus saada tiedot maksutta. Tarvittavat tiedot saadaan usein sairauskertomus- ja hoitoselostejäljennöksinä, jolloin ei kirjoiteta uutta lausuntoa. Jos kuitenkin terveydenhuollon ammattihenkilöltä tai sosiaalipalvelujen tuottajalta pyydetään uutta lausuntoa, on lausunnon antajalla oikeus saada antamastaan lausunnosta kohtuullinen palkkio (Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Palkkiot lääketieteellisten lausuntojen kirjoittamisesta). Kun pyydät lääkäriltä uutta lausuntoa, voit käyttää kirjepohjaa YHV02. Lääkärinlausunto voidaan hankkia Kelan kustannuksella vain, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai siihen on jokin muu erityinen syy (laki vammaisetuuksista VTL 570/ ). Uutta lausuntoa pyydetään yleensä vain silloin, kun asiantuntijalääkäri katsoo sen aiheelliseksi. Lääkärinlausunnon korvaamista koskevaa asiaa ei rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään eikä lausunnonantajalle yleensä anneta erillistä päätöstä. Korvaus maksetaan toimintamenoista LM- systeemin eli toimistojen maksut -systeemin kautta korvauksen hakijan ilmoittamalle tilille. Kustannuslajiksi merkitään V Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Sinetti > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian selvittäminen) Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta 20

24 Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja poistaminen) Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Myöntämisaika Ruokavaliokorvaus etuutena lakkaa Korvausta ei voida myöntää alkaen. Ruokavaliokorvaus voidaan myöntää keliakian toteamista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkaan ei myöhemmältä ajalta. Jos oikeus ruokavaliokorvaukseen on syntynyt kuukauden ensimmäisenä päivänä, etuus voidaan myöntää heti kuukauden alusta lukien. Ruokavaliokorvausta ei voida myöntää ilman erityistä syytä pidemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen ruokavaliokorvauksen hakemista. Erityinen syy myöntää etuus pidemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta esimerkiksi on, jos etuutta ei ole haettu Kelan virheellisen neuvonnan vuoksi. Virheellisen neuvonnan vaikutus etuuden hakematta jättämiselle tulee voida osoittaa ja Kelan virheestä tulee olla selkeää ja objektiivista näyttöä. Erityisenä syynä ei pidetä tietämättömyyttä etuudesta, sen myöntöedellytyksistä tai takautuvasta hakuajasta eikä hakemisen unohtamista. Sovellettava lainkohta laki vammaisetuuksista 16 Ruokavaliokorvaus myönnetään saakka. 21

25 Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa Päätöksen perusteleminen Ruokavaliokorvausta koskevat hylkäyspäätökset on aina perusteltava yksilöllisesti (Hallintolain soveltamisohje). Päätöksestä on käytävä ilmi, millä perusteella hakemus on hylätty. 22

26 Huomaathan, että etuusjärjestelmä tuottaa aina vain päätösehdotuksen. Sinun vastuullasi on muokata päätös ymmärrettäväksi ja asiakkaan tilanteeseen sopivaksi. Tarkista myös, että päätöksessä on sovellettavat lainkohdat. Lue lisäksi päätös aina huolellisesti läpi ja tarkista, onko päätöksessä riittävät perustelut asiat esitetty loogisessa järjestyksessä päätös hakijan kannalta ymmärrettävä kieli virheetöntä päätös ulkoasultaan selkeä Väliaikainen päätös Ruokavaliokorvauspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin vammaisetuuksista annetussa laissa on säädetty. Väliaikaisen päätöksen antamisesta muutoksenhakutilanteessa kerrotaan muutoksenhakua koskevassa osiossa (Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Muutoksenhaku). Väliaikaisen päätöksen antamisesta Kelan päätöksen poistamis- ja oikaisutilanteissa lue myös Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus >Päätöksen oikaisu ja poistaminen. Väliaikainen keskeytys Ruokavaliokorvauksen maksaminen voidaan keskeyttää väliaikaisesti, kun etuudensaajalla ei ilmeisesti enää ole oikeutta etuuteen tai etuudensaaja ei pyynnöstä huolimatta toimita maksuosoitetta. Maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä kerrotaan lisää kohdassa Ratkaisutyö > >Ruokavaliokorvaus > Keskeyttäminen > Väliaikainen keskeyttäminen. Lue myös Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen Päätöksensaajat Edunvalvoja tai huoltaja Edunvalvontavaltuutus Valtuutus Kunta Kuolinpesä Päätös ruokavaliokorvauksesta lähetetään etuudenhakijalle tai -saajalle itselleen, ellei hänellä ole edunvalvojaa. Edunvalvoja tai huoltaja Ruokavaliokorvauspäätös tulee lähettää hakijalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle (huoltaja, edunvalvoja). Pääsääntöisesti 15 vuotta täyttänyt henkilö voi itse käyttää puhevaltaa edunvalvojansa ohella. Päätös tulisi siksi lähettää sekä 15 vuotta täyttäneelle etuudensaajalle että hänen edunvalvojalleen. Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja ja hänet on hyväksytty maksunsaajaksi, lähtevät päätökset ohjelmallisesti sekä etuudensaajalle että edunvalvojalle. Voit erityisistä syistä estää päätöksen lähtemisen etuudensaajalle itselleen. Menettely tulee kyseeseen vain erityistapauksissa. 23

27 Edunvalvontavaltuutus Valtuutus Kunta Kuolinpesä Päätös tulee lähettää myös edunvalvontavaltuutetulle, kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon. Kun henkilö on valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan Kela-asioitaan, lähetä päätös myös valtuutetulle, jollei tämän oikeutta vastaanottaa tiedoksiantoja ole erikseen rajoitettu esimerkiksi valtakirjassa. Valtuutuksen laajuuden perusteella sinun tulee tapauskohtaisesti ratkaista, lähetätkö päätöksen valtuutuksen nojalla toimivalle henkilölle vai et. Valtuutettua ei rekisteröidä maksunsaajaksi. Päätökset eivät siten lähde ohjelmallisesti, vaan sinun tulee lähettää ne erikseen. Kun täysi-ikäisen henkilön etuus maksetaan kunnalle asiakasmaksulain 14 :n tai vammaisetuuksista annetun lain 26 :n nojalla, lähetetään päätökset ohjelmallisesti sekä kunnalle että etuudensaajalle itselleen. Jos alaikäisen henkilön etuus maksetaan kunnalle asiakasmaksulain 14 :n tai vammaisetuuksista annetun lain 27 :n nojalla, lähetetään päätös ohjelmallisesti kunnalle ja etuudensaajalle itselleen. On kuitenkin suositeltavaa, että lähetät päätöksen erikseen myös lapsen edunvalvojalle. Kuolinpesälle päätökset ja tiedoksiannot lähetetään pesänhoitajan nimellä. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä. Tällöin päätöksessä tulee olla teksti, jossa kerrotaan vastaanottajan velvollisuudesta ilmoittaa tiedoksisaannista muille pesän osakkaille sekä ilmoitetaan laiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta. Sovellettavat lainkohdat Hallintolaki (434/2003) 9 luku Kv-säännökset Ennen ruokavaliokorvauspäätöksen antamista sinun tulee tarkistaa, sovelletaanko henkilöön Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä tai onko hänellä oikeus ruokavaliokorvaukseen EY-asetuksen 883/2004 perusteella. Ks. Ratkaisutyö > Eläkettä saavan hoitotuki / 16 vuotta täyttäneen vammaistuki > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset) Ilmoitusvelvollisuus Ruokavaliokorvauksen saajan on ilmoitettava Kelaan osoitteen muutoksesta ja ulkomaille muutosta. Ruokavaliokorvauksen saajan on annettava Kansaneläkelaitokselle myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuden maksamiseksi välttämättömät tiedot. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös alle 18-vuotiaan etuudensaajan edunvalvojaa tai huoltajaa. 24

28 Ilmoitusvelvollisuudesta kv-tilanteissa lue myös Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > Ilmoitusvelvollisuus. Vankilan velvollisuudesta ilmoittaa rangaistuksen alkamisesta, henkilön vapautumisesta sekä koevapauden alkamisesta ja keskeytymisestä voit lukea ohjeesta Vankilassaolo ja Kelan etuudet (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Vankilassaolo ja Kelan etuudet) Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen ohje päätöksen oikaisusta ja poistamisesta Ruokavaliokorvauspäätöksen oikaiseminen eduksi Jos hakija toimittaa Kelaan uutta selvitystä, joka ulottuu takautuvalle ajalle, tulisi aina tutkia, voidaanko aiemmin annettu ruokavaliokorvauspäätös oikaista hakijan eduksi. Myös lainvoimainen etuuspäätös voidaan oikaista hakijan eduksi. Oikaiseminen tulee kysymykseen esimerkiksi kun ruokavaliokorvaushakemus on hylätty sen vuoksi, ettei sairautta ole todennettu luotettavasti. Jos henkilö myöhemmin toimittaa uuden hakemuksen tai muuta uutta selvitystä, joiden perusteella etuusi voidaan myöntää, voidaan aiempi päätös oikaista. Alkamisajankohta määräytyy tällöin oikaistavan päätöksen perusteena olleen hakemuksen saapumisajankohdan ja siitä laskettavan takautuvan hakuajan mukaan Maksaminen Ruokavaliokorvaus maksetaan saakka kuukausittain kuukauden 7. päivänä alkaen korvausta ei enää makseta lainmuutoksen johdosta. Jos pankit ovat kiinni maksupäivänä, korvaus maksetaan edeltävänä pankkien aukiolopäivänä. Ruokavaliokorvaus maksetaan pääsääntöisesti etuudensaajalle itselleen hänen ilmoittamalleen tilille. Ruokavaliokorvauksen maksaminen muulle kuin sen saajalle itselleen tulee kysymykseen vain laissa määrätyin perustein. Kun ruokavaliokorvaus myönnetään takautuvasti, se voidaan maksaa kunnalle toimeentulotuen liikamaksun korvaamiseksi (TOTUL 23 ). Jos ruokavaliokorvaushakemuksen käsittely viivästyy, etuuteen voidaan tietyissä tilanteissa maksaa viivästyskorotusta Maksuosoite Ruokavaliokorvaus maksetaan pääsääntöisesti etuudensaajalle itselleen hänen ilmoittamalleen Euroopan Unionissa sijaitsevalle tilille. Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa muullakin tavalla (esimerkiksi käteismaksuna tai maksuosoituksena), jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai etuudensaaja esittää muulle maksutavalle erityisen syyn. Jos etuudensaaja on alaikäinen tai hänelle on määrätty edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitoa varten, ruokavaliokorvaus maksetaan edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Kunnalle maksettava etuus maksetaan kunnan ilmoittamalle tilille. 25

29 Voit pyytää hakijaa ilmoittamaan tilinumeron käyttämällä kirjepohjaa YHL01. Tilinumeron muutosilmoituksen hakija voi tehdä lomakkeella Y Maksunsaajat Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa etuudensaajalle itselleen edunvalvojalle edunvalvontavaltuutetulle kunnalle kuolinpesälle Täysi-ikäisen henkilön ruokavaliokorvaus maksetaan yleensä etuudensaajalle itselleen.alle 18-vuotiaan lapsen ruokavaliokorvaus maksetaan pääsääntöisesti hänen edunvalvojansa ilmoittamalle tilille. Ruokavaliokorvausta ei saa siirtää maksettavaksi toiselle (ns. siirtokielto). Tällainen sopimus on mitätön. Tästä syystä etuudensaajan asioita hoitavan lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee ilmoittaa maksuosoitteeksi etuudensaajan tili. (VTL 570/ ) Edunvalvontavaltuutettu Kun henkilön antama edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon, maksetaan ruokavaliokorvaus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tieto edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee maksunsaajan muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Lue lisää Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvoja Täysi-ikäinen etuudensaaja Miten menettelet, kun lapsi täyttää 18 vuotta Alaikäinen etuudensaaja Etuudensaajalla on useita edunvalvojia Täysi-ikäinen etuudensaaja Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja hoitamaan hänen asioitaan. Ruokavaliokorvausasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä edunvalvontamääräyksen sisältö on. 26

30 Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >> Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Ruokavaliokorvaus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen tuensaajan tilille, jos henkilölle on määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan hänen omaisuuttaan hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että se kattaa etuusasioiden hoitamisen. Ruokavaliokorvaus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, että edunvalvontamääräyksessä ei ole rajoitettu tuensaajan omaa toimintakelpoisuutta. Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan. Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille ruokavaliokorvaus tulee maksaa. Maksa ruokavaliokorvaus edunvalvojan ilmoittamalle tilille ja rekisteröi maksunsaajaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Jos edunvalvontatehtävä on määräaikainen, tarkista maksunsaaja-asia ennen määräajan päättymistä. Rekisteröi seurantatieto määräajan päättymisestä eläkkeiden seurantatapahtumalla ESSE. Alaikäinen etuudensaaja Alle 18-vuotiaan lapsen ruokavaliokorvaus maksetaan pääsääntöisesti hänen edunvalvojansa ilmoittamalle tilille. Alaikäisen edunvalvojia ovat yleensä hänen huoltajansa eli vanhemmat. Heidän tehtävänsä edunvalvojina lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Alaikäisellä voi olla myös oikeuden määräämä edunvalvoja. Jos 15 vuotta täyttänyt alaikäinen on hakenut itse ruokavaliokorvausta, sinun tulee pyytää lapsen edunvalvojaa ilmoittamaan maksuosoite, jolle ruokavaliokorvaus tulee maksaa. Jos hakemuksesta ilmenee, että lapsen edunvalvoja on auttanut hakemuksen täyttämisessä, kirjettä ei tarvitse lähettää, vaan voit maksaa tuen hakemuksessa ilmoitetulle tilille. Miten menettelet, kun lapsi täyttää 18 vuotta Kun lapsi saa ruokavaliokorvausta, Oiwaan muodostuu Seurantatyö noin kuukausi ennen kuin hän täyttää 18 vuotta. Sinun tulee pyytää lapselta seurantatiedon perusteella tilinumero, jolle ruokavaliokorvaus maksetaan Kun maksuosoiteilmoitus on saatu, tee maksunsaajan lakkautusratkaisu 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja muuta ruokavaliokorvaus maksettavaksi lapsen ilmoittamalle tilille. Jos maksusoitetta ei pyynnöstä huolimatta saada, voit keskeyttää ruokavaliokorvauksen maksaminen väliaikaisesti. Lue lisää Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Etuusohje > Keskeyttäminen > Väliaikainen keskeyttäminen. 27

31 (VTL 570/ ) Etuudensaajalla on useita edunvalvojia Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, ruokavaliokorvaus maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty, ruokavaliokorvaus voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista. Lue lisää Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Etuudensaaja Ruokavaliokorvaus maksetaan yleensä täysi-ikäiselle tuensaajalle itselleen, jos hänelle ei ole määrätty edunvalvojaa. Tuki maksetaan tuensaajan omalle tilille myös silloin, kun hänen etuusasioitaan sairauden tai muun syyn perusteella hoitaa lähiomainen (Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus >Hakeminen > Kuka voi hakea etuutta > Lähiomainen) tai valtakirjalla toimiva henkilö (Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus >Hakeminen > Kuka voi hakea etuutta > Asiamies). Tilin varmistamiseksi lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee esittää esimerkiksi tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan tuensaaja pankin antama todistus siitä, että tili on tuensaajan muu vastaava selvitys. Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös jokin edellä esitetyistä selvityksistä Kunta Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa kunnalle laitos- tai perhehoidon korvaamiseksi tuensaajan elämäntapojen, sairauden tai muun erityisen syyn perusteella. Maksaminen kunnalle toimeentulotukilain 23 :n perusteella, katso Maksaminen kunnalle toimeentulotukilain nojalla (Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Maksaminen > Maksaminen regressinä > Maksaminen kunnalle toimeentulotukilain nojalla) Laitos- tai perhehoito (AML 14 ) Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa Huostaanotto Kunta tai kuntayhtymä voi asiakasmaksulain 14 :n (AML 734/ ) perusteella periä ruokavaliokorvauksen järjestämänsä laitos- tai perhehoidon korvaukseksi siltä ajalta, jonka laitostai perhehoito kestää. Kunnan on tehtävä ilmoitus etuuden perimisestä kunnalle Kelan lomakkeella EV 255, Kuntaliiton omalla lomakkeella tai muulla tavoin kirjallisesti 28

32 Vaatimuksen tulee olla Kelassa vähintään kaksi viikkoa ennen ruokavaliokorvauksen maksupäivää. Kun kunnan vaatimus saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata OIWAan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään. Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle Voit maksaa perhehoidossa olevan tuensaajan ruokavaliokorvauksen kunnalle siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää. Tuensaajaa itseään tai edunvalvojaa ei kuulla ennen maksamisen ratkaisemista. Jos ruokavaliokorvaus on jo maksussa ja Kelaan saapuu asiakasmaksulain 14 :n mukainen vaatimus, voit muuttaa tuen maksettavaksi kunnalle seuraavasta maksuerästä lukien, jos kunnan vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen tuen maksupäivää. Jos vaatimus saapuu tätä myöhemmin, voit muuttaa ruokavaliokorvauksen maksettavaksi kunnalle vasta seuraavasta maksuerästä. Jos ratkaiset samanaikaisesti ruokavaliokorvaushakemuksen ja kunnan vaatimuksen, tarkista, että vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen tuen maksupäivää. Myös takautuvat maksuerät maksetaan kunnalle laitos- tai perhehoidon ajalta. Jos kunnan vaatimus ei ole saapunut Kelaan vähintään kahta viikkoa ennen tuen maksupäivää, et voi maksaa takautuvia maksueriä tai kuluvan kuukauden tukea kunnalle. Tällöin voit tehdä maksunsaajaratkaisun vasta seuraavan kuukauden alusta. Jos etuudensaaja on perhehoidossa, ruokavaliokorvaus voidaan maksaa kunnalle siltä ajalta, jonka perhehoito kestää. Ruokavaliokorvaus maksetaan kunnalle sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana perhehoito päättyy. Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa Sinun tulee selvittää, onko etuudensaaja julkista laitoshoitoa antavassa toimintayksikössä tai perhehoidossa. Toimintayksikön luonne selvitetään laitostietojen kyselytapahtumalla YZLK tai osoite- ja yhteystiedot kyselytapahtumalla OSKY. "Vaikutus etuuksiin" -tietona tulee laitoshoidon yksikön osalta olla "ei makseta" tai "ratkaistaan julkisen tuen perusteella/ostopalvelusopimus". Jos kyseessä ei ole laitos- tai perhehoito, hylkää kunnan vaatimus. Kun henkilö asuu avohoidon toimintayksikössä (esim. palveluasuminen), ruokavaliokorvaus voidaan maksaa kunnalle asiakasmaksulain 14 :n perusteella vain, jos kysymyksessä on huostaanoton perusteella (jälkihuoltona) järjestetty asuminen. Huostaanotto Kunta voi lastensuojelulain perusteella ottaa lapsen huostaan. Tällöin lapselle on järjestettävä sijaishuolto perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon päättymisen jälkeen kunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto. Se voidaan järjestää esimerkiksi laitos- tai perhehuoltona tai väliaikaisena avohuollon tukitoimena, esimerkiksi asumispalveluna. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta. 29

33 Kunta voi periä edellä mainitusta perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalvelusta asetuksella säädettävän maksun. Kunnalla on oikeus periä korvaus lapselle tai nuorelle tulevista asiakasmaksulain 14 :n mukaisista etuuksista siltä ajalta, jonka hoito kestää (ks. lastensuojelulain 3 luku 19 ja AML 7 ). Oikeus maksun perimiseen koskee myös jälkihuoltoa Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Kuka ja miten voi tehdä esityksen kunnalle maksamisesta Mitä teet, kun etuudensaaja asuinkunta muuttuu Mitä teet, kun etuudensaaja vaati kunnalle maksamisen lakkauttamista Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa etuudensaajan asuinkunnan sosiaalihuollon toimielimelle käytettäväksi etuudensaajan elatukseen, jos etuden maksaminen hänelle itselleen vaarantaa hänen toimeentulonsa. Lisäksi edellytetään, että etuudensaajalle ei ole määrätty edunvalvojaa. (VTL 570/ ) Alle 18-vuotiaan henkilön ruokavaliokorvausta ei voi maksaa kunnan sosiaalihuollon toimielimelle lapsen vanhempien elämäntavan, sairauden tai muun syyn perusteella. Ruokavaliokorvauksen maksaminen kunnalle ei edellytä etuudensaajan suostumusta. Kunta ei vastoin etuudensaajan suostumusta saa käyttää sille maksettua etuutta muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta etuus on maksettu. Kuka ja miten voi tehdä esityksen kunnalle maksamisesta Esityksen etuuden maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä etuudensaaja hänen avio- tai avopuolisonsa muu omainen etuudensaajasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö kunnan sosiaalihuollon toimielin Esitys etuuden maksamisesta kunnalle tulee tehdä Kelan lomakkeella EV 241N (Esitys etuuden maksamisesta kunnalle), Eläketurvakeskuksen lomakkeella ETK 2164 tai muulla tavoin kirjallisesti. Esitys on aina perusteltava. Kun kunnan esitys saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata OIWAan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään. Ennen ruokavaliokorvauksen maksamista kunnalle sinun on kuultava etuudensaajaa. Mitä teet, kun etuudensaaja asuinkunta muuttuu Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa vain etuudensaajan asuinkunnalle. Jos etuudensaajan asuinkunta muuttuu, selvitä, voidaanko etuus maksaa etuudensaajalle itselleen. Uudelle asuinkunnalle etuutta ei voida maksaa, ellei kunta ole tehnyt perusteltua esitystä etuuden maksamisesta. Uuden asuinkunnan esityksen perusteista sinun on myös kuultava etuudensaajaa. 30

34 Mitä teet, kun etuudensaaja vaati kunnalle maksamisen lakkauttamista Jos etuudensaaja vaatii kirjallisesti kunnalle maksamisen lakkauttamista, selvitä kunnalta, vaatiiko se yhä maksamista itselleen. Sinun on aina kuultava kuntaa asiakkaan vaatimuksen johdosta. Anna maksamisesta päätös Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea etuutta. Maksussa oleva etuus maksetaan vainajan tai mahdollisen maksunsaajan tilille sen kuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja on kuollut. Etuus voidaan lisäksi maksaa kuolinpesälle, jos etuushakemus on saapunut Kelaan etuudenhakijan kuolinpäivänä tai sitä ennen. Etuus maksetaan tällöin hakemuksessa ilmoitetulle vainajan tilille. Kun vainajan tili on ehditty lopettaa: etuus maksetaan hakemuksen perusteella tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle. Hakemus tehdään lomakkeella EV 224 (Eläkkeen tai muun etuuden maksaminen kuolinpesälle). Pesänselvittäjän tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi jäljennös oikeuden antamasta määräyskirjasta. Jos kuolinpesälle ei ole määrätty pesänselvittäjää, etuus voidaan maksaa hakemuksen EV 224 perusteella: leskelle. Lesken tulee toimittaa Kelalle vain hakemus. kuolinpesän edustajalle. Hakemuksen liitteeksi vaaditaan yksilöidyt valtakirjat muilta pesän osakkailta (KEL 568/ , TKL 703/ , EAL 571/ , VTL 570/ ). Valtakirjamalli (EV111) on tulostettavissa Kelan kotisivuilta. Hakemukseen on liitettävä myös vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Voit pyytää pesän osakasta toimittamaan puuttuvat valtakirjat ja muut asiakirjat asiakaskirjeellä (VEL37, TKL37, PEL37 VTL16). yleistestamentin saajalle. Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Valtakirjoja ei tarvita. testamentissa määrätylle toimeenpanijalle. Hakemukseen on liitettävä vahvistettu perukirja, oikeaksi todistettu jäljennös testamentista sekä valtakirjat pesän osakkailta. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Etuuserät voidaan maksaa kunnalle niissä tapauksissa, joissa vainajan omaisia ei ole löydetty ja kunta on huolehtinut hautauksesta. Päätöksessä on aina ilmoitettava kuolinpesän edustajan ilmoitusvelvollisuudesta muille pesän osakkaille Ulosotto Vammaisetuutta ei saa ulosmitata eikä sitä lueta ulosottokaaren mukaiseen tulopohjaan. 31

35 Sovellettava lainkohta (VTL 570/ ) Maksaminen regressinä Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa regressinä eli takautumisvaatimuksen perusteella kunnalle. Regressitilanne voi syntyä esimerkiksi kun ruokavaliokorvaus myönnetään takautuen samalle ajalle, jolta henkilölle on jo maksettu toimeentulotukea sairaudesta johtuviin erityiskustannuksiin. Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa regressinä kun kyseessä on toimeentulotukilain mukainen vaatimus (TOTUL 23 ). Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa vaatimuksen perusteella siltä ajalta, jolle toisen etuuden tai korvauksen liikamaksu kohdistuu. Tällöin takautuva ruokavaliokorvaus ja/tai säännöllinen maksuerä maksetaan vaatijalle joko kokonaan tai osittain. Regressiperintä ei edellytä etuudensaajan suostumusta. Maksaminen regressinä kunnalle edellyttää, että se on toimittanut Kelaan kirjallisen maksuvaatimuksen. Maksuvaatimus tulee kuvata OIWAan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään Kelan toimistossa välittömästi sen saapumisen jälkeen. Ruokavaliokorvauksen maksamisesta maksunvaatijalle annetaan päätös etuudensaajalle itselleen. Maksunsaajalle ei yleensä anneta päätöstä erikseen. Tiedot maksusta välitetään pankin tiliotteella Maksaminen toimeentulotukilain nojalla Kun kunta on myöntänyt toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan, se voi toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä ja nostaa etuuden siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on annettu ennakkona. (TOTUL 1412/ ) Ruokavaliokorvaus voidaan maksaa kunnalle kun ruokavaliokorvaus myönnetään takautuvasti sille ajalle, jolle kunnan TOTUL-vaatimus kohdistuu ja kunta on toimittanut vaatimuksensa Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää Kunta vastaa toimeentulotukilain 23 :n nojalla tekemänsä vaatimuksen oikeellisuudesta. Toimiston ei siten tarvitse selvittää, onko henkilölle myönnetty toimeentulotukea odotettavissa olevaa vammaisetuutta vastaan. Epäselvissä tapauksissa sinun tulee kuitenkin varmistaa kunnalta, kohdistuuko kunnan vaatimus ruokavaliokorvaukseen. Kunta voi käyttää perimänsä etuuden vain ennakkona annetun toimeentulotuen takaisinperintään. Jäljelle jäävät varat kunnan on suoritettava välittömästi toimeentulotukea saaneelle etuudensaajalle tai hänen edunvalvojalleen. Jatkuvasti maksussa olevaa ruokavaliokorvausta ei voida muuttaa maksettavaksi kunnan sosiaalihuollon toimielimelle toimeentulotukilain 23 :n nojalla. 32

36 Toimenpiteet vastuuyksikössä Kunnan kirjallinen maksuvaatimus Kunta lähettää TOTUL 23 :n mukaisen vaatimuksensa lomakkeella EV 255, vastaavalla Kuntaliiton lomakkeella tai muulla tavoin kirjallisesti toimistoon. Toimiston tulee kuvata maksuvaatimus OIWAan ja rekisteröidä se vireille etuusjärjestelmään välittömästi sen saavuttua. Vaatimuksen voimassaolo lakkaa, kun kunta ilmoittaa voimassaolon päättyneen. Kunta voi rekisteröidä maksuvaatimuksia vammaisetuuksiin myös Sosiaalitoimen etuustietopalvelun (Kelmu) kautta. Maksaminen Toimisto maksaa takautuvan ruokavaliokorvauksen kunnalle kunnan vaatimalta ajalta. Ruokavaliokorvaus maksetaan täydeltä kuukaudelta. Jos kunnan kirjallinen vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, ei tukea saa maksaa etuudensaajalle itselleen. Laske määräaika maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin. Esimerkki Jos maksupäivä on torstai, ilmoituksen on täytynyt saapua Kelaan viimeistään torstaina kaksi viikkoa aikaisemmin. Kunnalle maksaminen edellyttää, että TOTUL-vaatimus kohdistuu takautuvasti myönnettävään tai korotettavaan tukeen. Kuluvan kuukauden (maksuunpanokuukauden) ruokavaliokorvauksen voit maksaa kunnalle seuraavissa tilanteissa: kunnalle maksetaan vaatimuksen perusteella ruokavaliokorvausta takautuvalta ajalta ja kunta on nimenomaan vaatinut myös kuluvan kuukauden tuen maksettavaksi kunnalle (takautuvan ajan ja kuluvan kuukauden maksu) tai kuluvan kuukauden ruokavaliokorvaus ole maksussa sen säännöllisenä, sukunimen alkukirjaimen mukaan määräytyvänä maksupäivänä (pelkkä kuluvan kuukauden takautuva maksu) Ruokavaliokorvaus maksetaan kunnalle sen kuukauden alusta, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on aloitettu ja sen kuukauden loppuun, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on loppunut. Viivästyskorotus (Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Maksaminen > Viivästyskorotus) maksetaan sekä etuudensaajan että kunnan osuuteen Viivästyskorotus Etuudensaajalla on oikeus viivästyskorotukseen, jos hakemuksen tai muun vaatimuksen käsittely viivästyy. Viivästyskorotus määräytyy viivästysajan ja korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. Viivästyskorotusta ei tarvitse hakea erikseen. Viivästyskorotusta laskettaessa pääoma muodostuu kaikista viivästyneistä etuuseristä. Korotus lasketaan etuuskohtaisesti ja pääsääntöisesti ohjelmallisesti. 33

37 Säädökset Viivästyskorotuksesta ei anneta yleensä erillistä päätöstä, vaan viivästysaika ja viivästyskorotuksen määrä ilmoitetaan etuuspäätöksessä. Viivästyskorotuksesta on valitusoikeus samalla tavalla kuin etuudesta. Viran puolesta myönnettävään tai tarkistettavaan etuuteen ei makseta viivästyskorotusta. Viivästyskorotuksen veronalaisuus määräytyy etuuden mukaan. Siten vain kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen maksettava viivästyskorotus on veronalaista. Kansaneläkelaki (568/2007) Laki takuueläkkeestä (703/2010) 32 / kansaneläkelaki (568/2007) Laki vammaisetuuksista (570/2007) Laki eläkkeensaajan asumistuesta (571/2007) Rintamasotilaseläkelaki (119/1977) 17 / kansaneläkelaki (568/2007) Korkolaki (633/1982) 4 ja Viivästysaika Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti hakemuksen jättämistä seuraavan neljännen kuukauden alusta (kolmen kuukauden sääntö) yhden kuukauden kuluttua eläke- tai korvaustiedon saapumisesta(yhden kuukauden sääntö) Viivästysaika voi alkaa erityistilanteissa etuudensaajasta johtuvan esteen poistuttua tai eräpäivästä Kolmen kuukauden sääntö Viivästyskorotuksen maksaminen edellyttää, että hakija on jättänyt Kelalle etuushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen sekä antanut etuuden ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Hakemus tai vaatimus katsotaan saapuneeksi silloin, kun se on saapunut Kelaan. Kuitenkin jos hakemus on jätetty työeläkelaitokseen, työeläkelaitoksen saapumispäivä katsotaan myös Kelaan saapumispäiväksi. Näin menetellään myös, jos ulkomaan laitos on lähettänyt eläkehakemuksen Ulkomaan yksikön asemesta työeläkelaitokseen. Viivästysaika alkaa pääsääntöisesti, kun hakemuksen jättämiskuukautta seuraavat kolme kalenterikuukautta ovat kuluneet eikä etuus vielä ole maksussa. Etuuserä tai etuuden korotuserä ei kuitenkaan ole viivästynyt, jos se maksetaan saman kuukauden aikana, jolloin oikeus siihen on syntynyt. Esimerkki 1 Hakemus on tullut vireille 3.7. Oikeus etuuteen alkaa 1.9., mutta etuus maksetaan Koska käsittelyaika on pitempi kuin hakemuksen jättökuukausi ja kolme sitä seuraavaa kuukautta, viivästysaika alkaa ja päättyy Siten syys- ja lokakuun etuuseriin maksetaan viivästyskorotusta ajalta ja marraskuun etuuserään ajalta Joulukuun etuuserä ei ole viivästynyt, koska se on maksettu joulukuussa. Jos hakija ei ole toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä, viivästysaika alkaa kulua vasta, kun kolme kuukautta on kulunut selvityksen esittämiskuukauden päättymisestä. 34

38 Esimerkki 2 Hakemus ja lääkärinlausunto ovat saapuneet Kelaan 3.2. Hakija toimittaa toisen lääkärinlausunnon 8.3. Etuus myönnetään uuden lääkärinlausunnon perusteella, jolloin kolmen kuukauden määräaika lasketaan lisäselvityksen saapumispäivästä eli 8.3 saapuneesta lääkärinlausunnosta. Viivästysaika alkaa 1.7. lukien. Ulkomaan laitokselta hakemuksen saapumisen jälkeen saadut selvitykset, esimerkiksi tiedot vakuutusajoista, ovat lisäselvityksiä, jotka myöhentävät viivästysaikaa. Jos hakemuksen käsittely on viivästynyt lisäselvityksen puuttumisen vuoksi, rekisteröi ratkaisua tehdessäsi viivästyskorotusnäytölle (EJVK) lisäselvityksen saapumispäivä. Ohjelma laskee viivästysajan tästä päivästä. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE > Viivästyskorotuksen laskenta. Viivästysaika lasketaan etuuden todelliseen maksupäivään saakka. Ulkomaille maksettavan etuuden maksupäiväksi katsotaan se päivä, jolloin se on maksettu Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Selvitysvelvollisuus Hakijalta edellytetään, että hän on antanut Kelalle sellaiset etuuden perusteeseen ja määrään vaikuttavat selvitykset, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Hän on täyttänyt velvollisuutensa, kun hän on vastannut riittävän tarkasti hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin ja toimittanut Kelaan hakemuksessa mainitut liitteet ja muut hakemuksen ratkaisemiseksi vaadittavat selvitykset. Kun Kelalla on oikeus saada tarvittava tieto lain perusteella esimerkiksi työeläketiedot kansaneläkelain 85 :n perusteella, hakija on täyttänyt selvitysvelvollisuutensa, kun hän on ilmoittanut hakemuksessa,mistä tieto on saatavissa. Tällöin kolmen kuukauden määräaika lasketaan hakemuksen jättämiskuukauden päättymisestä. Lue lisää Yhden kuukauden säännöstä (Etuusohje > Viivästyskorotus > Yhden kuukauden sääntö). Jos hakija määrätään kansaneläkelain tai vammaisetuuksista annetun lain perusteella lisätutkimuksiin ja hakemuksen käsittely tämän vuoksi viivästyy, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella hakemuksen saapumisesta. Lue lisää Viivästyskorotus > Lääketieteellisten lisäselvitysten kustannukset. Kun Kela hankkii muita etuuden ratkaisemiseksi välttämättömiä lisäselvityksiä viran puolesta, lasketaan viivästysaika kolmen kuukauden säännön perusteella lisäselvitysten saapumisesta. Ulkomailta Kela ei hanki selvityksiä viran puolesta, vaan hakijan on itse hankittava selvitykset. Jos sopimusmaan vakuutuslaitos ei ole vahvistanut hakijan henkilötietoja, hakija on itse velvollinen hankkimaan asuinmaansa viranomaiselta Suomen virkatodistusta vastaavan todistuksen Yhden kuukauden sääntö Jos hakemuksen ratkaisua varten on jouduttu odottamaan tietoa tulona huomioon otettavasta tai etuusoikeuteen vaikuttavasta eläkkeestä tai korvauksesta, viivästysaika alkaa, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan ja edellä mainittu etuus on tällöin lopullisesti ratkaistu. Myös ulkomailta maksettaviin tulona huomioon otettaviin etuuksiin sovelletaan yhden kuukauden sääntöä. Työeläke tai korvaus katsotaan lopullisesti ratkaistuksi päätöksen antopäivänä, jos asiasta ei ole valitettu. Jos päätöksestä on valitettu, se on lopullinen silloin, kun viimeisin valitusaste on ratkaissut asian ja päätöksestä saadaan tuloksi huomioonottamisessa tarvittava tieto. Vastaavaa sovelletaan työeläkkeen itseoikaisupäätöksiin. Hylkäyspäätös katsotaan lopulliseksi, kun 35

39 valitusaika on kulunut umpeen eikä valitusta ole tullut vireille. Jos valitus koskee sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, viivästysaika alkaa, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona tieto eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Sovella yhden kuukauden sääntöä vain silloin, jos sen mukaan laskettu viivästyskorotuksen alkamisaika on myöhäisempi kuin kolmen kuukauden säännön mukaan laskettu aika. Ohjelma laskee yhden kuukauden käsittelyajan sen kuukauden päättymisestä, jolloin ilmoitus eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kelaan. Jos työeläkepäivä eli päivä, jona ilmoitus työeläkkeen tai muun korvauksen myöntämisestä on saapunut Kelaan, on myöhäisempi kuin hakemuksen saapumispäivä, rekisteröi etuusratkaisussa viivästyskorotusnäytölle myös Työeläkepäivä. Jos ilmoituksia on useita, merkitse Työeläkepäiväksi viimeisimmän ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Jos myöhempi ilmoitus koskee kuitenkin vain sellaista seikkaa, jolla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada vammaisetuutta, tulee Työeläkepäiväksi merkitä vammaisetuuteen vaikuttavan ilmoituksen Kelaan saapumispäivä. Eläkettä tai korvausta koskevan ilmoituksen Kelaan saapumispäivän saat HEKY/Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä kyseisen eläkkeen tai korvauksen näytöllä, kohdasta Saapumispäivä.' Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) Etuuden maksupäivä ilmoitetaan päätöksessä. Jos etuus ei ole maksussa luvattuna säännöllisenä maksupäivänä, viivästysaika on eräpäivän ja todellisen maksupäivän välinen aika. Esimerkki Eläke on keskeytetty tai lakkautettu virheellisesti, joten sitä ei makseta säännöllisenä maksupäivänä 4.7. Eläke-erät maksetaan 22.8, viivästysaika alkaa 4.7 ja lasketaan saakka. Viivästyskorotusta ei lasketa ohjelmallisesti RAKE-, AE- eikä GE-järjestelmässä. Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Anna maksumääräys maksupalveluun ja etuudensaajalle päätös viivästyskorotuksesta RAKE-järjestelmässä Päätöksenanto-tapahtumalla. Lue lisää Tekniset ohjeet > RAKE > Viivästyskorotuksen laskenta. Maksa viivästyskorotus AE- ja GE-järjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös YHTE-kirjeenkirjoitusjärjestelmästä Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) Jos etuutta ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa etuudensaajasta johtuvasta syystä, viivästysaika alkaa siitä lukien, kun Kela on saanut tiedon esteen poistumisesta. Jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut sen maksamista varten välttämätöntä tietoa, viivästyskorotuksen maksaminen alkaa aikaisintaan siitä, kun tieto on saatu. Tällöin kuitenkin edellytetään, että viivästysaika kolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella on alkanut. Tällainen tilanne syntyy, jos etuushakemus olisi muutoin ratkaistavissa, mutta hakija ei ole toimittanut maksuosoitetta. 36

40 Maksuunpantaessa etuusoikeuden epäselvyyden vuoksi keskeytettyä etuutta viivästysaika alkaa, kun etuudensaaja on antanut vaaditun selvityksen tai se muutoin on saatu. Jos eläke sen sijaan oli keskeytetty sen määrään vaikuttavan seikan selvittämiseksi, viivästyskorotus määräytyy lopullista päätöstä annettaessa tarkistushakemuksen tai muun vastaavan vaatimuksen perusteella kolmen tai yhden kuukauden säännön mukaisesti. Viivästyskorotuksen määrä lasketaan ohjelmallisesti RAKE-järjestelmässä. Lue lisää Teknisetohjeet > RAKE > Viivästyskorotus-EJVK. Laske viivästyskorotus laskentatapahtumalla (ELLA). Maksa viivästyskorotus AE- ja GEjärjestelmässä Yksittäismaksu-toiminnolla (Viivästyskorotuksen maksu). Anna päätös YHTEkirjejärjestelmästä Erityistilanteet Muutoksenhaku Oikaisu Jos etuus myönnetään tai sitä korotetaan muutoksenhaun tai oikaisun takia, viivästysaika lasketaan alkuperäisestä hakemuksesta. Myös väliaikaiseen päätökseen viivästyskorotus lasketaan yleensä alkuperäisestä hakemuksesta. Rekisteröi asia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Muutoksenhakuaste voi kuitenkin määrätä viivästysajan alkamaan myöhemmästä ajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta. Edellytyksenä on, että Kela on esittänyt oleellisen muutoksen tapahtuneen hakijan olosuhteissa muutoksenhaun aikana. Jos katsot, että viivästysaika tulisi laskea myöhemmästä ajankohdasta kuin alkuperäisen hakemuksen perusteella määräytyvästä ajasta, ilmoita tästä muutoksenhakuelimelle antamassasi lausunnossa. Oikaistaessa hakemuksen käsittelyn yhteydessä tapahtunutta Kelan virhettä, viivästysaika lasketaan virheellisesti ratkaistun hakemuksen jättämisestä. Rekisteröi asia vireille alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Jos on kysymys Kelan viran puolesta tekemän ratkaisun oikaisusta, viivästyskorotusoikeus syntyy vain etuudensaajan esittämän oikaisupyynnön perusteella. Viivästysaika lasketaan oikaisupyynnön esittämisestä. Kun päätös oikaistaan uuden selvityksen perusteella, viivästysaika alkaa selvityksen saapumisesta. Kun oikaistaan päätöstä, jolla etuutta on virheellisesti pienennetty tai etuuden maksaminen on virheellisesti keskeytetty, viivästysaika lasketaan etuuden tai etuuserän oikeasta eräpäivästä todelliseen maksupäivään. Etuudensaajan esittämällä oikaisuvaatimuksella ei ole merkitystä viivästysajan laskemisessa. Jos etuudensaaja vaatii esittämänsä uuden selvityksen perusteella aikaisemmin tehdyn päätöksen oikaisua, eikä kyseessä ole Kelan virhe, viivästyskorotusoikeus määräytyy kolmen tai yhden kuukauden säännön perusteella vaatimuksen esittämisestä. Jos oikaisu tehdään Kelan aloitteesta, esimerkiksi työeläkelaitoksen oikaisupäätöksen perusteella, ei viivästyskorotusta makseta. 37

41 Kunta Jos etuus maksetaan kunnalle toimeentulotuen korvaukseksi taikka perhehoidon tai laitoshoidon kustannusten korvaukseksi, kunnalle maksettaviin etuuseriin voidaan maksaa viivästyskorotus. Maksunjako Jos eläke maksetaan regressivaatimuksen perusteella esimerkiksi samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan korvaukseksi ja osa siitä jää maksettavaksi eläkkeensaajalle, viivästyskorotus maksetaan vain eläkkeensaajalle maksettavaan osuuteen. Viivästyskorotus lasketaan normaaliin tapaan, kun etuuteen kohdistuu ulosmittausvaatimus. Tällöin viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös ulosottoviranomaisellemaksettavaan osuuteen Korkoprosentti Korkoprosentti määräytyy etuuden maksupäivää edeltävälle puolivuotiskaudelle vahvistetun korkolain mukaisen viivästyskoron mukaan. (Korkolaki 633/ mom.) Esimerkki Jos etuuden maksupäivä on 4.5., korkoprosentti on edellisen vuoden puolivuotiskauden eli vahvistettu korko. Jos etuuden maksupäivä , korkoprosentti on ajalle vahvistettu korko. Selvitä tarvittaessa viivästyskorkoprosentit > Ajankohtaista > Lehdistötiedotteet > Korkolain mukainen viitekorko ja viivästykorko Ei viivästyskorotusta Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta, kun se maksetaan toiselle Suomessa tai ulkomailla lakisääteistä vakuutusta harjoittavalle vakuutus- tai eläkelaitokselle Kelalle työttömyyskassalle. Lue lisää Viivästyskorotus > Erityistilanteet > Maksunjako. Etuuteen ei makseta viivästyskorotusta myöskään, kun etuus tai sen korotus myönnetään viran puolesta etuuden maksaminen on viivästynyt lain säännöksen johdosta tai yleisen liikenteen taikka maksuliikenteen keskeytymisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi korotuksen määrä etuudelta jäisi pienemmäksi kuin 1,85 euroa vuonna 2016 (raja oli sama myös vuonna 2015). 38

42 Ennakonpidätys Ruokavaliokorvaus on veroton etuus, joten siitä ei tehdä ennakonpidätystä Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista Keskeyttäminen Ruokavaliokorvauksen maksaminen voidaan keskeyttää kun sen saaja suorittaa vankeusrangaistusta (VTL 570/ ) ei ilmeisesti enää ole oikeutettu etuuteen (VTL 570/ ) tai ei pyynnöstä huolimatta toimita maksuosoitetta (VTL 570/ ) ulkomailla asuva etuudensaaja tai alaikäisen etuudensaajan huoltaja ei ole vastannut hänelle VTL 18 :n 4 momentin perusteella lähetettyyn olosuhteiden selvityspyyntöön määräajassa. Kun ruokavaliokorvauksen saaja joutuu vankilaan, keskeytetään maksaminen pääsääntöisesti ehdottoman vankeusrangaistuksen alkamista seuraavan neljännen kuukauden alusta. Keskeytys voidaan tehdä myös takautuen. Vammaisetuuksista annetun lain 31 :n mukainen väliaikainen keskeytys tehdään aina seuraavasta maksuerästä lukien. Keskeyttämisestä annetaan päätös. Päätökseen, jolla maksaminen on keskeytetty vankilassaolon vuoksi, voi hakea muutosta. Myös päätökseen, jolla maksaminen on keskeytetty se vuoksi, ettei 18 :n 4 momentin perusteella lähetettyyn olosuhteiden selvityspyyntöön ole vastattu, voi hakea muutosta. Väliaikaiseen keskeyttämiseen ei voi hakea muutosta. Asiakasta tiedotetaan väliaikaisesta keskeyttämisestä kirjeellä Laitoshoito Ruokavaliokorvausta voidaan alkaen maksaa myös jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa olevalle henkilölle Laitoshoidon vaikutus ruokavaliokorvaukseen ennen lainmuutosta Laitoshoidon jatkuvuus Keskeytysajankohta Maksamisen uudelleen aloittaminen laitoshoidon päätyttyä Ruokavaliokorvauksen maksaminen keskeytetään, jos laitoshoito on julkista ja jatkuvaa. Etuus keskeytetään sitä seuraavan kuukauden alusta, jota edeltäneen kuukauden aikana laitoshoito on kestänyt kolme kuukautta. 39

43 Kun toimistoon saadaan tieto henkilön laitoshoitoon joutumisesta tai laitoshoidon päättymisestä, laitoshoitojakso rekisteröidään YTLH-tapahtumalla. Ohjelma laskee rekisteröityjen tietojen perusteella, onko laitoshoito ollut jatkuvaa. Laitoshoidon jatkuvuus Yhdenjaksoinen laitoshoito katsotaan jatkuvaksi, jos se kestää yli kolme kuukautta. Asiaan ei vaikuta se, peritäänkö hoidosta pitkäaikaisen vai lyhytaikaisen hoidon maksu. Jos laitoshoito ei ole yhdenjaksoista, se katsotaan kuitenkin jatkuvaksi, jos laitoshoitopäiviä on vähintään 90 ja kotonaoloajat kestävät 15 päivää tai vähemmän ja laitoshoitojaksot ovat keskimäärin pitempiä kuin kotonaolojaksot. Laitoshoitoon tulopäivä lasketaan hoitopäiväksi ja laitoksesta lähtöpäivä kotonaolopäiväksi. Laitoshoidon jatkuvuus keskeytyy, kun etuudensaaja on kotona yhdenjaksoisesti vähintään 16 päivää. Etuudensaajan lähtiessä vähintään 16 päivää kestävälle lomalle hoidon katsotaan päättyvän, vaikka hänet pidettäisiinkin edelleen laitoksen kirjoissa ja häneltä perittäisiin hoitomaksu. Hoito ei ole jatkuvaa eikä etuuksien maksamista keskeytetä, jos kysymyksessä on pelkkä päivä- tai yöhoito tai etuudensaaja on toistuvasti yhtä pitkät ajat kotona kuin laitoksessa. Keskeytysajankohta Ruokavaliokorvauksen keskeytysajankohta määräytyy jatkuvan julkisen laitoshoidon alkamisajan mukaan riippumatta siitä, onko etuudensaaja saanut keskeytettävää etuutta laitoshoidon alkaessa vai ei. Näin ollen ruokavaliokorvauksen maksaminen keskeytetään heti etuuden myöntämisestä lukien, jos hoito on jo ennen sitä kestänyt kolme kuukautta ja jatkuu edelleen. Jos laitoshoito ei ole yhdenjaksoista, keskeytysajankohta määräytyy jatkuvaksi hoidoksi katsottavan hoidon alkamisajankohdan mukaan. Laitoshoitopäivien laskennassa tarkastelujakso on aina kahden vähintään 16-päiväisen kotonaolojakson välinen jakso. Kun tutkintavankina oleva tai vankeusrangaistusta suorittava henkilö saa samanaikaisesti laitoshoitoa esimerkiksi vankisairaalassa ja siirtyy vapauduttuaan muuhun laitoshoitoon, otetaan vankeusajan laitoshoitoaika huomioon jatkuvan laitoshoidon alkamisaikaa määrättäessä. Kun omalla kustannuksellaan laitoshoidossa olevan etuudensaajan omat varat eivät enää riitä hoitokustannusten korvaamiseen, keskeytysajankohdaksi eli julkisen hoidon alkamisajaksi katsotaan sen kuukauden ensimmäinen päivä, jonka aikana hänen tulonsa eivät enää riitä puoleen hoitokustannuksista. Keskeytymisajankohta määräytyy vastaavalla tavalla silloin, kun julkinen tuki yksikölle tai sen ylläpitäjälle erikseen tai hoidettavalle henkilölle annetun toimeentulotuen kanssa yhteenlaskettuna ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksista. Maksamisen uudelleen aloittaminen laitoshoidon päätyttyä Laitoshoidon vuoksi keskeytetyn ruokavaliokorvauksen maksamista aloitettaessa ei sovelleta kuuden kalenterikuukauden takautuvaa hakuaikaa. Etuus voidaan maksaa pitemmältäkin ajalta, jos etuudensaajan ei voida katsoa olleen etuuden maksamisen keskeyttävässä laitoshoidossa. Jos hoito oli jatkuvaa, keskeytetyn ruokavaliokorvauksen maksaminen aloitetaan laitoshoidon päättymistä seuraavan kuukauden alusta, jos laitoshoidon päättymispäivä on kuukauden

44 31. päivä. Jos laitoshoito päättyy kuukauden päivä, tuen maksaminen aloitetaan jo saman kuukauden alusta, ei kuitenkaan kuolinkuukauden alusta. Jos laitoshoidon päätyttyä todetaan, että laitoshoito ei ollut jatkuvaa, ruokavaliokorvauksen maksaminen aloitetaan keskeytysajankohdasta. Näin menetellään myös silloin, kun etuudensaaja on kuollut laitoshoidossa ollessaan Vankilassaolo Ruokavaliokorvauksen maksaminen keskeytetään pääsääntöisesti ehdottoman vankeusrangaistuksen alkamista seuraavan neljännen kuukauden alusta. Keskeytysajankohta voi olla tätä aikaisempikin, jos henkilö on ollut tutkintavankina välittömästi ennen vankeusrangaistuksen alkamista ja tutkintavankeusaika vähennetään vankeusrangaistuksesta. Vankilassaolon vaikutuksesta lue lisää Vankilassaolo ja Kelan etuudet (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Vankilassaolo ja Kelan etuudet) Väliaikainen keskeyttäminen Ruokavaliokorvauksen maksaminen voidaan keskeyttää, jos etuudensaajalla ei ilmeisesti enää ole oikeutta etuuteen. Maksaminen voidaan keskeyttää väliaikaisesti esimerkiksi silloin, kun henkilö on ilmoittanut muuttavansa vakinaisesti ulkomaille, mutta päätöstä Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta ei ole vielä annettu. Väliaikaisen keskeytyksen saa tehdä muulta henkilöltä tai taholta kuin etuudensaajalta itseltään saadun tiedon perusteella, jos on ilmeistä, että tuki on lakkautettava. Maksaminen voidaan keskeyttää myös, jos etuudensaaja ei pyynnöstä huolimatta toimita maksuosoitetta. Menettely Jos ei ole ilmeistä, että ruokavaliokorvaus olisi lakkautettava, tulee etuudensaajalle lähettää lisäselvityspyyntö. Keskeytä ruokavaliokorvauksen maksaminen väliaikaisesti vasta, jos etuudensaaja ei toimita häneltä pyydettyä lisäselvitystä annetussa määräajassa taikka häntä ei tavoiteta. Ruokavaliokorvauksen väliaikaisesta keskeyttämisestä tulee ilmoittaa etuudensaajalle kirjeitse. Maksamisen väliaikaisesta keskeytyksestä ei ole valitusoikeutta. Etuudensaajalta tulee aina pyytää kirjeitse lisäselvitystä keskeytyksen perusteena olevista seikoista. Asia ratkaistaan ja asiasta annetaan päätös, kun etuudensaajalta on saatu tarvittavat lisäselvitykset. Jos tarkistushakemusta tai pyydettyjä selvityksiä ei pyynnöstä huolimatta saada, asia ratkaistaan käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lopullinen päätös tulisi pyrkiä antamaan neljän viikon kuluessa väliaikaisen päätöksen antamisesta. Maksamisen uudelleen aloittaminen Jos väliaikaisesti keskeytettyä ruokavaliokorvausta aletaan maksaa uudelleen, ei sitä voida ilman erityistä syytä maksaa pidemmältä kuin puolen vuoden ajalta takautuen. Väliaikainen keskeyttäminen kv-tilanteessa 41

45 Jos on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta ruokavaliokorvaukseen ulkomailla oleskelun aikana, keskittämisyksikkö keskeyttää ruokavaliokorvauksen maksamisen väliaikaisesti asian selvittämisen ajaksi. Keskittämisyksikkö tai kv-keskus ratkaisee asian ja antaa päätöksen ruokavaliokorvauksesta sen jälkeen, kun vakuuttamispäätös on annettu ja oikeus etuuteen on selvitetty Jos maksaminen on keskeytetty väliaikaisesti, mutta ilmenee, että ulkomailla oleskelevalla henkilöllä on edelleen oikeus ruokavaliokorvaukseen (kun kyseessä on tilapäinen muutto), ulkomaan yksikkö antaa työnjaon mukaisesti päätöksen, jolla se laittaa keskeytetyn ruokavaliokorvauksen takaisin maksuun. Sovellettu lainkohta VTL 570/ Lakkauttaminen Ruokavaliokorvaus etuutena lakkaa lainmuutoksen johdosta Kaikki maksussa olevat ruokavaliokorvaukset lakkautetaan ja asiakkaat saavat lakkautuksesta päätöksen. Ruokavaliokorvaus lakkautetaan, kun perusteita sen maksamiselle enää ole. Ruokavaliokorvaus lakkautetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun etuudensaaja muuttaa vakinaisesti asumaan ulkomaille, eikä hänellä ole oikeutta ruokavaliokorvaukseen ulkomaille muuton jälkeen etuudensaaja on kuollut Pyynnöstä lakkauttaminen Ruokavaliokorvaus voidaan etuudensaajan pyynnöstä lakkauttaa myöntämisajankohdasta, kun päätös ei ole vielä lainvoimainen tai ruokavaliokorvausta ei ole vielä maksettu, vaikka päätös on lainvoimainen Lakkautuspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Jos ruokavaliokorvausta ei ole vielä maksettu, voit selvissä tapauksissa lakkauttaa sen myös suullisen pyynnön perusteella. Liitä OIWAssa asiakkaan yhteydenotto työhön ja kirjaa tarvittavat tiedot työn kommenttiin. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, et voi tehdä lakkautusta ilman etuudensaajan laillisen edustajan suostumusta. Toimenpiteet, kun ruokavaliokorvausta ei ole vielä maksettu Jos päätös on jo annettu, mutta ruokavaliokorvausta ei ole vielä maksettu, keskeytä ruokavaliokorvauksen maksaminen väliaikaisesti. Pyydä asiakasta palauttamaan etuuspäätös. Kun asiakas on palauttanut etuuspäätöksen Kelaan, anna asiakkaalle päätös, jossa kerrot, että annettu päätös on hänen pyynnöstään poistettu. 42

46 Toimenpiteet, kun ruokavaliokorvausta on jo maksettu Voit lakkauttaa ruokavaliokorvauksen takautuen sen myöntöajankohdasta lukien. Keskeytä tällöin tuen maksaminen väliaikaisesti seuraavan säännöllisen maksun ajasta. Pyydä etuudensaajaa palauttamaan ruokavaliokorvauspäätös Kelaan ja maksamaan hänelle jo maksetut etuuserät Kelan tilille FI (Danske Bank). Voit tehdä pyynnön kirjeellä RVS15. Ilmoita pyynnöstä maksupalveluun sähköpostilla. Maksupalvelu ilmoittaa sähköpostilla, kun pyydetyt maksut ovat palautuneet. Kun etuuspäätös ja maksetut etuuserät on palautettu, anna tuensaajalle päätös, jossa kerrotaan, että annettu päätös on hänen pyynnöstään poistettu. Maksussa olevan ruokavaliokorvauksen lakkauttaminen Jos päätös on jo lainvoimainen ja ruokavaliokorvausta on jo maksettu, ei ruokavaliokorvausta yleensä voida lakkauttaa etuudensaajan pyynnöstä. Maksussa oleva ruokavaliokorvaus voidaan kuitenkin erityisestä syystä lakkauttaa joko sen myöntämisajankohdasta tai seuraavasta maksuerästä lukien. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että ruokavaliokorvauksen vuoksi henkilö menettäisi suuremman muualta maksettavan etuuden. Kun ruokavaliokorvaus lakkautetaan sen myöntämisajankohdasta lukien, menetellään kuten edellä on kerrottu toimenpiteistä, kun ruokavaliokorvausta on jo maksettu Kv-säännökset Ulkomailla asuvalle henkilölle voidaan myöntää ja maksaa ruokavaliokorvausta Suomesta, jos etuudensaajaan sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä tai hänellä on oikeus tukeen EUasetuksen 883/04 perusteella. Kun Kela saa tiedon ulkomaille lähdöstä, KV-keskus antaa päätöksen kuulumisesta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Jos ruokavaliokorvausta maksetaan ulkomaille, vammaistuen keskittämisyksikkö laittaa ruokavaliokorvaukseen seurannan (ESSE) siihen ajankohtaan, jolloin ilmoitettu ulkomailla oleskelun aika päättyy tai johon saakka sosiaaliturvan soveltamisesta annettu päätös on voimassa. Ks. Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset). Suomessa asumisesta katso tarkemmin Ratkaisutyö > Maasta- ja maahanmuutto > Kansainvälinen lainsäädäntö ja vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto / Vakuuttaminen Suomesta muutto Liikamaksu Ruokavaliokorvauksen liikamaksu syntyy takautuvan lakkautuksen yhteydessä. Liikamaksun syynä voi olla esimerkiksi se, että henkilö ei ole ilmoittanut ruokavaliokorvausoikeuteensa vaikuttavista muutoksista Kelaan. Periminen suoritetaan normaalia takaisinperintämenettelyä noudattaen (VTL 570/ ). 43

47 Lähtökohtana on, että aiheettomasti maksettu ruokavaliokorvaus peritään takaisin. Takaisinperinnästä luopumisesta ja perinnän kohtuullistamisesta katso kuitenkin Ratkaisutyö > Ruokavaliokorvaus > Takaisinperintä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 44