SEUTUKAUPUNGIT - SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELM/ 1. OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO

Transkriptio

1 HEINOLÄN KAUPUNKI Kirjaamo ' Tehtäväluoicitus SEUTUKAUPUNGIT - SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELM/ Hakemus TEM:n teemakohtaiseksi kaupunkiverkostoksi AIKO-rahoituksesta 1. OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO Isäntäkaupungit: 1. Kauhajoki (Yhteyshenkilö: Harri Virtanen ), vastuuteema : Digitaalisuus 2. Kurikka (Yhteyshenkilö : Hannu Alanen ), vastuuteema : Elinkeinoelämän ekosysteemin päivitys 3. Lieksa (Yhteyshenkilö : Markku Vuorenmaa ), vastuuteema : Bioklusterin kehitysloikka 4. Forssa (Yhteyshenkilö: Sami Sulkko ), vastuuteema : Kiertotalous 5. Imatra (Yhteyshenkilö : Juha Sorjonen), vastuuteema : Palvelumuotoilu Hallinnoija : Verkoston muut kaupungit Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (Yhteyshenkilö: Paavo Laaksonen) (Seutukaupungit jotka osallistuvat ohjelman rahoitukseen): 6. Salo 7. Somero 8. Alajärvi / Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy 9. Huittinen 10. Rauma 11. Heinola 12. Laitila 13. Parkano 14. Paimio 15. Hamina 16. Kuusamo / Naturpolis 17. Loimaa 18. Kemi/ Digipolis 19. Valkeakoski 20. Kannus 21. Kokemäki 22. Loviisa 23. Keuruu 24. Lohja / Novago Yrityskehitys Oy 25. Raasepori / Novago Yrityskehitys Oy 26. Kaskinen (ei virallisesti seutukaupunki) ORGANISAATIO Ohjelman organisaatio: 1. Seutukaupunkiverkosto Ohjelma palvelee koko seutukaupunkiverkostoa mutta toiminnassa priorisoidaan rahoitukseen osallistuneet seutukaupungit 2. Ohjausryhmä Ohjelmalle muodostetaan kansallinen ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajat seutukaupunkien edustajien ohella Kuntaliitosta ja alueelliseen kehitystyöhön vaikuttavista ministeriöistä : TEM; LVM; MMM; OKM ; SM; STM; VM; YM + edustaja TEKESistä ja ohjelman hallinnoijan maakuntaliitosta + yksi edustaja jostakin osallistuvien kaupunkien alueella toimivista ELY-keskuksista

2 Ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa, että "Seutukaupungit - soveltamisen mestarit" - ohjelmaa toteutetaan samansuuntaisesti ministeriöiden kehittämistavoitteiden kanssa 3. Isäntä-seutukaupungit Koska verkosto on laaja, ohjelmalla on 5 isäntäkaupunkia, jotka ovat tiivisti mukana ohjelman toteutuksen ohjauksessa ja tukemisessa hallinnoijan rinnalla. Kullakin isäntäkaupungilla on oma teema, jonka edistämisestä he ovat vastuussa yhdessä ohjelman hallinnoijan kanssa. Lisäksi isäntäkaupungit tukevat ohjelman hallinnoijaa ohjelman sisäisessä viestinnässä. 4. Hankkeen hallinnoija Toteuttajana pitää olla yksi toimija, vaikka ohjelmalla olisi useampi " isäntä". Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymällä (SEK) on hyvää kokemusta verkostohankkeiden hallinnoinnista kuten Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -seutukaupunkipilotti (ÄVKK). SEK:n hallitus on päättänyt kokouksessaan, että SEK voi ottaa Seutukaupungit - soveltamisen mestarit - ohjelman hallinnoitavakseen, mikäli se saa rahoituksen. Ohjelman hallinnoija on konkreettinen työrukkanen ja vastaa ohjelman sisäisistä toimenpiteistä., joka koordinoi ohjelman toteutumista Seutukaupunkiverkoston ja ohjelman ohjausryhmään kuuluvien keskeisten sidosryhmien lisäksi ohjelman verkostoon kuuluu ja verkostoa laajennetaan yritysten, asiantuntijaorganisaatioiden ja oppilaitosten suuntaan. Erityisesti seutukaupungeissa toimivat toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut otetaan aktiivisesti mukaan ohjelman teemoissa. Lisäksi ohjelma mahdollistaa seutukaupunkien kanavoivan ohjelman vaikutuksia ja hyötyjä laajemmin seutukuntaansa yli kuntarajojenkin OHJELMAN KESTO 2. OHJELMAN TAUSTA Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungeilia on talousalueiden keskuksina riittävät resurssit myös omaehtoiseen elinvoiman kehittämistyöhön sekä osaamisensa että taloutensa puolesta. Paikallishallinnon ja -palvelujen järjestäminen kuuluvat kunnan tehtäviin, seutukaupungit ovat kokonsa ja resurssiensa osalta kyvykkäitä vastaamaan asukkaidensa palvelutarpeeseen. Kun monet toiminnot edelleen globalisoituvat, kasvaa samaan aikaan paikallisuuden merkitys. Paikallisuus korostuu yhtä lailla kaupungeissa kuin maaseudullakin. Talousalueensa keskuksina toimivat seutukaupungit ovat vahvoja alueellisia toimijoita, jotka vastaavat kunnalliseen itsehallintoon perustuen ja asukkaidensa vaikutus - ja osallistumismahdollisuudet turvaten kuntalaistensa hyvinvoinnista ja alueensa elinvoimasta hyvinvointipalveluja koordinoimalla ja tuottamalla sekä elinkeinoelämää kehittämällä. Jokaisella kunnalla, seudulla ja maakunnalla on omat vahvuutensa. Koko Suomen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää alueiden erikoistumista ja yhteistyötä. Yhteistyön tekemiseksi tarvitaan vahvoja, toimivia, byrokratialtaan kevyitä ja uusia mahdollisuuksia luovia toiminta-alustoja, verkostoja. Seutukaupunkien keskeisenä tehtävänä on alueellisesta elinvoimaisuudesta vastaaminen. Tätä toteuttamaan tarvitaan hyvin toimivia ja joustavia instrumentteja, että seutukaupungit pystyvät tarjoamaan asukkailleen näiden arvostamaa sujuvaa arkea, riittävää palvelutarjontaa ja kohtuullisia elinkustannuksia, mikä kehittää

3 seutukaupunkeihin työpaikkaomavaraisuutta. Valtion tulee jatkossa omilla toimenpiteillään mahdollistaa kunkin seutukaupungin omaan toimintaympäristöön toimivien instrumenttien ja uusien pilotointimuotojen, ja aluerajat ylittävien seutukaupunkiverkostopilottien hyödyntäminen. Seutukaupunkiverkosto on osoittanut omalla toiminnallaan ja verkoston seutukaupunkipiloteilla (Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit (ÄVKK), PK-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky, Liikuntamatkailu, Arktisuus ja Rakennemuutos ) ketterää toimintakykyä yli kunta ja maakuntarajojen. Vuosien aikana yksin ÄVKK :n kautta generoitujen hankkeiden volyymi on ollut yli 2 miljoonaa euroa, eli toiminnan rahoituksen vipuvaikutus on ollut yli 10-kertainen. Seutukaupunkien elinkeinorakenteen monipuolisuudesta hyvän kuvan saa Suomen Kuntaliiton vuoden 2012 julkaisusarjaan kuuluvasta Maria Ojakosken laatimasta selvityksestä " Seutukaupunkien elinkeinorakenneselvitys ; Kasvua - vaikka kautta kiven ja kannon". 3. OHJELMAN TARVE Aluerakenteen isot muutosvoimat liittyvät 2010-luvulla muun muassa kaupungistumiseen, keskittymiseen, liikenne - ja kasvukäytäviin perustuvaan vyöhykkeisyyteen, liikkuvuuteen, demografiseen muutospaineeseen ja kansainvälisyyteen. Kaikki muutosvoimat vaikuttavat aluerakenteeseen yhdessä ja erikseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti. Aluerakenteessa on viimeisten vuosien aikana alettu aiempaa enemmän tunnistamaan suurten (Suomessa 14 kaupunkiseutua ) kaupunkien merkitys alueidensa ja myös koko maan kehittymisessä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt maakuntien kakkoskaupunkien tai kaupunkiparien (=seutukaupungit ) rooli koko maan osaamisen, mahdollisuuksien ja resurssien kehittämisessä ja pitämisessä mukana uudistamistyössä. Seutukaupungit omien seutujensa kanssa muodostavat ikään kuin koossapitävän liiman suurten kaupunkiseutujen ja harvaan asutun maaseudun väliin. Viime vuosina Suomea ja monia erityisesti seutukaupunkien seutuja on kohdannut merkittäviä äkillisiä rakennemuutoksia, joiden seurauksena seuduilta on kadonnut tuhansia työpaikkoja. Samalla rakennemuutoksen kohdanneiden seutujen elinvoima on saanut kolauksen. Huomionarvoista on, että äkilliset rakennemuutokset ovat erityisen kohtalokkaita niille seuduille, joilla on hyvin keskittynyt tai yksipuolinen elinkeinorakenne. Seutukaupunkien menestys voidaan tulevaisuudessa rakentaa laajan elinvoimanäkemyksen varaan, missä tulevaisuutta rakennetaan ennakoivan elinkeinojen kehittämisen lisäksi viihtyisän asuin- ja elinympäristön sekä toimivien palvelujen varaan. Alueiden menestykseen vaikuttavat olennaisesti kyky elinkeinorakenteen uudistamiseen, kaupunkiympäristöjen monipuoliset osaamiskeskittymät, palvelut sekä laadukas elinympäristö. Näin ollen elinkeinojen ja uusien työpaikkojen kehittämisellä on ratkaiseva merkitys, kun puhutaan eri alueiden menestystekijöistä tulevaisuudessa. Osaamisperusteinen aluekehittäminen on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan korostanut alueiden erikoistumista ja elinkeinopoliittisten kärkien tunnistamista. Valittuihin kärkialoihin panostaminen on kaksiteräinen miekka : yhtäältä korkean kasvupotentiaalin aloihin kannattaa panostaa, koska näiden alojen yritykset luovat uusia työpaikkoja - toisaalta yhteen tai vain muutamiin aloihin panostamalla elinkeinorakenne yksipuolistuu, mikä tekee seudusta haavoittuvaisen äkillisten rakennemuutosten näkökulmasta. Erikoistuneeseen osaamiseen perustuva aluekehittäminen jatkuu käynnissä olevalla EUohjelmakaudella komission korostaessa älykkään erikoistumisen roolia. Yritysten ja elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan sellaisia osaamisaloja, jotka yhdistävät useampia aloja tai ovat sovellettavissa useammalla toimialalla. Älykkään erikoistumisen nähdään kiinnittyvän vahvemmin paikallisesti ja olevan luonteeltaan sitkeämpää kuin yksittäisten yritysten toimintaan perustuvan osaamisen. Samalla se parantaa yritysten mahdollisuuksia menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.

4 Erikoistumista tukeva aluekehittäminen vaatii rinnalleen joustavaa kykyä uudelleen suunnata ja kehittää olemassa olevia kärkialoja. Digitaalisuuden, resurssitehokkuuden ja uusien liiketoimintamallien omaksuminen ovat työkaluja, joiden omaksuminen on seutukaupungeille ja niitä ympäröivälle maaseudulle kriittinen tekijä elinvoimaisuuden säilymisen suhteen. Seutukaupunkien elinvoiman kehittäminen tarvitsee kansallista kehystämistä ja yhteistä alustaa, joka tämän kehittämishankkeen kautta luodaan. Hanke liimaa seutukaupungit ja seutukaupungeissa tapahtuvan elinkeinojen kehittämisen yhteen. Seutukaupunkipiloteista saatujen kokemusten perusteella jo suhteellisen pienillä panostuksilla on suuri vaikuttavuus seutukaupungeille ja niiden talousalueille. Tämä ohjelma on keskeinen tekijä seuraavassa vaiheessa seutukaupunkien rakentaessa laajan, hallinnolliset ja toimialalliset rajat ylittävän valtakunnallisen verkoston. Lisäksi ohjelman hyödyt säteilevät laajalle koko maan tutkimusja kehittämistulosten jalostamisessa ja soveltamisessa käytäntöön. 4. OHJELMAN TEEMAT Ohjelmassa on kaksi strategista teema, joita lähestytään erityisesti kolmen uudistumisen välineen: digitaalisuus, palvelumuotoilu ja kiertotalous, kautta. Tunnistetuissa uudistamisen välineissä seutukaupunkien nykyinen osaaminen vaihtelee suuresti. Ohjelma kanavoi tarvittavaa osaamista näissä välineissä seutukaupunkien välillä ja seutukaupunkien ulkopuolelta. Strategisissa teemoissa on sekä paikallinen, valtakunnallinen että kansainvälinen taso. r Strategiset teemat (Teemoissa korostuu kokonaisuudet, joissa seutukaupungeissa on jo runsaasti olemassa olevaa elinkeinotoimintaa ja osaamista Elinkeinoelämän ekosysteemin,päivtys Palvelumuotoilu (palveiutiopputuottelsiinja uudet liiketoimintamalkt) (Pitkåjäntelstå toimintaympariston k"hittåmistä ) (Seutukaupunkien karkisektorien boostak,s nopeilla kak,:iluilla ja pilo^:ejlla) Kiertotalous (mukan a resursslnippuvuus ja osaamispääoma) KUVA 1. OHJELMAN STRATEGISET TEEMAT 4.1. ELINKEINOELÄMÄN EKOSYSTEEMIN PÄIVITYS Elinkeinoelämän ekosysteemin päivitys teema hakee uusia toimintamuotoja ja -tapoja joilla seutukaupungit voivat olla yhä jatkossa mahdollistava alusta vireälle ja monipuoliselle elinkeinoelämälle.

5 Alla on kuvattu ohjelman ensisijaiset lähestymiskulmat teemaan, joita voidaan täydentää ohjelman edetessä tarpeen mukaan. 1. Elinkeinoelämän ekosysteemin päivittäminen seutukaupungeissa Olemassa olevien yrityspuistojen "reboottaus" Lähes jokaisessa seutukaupungissa on yrityspuisto tai vastaava. Puistojen toiminta on monessa paikassa urautunut ja jäänyt perustamisen aikaisiin uomiin. Puistoilla on tärkeä rooli seutukaupunkien osaamisen keskuksina. Toimintaympäristön sekä elinkeinorakenteen muuttuessa on tarve puistojen "rebootaukselle " ilmeinen. Puistojen palvelutarjoama ja kilpailuetu on tunnistettava ja vahvistettava; organisaatiorajat ylittävän vuorovaikutuksen aktivointi, osaajayhteisöjen rakentaminen ja yhteisömanagerointi Digitaalisuus mahdollistaa uusia toimintamallien luomisen niin verkostoille kuin yrityspuistoille. Fyysisen sijainnin merkitystä voidaan pienentää monessa kohdin. Toimialaverkostojen "ristiinpölytys" Erityisesti kiertotalousketjujen tunnistaminen ja kehittäminen Resurssiriippuvuus ja osaamispääoman saatavuus ja kehitys Moniammatillisten verkostojen kehittäminen yli toimiala ja sektorirajojen (yritykset, oppilaitokset, julkinen sektori) Verkostoja tehdään useilla tasoilla : paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen Ohjelma edistää irtautumisessa perinteisestä toimialakohtaisesta ajattelusta. Tavoitteena on luoda ja kehittää verkostoja joissa yhdistyy eri sektorien ja toimialojen osaaminen uudella tavalla - Matkailu-ja elämystalousklusteri keskeisenä menestystekijänä Matkailutuotteiden ja -palvelumallien edistäminen kehittäminen ja infrastruktuurin käytön Asiakaskokemukseen, viihtyvyyteen ja alueiden vahvuuksiin kohdistuvien vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja kehittäminen 4.2. BIOKLUSTERIN KEHITYSLOIKKA 2. Bioklusterin kehitysloikka Toimiala - ja yrityskohtaisen jalostusarvon sekä resurssitehokkuuden nostaminen bioklusterissa. Ohjelmassa hyödynnetään osaamista yli sektori -, hallinto- ja valtiorajojen. Tavoitteena on kansainvälisessä kilpailussa menestyvät biokiusterit. - Biokiusterit hieman eri muodoissa ovat tärkeitä seutukaupunkien elinkeinoelämän tukipilarelta. Biokiusteri käsittää niin elintarvike - energia -, puu- kuin metsäteollisuutta.

6 Bioklusterit ovat merkittävä osa seutukaupunkien elinkeinorakennetta, klusterien uudistuminen ja kehittyminen erityisen tärkeää. Klusterien uudistumista edistetään ohjelman kautta erityisesti tunnistetuilla uudistumisen välineillä. Uudet menetelmät ja toimintamallit törmäytetään seutukaupunkien perinteisen elinkeinotoiminnan kanssa. 5. TOIMENPITEET Hankkeen toiminta rakentuu kahden päätoimenpidekokonaisuuden alle: 1. Verkoston koordinointi, kehittäminen ja aktivointi Ohjelma toimii kansallisena koordinaatiotasona ja järjestää keskitetysti yhteisiä tilaisuuksia sekä antaa osaamispanosta + siemenrahoitusta osahankkeiden valmisteluun sekä varmistaa jalostettavan tiedon levittämisen ohjelman eri osahankkeiden kesken koko seutukaupunkiverkostolle. Toimenpiteet: 1.1. Verkoston koordinointi Hankekokonaisuuden koordinaatio -osiossa huolehditaan seutukaupunkien keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Koordinaatio pitää sisällään mm. säännölliset tapaamiset yritysryhmien, kaupunkien, ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kesken > ajankohtaisen tutkimustiedon kokoamisen ja välittämisen seutukaupunkien elinvoiman vahvistamisesta 1.2. Verkoston kehittäminen Verkoston laajentaminen ohjelman verkostoa laajennetaan aktiivisesti erityisesti ohjelmakaupunkien yrityksillä koulutus- ja tutkimuslaitoksilla sekä ohjelman teemoihin liittyvillä asiantuntijoilla. Uusia toimijoita sitoutetaan teematilaisuuksien sekä ohjelmassa valmisteltavien pilottien ja kokeilujen kautta erityistä huomiota kiinnitetään verkoston kansainvälisten yhteyksien rakentamiseen Verkoston kouluttaminen > teemakohtaiset, intensiiviset verkkovalmennukset elinkeinojen kehittämisen parissa työskenteleville > Uudistamisen välineisiin ja strategisiin teemoihin keskittyvät tiiviit koulutukset ja asiantuntijaluennot 2. Kokeilujen ja pilottien käynnistäminen Toiminnassa merkittävä osuus on ohjelman kautta synnytettävillä julkiseen ja olennaisesti myös yritysrahoitukseen perustuvilla osahankkeilla, joiden kautta ohjelman keskeiset kohdealueet tulevat konkreettisen toteutuksen alle. Kokeiluja ja pilotteja käynnistetään sekä paikallisella että alueiden välisillä tasoilla.

7 Toimenpiteet: 2.1. Kokeilujen käynnistäminen ja toteutus Ohjelmalla käynnistetään strategisiin teemoihin liittyviä kokeiluja ja ollaan toteuttamassa muutamia pieniä kokeiluja. > Ohjelmalla tuetaan nopeita kokeiluja, jotka voidaan toteuttaa kevyellä byrokratialla. Ohjelma voi olla mukana toteuttamassa pieniä kokeiluja, joissa ohjelmalta tarvittava resurssimäärä on kohtuullinen ohjelman kokoon nähden. Ohjelma tukee suurempien erillisen rahoituksen vaativien kokeilujen valmistelua ja käynnistämistä. Kokeilujen valmisteluun ja rahoituksen hakuun voidaan ohjelman kautta hankkia ulkopuolista asiantuntija -apua muutamiksi päiviksi Pilottien ja hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen Ohjelma generoi pilotteja ja hankkeita strategisissa teemoissa. Ohjelma tarjoaa valtakunnallisen verkoston hankkeiden ja pilottien luomiseen ja tehokkaaseen toteutukseen > Pilottien ja hankkeiden valmisteluun ja rahoituksen hakemiseen voidaan ohjelman kautta hankkia ulkopuolista asiantuntija -apua muutamiksi päiviksi. > Ohjelmassa syntyvien pilottien ja hankkeiden toteutuksen rahoitus haetaan tämän ohjelman ulkopuolelta. Ohjelmassa tuetaan erityisesti seutukaupunkien välisten pilottien ja kokeilujen syntymistä. Ohjelma tukee myös yritys- ja yritysryhmähankkeiden valmistelua ja käynnistämistä ohjelman teemoissa. Ohjelman valmisteluvaiheessa on noussut esille jo toistakymmentä hankeaihiota, jotka olisivat jalostettavissa ja käynnistettävissä nopeasti tämän ohjelman kautta. Alla esimerkkejä esille tulleista aihioista, joita voitaisiin työstää toteutukseen tällä ohjelmalla jo vuoden 2016 aikana: Vientivalmennus - yritysryhmähanke o Yritysten konkreettiseen vientivalmennukseen keskittyviä yritysryhmähankkeita voidaan valmistella ja käynnistää ohjelman puitteissa useille ohjelman seutualueille sekä tarvittaessa alueiden välille. (Idean vastuutaho : Kauhajoki/SEK) Virtuaalimessut : 24/7 päivittyvistä Circular Economy Fair -messu o Tavoitteena on luoda virtuaalimessut kiertotalouden ympärille, jonne saataisiin kustannustehokkaasti alan yritykset ympäri Suomea. Ohjelmalla voitaisiin tukea konseptin kehitystä, käynnistämistä ja jalkautusta ympäri Suomea. (Idean vastuutaho : Forssa/ HAMK) Uuden työn keskus (Erityisnäkökulmana maahanmuuttajien työllistyminen) o Tavoitteena luoda toimintaympäristö, jossa pääsee tutustumaan kokeilujen, oppimisen, vertaistuen ja ohjelmien avulla yrittämiseen. Toiminnan ytimessä on laajat kumppanuudet ja kohdejoukkona olisivat opiskelijat, maahanmuuttajat ja muut yrittäjyydestä kiinnostuneet. (Idean vastuutaho : Heinola) Resurssitehokkuus -kartoitus o Kartoituksia voidaan toteuttaa yhteistyössä tai räätälöityinä eri alueille. Tavoitteena löytää esim. yrityspuiston sisältä yhteisiä tarpeita ja olemassa olevia resursseja, joita voitaisiin hyödyntää tehostetusti yli yritysrajojen. Kartoituksiin voidaan valita erityinen näkökulma kuten henkilöstöresurssit, jota painotetaan paikallisesti. (Idean vastuutaho : Keuruu/ Keulink Oy). Toinen tähän näkökulmaan esitetty hankeaihio on yritysalueiden uudentyyppinen toiminnallinen ajattelu ja toteutus : " greenfield -yritysalue" (Idean vastuutaho : Salo). Systemaattinen benchmarking -malli matkailu - ja elämysklusteritoimialalle

8 o Pilotin tavoitteena on luoda seutukaupunkeihin monistettava malli, jonka avulla seutukaupungit voivat helposti käyttöönottaa matkailun parhaita käytäntöjä räätälöimällä erinomaisiksi todennettuja ratkaisuja ja palvelumalleja omaan kaupunkiin ja omiin verkostoihin. Erityisinä näkökulmina ovat digitaaliset välineet ja innovatiivinen palvelumuotoilu. (Idean vastuutaho : Imatra) 3. Viestintä 3.1. Verkoston sisäinen viestintä Ohjelman verkosto ottaa käyttöön yhteisen sähköisen viestintäkanava Ohjelman isäntäkaupungit osallistuvat verkoston sisäiseen viestintään hallinnoijan rinnalla vastuuteemojen kautta 3.2. Viestintä strategisille sidosryhmille Ohjelman ohjausryhmään kootaan keskeiset sidosryhmät jotka erityisesti pidetään ajan tasalla ohjelman etenemisestä Teemoille luodaan omat viestintäkanavat, jota kautta teemakohtaiset sidosryhmät tavoitetaan Koko seutukaupunkiverkostolle viestitään säännöllisesti ohjelman etenemisestä (myös kaupungeille, jotka eivät osallistu ohjelman omarahoitukseen) 3.3. Viestintä verkostosta ulospäin Ohjelmaan osallistuvat kaupungit viestivät aktiivisesti omille sidosryhmilleen ohjelman etenemisestä ja sen mahdollisuuksista Ohjelmalle luodaan omat verkkosivut, joiden kautta tiedotetaan ohjelman toiminnasta ja etenemisestä. Lisäksi Seutukaupungit - soveltamiset mestarit -ohjelmalla levitetään kokeilujen kautta löydettyjä ratkaisuja ja autetaan niiden soveltamisessa vertaiskehittämisen keinoin. Tällä tavalla paketoidaan osaamista ja hanketoimintaa. 6. INNOVATIIVISET JULKISET HANKINNAT JA MAAHANMUUTTO Seutukaupungit ja niitä ympäröivät seutukunnat ovat merkittäviä hankkijoita ja rinnakkaisia hankintoja tehdään paljon. Ohjelma lisää seutukaupunkien yhteistyötä erityisesti strategisissa teemoissa mutta myös niiden ulkopuolella. Ohjelma on siis erinomainen alusta innovatiivisille yhteishankinnoille ja uusien hankintamallien jakamiseen ympäri Suomea. Hankinnat ovat myös tunnistettu tärkeä julkisen sektorin työkalu strategisten teemojen edistämiseen. Työllistyminen on keskeinen tekijä maahanmuuttajien kotoutumiselle ja integraatiolle yhteiskuntaan. Ohjelma tukee laajasti seutukaupunkien elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän toimintaa. Ohjelmassa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajien tuomat mahdollisuudet strategisissa teemoissa ja edistetään tätä kautta maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista ympäri Suomea (katso ohjelman kohta 2.2. Pilottien ja hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen).

9 7. OHJELMAN BUDJETTI JA RAHOITUS BUDJETTI Henkilöstökulut (Täyspäiväinen projektipäällikkö ja 10% työpanos yrityspalveluasiantuntijalta) Fiat Rate 24% Tilaisuuksien järjestämiskulut ja valmennukset Pilottien ja kokeiluje n käynnistäminen Yhteensä i 7 T RAHOITUS TEM, AIKO (50%) Seutukaupungit (max kaupunki /vuosi) Yhteensä Yhteensä J Ohjelman rahoitus haetaan puoliksi TEM:ltä AIKO teemaverkostorahoituksesta ja puolil seutukaupungeilta. Tavoitteen on, että vähintään 20 seutukaupunkia osallistuu omarahoitukseen, jolla Hakuvaiheessa mukai ohjelmaan on lupautunut jo 26 seutukaupunkia. Tämä tarkoittaa, että kaupunkien kautta tuleva rahoitus toiminnallinen sitoutuminen pystytään saavuttamaan vähintään tavoitteeksi asetetulla tasolla. Ohjelman rahoituksen lisäksi seutukaupungit varautuvat erikseen ohjelman kautta syntyvien kokeilujen pilottien rahoitukseen, joiden toteuttamiseen haetaan muuta rahoitusta. Ohjelman tavoitteena c 8. OHJELMAN MITTARISTO 1. olla tukemassa 6 kaupunkien tai alueiden välisen kokeilun, pilotin tai hankkeen käynnistymisi 2. olla tukemassa 20 paikallisen kokeilun, pilotin tai hankkeen käynnistymistä 3. tukea 4 kokeilun toteutusta strategisiin teemoihin liittyen. Erityinen painoarvo ohjelmassa on kaupunkien välisen ja kansainvälisyyteen liittyvän toiminnan tukemisessa. Tämän lisäksi ohjelman verkosto laajenee ohjelman toteutuksen aikana asiantuntijoilla koulutus- ja tutkimuslaitoksilla sekä yrityksillä, joita saadaan kaikista ohjelmaan osallistuvista seutukaupungeista.

10 ALLEKIRJOITU KSET Ohjelman osallistujakaupunkien johtajat ovat valtuuttaneet Kauhajoen ja Kurikan kaupungit sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän allekirjoittamaan ohjelmahakemuksen ohjelmaverkoston puolesta. Viralliset osallistujakaupunkien sitoumukset ohjelmaan toimitetaan rahoittajalle hakemuksen jättämisen jälkeen. Päiväys: OH7 KAUHAJOEN KAUPUNKI r 4, t 4 Kaupunginjohtaja Keijo Kuja -Lipasti Tekninen johtaja arri Virtanen /5-LI- - /<-- Kehittämispäällikkö Hannu Alanen SUUPOHJA4 ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄ Elinkeinojohtaja Olli Forsten OHJELMAVALMISTELUN YHTEYSHENKILÖT: Asko Aro-Heinilä, suunnittelujohtaja Rauman kaupunki puh Paavo laaksonen, kehittämiskoordinaattori Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä puh