Yrttien hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009
|
|
- Raili Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yrttien hyödyntäminen Suomessa Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009
2 2 Tiivistelmä Yrttien hyödyntäminen Suomessa Asiasanat: kyselytutkimus, käyttökohteet, luonnonyrtit, mausteyrtit, poiminta, viljely Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen aikuisväestön nykyistä yrttituntemusta sekä kahdessatoista vuodessa tapahtunutta yrttien hankinta- ja käyttötapojen kehitystä. Työ toteutettiin kesällä 2009 uusimalla vuonna 1997 Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksen kanssa tehty vastaava postikysely. Tutkimuskohteeksi valittiin työikäistä väestöä satunnaispoimintana Suomen väestörekisteristä (Väestörekisterikeskus, PL 70, Helsinki). Ahvenanmaa jätettiin ruotsinkielisenä alueena tutkimuksen ulkopuolelle. Kyselytutkimus lähettiin kaikkiaan tuhannelle henkilölle, joista kyselyyn vastasi 16 %. Kyselyyn vastanneista naisten osuus oli nyt 68 % ja miesten osuus 32 %. Vastaajien ikä oli vuotta. Vastaajat jakautuivat tasaisesti asuinpaikan taajama-asteen mukaan. Väestön jakautumista myötäillen lähes puolet vastauksista tuli Etelä-Suomesta ja Pohjois-Suomesta noin 11 %. Verrattaessa vuoden 1997 tutkimukseen vuonna 2009 naisten osuus oli miehiä suurempi. Lisäksi aiemmassa tutkimuksessa ikäjakauma oli tasainen, mutta nyt vastaajien ikä painottui enemmän vanhempien ikäryhmien osalle. Lähes kaikkiin kotitalouksiin hankittiin yrttejä tutkimusaineiston 2009 mukaan. Hankintatapoja oli yleensä useita, mutta pääasiassa yrtit ostettiin vähittäiskaupasta (88 % vastaajista). Yrttejä myös viljellään ja poimitaan aktiivisesti itse. Torit, suoramyyntipaikat ja luontaistuotekaupat ovat nettikauppaa ja apteekkia yleisempiä yrttien ostopaikkoja. Yrttien kotimaisuutta arvosti yli 90 % vastaajista vuosina 1997 ja Perusteluina olivat mm. kotimaisten yrttien puhtaus, tuoreus ja maukkaus. Yrttien viljely oli poimintaa aktiivisempaa. Vuonna 2009 noin 60 % vastaajista viljeli ja 40 % poimi yrttejä omaan käyttöön. Vuonna 1997 vastaavat luvut olivat 40 ja 20 %. Naisten ja miesten kesken yrttien poimintainnokkuudessa ei ollut eroa, mutta naiset viljelivät yrttejä ahkerammin kuin miehet. Tutkimusaineiston vanhimmat henkilöt harrastivat poimintaa eniten (58 % ikäisistä vastaajista). Yrttien viljelyaktiivisuudessa ei ollut eri ikäryhmien välillä eroja. Asuinläänillä tai asuinpaikan taajama-asteella ei ollut näkyvää vaikutusta vastaajien yrttien poiminta- tai viljelyaktiivisuuteen. Yrtit poimittiin ja viljeltiin omaan käyttöön. Yleisimmin käytettäviä luonnonyrttejä olivat vuonna 1997 mustaherukka, nokkonen ja katajanmarjat. Mustaherukan, koivun ja vadelman lehdet ovat säilyttäneet asemansa suosituimpina juomien valmistukseen käytettävinä yrtteinä. Samoin nokkonen on edelleen suosittu keitoissa, laatikkoruuissa ja muhennoksissa sekä leivonnassa käytettävä luonnonyrtti. Usealle vastaajalle tuttuja ovat myös katajanmarjat maustekäytössä ja voikukanlehdet salaattiaineksena. Mausteyrteistä tillin, persiljan, ruoho- ja valkosipulin tunsivat ja niitä myös käyttivät lähes kaikki vastaajat sekä vuonna 1997 ja Valkosipulin käyttäjien määrä jäi hieman alle 90 %:n vuonna Näiden yrttien viljely basilika mukaan lukien oli nyt myös kaikkein yleisintä.
3 3 Sisällysluettelo I Tutkimuksen tavoitteet... 4 II Materiaalit ja menetelmät... 5 III Tulokset vuonna 2009 ja vertailu vuoden 1997 tuloksiin Vastaajien taustatiedot Luonnonyrttien käyttö Luonnonyrttilajien käyttö elintarvikkeina Luonnonyrttien muu kuin elintarvikekäyttö Luonnonyrttien käyttökohteet erilaisissa elintarvikkeissa Luonnonyrttien tuotemuodot Luonnonyrttien käyttö elintarvikkeina taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja Luonnonyrttien tuntemus ja talteenotto Luonnonyrttien tuntemus Luonnonyrttien tuntemus ja poiminta Luonnonyrttien poiminta taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja Mausteyrttien käyttö Mausteyrttilajien käyttö Mausteyrttien käyttökohteet Mausteyrttien tuotemuodot Mausteyrttien käyttö elintarvikkeina taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja Mausteyrttien tuntemus ja viljely Mausteyrttien tuntemus Mausteyrttien tuntemus ja viljely Mausteyrttien viljely taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja Yrttien käyttötavat ja hankinta Yrttien käyttötapoihin vaikuttavia tekijöitä Yrttien hankintatavat Yrttien tarjontaan liittyvät toiveet Yrttien kotimaisuus hankintakriteerinä Yrttien hankintasyyt IV Pohdinta Aineisto ja menetelmät Yrttien tuntemus, hankinta ja käyttö Yrttien tuntemus Yrttien käyttö ja hankinta Yrttien poiminta ja viljely V Johtopäätökset Lähteet Liitetaulukot Liitteet Liite 1 Saatekirje Liite 2 Kyselylomake
4 4 I Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen aikuisväestön nykyistä yrttituntemusta sekä yrttien hankinta- ja käyttötapojen kehitystä 12 vuoden aikana vertaamalla tuloksia vuonna 1997 Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksen kanssa tehtyyn vastaavaan kyselytutkimukseen (Österman 1998).
5 5 II Materiaalit ja menetelmät Kysely toteutettiin postitse kesällä Tutkimuskohteeksi valittiin suomalaisia vuotiaita henkilöitä satunnaispoimintana väestörekisteristä (Väestörekisterikeskus, PL 70, Helsinki). Ahvenanmaa jätettiin ruotsinkielisenä alueena poiminnan ulkopuolelle. Kyselytutkimus lähettiin kaikkiaan tuhannelle suomalaiselle henkilölle Kyselyn mukana lähetettiin myös palautuskuori sekä saatekirje, joka on esitetty liitteessä 1. Tutkimukseen osallistumista motivoitiin luonnontuotearpajaisilla. Vastauksia kertyi määräaikaan mennessä 164 kappaletta, jotka oli mahdollista ottaa tutkimusaineistoksi niiltä osin kuin kysymyksiin oli vastattu. Kyselylomake on esitetty liitteessä 2. Vastaamista pyrittiin helpottamaan antamalla kysymyksiin valmiit vaihtoehdot, joita oli muutamissa kohdissa mahdollisuus tarkentaa. Lisäksi kyselyssä oli mukana tiivistettynä ainoastaan keskeisimmät kohdat Östermanin (1998) tutkimuksen 72 kysymyksestä. Nyt kyselylomakkeessa esitettiin 18 kysymystä aiheista: Taustatiedot Yrttien tuntemus, poiminta ja viljely Yrttien hankinta ja käyttö Tutkimusaineiston yrttilajit on jaoteltu kahteen ryhmään 1 luonnonyrtit: 2 mausteyrtit: ahomansikan lehdet kamomillasaunion kukinnot kanervan kukinnot katajanmarjat katajanversot koivun lehdet kultapiiskun kukinnot kuusenkerkät maitohorsman lehdet/versot mustaherukan lehdet nokkonen peltokorte pihlajan lehdet poimulehti puna- tai valkoapilan lehdet/kukinnot siankärsämön kukinnot sianpuolukan lehdet vadelman lehdet voikukan kukinnot/lehdet/juuri vuohenputki väinönputki basilika fenkoli iisoppi kehäkukka kirveli, maustekirveli, saksankirveli kumina kynteli lipstikka meirami mintut oregano eli mäkimeirami persilja ranskalainen tai venäläinen rakuuna rosmariini ruohosipuli salvia sitruunamelissa tilli timjami valkosipuli Kyselyssä yrtit ryhmiteltiin luonnonvaraisiin ja viljeltäviin maustekasveihin. Rajanveto on kuitenkin osittain keinotekoinen, sillä useat yrtit esiintyvät molemmissa ryhmissä. Eräät luonnossa kasvavat yrtit tunnetaan nykyisin parhaiten viljeltävinä lajikkeina mm. mustaherukka, ja vadelma, joiden lehdet sopivat yrttikäyttöön. Yrttien viljely on myös
6 6 monimuotoista, sillä yrttejä kasvatetaan pelloilla, puutarhassa, kasvihuoneissa tai huonekasveina. Kysyttäessä yrttien tuntemusta, poimintaa ja viljelyä (kysymykset 5 ja 6) vastaajalle jäi epäselväksi tarkoitettiinko tuntemusta yrtin ulkonäön, maun tai pelkän nimen perusteella. Vastauksissa esiintyy vaihtelua kysymyksen tulkinnan mukaan. Osa vastaajista saattoi vastata yrtin ulkonäön tunnistamisen perusteella kieltävästi, mutta saman yrtin käyttökysymyksen osalta myöntävästi. Yrttien käyttöalueiden selvittämisessä pääpaino oli elintarvikekäytössä. Yleensä yrttejä käytetään ruokien ja juomien mausteena, raaka-aineena ja koristeena. Yrttejä on saatavana myös erilaisina ravintolisinä, kuten uutteina, puristeina, kapseleina tai jauheina. Lisäksi selvitettiin myös muita käyttöalueita, sillä yrttejä käytetään usein myös kosmeettisina ihon- ja hiustenhoitotuotteina, hajusteina, kylpytuotteina ja rohdoksina. Muita yrttien käyttöalueita ovat mm. käsityötuotteet ja viherrakentaminen. Tuloksista laskettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumat. Muuttujien välisiä yhteyksiä verrattiin ristiintaulukoinnilla. Tilastollisena testinä käytettiin x 2 testiä. Tulokset on esitetty tässä työssä pääasiassa kuvina. Kuvien mukaan numeroidut liitetaulukot sisältävät lisätietoa lukuina.
7 7 III Tulokset vuonna 2009 ja vertailu vuoden 1997 tuloksiin Vuoden 1997 tulokset on esitetty tutkimuksen Österman (1998) mukaan. 1 Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatietoprofiileissa oli hieman eroja vuosina 1997 ja 2009 (kuva 1, liitetaulukko 1). Naiset vastasivat molempiin kyselyihin miehiä ahkerammin. Nyt naisten osuus oli merkitsevästi suurempi (68 %) kuin vuonna 2009 (55 %). Vastaajien ikä oli vuotta. Aiemmassa tutkimuksessa ikäjakauma oli tasaisempi, sillä nyt vastaajat painottuivat enemmän vanhempien ikäryhmien osalle. Vastaajat jakautuivat nyt tasaisemmin asuinpaikan taajama-asteen mukaan kuin vuonna Suuremmista taajamista ja etenkin pääkaupunkiseudulta vastauksia tuli nyt aiempaa enemmän. Vuonna 1997 tutkimusaineisto painottui maaseudun väestökeskuksiin ja alle asukkaan kaupunkeihin. Tässä tutkimuksessa nämä asuinpaikat on yhdistetty ryhmäksi, joka on nimetty alle asukkaan taajamaksi. Lisäksi vuoden 1997 asuinpaikkaa maaseutu vastaa tässä tutkimuksessa nimike taajaman ulkopuolella. Valtaosa vastauksista saatiin molempina vuosina Etelä-Suomen läänistä. Nyt Etelä-Suomesta vastaajia oli yli 40 % ja Oulun ja Lapin läänistä yhteensä ainoastaan 11 %. Oulun ja Lapin läänit yhdistettiin yhdeksi ryhmäksi, joka vuoden 1997 tutkimuksessa oli nimetty Pohjois- Suomen alueeksi. Lisäksi vuoden 1997 tutkimuksen Keski-Suomeksi nimetty alue (9 %) on kuvassa 1 jaettu tasaisesti Itä- ja Länsi-Suomen läänien kesken. SUKUPUOLI nainen mies IKÄ vuotta vuotta vuotta vuotta ASUINPAIKKA* taajaman ulkopuolella taajama, alle as. taajama, yli as. pääkaupunkiseutu ASUINLÄÄNI ** Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin lääni % vastaajista vuonna 2009 % vastaajista vuonna 1997 * vuonna 2009 taajama-aste ja vuonna 1997 taajama-astetta vastaavat asuinpaikat ** vuonna 2009 asuinlääni ja vuonna 1997 asuinlääniä vastaavat alueet Kuva 1. Vastaajien taustatiedot vuosina 1997 (n = 245) (Österman 1998) ja 2009 (n = ).
8 8 2 Luonnonyrttien käyttö 2.1 Luonnonyrttilajien käyttö elintarvikkeina Yleisimmin käytetyt luonnonyrtit olivat mustaherukanlehdet, nokkonen ja katajanmarjat (ainakin 25 % vastaajista käytti näitä yrttejä) vuonna 1997 (kuva 2, liitetaulukko 2). Myös nyt tehdyssä kyselyssä nämä olivat suosituimmat elintarvikkeina käytettävät yrtit. Yli 40 % vastaajista kertoi käyttävänsä näitä yrttejä ruokien tai juomien valmistuksessa. Koivun lehtien käyttäjien määrä oli pysynyt reilun 20 % tuntumassa. Voikukan ja vadelman lehtiä ilmoitti käyttävänsä elintarvikkeina noin neljäsosa vastaajista, kun niiden käyttäjiä oli kaksitoista vuotta aiemmin yksi kymmenestä. mustaherukka nokkonen katajanmarjat voikukka koivun lehdet vadelma kuusenkerkät kamomillasaunio ahomansikka* maitohorsma apilat* poimulehti katajanversot* kanerva kultapiisku siankärsämö vuohenputki pihlaja väinönputki* peltokorte sianpuolukka % vastaajista kertoi käyttävänsä yrttiä vuonna 2009 % vastaajista kertoi käyttävänsä yrttiä elintarvikkeena vuonna 2009 % vastaajista kertoi käyttävänsä yrttiä elintarvikkeena vuonna 1997 * Yrtti ei ollut mukana yrttilistassa vuoden 1997 tutkimuksessa. Kuva 2. Luonnonyrttilajien käyttö vuosina 1997 (n = ) (Österman 1998) ja 2009 (n = ).
9 9 Vuonna 1997 kuusenkerkkien käyttäjien määrä ylsi lähes 10 prosenttiin, vaikka kuusenkerkkä oli silloin vieras noin kolmasosalle vastaajista. Kahdentoista vuoden aikana kuusenkerkät ovat tulleet tutummiksi, ja nyt noin 16 % vastaajista kertoi käyttävänsä niitä elintarvikkeina. Yrtin tunteminen ei kuitenkaan aina ole suoraan yhteyksissä sen käyttöön. Esimerkiksi kamomillasaunion käyttäjiä on suhteellisen paljon (12 % vastaajista), vaikka se oli vieras yli puolelle vastaajista. Toisaalta pihlajan lehtien käyttäjiä oli ainoastaan noin 2-3 % vuosina 1997 ja 2009, vaikka pihlaja tunnettiin yrttikasvina hyvin ja mm. kamomillasaunioa paremmin. 2.2 Luonnonyrttien muu kuin elintarvikekäyttö Vuonna 2009 luonnonyrttejä käytti eri tarkoituksiin 83 % vastaajista. Noin 7 % vastaajista käytti näitä yrttejä pelkästään muissa käyttötarkoituksissa kuin elintarvikkeina. Elintarvikkeina käytettiin harvoin (alle 20 % vastaajista) kanervaa, pihlajaa ja sianpuolukkaa. Vuonna 2009 rohdoskäytössä yleisimmät luonnonyrtit olivat koivunlehdet, kuusenkerkät, nokkonen, voikukka ja siankärsämö. Koivunlehdet olivat käytetyimmät myös kosmetiikkatuotteissa. Käsityö- ja koristekäytössä ensimmäisen sijan valloittivat kanervan kukinnot ja toisen sijan jakoivat koivun lehdet ja puna- ja valkoapilan kukinnot ja lehdet. Kolmanneksi eniten käsitöissä ja koristeina käytettiin pihlajan lehtiä. 2.3 Luonnonyrttien käyttökohteet erilaisissa elintarvikkeissa Kaikkia kuvissa 3 ja 4 esitettyjä luonnonyrttejä käytettiin juoma-aineksina vuosina 1997 ja 2009 (liitetaulukot 3 ja 4). Juomayrtteinä suosituimmat olivat mustaherukan, koivun ja vadelman lehdet % vastaajista (n(1997)=87 92, n(2009)= ). Kuuden suosituimman juomayrtin ryhmässä olivat kumpanakin vuonna myös kuusenkerkät, kamomillasaunio ja nokkonen. Keittoja, laatikkoja ja muhennoksia ryydittivät luonnonyrteistä etenkin nokkonen ja katajanmarjat. Salaattiyrteistä suosituin oli voikukka (18 % vastaajista vuonna 2009, n=150 ja 31 % vastaajista vuonna 1997, n=84). Salaateissa maistuivat myös mm. mustaherukan ja koivun lehdet, nokkonen, maitohorsma ja poimulehti. Nokkonen on erityisen monikäyttöinen luonnonyrtti, jota suositaan myös leivonta- ja jälkiruokakäytössä. Vuosien 1997 ja 2009 tuloksissa esiintyvien prosenttilukujen keskinäisessä vertailussa on huomattava, että vuonna 1997 tähän kysymykseen vastanneiden osuus on melko pieni (osuus oli noin 1/3 koko vastaajamäärästä). Lisäksi juomat esiintyvät vuonna 2009 yhtenä ryhmänä, mutta vuoden 1997 tutkimuksessa ne on erotettu teenkaltaisiin juomiin ja kotiviiniin. Vuoden 1997 tutkimuksessa on lisäksi ryhmä mausteet, joka saattaa esiintyä päällekkäin muiden ryhmien, etenkin keitot, muhennokset -ryhmän, kanssa.
10 mustaherukka koivun lehdet vadelma kuusenkerkät kamomillasaunio ahomansikka nokkonen voikukka kanerva katajanmarjat siankärsämö apilat kultapiisku maitohorsma katajanversot poimulehti sianpuolukka peltokorte pihlaja väinönputki vuohenputki % vastaajista juomat keitot, laatikot salaatit leivonnaiset, jälkiruoat muu käyttö Kuva 3. Luonnonyrttien käyttö erilaisissa elintarvikkeissa vuonna 2009 (n = ) % vastaajista juomat mausteet salaatit sellaisenaan kotiviini keitot, muhennokset leivonta muu Kuva 4. Luonnonyrttien käyttö erilaisissa elintarvikkeissa vuonna 1997 (n = 84 92).
11 Luonnonyrttien tuotemuodot Luonnonyrttejä käytetään pääasiassa tuoreena sesonkikaudella vuosien 2009 ja 1997 tutkimusaineistojen mukaan (kuvat 5 ja 6, liitetaulukot 5 ja 6). Kaikkia kuvissa 5 ja 6 esitettyjä luonnonyrttejä käytetään myös kuivattuina. Tyypillisiä kuivayrttejä ovat katajanmarjat, nokkonen, mustaherukan, koivun ja vadelman lehdet sekä kamomillasaunio. Mustaherukan, koivun, vadelman ja ahomansikan lehtiä sekä kamomillasaunion kukintoja käytetään lisäksi teeksi hiostettuna (5-13 % vastaajista vuonna 2009, n= ). Luonnonyrteistä ainoastaan nokkosta pakastetaan nykyisin melko yleisesti (7 % vastaajista vuonna 2009, n=154). Vuosien 1997 ja 2009 tuloksissa esiintyvien prosenttilukujen keskinäisessä vertailussa on huomattava, että vuonna 1997 tähän kysymykseen vastanneiden osuus on melko pieni (osuus oli noin 1/3 koko vastaajamäärästä) % vastaajista tuore kuivattu hiostettu pakastettu Kuva 5. Luonnonyrttien yleisimmin käytetyt tuotemuodot vuonna 2009 (n = ) % vastaajista tuore kuivattu hiostettu pakastettu Kuva 6. Luonnonyrttien yleisimmin käytetyt tuotemuodot vuonna 1997 (n = 84 92).
12 Luonnonyrttien käyttö elintarvikkeina taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja 2009 Elintarvikkeina luonnonyrttejä käytettiin nyt enemmän kuin kaksitoista vuotta aiemmin (luonnonyrttien käyttäjiä oli nyt 77 %, n=162, ja vuonna % vastaajista, n=245) (kuva 7, liitetaulukko 7). Käyttäjistä valtaosa oli molemmissa tutkimuksissa naisia. Eri ikäryhmien välillä, asuinpaikan taajama-asteella tai sijainnilla ei todettu kummassakaan tutkimuksessa yhteyttä luonnonyrttien käyttöön. Luonnonyrttien käyttö elintarvikkeina oli lisääntynyt sekä miesten että naisten keskuudessa verrattuna vuoden 1997 tutkimusaineistoon. Luonnonyrttien käyttäjiä oli nyt merkitsevästi enemmän kaikissa ikäryhmissä eri taajama-asteilla lukuun ottamatta vuotiaita ja alle asukkaan taajamissa asuvia vastaajia. Eteläsuomalaisia luonnonyrttien käyttäjiä oli nyt merkitsevästi enemmän verrattuna vuoteen SUKUPUOLI nainen mies IKÄ vuotta vuotta vuotta vuotta % vastaajista käytti luonnonyrttejä vuonna 2009 % vastaajista käytti luonnonyrttejä vuonna 1997 ASUINPAIKKA taajaman ulkopuolella taajama, alle as. taajama, yli as. pääkaupunkiseutu ASUINLÄÄNI Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin lääni Kuva 7. Luonnonyrttien käyttö taustatietojen mukaan vuosina 1997 (n = ) (Österman 1998) ja 2009 (n = ).
13 13 3 Luonnonyrttien tuntemus ja talteenotto 3.1 Luonnonyrttien tuntemus Luonnonyrtit tunnettiin nyt kauttaaltaan paremmin kuin kaksitoista vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa (kuva 8, liitetaulukko 8). Mustaherukka, nokkonen, koivu, voikukka, vadelma, kataja ja pihlaja olivat tuttuja yrttikasveja yli 80 %:lle vastaajista vuosina 2009 ja Vuonna 2009 samaan ryhmään pääsivät myös apilat, kanerva, kuusenkerkät, ahomansikka ja maitohorsma. Kanerva, kuusenkerkät ja maitohorsma tunnettiin melko hyvin (65 72 % vastaajista) myös vuonna Apilan, ahomansikan ja väinönputken tiedot puuttuvat vuodelta 1997, sillä ne eivät tuolloin olleet mukana vastaajille annetussa yrttilistassa. Ainoastaan sianpuolukkaa ei tunnettu merkitsevästi paremmin kuin 12 vuotta sitten. Nyt noin puolet vastaajista ei tunnistanut sitä ja se oli vastaajille vierain luonnonyrtti. Vuonna 1997 yli puolet vastaajista ei tunnistanut sianpuolukan lisäksi myöskään seuraavia yrttejä: kamomillasaunio, peltokorte, poimulehti, vuohenputki ja kultapiisku. mustaherukka nokkonen koivun lehdet voikukka** vadelma katajanmarjat apilat* pihlaja kanerva kuusenkerkät ahomansikka* maitohorsma siankärsämö poimulehti kultapiisku vuohenputki peltokorte kamomillasaunio väinönputki* sianpuolukka % vastaajista tunsi seuraavat yrtit vuonna 2009 % vastaajista tunsi seuraavat yrtit vuonna 1997 * Yrtti ei ollut mukana yrttilistassa vuoden 1997 tutkimuksessa. ** Vuoden 1997 tutkimuksessa voikukan lehdet, kukinnot ja juuri esitetään erillään. Tässä tiedot on yhdistetty. Kuva 8. Luonnonyrttien tuntemus vuosina 1997 (n = ) (Österman 1998) ja 2009 (n = ).
14 Luonnonyrttien tuntemus ja poiminta Lähes puolet vastaajista tunsi kaikki kuvassa 9 mainitut luonnonyrtit vuonna Yrttien poiminta ei ollut kuitenkaan yhtä yleistä (kuva 9, liitetaulukko 9). Ainakin puolet vastaajista kertoi poimivansa luonnonyrteistä ainoastaan mustaherukkaa ja nokkosta. Koivun lehtien, katajanmarjojen, voikukan ja kuusenkerkkien poimijoiden määrä ylsi yli 20 prosenttiin, vadelman, apiloiden, kanevan, ahomansikan, maitohorsman ja siankärsämön prosenttiin. mustaherukka nokkonen koivun lehdet katajanmarjat voikukka kuusenkerkät vadelma apilat kanerva ahomansikka maitohorsma siankärsämö poimulehti pihlaja kultapiisku katajanversot kamomillasaunio peltokorte sianpuolukka väinönputki vuohenputki Kuva 9. Luonnonyrttien tuntemus ja poiminta vuonna 2009 (n = ). % vastaajista ilmoitti tuntevansa seuraavat yrtit % vastaajista ilmoitti poimivansa seuraavia yrttejä 3.3 Luonnonyrttien poiminta taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja 2009 Tutkimusaineistojen mukaan luonnonyrttejä poimittiin nyt aktiivisemmin kuin 12 vuotta sitten. Yrttejä poimi 20 % vastaajista vuonna 1997 ja 42 % vuonna 2009 (kuva 10, liitetaulukko 10). Sekä naisten että miesten poimintainnokkuus on noussut merkitsevästi. Ikäjakaumasta vanhimmat ( vuotiaat) poimivat yrttejä innokkaimmin vuonna Tämän ikäryhmän lisäksi myös nuorimmat ( vuotiaat) ovat nyt aktiivisempia poimijoita aiempaan tutkimusaineistoon verrattuna.
15 15 Poiminta-aktiivisuus oli nyt aiempaa suurempi sekä taajaman ulkopuolella että taajamissa Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä asuvilla vastaajilla. Yrtit poimittiin luonnosta omaan käyttöön, yksikään vastaaja ei poiminut yrttejä myyntiä varten vuonna SUKUPUOLI nainen mies IKÄ vuotta vuotta vuotta vuotta ASUINPAIKKA taajaman ulkopuolella taajama, alle as. taajama, yli as. pääkaupunkiseutu ASUINLÄÄNI Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin lääni % vastaajista poimi luonnonyrttejä vuonna 2009 % vastaajista poimi luonnonyrttejä vuonna 1997 Kuva 10. Luonnonyrttien poiminta taustatietojen mukaan vuosina 1997 (n= ) ja 2009 (n = ).
16 16 4 Mausteyrttien käyttö 4.1 Mausteyrttilajien käyttö Suosituimpia mausteyrttejä olivat tilli, persilja, valkosipuli, ruohosipuli, basilika ja oregano, joita käytti % vastaajista vuosina 1997 ja 2009 (kuva 11, liitetaulukko 11). Minttujen, sitruunamelissan ja salvian sekä useiden muiden mausteyrttien käyttäjiä oli nyt enemmän kuin 12 vuotta aiemmin. Ainoastaan rakuunan ja kirvelin käyttäjien määrä oli merkitsevästi vähentynyt. Kuvassa 11 esitettyjä yrttejä käytettiin pääasiassa elintarvikkeina lukuun ottamatta kehäkukkaa, jota ainoastaan 13 % vastaajista käytti elintarvikkeena. Kehäkukka tunnettiin koristekasvina (29 % vastaajista). Koristeiksi käytätettäviä yrttejä olivat myös persilja, tilli, ruohosipuli, sitruunamelissa ja valkosipuli (noin 4 % vastaajista). Valkosipulia, minttuja ja persiljaa käytettiin elintarvikekäytön lisäksi rohtoina sekä kehäkukkaa kosmetiikkatuotteissa (4 6 % vastaajista). tilli persilja valkosipuli ruohosipuli basilika oregano timjami meirami mintut sitruunamelissa rosmariini kumina salvia fenkoli lipstikka* rakuuna kirveli kynteli iisoppi* kehäkukka* vihanneskrassi** yrtti-iiso** % vastaajista kertoi käytävänsä yrttiä vuonna 2009 % vastaajista kertoi käyttävänsä yrttiä elintarvikkeena vuonna 2009 % vastaajista kertoi käyttävänsä yrttiä elintarvikkeena vuonna 1997 Kuva 11. Mausteyrttilajien käyttö vuosina 1997 (n = ) (Österman 1998) ja 2009 (n = ).
17 Mausteyrttien käyttökohteet Kuvassa 12 esitetyt yrtit maistuivat salaateissa sellaisenaan, mutta yleisimmin niitä lisättiin keittoihin, muhennoksiin ja laatikoihin (liitetaulukko 12). Keitto- ja laatikkoruokien neljä kärkimakua olivat valkosipuli, tilli, persilja ja ruohosipuli. Nämä yrtit sekä basilika olivat myös salaattikäytössä suosituimmat yrtit. Salaatit olivat mm. kehäkukalle, sitrruunamelissalle ja mintuille tyypillisiä käyttökohteita, mutta kehäkukan käyttö ei kuitenkaan ollut kovin yleistä. Juomayrtteinä käytettiin eniten minttuja ja sitruunamelissaa. Kumina tunnettiin parhaiten leivonta- ja jälkiruokakäytössä, joissa suosittuja olivat myös mm. valkosipuli, mintut, sitruunamelissa, oregano, basilika, persilja ja tilli keitot, laatikot salaatit leivonnaiset, jälkiruoat juomat muu käyttö % vastauksista Kuva 12. Mausteyrttien käyttö erilaisina elintarvikkeina vuonna 2009 (n = ). 4.3 Mausteyrttien tuotemuodot Kaikkia kuvassa 13 esitettyjä yrttejä käytettiin sekä kuivattuina että tuoreyrtteinä (liitetaulukko 13). Tyypillisiä kuivayrttejä olivat kumina, meirami, oregano, kirveli, kynteli, rosmariini, timjami, salvia, rakuuna ja iisoppi. Yrttejä, joita käytettiin lähes saman verran kuiva- ja tuoretuotteina, olivat basilika, mintut, lipstikka ja fenkoli. Tuoreyrttejä olivat tyypillisesti sitruunamelissa, ruohosipuli, valkosipuli, persilja, kehäkukka ja tilli. Tilliä, persiljaa ja ruohosipulia käytettiin runsaasti myös kuivattuina ja pakasteina. Lisäksi valkosipulia ja basilikaa käytettiin yrttisuolana, -öljynä, -etikkana ja muina maustevalmisteina (valkosipuli 22 % vastaajista n=162 ja basilika 9 % vastaajista n=160). Ravintolisinä valkosipulia käytti 7 % vastaajista (n=162). Minttuja nautti teevalmisteina 7 % vastaajista (n=160). Muiden yrttien käyttö tee- ja maustevalmisteina sekä ravintolisinä jäi pieneksi (0 2 %, n= ).
18 % vastauksista kuivattu tuore pakaste Kuva 13. Mausteyrttien yleisimmin käytetyt tuotemuodot vuonna 2009 (n = ) Mausteyrttien käyttö elintarvikkeina taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja 2009 SUKUPUOLI nainen mies IKÄ vuotta vuotta vuotta vuotta ASUINPAIKKA taajaman ulkopuolella taajama, alle as. taajama, yli as. pääkaupunkiseutu ASUINLÄÄNI Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin lääni % vastaajista käytti mausteyrttejä vuonna 2009 % vastaajista käytti mausteyrttejä vuonna 1997 Kuva 14. Mausteyrttien käyttö elintarvikkeina taustatietojen mukaan vuosina 1997 (n = ) (Österman 1998) ja 2009 (n = ).
19 19 Vuosina 1997 ja 2009 mausteyrttien käyttö oli hyvin yleistä. Käyttäjiä oli % vastaajista). Kuvassa 14 on esitetty mausteyrttien elintarvikekäyttö taustatietojen mukaan (liitetaulukko 14). Tutkimusaineistojen mukaan mausteyrttien käyttö on vakiintunut käytännöksi naisilla ja miehillä, kaikissa ikäryhmissä ja asuinpaikasta tai taajama-asteesta riippumatta. Vuoden 1997 tutkimuksessa miehet käyttivät mausteyrttejä vähän harvemmin kuin naiset. Myös taajaman ulkopuolella käyttäjien määrä oli tuolloin pienempi kuin taajamissa asuvilla. 5 Mausteyrttien tuntemus ja viljely 5.1 Mausteyrttien tuntemus Vastaajat tunsivat tavallisimmat mausteyrtit hyvin vuosina 1997 ja 2009 (kuva 15, liitetaulukko 15). Vuoden 2009 yrttilistalta iisoppi oli vastaajille vierain, ja silti sen tunsi kolme vastaajaa kymmenestä. Vuoden 1997 listalla vierain yrtti oli yrtti-iiso, joka jäi silloin vieraaksi 84 % vastaajista. Tutkimusaineistojen mukaan rakuunaa, meiramia ja kirveliä ei tunnettu enää yhtä hyvin kuin 12 vuotta aiemmin. Vuosien 2009 ja 1997 vastaajille annetuissa mausteyrttilistoissa oli hieman eroa: kehäkukka, lipstikka ja iisoppi eivät olleet mukana vuoden 1997 listassa, ja vuoden 2009 listalta puuttuivat yrtti-iiso ja vihanneskrassi. ruohosipuli tilli valkosipuli persilja basilika kehäkukka* mintut oregano kumina timjami meirami rosmariini sitruunamelissa fenkoli salvia kirveli lipstikka* rakuuna kynteli iisoppi* vihanneskrassi** yrtti-iiso** % vastaajista tunsi seuraavat yrtit vuonna 2009 % vastaajista tunsi seuraavat yrtit vuonna 1997 * Yrtti ei ollut mukana yrttilistassa vuoden 1997 tutkimuksessa. ** Yrtti ei ollut mukana yrttilistassa vuoden 2009 tutkimuksessa. Kuva 15. Yrttien tuntemus vuosina 1997 (n = ) (Österman 1998) ja 2009 (n = ).
20 Mausteyrttien tuntemus ja viljely Ruohosipuli, tilli, valkosipuli ja persilja olivat tuttuja lähes kaikille vastaajille vuosina 1997 ja Lisäksi basilikan tuntee nyt 94 % vastaajista. Näitä yrttikasveja myös kasvatetaan nykyisin omaan käyttöön yleisesti (35 71 % vastaajista, kuva 16, liitetaulukko 16). Tilli, persilja ja ruohosipuli olivat myös vuonna 1997 suosituimmat viljely-yrtit, joiden viljelyosuudet olivat % vastauksista (kuva 17, liitetaulukko 17). Sitruunamelissan osuus oli 5 % vastauksista, mutta muiden osuudet jäivät pienemmiksi. Vuonna 1997 yrttilistassa mainituista lajeista fenkolia ei esiintynyt vastauksissa lainkaan. Yrttien viljely on nykyisin aiempaa monipuolisempaa, sillä kaikkia kuvassa 17 mainittuja yrttilajeja viljellään (1-13 % vastauksista) ja viljelyosuudet jakautuvat nyt tasaisemmin eri yrttilajien kesken. Vuonna 1997 viljeltyjä yrttilajeja oli keskimäärin yksi vastaajaa kohti laskettuna ja tänä vuonna viisi/vastaaja ruohosipuli tilli persilja basilika valkosipuli kehäkukka sitruunamelissa mintut oregano timjami lipstikka rosmariini salvia meirami rakuuna kirveli fenkoli iisoppi kumina kynteli Kuva 16. Yrttien tuntemus ja viljely vuonna 2009 (n = ). % vastaajista ilmoitti tuntevansa seuraavat yrtit vuonna 2009 % vastaajista ilmoitti viljelevänsä seuraavia yrttejä vuonna 2009
21 21 ruohosipuli tilli persilja basilika valkosipuli kehäkukka* sitruunamelissa mintut oregano timjami lipstikka* rosmariini salvia meirami rakuuna kirveli fenkoli iisoppi* kumina kynteli muut % vastauksista, yrtin viljely vuonna 2009 % vastauksista, yrtin viljely kotitaloudessa vuonna 1997 * Yrtti ei ollut mukana yrttilistassa vuoden 1997 tutkimuksessa. muut 2009: chili, kiinalainen valkosipuli, kurkkuyrtti, lehtiselleri, portulakka, ruusun lehdet ja kiulukat 1997: iisoppi, kehäkukka, korianteri, kumina, kurkkuyrtti, kynteli, rosmariini, vihanneskrassi, yrtti-iiso Kuva 17. Eri mausteyrttien viljelyosuudet (% vastauksista), vuosina1997 (n=323) ja 2009 (n = 867). 5.3 Mausteyrttien viljely taustatietojen mukaan vuosina 1997 ja 2009 Tutkimusaineistojen mukaan mausteyrttien viljelijöitä oli enemmän vuonna 2009 (57 % vastaajista) kuin vuonna 1997 (39 % vastaajista) (kuva 18, liitetaulukko 18). Molemmissa aineistoissa naiset olivat miehiä aktiivisempia yrttien viljelijöitä. Naisten osuus viljelyssä oli nyt merkitsevästi suurempi verrattuna vuoteen Vuonna 1997 ikäjakauman vanhimmat ryhmät ( vuotiaat) viljelivät eniten yrttejä nuorempiin verrattuna. Viljelyaktiivisuus oli suurin taajaman ulkopuolella asuvilla vastaajilla. Nyt eri ikäryhmien osuudet viljelyssä olivat melko tasaiset eikä taajama-asteella ollut vaikutusta vastaajien viljelyaktiivisuuteen. Kummassakaan tutkimusaineistossa ei ollut merkitsevää eroa viljelyaktiivisuudessa asuinläänin suhteen. Yrtit viljeltiin pääasiassa oman kotitalouden käyttöön. Ainoastaan yksi vastaaja viljeli yrttejä (valkosipulia) myyntiä varten.
22 22 SUKUPUOLI nainen mies IKÄ vuotta vuotta vuotta vuotta % vastaajista viljeli mausteyrttejä vuonna 2009 % vastaajista viljeli mausteyrttejä vuonna 1997 ASUINPAIKKA taajaman ulkopuolella taajama, alle as. taajama, yli as. pääkaupunkiseutu ASUINLÄÄNI Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin lääni Kuva 18. Mausteyrttien viljely taustatietojen mukaan vuosina 1997 (n= ) ja 2009 (n = ).
23 23 6 Yrttien käyttötavat ja hankinta 6.1 Yrttien käyttötapoihin vaikuttavia tekijöitä Itse poimitut ja viljellyt yrtit käytettiin pääasiassa omassa kotitaloudessa, joten poiminta ja viljely vaikuttavat positiivisesti yrttien käyttöön. Vastaajat noudattivat pääasiassa tottuja yrttien käyttötapoja vuosina (kuva 19). Yrttien käyttöä kotitalouksissa oli lisännyt 44 % ja vähentänyt ainoastaan 5 %. Yrttejä ollaan valmiita käyttämään reilummalla kädellä ja monipuolisemmin, jos ruoanlaitossa on mukana yksi tai useampi yrttien viljelystä, poiminnasta tai käytöstä innostunut henkilö. Aiemmassa tutkimuksessa vastaajat noudattivat pääsääntöisesti totuttuja luonnonyrttien käyttötapojaan, ja mausteyrttien käyttöä oli lisännyt yli puolet vastaajista kyselyä edeltäneellä tarkastelujaksolla (liitetaulukko 19). Yrttien käyttömäärän muutos kotitaloudessa vuosina , % vastaajista lisääntynyt pysynyt samana vähentynyt Kuva 19. Yrttien käyttömäärien muutokset kotitaloudessa kyselyä edeltäneellä viiden vuoden aikajaksolla (n = 162). Yrttilajeja, joita vastaajat mainitsivat käyttävänsä aiempaa enemmän, oli runsaasti. Suosikeiksi olivat tulleet mm. basilika, tilli, persilja, oregano, nokkonen, ruohosipuli, valkosipuli, muut sipulit, lipstikka, minttu, meirami, rakuuna, rosmariini, pinaatti, sitruunamelissa, kuusenkerkkä, kirveli, portulakka, katajanmarja, korianteri, salvia ja timjami. Eräät vastaajat olivat lisänneet puutarhayrttien tai kaikkien yrttilajien käyttöä. Yrttien käytön lisäämiseen innostavia tekijöitä: viljelymahdollisuus (oma piha, enemmän aikaa viljelyyn, ruukkuviljelyn helppous ja osa puutarhan yrteistä monivuotisia) maukkaus (mm. mausteyrttien käyttö valmismarinadin sijaan) poimintakoulutuksesta, lehdistä ja ruokaohjeista sekä ystäviltä saatu tieto yrteistä on lisännyt kiinnostusta yrtteihin ja kokeilunhalua ruoanlaitossa (esim. savustus, nokkonen kuivattuna ja teen tapaan valmistettavana juomana, eri maille tyypilliset yrtit ja ravintolisät) ja yrttien käyttöä myös muissa kohteissa mm. tuoksuina. parempi (tuoreyrttien) saatavuus, enemmän valikoimaa yrttien keruu luonnosta terveellisyys/terveydenhoito, ruokavalion muutos ja allergia kukkien tai yrttien koristeellisuus muutos kotitaloudessa ja yrttien käsittelylaitteet (oma kuivuri)
24 24 Käyttöä vähentävät tekijät: terveydelliset rajoitteet ajan puute muutos kotitaloudessa vastaajan suosima yrttilaji on saattanut vaihtua toiseen tai luonnonyrttien sijaan käyttöön on otettu tuoreita mausteyrttejä Yrttien hyvät viljely- ja poimintamahdollisuudet lisäävät yrttien käyttöhalukkuutta. Luonnonyrttien poiminta ja kasvimaaviljely ovat sesonkiluontoisia. Ruukkuyrttejä on kuitenkin mahdollista viljellä ympäri vuoden. Yrttien parempi saatavuus ja monipuoliset valikoimat lisäävät myös niiden käyttöä. Yrttejä suosivaan ruokavalioon ryhdytään usein yrttien uusien käyttötapojen houkuttelemana tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuoksi. Toisaalta terveyssyyt saattavat myös rajoittaa yrttien käyttöä. Ruoanlaitosta vastaavan henkilön kiinnostus yrtteihin vaikuttaa ratkaisevasti niiden käyttömääriin. Mm. ajan puute saattaa vaikuttaa käytön vähenemiseen tai poiminnan ja viljelyn sijaan yrtit hankitaan kaupasta valmiina tuotteina. 6.2 Yrttien hankintatavat Lähes kaikkiin kotitalouksiin hankittiin yrttejä tutkimusaineiston 2009 mukaan. Hankintatapoja oli yleensä useita, mutta pääasiassa yrtit ostettiin vähittäiskaupasta (88 % vastaajista, n(2009)=163). Myös vuonna 1997 mausteyrttien yleisin hankintapaikka oli vähittäiskauppa. Yrttejä myös viljeltiin ja poimittiin aktiivisesti molempien vuosien tutkimusaineistojen mukaan (kuva 20, liitetaulukko 20). Vuonna 2009 noin 40 % vastaajista osti yrttejä torilta, pienvalmistajilta ja suoramyynnistä. Luontaistuotekauppoja tai sukulaisia ja tuttavia yrttien hankintakanavina suosi noin 15 % vastaajista. Nettikauppa ja apteekki olivat hankintakanavista vieraimmat, sillä ainoastaan 1-2 % vastaajista hankki niistä yrttejä. vähittäiskaupasta itse viljellen luonnosta, itse poimien torilta,valmistajalta tai suoramyynnistä tuttavilta tai muualta luontaistuotekaupasta apteekista nettikaupasta kotitalouteen ei hankita yrttejä % vastaajista Kuva 20. Yrttien yleisimmät hankintatavat kotitalouksiin vuonna 2009 (n=163).
25 Yrttien tarjontaan liittyvät toiveet Vastaajat olivat enimmäkseen tyytyväisiä yrttien tarjontaan (85 % vastaajista, n = 158). Tarjontaan tyytymättömät olivat harmistuneita tuoreyrttien huonoon laatuun (nuutuneisiin yrtteihin) sekä yrttien kalleuteen. Päivittäistavarakauppaan tai lähikauppaan toivottiin useampia (tuoreita) yrttilajeja mm. sitruunaruohoa, lehtiselleriä, korianteria ja perinteisiä vanhanajan yrttejä sekä erikoisuuksia lisää tuotevalikoimaa, kuten luomu- ja kausituotteita sekä kotimaisia yrttituotteita eläimille säilytystä tai säilyvyyttä edistäviä yrttipakkauksia: paleltumista estäviä pakkauksia herkästi paleltuville yrteille (kuten basilikalle) sekä pienempiä pakkauskokoja Myös tietoa haluttiin lisää: tuotepakkauksiin maininta yrttien käytöstä ja soveltuvuudesta eri ruokiin, kauppoihin esittelyjä, maistiaisia ja muuta mainontaa sekä asiakkaille ja henkilökunnalle neuvontaa yrttien oikeista säilytystavoista puhtaus, jäljitettävyys tiedot esille eli mistä ja milloin yrtit on poimittu 6.4 Yrttien kotimaisuus hankintakriteerinä Yrttien kotimaisuutta arvosti valtaosa (97 %) vastaajista vuonna 2009 (n=158). Vuonna 1997 luonnonyrttien kotimaisuutta arvostettiin vastaajien keskuudessa saman verran. Tärkeimmiksi kotimaisten yrttien eduiksi mainittiin vuonna 2009: puhtaus (45 % vastaajista) laatu: tuoreus, maukkaus ja kauneus yleinen kotimaisuuden tai kotimaisten tuotteiden arvostaminen turvallisuus, luotettavuus, valvottu alkuperä, tutkimustieto tottumus, kotimaiset yrtit tuttuja lähiruoka ja ekologisuus luomu, luonnollisuus, ei lisäaineita monipuolisuus, saatavuus sekä mahdollisuus kasvattaa yrtit itse Aivan kaikki vastaajat eivät arvostaneet yrttien kotimaisuutta (3 %, n(2009)=158). He mainitsivat syiksi mm yrttien massatuotannon ja kalleuden tai pienet käyttömäärät. Osalla vastaajista ei ollut kotimaisuuden arvostamisesta mielipidettä puolesta eikä vastaan, sillä kysymykseen jätti vastaamatta 4 % vastaajista (n=164). 6.5 Yrttien hankintasyyt Elintarvikekäytössä yrteillä pyritään saamaan vaihtelua ruokiin ja juomiin, mutta lähes yhtä usein yrttien käyttö on totuttu tapa (kuva 21). Vastaajille melkein yhtä tärkeitä olivat myös yrttien terveellisyys ja piristävä ulkonäkö. Suolan korvikkeena yrttejä käytti nyt 35 % vastaajista. Vuosina 1997 ja 2009 vastaajien esittämät hankintasyyt olivat melko samankaltaisia.
26 26 Syitä käyttää yrttejä elintarvikkeina tuomaan vaihtelua totuttu tapa maustamisessa piristävä ulkonäkö yrttien terveellisyys suolan korvikkeena muu syy muu syy: hyvä maku, kasvisruokavalio, mahdollisuus kasvattaa itse, poimiminen tuo mielihyvää sielulle ja keholle Kuva 21. Tärkeimmät syyt käyttää yrttejä elintarvikkeina (n = 162). Elintarvikekäytön lisäksi yrttejä hankittiin eniten terveydenhoitoa varten sekä sauna- ja kylpytuotteiksi. Yrttejä harrastettiin myös huone- ja puutarhakasveina. Yrtit olivat suosittuja myös kosmetiikkatuotteina ja käsityömateriaaleina (kuva 22). terveyttä hoitavina rohtoina sauna- ja kylpytuotteina Yrttien käyttötarkoituksia huone- tai puutarhakasveina ihon- hiustenhoidossa käsityömateriaaleina muu syy muu syy: kauneus, tuoksu, koristekäyttö Kuva 22. Tärkeimpiä syitä käyttää yrttejä muuten kuin elintarvikkeina (n = 95). Seuraavassa on esitetty kooste vastaajien ehdotuksista yrttialan kehittämiseksi. Tiedottamisen uskottiin kannustavan yrttien käyttöön eniten. Yrttien näkyvämmän markkinoinnin ja hinnan uskottiin myös vaikuttavan ostopäätöksiin.
27 27 Vastaajien ehdotuksia yrttialan kehittämiseksi Tuote-ehdotukset ja ideat: luomua enemmän edullisemmat tuotteet lahjatuotteiksi sopivat yrttikylvyt Yrttien kotikasvatuksen edistämistä varten myyntiin: valmiit ruukut multineen, johon voi pistää siemenet itämään esikasvatettu yrttitarha keväällä taimia reseptien kera Missä yrttitietoa olisi hyvä esittää? paikallisilla kursseilla tuotepakkauksissa (marinadiohjeet) kaupoissa tauluja, esitteitä ja tuotteiden asettelussa: kuivayrtit tuoreiden viereen myyntiin pikku kirja yrttien yhteydessä Millaista tietoa toivottiin? poiminta, luonnonyrtit viljely käsittelytavat mm. hiostus erilaiset käyttömahdollisuudet: leivonta, värjäys, tahranpoisto, rohtokäyttö Miksi? Suomen luonto on puhdas ja tarjoaa monenlaista syötävää. Yrttialaa tulisi mainostaa työllistäjänä: poimijoita ja poimijakoulutusta tarvitaan. Yrttialan monipuolisuus ja laaja-alaisuus - jokaiselle löytyy sopiva. Monipuoliset hyödyntämismahdollisuudet eri teollisuuden aloilla.
28 28 IV Pohdinta 7 Aineisto ja menetelmät Vastaajien taustatietoprofiileissa oli hieman eroja vuosina 1997 (Österman 1998) ja Nyt nuorimmasta ikäluokasta vastaajia oli hieman vähemmän ja vuotiaista enemmän verrattuna vuoteen 1997 ja väestön ikäjakaumaan (Tilastokeskus 2009). Kummassakin tutkimuksessa naiset vastasivat kyselyyn miehiä innokkaammin, vaikka työikäisiä naisia ja miehiä oli väestössä lähes saman verran. Läänikohtaiset vastausmäärät vastaavat melko hyvin väestön maantieteellistä sijoittumista. % vastaajista vuonna 1997* % vastaajista vuonna 2009 % työikäisestä väestöstä 2008** nainen mies vuotta vuotta vuotta vuotta * Österman 1998 ** Tilastokeskus 2009 Vuonna 1997 kyselylomakkeen palautti 49 % ja tänä vuonna kyselyyn vastanneita oli ainoastaan 16 %. Nyt kyselystä ei lähetetty muistutuskirjettä, kuten vuonna Lukumääräisesti tutkimusotoksia kertyi vertailukelpoinen määrä 246 (vuonna 1997) ja 164 (vuonna 2009). Kyselyihin vastanneet ovat oletettavasti kiinnostuneempia yrteistä kuin ne, joilta vastausta ei saatu, mikä saattoi vinouttaa tuloksia positiiviseen suuntaan. Tutkimusajankohta oli vuonna 1997 (Österman 1998) myöhäissyksyllä ja vuonna 2009 alkukesästä, jolloin yrttien kesäsesonki on ajankohtainen. Kyselyt vastasivat sisällöltään pääasiassa toisiaan, mutta aiempaa kyselyä lyhennettiin ja päällekkäisyyksiä poistettiin kysymyksiä yhdistelemällä. Tämä saattaa vaikuttaa tuloksiin ja hankaloittaa vertailua. 8 Yrttien tuntemus, hankinta ja käyttö 8.1 Yrttien tuntemus Mustaherukka, nokkonen, koivu, voikukka, vadelma, kataja ja pihlaja olivat tuttuja yrttikasveja yli 80 %:lle vastaajista vuosina 2009 ja Vuonna 2009 samaan ryhmään pääsivät myös apilat, kanerva, kuusenkerkät, ahomansikka ja maitohorsma. Kaasisen (2009) mukaan näistä yrteistä vadelma, kuusi, voikukka, nokkonen ja ahomansikka olivat myös kymmenen parhaiten tunnetun kasvilajin ryhmässä (81 98 % vastaajista tunnisti kasvit kuvista). Kaasisen (2009) tutkimuksessa oli mukana ala- ja yläluokkien sekä lukion oppilaita opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita, luokanopettajia ja yliopisto-opettajia. Vuosien 2009 ja 1997 tutkimuksissa esitetyistä mausteyrteistä 12 yrttilajia oli tuttuja yli 80 %:lle vastaajista. Tillin, persiljaa, ruoho- ja valkosipulin tunsivat lähes kaikki vastaajat molempina vuosina.
29 Yrttien käyttö ja hankinta Vaikka useat luonnonyrtit tunnetaan lähes yhtä hyvin kuin mausteyrtit, luonnonyrttien käyttäjiä on vähemmän. Mausteyrtit ovat vakiintuneet jokapäiväiseen käyttöön, mutta luonnonyrtit poimitaan ja valmistetaan pääasiassa sesonkikauden herkuiksi. Mausteyrttejä on päivittäistavarakaupoissa tarjolla runsas valikoima sekä tuore- että kuivatuotteina ympäri vuoden. Tuoreyrttien kulutus on ollut nousussa viime vuosina ja niitä ostaa nykyisin noin 57 % talouksista (Kotimaiset Kasvikset ry. 2009). Tämän tutkimuksen mukaan suosituimmat yrtit ovat myös Kasvistaseen (2006) mukaan eniten käytettyjä yrttilajeja: valkosipuli, tilli, persilja, basilika ja ruohosipuli. Niiden käyttömäärät ovat kuitenkin melko pienet. Valkosipulia käytetään arviolta 220 g ja muita noin g henkeä kohti vuodessa tuoreyrtteinä (Kotimaiset Kasvikset ry. Kasvistase 2006). Käytössä suosituimpia yrttilajeja myös viljellään Suomessa myyntiin eniten (Tike Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 2008). Päivittäistavarakaupassa luonnonyrttejä on tarjolla vähän. Niitä saattaa olla myytävänä lähinnä juomatuotteita, ravintolisinä ja kuivamausteina. Tällaisia tuotteita ovat mm. kamomillatee ja katajanmarjamauste sekä nokkonen kuiva- ja pakastetuotteina. Huonomman saatavuuden lisäksi luonnonyrttien makuja tai käyttötapoja ei mahdollisesti myöskään riittävästi tunneta. Euroopassa mm. Italiassa, Ranskassa ja Britanniassa luonnonyrtit ovat kuitenkin alkaneet tulla aiempaa suositummiksi ja ammattimaisia kerääjiä on jo muutamia (Leinonen 2009). Myös Suomessa eräät ravintolat ovat erikoistuneet luonnonyrttien käyttöön (Mikkonen 2008). Nettikauppa ei ole yleistynyt yrttien myyntikanavana, vaikka kotimaisista yrttitoimittajia on aiempaa enemmän esillä toimijoiden omilla kotisivuilla sekä erilaisissa hakupalveluissa mm. ja Yrttien poiminta ja viljely Sekä tässä että kaksitoista vuotta aiemmin tehdyssä Östermanin (1998) tutkimuksessa vastaajat olivat todennäköisesti keskimääräistä kiinnostuneempia yrteistä. Vuonna 2009 noin 60 % vastaajista viljeli ja 40 % poimi yrttejä omaan käyttöön. Vuonna 1997 vastaavat luvut olivat 40 ja 20 %. Yrttien viljely oli molemmissa tutkimuksissa poimintaa aktiivisempaa. Yrtit poimittiin ja viljeltiin omaan käyttöön. Tutkimusten erilaisella kysymysten asettelulla saattaa olla vaikutusta todettuihin poimija- ja viljelijämääriin. Tämän vuoden kysymyksissä erilaiset käyttömahdollisuudet elintarvikekäytön lisäksi myös rohdoksina, kosmetiikka-, käsityö ja koristetuotteina tulivat näkyvämmin esille. Tästä syystä luonnonyrttien poiminnaksi saatettiin nyt helpommin merkitä esimerkiksi koivunoksien keruu saunavihtaa varten tai mausteyrttien viljelyksi kehäkukkien kasvatus silmän iloksi. Yrttien monimuotoiset kasvatusmahdollisuudet pelloilla, puutarhassa, kasvihuoneissa tai huonekasveina mainittiin molemmissa kyselyssä. Mausteyrttien omatoiminen kasvatus kodeissa huone- ja parvekekasveina on tullut ruukkuyrttien laji- ja määräkehityksen myötä kahdentoista vuoden aikana yleisemmäksi, mikä näkyy lisääntyneenä viljelymääränä
30 30 taajamissa ja pääkaupunkiseudulla. Kyselyissä valmiiksi annetut kasvilajilistat olivat hieman erilaiset, mikä saattoi myös osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Jos oletetaan, että kaikki kyselyyn vastaamatta jättäneet eivät olleet kiinnostuneita luonnonyrttien poiminnasta, voidaan luonnonyrttien poimijamääräksi arvioida ainakin 7 % vuonna 2009 ja 9 % vuonna 1997 koko otosta kohden (koko otos vuonna 1997 oli 500, ja vuonna henkeä). Samalla tavalla voidaan arvioida, että yrttiviljelyä harrasti ainakin 9 % vuonna 2009 ja 23 % vuonna 1997 koko otoksesta.
31 31 V Johtopäätökset Yrttien lajivalikoima on runsas ja käyttötavat monipuoliset. Lähes jokaisen makuun ja tarpeeseen löytyy sopiva. Yrttien elintarvikekäytöllä pyritään piristämään ruokia ja juomia. Tarkoituksena voi olla yhtä hyvin tutun hyväksi havaitun maun luominen kuin vaihtelunhalu. Lisäksi yrttituotteiden terveellisyys ja kotimaisuus ovat arvostettuja. Päivittäistavarakauppojen laajat tuore- ja kuivayrttien valikoimat tyydyttävät useimmiten kuluttajien tarpeet. Yrttien kallis hinta ja tuoreyrttien nuutuneisuus kuitenkin toisinaan harmittavat, joten sesonkikaudella yrttien poiminta ja viljely tarjoavat varteenotettavan vaihtoehdon. Luonnonyrttien poiminta-, käyttö- ja säilöntätavat eivät ole riittävän tuttuja suomalaisille, joten lisää tiedottamista tarvitaan. Hankinnat suoritetaan mieluiten päivittäistavarakaupasta. Kauppojen hyllyillä kotimaisia yrttejä on kuitenkin tarjolla pääasiassa ruukkuyrtteinä. Muutkin kotimaiset yrttituotteet, myös sesonkiluontoiset luonnonyrtit ja niistä valmistetut tuotteet, saattaisivat olla kuluttajille mieluisia. Nykyisin netin hakupalvelut tarjoavat näille tuotteille myyntikanavia, mutta ne eivät ole kuluttajille tuttuja.
32 32 Lähteet Kaasinen Arja (2009). Kasvilajien tunnistaminen, oppiminen ja opettaminen yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta. Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 306. Kotimaiset Kasvikset ry. (2009). Yrtit maustavat ja hoitavat. Pieni yrttiopas. Kotimaiset Kasvikset ry. Kasvistase Leinonen Tiina (2009). Villiyrtit kerätään nyt. Helsingin Sanomat Mikkonen Helmi (2008). Suomalaiset yrtit - keittiöiden runsaudensarvi. Luonnosta Sinulle nettilehti 3/ Tike Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (2008). Puutarhayritysrekisteri Tilastokeskus, väestötilastot viitattu Österman S Luonnonyrttien käyttö Suomessa. Projektiraportti. Arktiset Aromit ry.
Keittiöalan ammattilaisten kiinnostus luonnonyrtteihin ja kotimaisiin keittiöyrtteihin
Keittiöalan ammattilaisten kiinnostus luonnonyrtteihin ja kotimaisiin keittiöyrtteihin Toim. Helmi Mikkonen 2010 Heidi Pekuri Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma 2 Tiivistelmä Keittiöalan ammattilaisten
LisätiedotBASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita)
SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) Monivuotinen, helppo kasvattaa. Istuta lämpimälle suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuun. Sopii suolaisiin tai makeisiin ruokiin. Antaa hyvän maun erilaisiin juomiin.
LisätiedotViisi ruukullista yrttejä
Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Yrtit kasvavat ruukuissa valoisalla ikkunalaudalla, parvekkeella ja puutarhassa. Tuoreet yrtit sopivat kaikenlaisiin ruokiin ja antavat uusia makuelämyksiä.
LisätiedotSuomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014
Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotYRTTI- POKKARI. Oregano. Rakuuna. Kirveli. Persilja
YRTTI- POKKARI Keittiökäyttöön sopivat kuivayrtit Oregano Rakuuna Kirveli Persilja LUKIJALLE Yrttipokkari keittiökäyttöön sopivat kuivayrtit on tiivis tietopaketti kuivayrteistä. Aineisto on tuotettu osana
LisätiedotLuonnonmarjojen hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H., Moisio, S. Timonen, P. 14.12.2007
Luonnonmarjojen hyödyntäminen Suomessa Mikkonen, H., Moisio, S. Timonen, P. 14.12.2007 2 Tiivistelmä Luonnonmarjojen hyödyntäminen Suomessa Asiasanat: kyselytutkimus, luonnonmarjat, poiminta, ruokailutottumukset
LisätiedotLuonnon marjat ja hedelmät
hirvaslaisten ilmoittamat teeaine viljely sieni aaprotti 1 1 1 1 ahomansikka 4 1 ampiaisyrtti x 1 1 avomaankurkku 1 1 basilika 1 1 chili 1 1 haaparousku x 1 hapero 3 1 herne 7 1 hilla 8 1 horsma x 1 humala
LisätiedotUUSI CAPSI PRO -MAUSTESARJA.
UUSI CAPSI PRO -MAUSTESARJA. KORKEALUOKKAISET CAPSI PRO -MAUSTEET Uusi Capsi Pro -maustesarja on suunniteltu vaativaan ammattikäyttöön. Lopputulos on korkealuokkainen ja monipuolinen kokonaisuus, joka
LisätiedotKeittiökäyttö n sopivat Keittiökäyttöön sopivat KUIVAYRTIT Oregano Oregano Rakuuna Rakuuna Kirveli Kirveli Persilja Persilja
Keittiökäyttöön sopivat KUIVAYRTIT Oregano Rakuuna Kirveli Persilja LUKIJALLE Yrttipokkari keittiökäyttöön sopivat kuivayrtit on tiivis tietopaketti kuivayrteistä. Aineisto on tuotettu Sarita Ylimäen opinnäytetyönä
LisätiedotTilausnro Tuote Pakkaus Paino Hinta
Maustesekoitukset 1000 Adjika mausteseos Pussi 1 kg 18,12 1001 Aioli Pieni tölkki 180 g 11,17 1002 Aioli Iso tölkki 550 g 2,82 1003 Aioli Pussi 1 kg 7,33 1004 Aromisuola (lisäaineeton) Pieni tölkki 250
LisätiedotMetsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011
Metsämarjojen- ja -sienten poiminta ja käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kotitalouksissa Mikkonen, H. & Moisio, S. 2011 Luonnontuotealan merkitys ja kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
LisätiedotPuutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä
Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä Marttaliitto ry Yrttiruukku parvekkeella ja pihalla Yksi- ja monivuotiset yrtit (monivuotiset kellariin tai maahan talveksi) Aurinkoinen, lämmin paikka. Suojataan
LisätiedotKuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke
Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke 12.12.2016 Kuivauksessa pyritään saamaan tuote tilaan, jossa mikrobiologinen pilaantuminen estyy. Kuvassa MC = tuotteen kosteuspitoisuus
LisätiedotYrttijuoma. Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm.
Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm. Ahomansikka (marjat ja lehdet) Apilat (lehdet ja kukat) Kanerva, (kukat) Ketohanhikki (lehdet) Koivu (lehdet) Kultapiisku (kukat) Lillukka (lehdet) Maitohorsma
LisätiedotVoiko luonnonkasveja viljellä?
Voiko luonnonkasveja viljellä? Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi 070219, Hämeenlinna Luonnonkasvien viljelyn tilanne Suomessa / yrtit
LisätiedotKuinka kuluttajan ostoskori luomutetaan?
Luomuelintarvikepäivä 18.10.2018 Kuinka kuluttajan ostoskori luomutetaan? Antti Oksa Valikoimajohtaja Tuoretuotteet S-ryhmän Vähittäiskaupan ketjuohjaus Twitter: @AnttiOksa Kuinka kuluttajan ostoskori
LisätiedotLuonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää
LisätiedotInno-torin kyselyiden tuloksia
Inno-torin kyselyiden tuloksia Johdanto Kysyimme kuluttajilta mm. millaisia tuotteita he käyttävät, kuinka usein ja mikä vaikuttaa tuotteen valintaan tai miltä osastolta tuotteen tulisi löytyä sekä millaisia
LisätiedotSTM-MARKKINOINTI. A S I A K K A A N Porkantie 64, 25370 PERTTELI
STM-MARKKINOINTI A S I A K K A A N Porkantie 64, 25370 PERTTELI nimi: puh: 040-5554846 www.stm-markkinointi.fi os: asiakaspalvelu@stm-markkinointi.fi puh: stm-markkinointi Mauste-esittelijäsi: tilauspv:
LisätiedotMitä kuluttaja tuumii luomusta?
Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa
LisätiedotArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa
ArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa Hyönteiskasvatuksen mahdollisuudet - sivuvirroista elintarvikkeeksi Kouvola, 16.1.2018 Satu Nokkonen, HAMK www.hamk.fi/arvobio Puutarhatuotannon
LisätiedotValmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014
1 / 5 Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 Trimaxx 3199 Käyttökohteisiin lisätty kevätvehnä ja käyttö ohralla tarkennettu 23.1.2014 koskemaan sekä kevät- että syysohraa. Cooper NWS
LisätiedotSINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa
Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.
LisätiedotMausteet suurin intohimomme
Mausteet suurin intohimomme Ole hyvä, tässä on monipuolinen maustevalikoimamme pippurista erilaisiin chileihin. Täältä löydät myös suositut maustesekoituksemme, jotka tekevät elämästäsi keittiössä hiukan
LisätiedotYRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013
YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 ISBN 978-951-98471-1-5 Valokuvat: Marjo Räisänen, Arktiset Aromit ry. Taitto: Tuula Huotari,
Lisätiedotespanjalainen kikherne -chorizokeitto
espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna
LisätiedotKASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta
KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.
LisätiedotMistä voit kerätä villiyrttejä?
Mistä voit kerätä villiyrttejä? Puhdas alue, lähellä ei ole tehtaita tai vilkkaita teitä. Lähimpään tiehen matkaa 50 100 metriä, pieniltä teiltä pölyn etäisyys. Ei alueilta, joilla on paljon typpeä, esim.
LisätiedotLuonnonyrteistä bisnestähanke. Luonnonyrttejä lautaselle
Luonnonyrteistä bisnestähanke Luonnonyrttejä lautaselle Yleisohjeita poimijoille Varmista, että sinulla on ostaja ja hänen laatu- ja käsittelytoiveet tiedossa Luonnonyrttejä myyntiin poimiva vastaa keräämiensä
LisätiedotSIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET
SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET 2 Sirottimet Anis kokonainen 310 g Anis Anis jauhettu 340 g Anis Aromisuola 800 g Suola 0 %, arominvahvenne (E 21), sipuli, kurkuma, valkosipuli, sokeri, maltodekstriini, hiivauute,
LisätiedotSIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET
SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET 2 Sirottimet Anis kokonainen 310 g Anis Anis jauhettu 340 g Anis Aromisuola 800 g Suola 0 %, arominvahvenne (E 21), sipuli, kurkuma, valkosipuli, sokeri, maltodekstriini, hiivauute,
Lisätiedotesongin parhaat Spalat
H eviä kuten haluat Tiesithän, että Chipstersiltä saa myös HeViä. Sesonkien mukaan elävästä monipuolisesta HeVi-tarjonnastamme löydät sekä koti- että ulkomaiset hedelmä- ja vihannestuotteet sekä yrtit,
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotRuokaa luonnosta toimialaselvityksen tulokset Villiruokaseminaari Espoo
Ruokaa luonnosta toimialaselvityksen tulokset Villiruokaseminaari 14.2.2018 Espoo Helena Herttuainen & Siiri Mäkelä Suomen 4H-liitto ry. Päivän ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus 9.05 Tomi Alakoski, Suomen
LisätiedotPro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017
Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017 Katriina Partanen Pro Kala ry Tel. +358 40 0 827 277 Tauko Design 24.5.2017 katriina.partanen@prokala.fi 1 Tutkimusraportti Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotLUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015
LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin
LisätiedotSUOMALAISET CAPSI JA CAPSI PRO -MAUSTEET
SUOMALAISET CAPSI JA CAPSI PRO -MAUSTEET SUOMALAINEN VALINTA. KORKEA LAATU JA PUHTAAT MAUT. Yli 180 eri vaihtoehtoa! AMMATTIKEITTIÖILLE JA LEIPOMOILLE. CAPSI PRO -SARJAN SYKSYN UUTUUDET: CHILIPALKO 90
LisätiedotLUONNON- YRTTIEN. makuja
LUONNON- YRTTIEN makuja LUONNONYRTTIEN makuja Luonnonyrttien talteenotto ja käyttö on Suomessa vielä vähäistä. Yhtenä käytön esteenä pidetään Arktiset Aromit ry:n kuluttajakyselyissäkin ilmennyttä yrttien
LisätiedotMARINADEJA SALAATEILLE
MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös
LisätiedotOSA 2 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012 Luonnonyrttejä Nokkonen Urtica dioica Poimulehti Alchemilla spp. Maitohorsma Epilobium angustifolium Kuusi Picea abies Koivu Betula spp. Voikukka Taraxacum spp. Valkoapila
LisätiedotValtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.
Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen
LisätiedotRavinnoksi sopivia yrttejä
Ravinnoksi sopivia yrttejä Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö
LisätiedotTerveisin Jussi & Terhi Saarinen
YRTTITUOTTEET 3 Heikkilän Yrttitila kotimaisia kuivattuja yrttituotteita Aloitimme yrttien kasvatuksen vuonna 2008. Talvella hankimme peltokoneet, ja kevään koittaessa pystytettiin kasvihuone taimien kasvatusta
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki
Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Kesä 5 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten
LisätiedotMarjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits
Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotMitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?
itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?
LisätiedotPäivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen
Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden
LisätiedotKALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotMEIRA. mausteet. Katso herkulliset ruokaohjeet
MEIRA mausteet Katso herkulliset ruokaohjeet Chili sin carnella täytetyt suippopaprikat Pustan lammaspata, kasvisruoka 1,000 kg (10 kpl) makeita suippopaprikoita Täyte 0,200 kg sipulia 0,020 kg valkosipulia
LisätiedotTuhat Suomalaista Kotimaisen ruoan arvostus
Tuhat Suomalaista Kotimaisen ruoan arvostus Joulukuu 017 tilaaja: maa- ja metsätalousministeriö SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 1/017 IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen
LisätiedotMenestyksesi reseptit
Makeaa ja suolaista jokaiseen päivään! Menestyksesi reseptit Touko-elokuu 2014 Klassinen katkarapuleipä! Fazer Puikula Skagen (8 avoleipää) 4 kpl Fazer Puikula Rukiinen herkku 100 g ranskankermaa 60 g
LisätiedotApetit. Kasvisten käyttö Suomessa ja Ruotsissa 7-8/2017
Apetit Kasvisten käyttö Suomessa ja Ruotsissa 7-8/017 Johdanto Tämän tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy Apetit Ruoka Oy:n toimeksiannosta heinäelokuussa 017. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasvisten
LisätiedotSpecsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to
Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi
LisätiedotSUOMI SYÖ 2010 Asennetrendit Kotimainen elintarvikeketju
SUOMI SYÖ Asennetrendit Kotimainen elintarvikeketju Tutkitut väittämät: Minulla kuluttajana on tärkeää, että suomalaiset elintarvikkeet voitaisiin jäljittää maatilalle saakka Minulle on tärkeää, että ostamalla
LisätiedotGrillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit
(Etusivu) Marinoi maistuvaksi! Marinadi mureuttaa grillattavan lihan sekä antaa täyteläisen maun ja värin myös kanalle, kalalle ja kasviksille. Touch of Taste - fondiperheen avulla loihdit helposti esimerkiksi
LisätiedotLääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus
LisätiedotHasselpähkinämaitosuklaa
MAKEISET Hasselpähkinämaitosuklaa Jogurttihedelmät Luomulakritsi Mantelimaitosuklaa Pehmeät nallekarkit Tumma inkiväärisuklaa Tumma minttusuklaa Tummat ja vaalea suklaa MAKEUTUSAINEET Appelsiininkukkahunaja
LisätiedotOpetusmateriaalia matkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppilaitoksille. Luonnonyrttien käyttö I. Teksti: Sirpa Ollonberg, kuvat Arktiset Aromit ry.
Opetusmateriaalia matkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppilaitoksille Luonnonyrttien käyttö I Teksti: Sirpa Ollonberg, kuvat Arktiset Aromit ry. 1 Tässä 20-sivuisessa opetusaineistossa käsitellään luonnonyrttien
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotKALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia
LisätiedotVILLIVIHANNESHERKKUJA ARKEEN
VILLIVIHANNESHERKKUJA ARKEEN Tämän oppaan herkullisilla ohjeilla pääset hortoilun makuun. Kokeile ja innostu! "Raija"Kivimetsä"""""""www.hortoilu.fi Raijan horta-siemennäkkäri Horta&siemennäkkäriin ei.kyllästy.ikinä..se.sopii.aamiaisleiväksi,.keittojen.
LisätiedotValmiit burgerit Aito ja oikea kebab jo 25 vuotta Suomalainen naudanliha, korkea lihapitoisuus ja perinteet takaavat parhaan maun.
Kebab (ORIGINAL) Valmiit burgerit Aito ja oikea kebab jo 25 vuotta Suomalainen naudanliha, korkea lihapitoisuus ja perinteet takaavat parhaan maun. 145 Kebablastu original 20 x 100 g myyntierä / lava:
LisätiedotSatafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen
Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS
LisätiedotKaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista
9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin
LisätiedotPäiväkodit ja koulut (Alakylä, Tirinkylä, Ylikylä, Huttukylä, Lukio ja Jokiranta), Kiertävä viikko 5
Päiväkodit ja koulut (Alakylä, Tirinkylä, Ylikylä, Huttukylä, Lukio ja Jokiranta), Kiertävä viikko 5 Maanantai Pinaattikeitto ja kananmuna PINAATTIKEITTO L Vesi; Maitojuoma kevyt laktoositon (Maito ja
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
LisätiedotEurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.
LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään
LisätiedotTilausnro Tuote Pakkaus Paino Hinta
Maustesekoitukset 1000 Adjika mausteseos Pussi 1 kg 18,12 1001 Aioli Pieni tölkki 180 g 11,17 1002 Aioli Iso tölkki 550 g 2,82 1003 Aioli Pussi 1 kg 7,33 1004 Aromisuola (lisäaineeton) Pieni tölkki 250
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotVinkkejä villivihannesten valloitukseen
Vinkkejä villivihannesten valloitukseen Luonnon omassa, suuressa kasvimaassa kasvavat villivihannekset ovat helppoa, hyvää ja terveellistä ruokaa, joka on kaikkien ulottuvilla ilmaiseksi. Villivihanneksia
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 10/92. BERTALAN GALAMBOSI ja ILKKA RAHUNEN. Yrttien käyttö ja viljely. Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 10/92 BERTALAN GALAMBOSI ja ILKKA RAHUNEN Yrttien käyttö ja viljely Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 10/92 BERTALAN GALAMBOSI ja ILKKA
LisätiedotKysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä
Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita
LisätiedotLuonnonyrttilajit. Osittain tai kokonaan ravintokäyttöön soveltuvia luonnonkasveja ovat mm: Niitty- ja ahosuolaheinä Jauhosavikka.
Luonnonyrttilajit Osittain tai kokonaan ravintokäyttöön soveltuvia luonnonkasveja ovat mm: Ahomansikka Niitty- ja ahosuolaheinä Jauhosavikka Nokkonen Järviruoko Nurmitatar Kamomilla- ja pihasaunio Osmankäämi
Lisätiedot2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014
2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 Livonsaaren Osuuspuutarha 2462891-9 Tilinpäätös 31.12.2013 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5 Tilikirjaluettelo
LisätiedotSIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET
SIROTTIMET JA SUURPAKKAUKSET SIROTTIMET Jauheliha- ja yleismauste 500 g Suola 25%, mustapippuri, sipuli, korianteri, maustepippuri, paprika, arominvahvenne (E21), valkosipuli, paakkuuntumisenestoaine 2
LisätiedotHenkilöliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus. Sääntelyelin, Mertti Anttila IROResearch Oy, Tomi Ronkainen
Henkilöliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus 2019 Sääntelyelin, Mertti Anttila IROResearch Oy, Tomi Ronkainen Tutkimuksen taustat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää junaliikenteen käyttämistä ja
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotMAUSTE- JA ROHTOYRTTIEN KOTIPUUTARHAVILJELYN OPAS
MAUSTE- JA ROHTOYRTTIEN KOTIPUUTARHAVILJELYN OPAS Frantsilan Luomuyrttitila / Virpi Raipala-Cormier MAUSTETARHASTA ILOA KIELEN, MIELEN JA SILMÄN RUOKAA Perusta oma pieni ja helppo maustemaa Haaveiletko
LisätiedotKananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät
Kananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät SIIPISEMINAARI Pasi Saarnivaara.10.017 Kananmunien kulutus 1 kg per henkilö EU 016: 1,6 kg (kuorimunat ja munatuotteet yhteensä) = noin 00 kananmunaa per
LisätiedotKeitetty Quinoa / Kvinoa
Keitetty Quinoa / Kvinoa 1. Huuhtele ja valuta quinoa huolella. 2. Laita quinoa kattilaan ja lisää vettä suhteessa 1 osa quinoaa ja 2 osaa vettä. 3. Kuumenna kiehuvaksi, lisää ripaus suolaa ja anna kypsyä
LisätiedotMajoitusliikekysely 2009
Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotLuomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotTaitaja2014 Lahti, 503 Cateringkokki
Taitaja2014 Lahti, 503 Cateringkokki Semifinaali 14. 16.1.2014 Taitaja kilpailujen Cateringkokkilajin kilpailu on kaksiosainen. Ilmoittautuneet joukkueet kilpailevat ensimmäisessä vaiheessa eri paikkakunnilla
LisätiedotYrtit. Chef for Chef tuotteet ovat korkealaatuisia, tuoteturvallisia, luonnon omia puhtaita mausteita ammattilaisten ja kulinaristien tarpeisiin.
Mausteet Chef for Chef tuotteet ovat korkealaatuisia, tuoteturvallisia, luonnon omia puhtaita mausteita ammattilaisten ja kulinaristien tarpeisiin. Ammattilaisten sarja Raaka-aineet on hankittu tuottajilta
LisätiedotTUOTELUETTELO. Aidot orientaaliset maut Suomesta. Aitoja Orientaalisia Makuja SUOMESTA.
TUOTELUETTELO Aidot orientaaliset maut Suomesta Aitoja Orientaalisia Makuja SUOMESTA BEOFOOD OY on kokkolalainen, nykyaikainen elintarviketuotantolaitos. Päätuotteitamme ovat itämaisella säväyksellä valmistetut
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki
Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ) miten suomalaiset
LisätiedotVoiko luonnonkasveja viljellä?
Voiko luonnonkasveja viljellä? Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi Jyväskylä 5.2.2014 Voiko luonnonkasveja viljellä? Luonnonkasvien
LisätiedotKotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa
Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden
LisätiedotLuomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia
Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle
LisätiedotFacebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen
ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011
Lisätiedot