Valtuusto Sivu 1 / 181

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 181 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:40-22:35 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki (Kok.), puheenjohtaja 1-3 :t Jyrki Kasvi (Vihr.), puheenjohtaja 4-26 :t Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin Nina af Hällström (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP) Henri Haaksiala (Kok.) Carl Haglund Marita Backman (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner Harriet Klar-Nykvist (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo , tilalle Raija Meriläinen klo

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 181 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula Jan Holst (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna Päivi Salli (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi Kari Kuusisto (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini (PerusS&Sit.), poistui klo tilalle Kari Pajunen Seppo Sonkeri Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Kurt Torsell Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund Jukka Niemelä (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo , tilalle Jussi Koskinen Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Mari Immonen Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kehittämisjohtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja Viestintäjohtaja kaupunginsihteeri palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 181 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Christina Gestrin Carl Haglund Mikko Hintsala Maria Jungner Markku Markkula Risto Nevanlinna Johanna Paattiniemi Seppo Sonkeri Tarja Tallqvist Kurt Torsell Kirsi Åkerlund

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 181 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja 1-3 :t Jouni Majuri sihteeri Jyrki Kasvi Puheenjohtaja 4-26 :t Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Martti Hellström Kai Lintunen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 181 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 7 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 8 3 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali 9 4 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 11 täydennysvaali 5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen ja 13 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 6 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 15 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen 16 eronpyyntö ja täydennysvaali 8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 18 täydennysvaali 9 1 Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä 20 metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 99 Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 103 Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle 13 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 108 Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle 14 Määrärahan myöntäminen Tapiolan Keilahalli Oy:n ja 111 Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostamiseen 15 Palveluliiketoimen toimialan johtosäännön tarkistaminen Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä 117 kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen 17 Kuitinmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 22. kaupunginosa, Olari 18 Mulby, asemakaavan hyväksyminen, alue , kaupunginosa Kurttila 19 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja 145 oppisopimuskoulutuksesta (Pöydälle ) Valtuustokysymys espoolaisten veneiden 152 talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta 21 Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle 157 antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä 22 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 159 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9., , ja ) 23 Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä 166 Suomenojalla 24 Valtuustoaloite neuvottelujen aloittamisesta HSL-kuntien kesken metron infrakustannusten uusista maksuperusteista 169

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 6 / Valtuustoaloite Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen 173 Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi 26 Kokouksessa jätetyt aloitteet 176

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Valtuusto Sivu 7 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Valtuusto Sivu 8 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Martti Hellström ja Kai Lintunen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Valtuusto Sivu 9 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Jyrki Kasvin (Vihr.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Juvosen (PerusS&Sit.). Käsittely Kauma teki seuraavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen ehdotukseen: Valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi Markus Torkin sijaan valitaan Marika Niemi.. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen muilta osin yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kauman muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Jyrki Kasvin (Vihr.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Marika Niemen (Kok.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Juvosen (PerusS&Sit.). Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Valtuusto Sivu 10 / 181 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Jyrki Kasvin (Vihr.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markus Torkin (Kok.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Juvosen (PerusS&Sit.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitut

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Valtuusto Sivu 11 / / / Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Mäkelän (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Mäkelän (Kok.) tilalle Saara Matteron (Kok.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Mäkelän (Kok.) tilalle Saara Matteron (Kok.). Selostus Tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen Jarno Mäkelä pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä työesteen vuoksi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Vaalikelpoisuuden rajoituksista tarkastuslautakuntaan säädetään kuntalain 71 :ssä. Vaalikelpoinen tarkastuslautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Valtuusto Sivu 12 / 181 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Mäkelän (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jarno Mäkelä - Lautakunnan sihteeri

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Valtuusto Sivu 13 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen ja varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Kaarina Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) ja Kaija Kalliolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristiina Vuorisen tilalle Kaarina Järvenpään (KD). Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinainen jäsen Kaarina Järvenpää (KD) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtävien kierto. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Kaarina Järvenpään henkilökohtainen varajäsen Kristiina Vuorinen (KD) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtäväkierto. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Valtuusto Sivu 14 / 181 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Kaarina Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) ja Kaija Kalliolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristiina Vuorisen tilalle Kaarina Järvenpään (KD). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Kristiina Vuorinen - Lautakunnan sihteeri - Kaarina Järvenpää

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Valtuusto Sivu 15 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Simon Elon (PerusS&Sit.) tilalle Henri Kuron (PerusS&Sit.). Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinainen jäsen Simon Elo (PerusS&Sit.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtäväkierto. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jaoston jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Simon Elon (PerusS&Sit.) tilalle Henri Kuron (PerusS&Sit.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Simon Elo - Jaoston sihteeri

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Valtuusto Sivu 16 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) tilalle Simon Elon (PerusS&Sit). Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinainen jäsen Seppo Huhta (PerusS&Sit.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena siirtyminen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Valtuusto Sivu 17 / 181 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) tilalle Simon Elon (PerusS&Sit). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Seppo Huhta - Lautakunnan sihteeri

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Valtuusto Sivu 18 / / / Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Janne Koskenniemen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Janne Koskenniemen (Vihr.) tilalle Kimmo Surakan (Vihr.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Janne Koskenniemen (Vihr.) tilalle Kimmo Surakan (Vihr.). Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Janne Koskenniemi (Vihr.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työkiireet ja muut henkilökohtaiset syyt. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Valtuusto Sivu 19 / 181 Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakuntaan valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Janne Koskenniemen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Janne Koskenniemi - Lautakunnan sihteeri

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 20 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Olli Isotalo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä: Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Ratkaisun tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Valtion, kuntien, Ely -keskusten ja Uudenmaan liiton päällekkäisiä tehtäviä tulee karsia. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty Ely - keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. Espoo tekee seuraavat muutosesitykset ja täsmennykset, jotta lakiesitystä voidaan kehittää edelleen paremmaksi (kursivoidulla tekstillä lain esittelyä lyhyesti): 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet (1 : Tavoitteena koota yhteen ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Luodaan edellytykset kuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistetään alueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 21 / 181 kehitystä ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoiman vahvistamista.) Metropolihallinnolle tässä :ssä mainittu tehtävä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden osalta on oikea, joskin sitä tulisi tarkentaa paremmin lakiluonnoksen 4 mainittujen tehtävien kanssa. Käsite asioiden hoitaminen on epämääräinen ja samalla liian kattava ilmaus, kun pikemmin on kyse ohjaamisesta ja strategisen tason linjaamisesta. Espoon mielestä tulisi täsmentää, että tehtävänä on koota yhteen ja järjestää eräiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Nämä sitten määritellään tarkemmin 4 :ssä. 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) (2 Kuntayhtymä, 3 Jäsenkunnat: Helsingin seudun 14 kuntaa. 26 : Lohja ja Porvoo voivat liittyä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin valtuustokauden alussa.) Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu järjestää hallinto. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulee olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, koska MAL sopimus tehdään em. kuntien ja valtion kesken. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. Tulevaisuudessa voimakasta kasvua toteutuu erimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävässä ja Helsinki-Turku kasvukäytävissä. 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) (4 Toimiala ja tehtävät: Metropolihallinto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelujen toimialoilla. Tehtäviä ovat myös: asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen sekä muiden sille erikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen. Metropolihallinto voi tarjota vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja ja voi sopia, että ottaa myös muita tehtäviä.) Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Metropolihallinnon tehtävät tulee fokusoida erityisesti juuri seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MALasioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 22 / 181 metropolikaavan laadinta ohjaamaan ja yhteen sovittamaan seudun kehitystä. Metropolihallintoon on tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä voidaan yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. Metropolihallinnon ei tulisi ryhtyä operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja tarjoamiseen, kuten lakiluonnoksessa mainittujen rakennuttamispalveluiden tarjoamiseen. Mikäli tällainen tehtävä metropolihallinnolle annetaan, tulee sen perustua kuntien kesken tehtyyn sopimukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa palvelusta saatavilla tuloilla. Kuntaosuuksin lisäpalveluita ei tule rahoittaa. 1d. Metropolivaltuusto (5 ) (5 Valtuusto neljäksi vuodeksi, koko kasvaa alueen väestömäärän kasvaessa. 1,4 M asukasta = 91 valtuutettua ja yli 1,6 M asukasta = 101 valtuutettua). Espoo kannattaa esitystä. 1e. Metropolivaalit (7-13 ) (7 Vaalipiiri: yksi vaalipiiri ja kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja valtuustoon. 8 Äänioikeus kuten kunnallisvaaleissa. 9 Vaalikelpoisuus kuten kunnallisvaaleissa. 10 Metropolivaalilautakunta kuten kunnallisvaaleissa. 11 Ehdokasasettelu valitsijayhdistyksessä oltava vähintään 100 kunnan jäsentä. 12 Tuloksen laskenta, vähintään yksi kunnan edustaja valtuustoon. 13 Muutoksenhaku vaaleihin.) Lakiesityksessä ei ole kolmea vaalipiiriä. Kolmen vaalipiirin mallissa metropolialue jaettaisiin seuraaviin metropolivaalipiireihin 1. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki; 2. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta, Vihdin kunta. Myös Lohjan kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 23 / Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki. Myös Porvoon kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. Vaalijärjestelmän tulee taata riittävä alueellinen edustavuus. Espoon mielestä se toteutuu parhaiten kolmen vaalipiirin kautta. Kaikissa malleissa valtuustossa on oltava kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja. 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) (14 Kuntalaisilla aloiteoikeus ja ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuustolle annetaan aloitteet kerran vuodessa tiedoksi. 15 Neuvoa-antava kansanäänestys: valtuusto voi päättää, aloitteen voi tehdä 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 3 %. 16 Toimitetaan yhteistyössä kuntien keskusvaalilautakuntien kanssa.) Espoo kannattaa esitystä. 1g. Metropolisopimus (17 ) (17 Metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon tehtävän hoitamisen rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi MRL (132/1999) säädetään metropolisopimuksesta. Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli-hallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli-hallinnon valtionavustuksista) (18 Kuntien rahoitus: Maksut asukasluvun suhteessa, jos ei muuta sovita. Asukasluku määräytyy kunkin vuoden xxkuun päivän päättyessä. 19 Valtion rahoitus voi kattaa: 1. kustannukset yhtenäiseen lippujärjestelmään koko alueella ja joukkoliikenteen taksojen alentamiseen (osa) 2. kunnille uusien tehtävien hoitamiseen (kaikki) 3. valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen (kaikki) 4. metropolikaavan ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen (kaikki)) Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Tässä tulisi mahdollistaa valtion rahoitus myös joukkoliikenteen järjestämisestä ja koko liikennejärjestelmän suunnittelusta ja

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 24 / 181 kehittämisestä yleisemminkin aiheutuviin kustannuksiin. Pelkkä lippujärjestelmän tukeminen rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Samoin valtion tulisi voida osallistua myös Uudenmaanliitolta siirtyvien tehtävien siirtymisen rahoittamiseen. 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) (22 Edustajain kokous: Helsinki 6 jäsentä, Espoo 5 jäsentä ja Vantaa 5 jäsentä, alle asukasta 1 jäsen, asukasta 2 jäsentä ja asukasta 3 jäsentä.) Espoo kannattaa esitystä. 1j. Perussopimus (23 ) (23 Perussopimus on päätettävä vuoden 201x xxxkuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei saada sovittua, valtioneuvosto päättää.) Metropolihallinnon perussopimuksen osapuolia ovat ensisijaisesti kunnat. Lakiesityksestä puuttuu kuvaus menettelystä miten perussopimus laaditaan. Mikä olisi perussopimuken päättämisen ajankohta? 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) (24 Voimaan tulon jälkeen tulevissa kunnallisvaaleissa.) Espoo kannattaa esitystä. 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) (25 Valtuusto valitsee hallituksen ja muut elimet.) Espoo kannattaa esitystä. 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) (26 Lohja ja Porvoo vaalien yhteydessä.) Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 1o. Henkilöstö (30 ) (30 Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta siirtyvän henkilöstön asemasta säädetään viranhaltijalain, virkamieslain ja työsopimuslain mukaan.) Riskinä on, että hallinto ja työntekijöiden määrä kasvaa. Toimijoiden määrän vähentämisellä tulee yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 25 / Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää (MRL 17 Ympäristöministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta ja metropolikaavoitusta. MRL 34 a-d Metropolikaavan tarkoituksena on ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen vahvistaminen edistämällä erityisesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäristön kehittämistä. Metropolikaavassa esitetään maankäytön, yhdyskuntarakenteen liikennejärjestelmän, asumisen ja maapolitiikan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaavassa osoitetaan merkittävimmät asumisen, elinkeinotoimintojen ja muiden toimintojen ja niiden kehittämisen kanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut. Metropolikaavassa esitetään myös keskeiset kaavan toteuttamisperiaatteet ja toimenpiteet sekä tarpeen mukaan eri alueiden toteuttamisjärjestys. Metropolikaavassa otettava huomioon 12 eri kohtaa.) Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MAL-asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan korvaaminen metropolikaavalla, joka sisältää myös nyt valtion ja kuntien välisellä MAL-sopimuksella sovitut asiat ja tavoitteet. Metropolikaavalla ja sen toteutussuunnitelmalla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Strategisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviin rakennetun metropolihallinnon rooli voi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia kannustava ja koko seudun kasvua ja kehitystä ohjaava. Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämä olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan (MRL 34 e Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelmaosa ja toimeenpanoosa. Kaavaan kuuluvat myös kaavamääräykset ja merkinnät. Suunnitelmaosa: tavoitetila ja merkittävimmät ratkaisut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osalta (esitetään kartalla).

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 26 / 181 Toimeenpano-osa sisältää toteuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämiskohteet, toteuttamisjärjestys ja toteuttamisajoitus (voimassa enintään 8 vuotta). MRL 34 g Metropolisopimus on metropolihallinnon, valtion, kuntien ja mahd. myös muiden kanssa tehty sopimus. MRL 34 h Kaavamääräykset metropolikaavassa. MRL 34 i Oikeusvaikutukset 3 mom. Jos alueella voimassa oleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa metropolikaavan kanssa, metropolikaavassa voidaan määrätä, että metropolikaava korvaa yleiskaavan. 34 J Rakentamisrajoitus. MRL 48 Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhteisen yleiskaavan suhde. Maakuntakaava ei ole voimassa metropolikaavan alueella. MRL 188 Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön. MRL 195 Ympäristöministeriö ja liikenneministeriö voivat tehdä kirjallisen oikaisukehotuksen metropolikaavasta.) Espoo katsoo, että metropolikaavalla ei tule tehdä yleiskaavatasoista eikä ainakaan sitä tarkempaa maankäytön suunnittelua. Nyt esityksessä osin mennään jopa yleiskaavaa tarkempiin sääntelyihin, mikä saattaa johtaa pitkiin kaavaprosesseihin niin valmistelussa kuin valitusasteissa. Metropolikaavalla tavoiteltavat strategiset linjaukset tulisi saada hyvin valmisteltuina ja ajallaan hyväksytyksi, eikä juuttua valmisteluun ja valitusasteisiin. Oikeusvaikutusten osalta lakiluonnoksen mukaan metropolikaavassa voidaan määrätä, että se korvaa ristiriitatilanteessa yleiskaavan. Metropolikaava voitaisiin määrätä korvaamaan yleiskaava vain silloin, jos kyse on seudullisesti kriittisestä yhteydestä tai sellaisten palvelujen tai toimintojen järjestämisestä, jotka ovat seudun kehityksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta kriittisiä. Lakiluonnoksen 34j :ään kirjattu rakentamisrajoitus ja siitä aiheutuva lisäys 101 :ään lunastus- ja korvausvelvollisuudesta jää epämääräiseksi. Yleiskaavan perusteella annettu rakentamisrajoitus aiheuttaa kunnalle mahdollisen lunastus- tai korvausvelvollisuuden. Lakiluonnosta tulisi tarkentaa siten, että metropolihallinnon asettaman määräyksen perusteella aiheutuva mahdollinen lunastus- tai korvausvelvollisuus osoitettaisiin selkeästi metropolihallinnon velvollisuudeksi, eikä kunnan. Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELY-keskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 27 / 181 metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELYkeskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. Lisäksi metropolikaavan laatimista varten ohjaamaan asetettavassa toimielimessä tulee olla valtion edustajien lisäksi metropolialueen jäsenkuntien edustus. 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle (MRL 16 Metropolialue on suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset 137 a :ssä. Erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelystä erillisessä menettelyssä metropolihallinto.) Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat ( Laki liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävien hoitaminen 2 Metropolihallinnon tehtävät: 1. iikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu 2. liikennepalvelujen suunnittelu ja hankinta 3. taksa- ja lippujärjestelmä sekä taksoista päättäminen 4. matkalippujen tarkastus 5. muut tehtävät Metropolihallinto voi antaa liikkeenharjoittajalle enintään 15 vuoden ajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metropoliliikennettä. 4 siirtymäsäännökset omaisuuden siirrosta Laki jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta: 2 PKS kuntien hoidettava yhteistoiminnassa jätelaissa määrätyt tehtävät lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetty metropolihallinnon tai kunnan tehtäväksi. Joukkoliikennelaki Reittiliikenneluvan myöntää metropolihallinto, Kutsuliikenneluvan myöntää metropolihallinto.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 28 / 181 Alueiden kehittäminen 6 suunnittelu: Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on metropolialuetta koskevat erilliset osiot. UL ja metropolihallinto vastaavat yhteistyössä maakuntakaavan ja metropolikaavan yhteensovittaminen. 17 Metropolihallinto (3) osallistuu ELYn ja Avin ohjausasiakirjojen laatimiseen ja osallistuu ELyn tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja (6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, yhteistyönjohtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa 24 Myr jäsenenä ) Tavoitteena metropolihallinnossa on yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Uudenmaan liiton tehtävät, toiminta-alue sekä kuntien jäsenmaksut tulee arvioida uudelleen. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. 4 Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti valtuuston neuvottelutoimikunnan kokouksessa linjatun mukaisesti, että tämä ja seuraava asia käsitellään siten, että niistä käytävä keskustelu käydään yhdessä ja päätöksenteko pidetään erillisinä. Koska puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Hopsu Uotilan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 7): Poistetaan kappale: Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. (1c) Hopsu Uotilan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 8): Poistetaan kappale: Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 29 / 181 varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. (1g) Eriksson Tiina Elon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 13): Kohta 1e tulee toisin sanoen poistaa Espoon kaupungin lausunnosta, niin että alkuperäinen esitys vaalipiireistä pysyy muuttumattomana. Sistonen Tiina Elon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 16): Tulee asettaa poliittisesti valittu elin valmistelemaan metropolihallinnon käynnistämistä. Sistonen Tiina Elon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 17): Lisäys: Lakia tulee selkeyttää sen osalta, miten taataan tasapuolinen vuokra-asuntotuotanto. Lisäys kohtaan: Metropolihallinnon muut toimielimet Valtuuston päättäessä perustaa hallintosäännössä muita toimielimiä, tulee niiden kokoonpano sovittaa sellaiseksi, että se vastaa metropolivaltuustossa edustettuina olevien puolueiden metropolivaaleissa saamaa ääniosuutta kunnallisvaaleissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Määrättäessä hallintosäännössä hallituksen perustamisesta, tulee metropolivaltuuston päättää kokoonpanosta edellä todetun lisäksi siten, että hallituksessa on riittävä alueellinen edustavuus. Sistonen Tiina Elon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 18): Espoo katsoo, että metropolikaavan tulee olla riittävän vahva ohjaamaan rakentamista. Tiina Elo Kivistön ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 6): Poistetaan kappale: Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. (1c) sekä samansisältöiset kohdat muualla lausunnossa.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 30 / 181 Tiina Elo Kivistön ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 9): Poistetaan kappale: Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämän olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. (2a) Tiina Elo Kivistön ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 10): 5. Poistetaan kappale: Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELYkeskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELY-keskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. (2b) Tiina Elo Kivistön ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 11): Poistetaan kappale: Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELYkeskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. (2c) Tilalle: Espoo kannattaa esitystä. Kilpi S. Elon ym. kannattamana seuraavan kokonaismuutosehdotuksen (nro 1): Esitän, että valtuusto antaa kokouksessaan asiassa 9. seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: Espoo ei hyväksy hallituksen esitystä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys loukkaa perustuslaissa säädettyä kunnallista itsehallintoa. Espoo ehdottaa kuntien välisen sopimus- ja neuvotteluprosessin käynnistämistä vaihtoehtoisen, vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvan metropoliratkaisun selvittämiseksi. Espoon kaupunki on riittävän suuri yksikkö tuottamaan itse espoolaisten tarvitsemat palvelut. Espoo myös tuottaa nämä palvelut kuntalaisille edullisesti. Hallituksen esittämä lainsäädäntö on uhka espoolaisten

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 31 / 181 palvelutason säilymiselle ja Espoon kohtuulliselle kunnallisverotuksen tasolle. Maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä ja palveluista päättäminen paikallisesti on lähidemokratian keskeinen piirre. Hallituksen esitys metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi on uhka kansanvallalle, koska se vie näistä asioista päättämisen kauemmas kuntalaisista. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi, Espoon kaupunki tulee viemään oikeusistuimen arvioitavaksi ovatko mahdolliset pakkokuntayhtymien tai seutuhallinnon perustamista koskevat valtion päätökset perustuslain vastaisia. Repo teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 20): Espoon valtuusto katsoo, että erillisen metropolihallinnon sijaan tulisi toteuttaa valtion aluehallinnon kokonaisuudistus. Laukkanen Järvenpään kannattamana ehdotti, että asia palautetaan seuraavin perusteluin (nro 14): Espoon kaupunginhallitus esittää päätöksessään lausuntonaan hallitukselle, että ns. metropolialueelle muodostetaan Metropolihallinto, jolla on vaaleilla valittu Metropolivaltuusto. Lausunto tulee valmistella uudestaan siten, ettei Espoo tue esitettyä uutta Metropolihallintoa, vaan tukee Helsingin seudun kuntien verkostomaista yhteistyötä ja sen kehittämistä, yhdessä Uudenmaan maakuntaliiton kanssa. Espoon kristillisdemokraatit esittävät, ettei Espoo kannata uuden hallintorakenteen ja kustannuksien lisäämistä. Espoo toteuttaa jo nyt laajaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun ja seutukuntien kanssa, maankäytön, asumisen, ja liikenteen osalta. Tämän yhteistyön edelleen kehittämiseen ei tarvita uutta ja kallista sekä byrokratiaa lisäävää metropolihallintoa. Espoon tulee edistää sellaista seudullista yhteistyötä, joka poistaa hallinnon päällekkäisyyksiä, virtaviivaista toimintaprosesseja ja lisätä päätöksenteon ketteryyttä. Erityisesti tulisi arvioida Uudenmaan liiton, ELY -keskuksen, MAL -neuvottelukunnan, HSKY -kokouksen ja HSL:n toimintojen päällekkäisyyksiä ja niiden toimintojen järkeistämistä. Esitetty metropolihallinto kaventaa Espoon itsenäistä päätösvaltaa ja vie pohjaa lähidemokratialta. Esityksen mukaisessa metropolihallinnossa myös pienien puolueiden vaikutusmahdollisuus kaventuu, samoin pienempien kuntien. Suurinta äänivaltaa ja painoarvoa metropolihallinnossa tulisi käyttämään Helsinki. Espoon valtuusto on sitoutunut TATU-ojelman toteuttamiseen, Espoolla ei ole taloudellisia resursseja metropolihallinnon tuomiin merkittäviin kustannuseriin. Espoon kristillisdemokraatit eivät kannata metropolihallintoa, eivätkä siitä johtuvaa päätäntävallan siirtämistä pois Espoon valtuustolta.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 32 / 181 Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto äänellä 15 ääntä 59 vastaan hylkäsi Laukkasen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Rossi kannatti Revon palautusehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska tehtyjä ehdotuksia on keskustelun kuluessa myös vastustettu, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä yksittäistä kohtaa koskevista ehdotuksista äänestetään niille annetussa numerojärjestyksessä ja sitten Kilven tekemä kokonaismuutosehdotus tulee käsittelyyn viimeisenä aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tiina Elon muutosehdotusta nro 6, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 58 äänellä 16 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Tiina Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hopsun muutosehdotusta nro 7, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 22 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hopsun muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 33 / 181 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hopsun muutosehdotusta nro 8, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 25 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hopsun muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tiina Elon muutosehdotusta nro 9, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 25 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Tiina Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tiina Elon muutosehdotusta nro 10, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 59 äänellä 15 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Tiina Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tiina Elon muutosehdotusta nro 11, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 57 äänellä 16 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Tiina Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Erikssonin muutosehdotusta nro 13, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 55 äänellä 20 ääntä vastaan hylkäsi Erikssonin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sistosen lisäysehdotusta nro 16, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 26 ääntä vastaan hylkäsi Sistosen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 34 / 181 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sistosen lisäysehdotusta nro 17, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 48 äänellä 26 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Sistosen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sistosen lisäysehdotusta nro 18, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 50 äänellä 25 ääntä vastaan hylkäsi Sistosen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Revon muutosehdotusta nro 20, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 65 äänellä 8 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Revon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven kokonaismuutosehdotusta nro 1, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 13 ääntä vastaan hylkäsi Kilven kokonaismuutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi valtuuston päätökseksi äänestysten jälkeen muodostuneen kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Laukkanen, Järvenpää, Pajunen, Kilpi, Ruoho, Huhta, Pulkkanen, Juvonen, Gröönroos, Simon Elo ja Lahtinen ilmoittivat eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Espoon kaupunginhallitus esittää päätöksessään lausuntonaan hallitukselle, että ns. metropolialueelle muodostetaan Metropolihallinto, jolla on vaaleilla valittu Metropolivaltuusto. Espoon kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset esittävät, ettei Espoo hyväksy esitettyä uutta Metropolihallintoa, vaan tukee Helsingin seudun

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 35 / 181 kuntien verkostomaista yhteistyötä ja sen kehittämistä, yhdessä Uudenmaan maakuntaliiton kanssa. Espoon kristillisdemokraatit esittävät, ettei Espoo hyväksy uuden hallintorakenteen ja kustannuksien lisäämistä. Espoo toteuttaa jo nyt laajaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun ja seutukuntien kanssa, maankäytön, asumisen, ja liikenteen osalta. Tämän yhteistyön edelleen kehittämiseen ei tarvita uutta ja kallista sekä byrokratiaa lisäävää metropolihallintoa. Espoon tulee edistää sellaista seudullista yhteistyötä, joka poistaa hallinnon päällekkäisyyksiä, virtaviivaista toimintaprosesseja ja lisätä päätöksenteon ketteryyttä. Erityisesti tulisi arvioida Uudenmaan liiton, ELY -keskuksen, MAL -neuvottelukunnan, HSKY -kokouksen ja HSL:n toimintojen päällekkäisyyksiä ja niiden toimintojen järkeistämistä. Esitetty metropolihallinto kaventaa Espoon itsenäistä päätösvaltaa ja vie pohjaa lähidemokratialta. Esityksen mukaisessa metropolihallinnossa myös pienien puolueiden vaikutusmahdollisuus kaventuu, samoin pienempien kuntien. Suurinta äänivaltaa ja painoarvoa metropolihallinnossa tulisi käyttämään Helsinki. Espoon valtuusto on sitoutunut TATU-ojelman toteuttamiseen, Espoolla ei ole taloudellisia resursseja metropolihallinnon tuomiin merkittäviin kustannuseriin. Espoon kristillisdemokraatit ja Perusuomalaiset eivät kannata metropolihallintoa, eivätkä siitä johtuvaa päätäntävallan siirtämistä pois Espoon valtuustolta. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Äänestyslistat 9 - Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi - Luonnos ( ) hallituksen esitykseksi metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi - Luonnos ( ) valtioneuvoston asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä oli muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen ja päätöksenteon järjestämiseksi, metropolihallinnon alueelliseksi

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 36 / 181 toimivallaksi sekä valmistella ehdotus niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti valmistella ehdotuksista väliraportti mennessä sekä loppuraportti hallituksen esityksen muodossa mennessä. Työryhmän väliraportti julkaistiin Väliraportti sisälsi työryhmän kartoittamat mahdollisuudet sekä alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Kunnilta ja muilta asianosaisilta tahoilta pyydettiin lausuntoa työryhmän väliraportista mennessä. Yhteenveto väliraportista saaduista lausunnoista julkaistiin Väliraportista saatuihin lausuntoihin perustuen hallitus linjasi budjettiriihen yhteydessä, että metropolialueelle perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Metropolihallinto muodostetaan metropolialueen MAL - sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää sekä Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Metropolihallinnon tehtäväksi tulee metropolikaavan laatiminen ja sen toimeenpanon varmistaminen sekä seuraavat julkishallinnon tehtävät: joukkoliikenteen suunnittelu ja hoitaminen (HSL), HSY:n ympäristöasiat sekä Uudenmaan liitolta siirtyviä tehtäviä. Toimivan asuntopolitiikan toteutumisesta ja metropolihallinnon muista tehtävistä sovitaan lainvalmistelun jatkotyössä. Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoitusratkaisu nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tarkentuvalla rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta. Metropolihallinnolle tulee vaaleilla valittava valtuusto, jonka vaalitavassa huomioidaan alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus. Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän toimikauden päättymisen jälkeen luonnos hallituksen esitykseksi on valmisteltu ministeriöiden virkamiesten yhteistyönä. Vaalijärjestelmävaihtoehtoa ovat työstäneet puolueiden puoluesihteerit. Hallituksen esitystä ei ole vielä poliittisella tasolla lopullisesti linjattu. Luonnos hallituksen esitykseksi on esityksen vaikutusten arvioinnin osalta vielä puutteellinen, ja esitystä tullaan täydentämään lausuntojen perusteella. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan hallituksen esityksen luonnosta oman kunnan/organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. 1. Lausunnonantajaa pyydetään lausumaan seuraavista metropolihallintolakiin (lakiehdotus 1) liittyvistä kysymyksistä: 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 )

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 37 / 181 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) 1d. Metropolivaltuusto (5 ) 1e. Metropolivaalit (7-13 ) 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) 1g. Metropolisopimus (17 ) 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropolihallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista) 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) 1j. Perussopimus (23 ) 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) 1n. Voimassa olevat viranomaisluvat, vireillä olevat asiat sekä voimassa olevat sopimukset ja sitoumukset (27-29 ) 1o. Henkilöstö (30 ) 1p. Lain vaikutukset 3 (6) 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat 4. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 4. helmikuuta 2015 klo 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen valtiovarainministerio@vm.fi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä: Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 38 / 181 on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Ratkaisun tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Valtion, kuntien, Ely -keskusten ja Uudenmaan liiton päällekkäisiä tehtäviä tulee karsia. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty Ely - keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. Espoo tekee seuraavat muutosesitykset ja täsmennykset, jotta lakiesitystä voidaan kehittää edelleen paremmaksi (kursivoidulla tekstillä lain esittelyä lyhyesti): 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet (1 : Tavoitteena koota yhteen ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Luodaan edellytykset kuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistetään alueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoiman vahvistamista.) Metropolihallinnolle tässä :ssä mainittu tehtävä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden osalta on oikea, joskin sitä tulisi tarkentaa paremmin lakiluonnoksen 4 mainittujen tehtävien kanssa. Käsite asioiden hoitaminen on epämääräinen ja samalla liian kattava ilmaus, kun pikemmin on kyse ohjaamisesta ja strategisen tason linjaamisesta. Espoon mielestä tulisi täsmentää, että tehtävänä on koota yhteen ja järjestää eräiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Nämä sitten määritellään tarkemmin 4 :ssä. 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) (2 Kuntayhtymä, 3 Jäsenkunnat: Helsingin seudun 14 kuntaa. 26 : Lohja ja Porvoo voivat liittyä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin valtuustokauden alussa.) Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu järjestää hallinto. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulee olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, koska MAL sopimus tehdään em. kuntien ja valtion kesken. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 39 / 181 laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. Tulevaisuudessa voimakasta kasvua toteutuu erimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävässä ja Helsinki-Turku kasvukäytävissä. 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) (4 Toimiala ja tehtävät: Metropolihallinto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelujen toimialoilla. Tehtäviä ovat myös: asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen sekä muiden sille erikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen. Metropolihallinto voi tarjota vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja ja voi sopia, että ottaa myös muita tehtäviä.) Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Metropolihallinnon tehtävät tulee fokusoida erityisesti juuri seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MALasioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on metropolikaavan laadinta ohjaamaan ja yhteen sovittamaan seudun kehitystä. Metropolihallintoon on tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä voidaan yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. Metropolihallinnon ei tulisi ryhtyä operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja tarjoamiseen, kuten lakiluonnoksessa mainittujen rakennuttamispalveluiden tarjoamiseen. Mikäli tällainen tehtävä metropolihallinnolle annetaan, tulee sen perustua kuntien kesken tehtyyn sopimukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa palvelusta saatavilla tuloilla. Kuntaosuuksin lisäpalveluita ei tule rahoittaa. 1d. Metropolivaltuusto (5 )

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 40 / 181 (5 Valtuusto neljäksi vuodeksi, koko kasvaa alueen väestömäärän kasvaessa. 1,4 M asukasta = 91 valtuutettua ja yli 1,6 M asukasta = 101 valtuutettua). Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. 1e. Metropolivaalit (7-13 ) (7 Vaalipiiri: yksi vaalipiiri ja kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja valtuustoon. 8 Äänioikeus kuten kunnallisvaaleissa. 9 Vaalikelpoisuus kuten kunnallisvaaleissa. 10 Metropolivaalilautakunta kuten kunnallisvaaleissa. 11 Ehdokasasettelu valitsijayhdistyksessä oltava vähintään 100 kunnan jäsentä. 12 Tuloksen laskenta, vähintään yksi kunnan edustaja valtuustoon. 13 Muutoksenhaku vaaleihin.) Lakiesityksessä ei ole kolmea vaalipiiriä. Kolmen vaalipiirin mallissa metropolialue jaettaisiin seuraaviin metropolivaalipiireihin 4. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki; 5. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta, Vihdin kunta. Myös Lohjan kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. 6. Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki. Myös Porvoon kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. Vaalijärjestelmän tulee taata riittävä alueellinen edustavuus. Espoon mielestä se toteutuu parhaiten kolmen vaalipiirin kautta. Kaikissa malleissa valtuustossa on oltava kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja. 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) (14 Kuntalaisilla aloiteoikeus ja ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuustolle annetaan aloitteet kerran vuodessa tiedoksi. 15 Neuvoa-antava kansanäänestys: valtuusto voi päättää, aloitteen voi tehdä 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 3 %. 16 Toimitetaan yhteistyössä kuntien keskusvaalilautakuntien kanssa.) Espoo kannattaa esitystä. 1g. Metropolisopimus (17 ) (17 Metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon tehtävän hoitamisen rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi MRL (132/1999) säädetään metropolisopimuksesta.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 41 / 181 Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli-hallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli-hallinnon valtionavustuksista) (18 Kuntien rahoitus: Maksut asukasluvun suhteessa, jos ei muuta sovita. Asukasluku määräytyy kunkin vuoden xxkuun päivän päättyessä. 19 Valtion rahoitus voi kattaa: 5. kustannukset yhtenäiseen lippujärjestelmään koko alueella ja joukkoliikenteen taksojen alentamiseen (osa) 6. kunnille uusien tehtävien hoitamiseen (kaikki) 7. valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen (kaikki) 8. metropolikaavan ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen (kaikki)) Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Tässä tulisi mahdollistaa valtion rahoitus myös joukkoliikenteen järjestämisestä ja koko liikennejärjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä yleisemminkin aiheutuviin kustannuksiin. Pelkkä lippujärjestelmän tukeminen rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Samoin valtion tulisi voida osallistua myös Uudenmaanliitolta siirtyvien tehtävien siirtymisen rahoittamiseen. 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) (22 Edustajain kokous: Helsinki 6 jäsentä, Espoo 5 jäsentä ja Vantaa 5 jäsentä, alle asukasta 1 jäsen, asukasta 2 jäsentä ja asukasta 3 jäsentä.) Espoo kannattaa esitystä. 1j. Perussopimus (23 ) (23 Perussopimus on päätettävä vuoden 201x xxxkuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei saada sovittua, valtioneuvosto päättää.) Metropolihallinnon perussopimuksen osapuolia ovat ensisijaisesti kunnat. Lakiesityksestä puuttuu kuvaus menettelystä miten perussopimus laaditaan. Mikä olisi perussopimuken päättämisen ajankohta? 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) (24 Voimaan tulon jälkeen tulevissa kunnallisvaaleissa.) Espoo kannattaa esitystä.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 42 / 181 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) (25 Valtuusto valitsee hallituksen ja muut elimet.) Espoo kannattaa esitystä. 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) (26 Lohja ja Porvoo vaalien yhteydessä.) Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 1o. Henkilöstö (30 ) (30 Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta siirtyvän henkilöstön asemasta säädetään viranhaltijalain, virkamieslain ja työsopimuslain mukaan.) Riskinä on, että hallinto ja työntekijöiden määrä kasvaa. Toimijoiden määrän vähentämisellä tulee yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää (MRL 17 Ympäristöministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta ja metropolikaavoitusta. MRL 34 a-d Metropolikaavan tarkoituksena on ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen vahvistaminen edistämällä erityisesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäristön kehittämistä. Metropolikaavassa esitetään maankäytön, yhdyskuntarakenteen liikennejärjestelmän, asumisen ja maapolitiikan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaavassa osoitetaan merkittävimmät asumisen, elinkeinotoimintojen ja muiden toimintojen ja niiden kehittämisen kanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut. Metropolikaavassa esitetään myös keskeiset kaavan toteuttamisperiaatteet ja toimenpiteet sekä tarpeen mukaan eri alueiden toteuttamisjärjestys. Metropolikaavassa otettava huomioon 12 eri kohtaa.) Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MAL-asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan korvaaminen metropolikaavalla, joka sisältää myös nyt valtion ja kuntien välisellä MAL-sopimuksella sovitut asiat ja tavoitteet. Metropolikaavalla ja sen toteutussuunnitelmalla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 43 / 181 Strategisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviin rakennetun metropolihallinnon rooli voi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia kannustava ja koko seudun kasvua ja kehitystä ohjaava. Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämän olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan (MRL 34 e Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelmaosa ja toimeenpanoosa. Kaavaan kuuluvat myös kaavamääräykset ja merkinnät. Suunnitelmaosa: tavoitetila ja merkittävimmät ratkaisut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osalta (esitetään kartalla). Toimeenpano-osa sisältää toteuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämiskohteet, toteuttamisjärjestys ja toteuttamisajoitus (voimassa enintään 8 vuotta). MRL 34 g Metropolisopimus on metropolihallinnon, valtion, kuntien ja mahd. myös muiden kanssa tehty sopimus. MRL 34 h Kaavamääräykset metropolikaavassa. MRL 34 i Oikeusvaikutukset 3 mom. Jos alueella voimassa oleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa metropolikaavan kanssa, metropolikaavassa voidaan määrätä, että metropolikaava korvaa yleiskaavan. 34 J Rakentamisrajoitus. MRL 48 Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhteisen yleiskaavan suhde. Maakuntakaava ei ole voimassa metropolikaavan alueella. MRL 188 Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön. MRL 195 Ympäristöministeriö ja liikenneministeriö voivat tehdä kirjallisen oikaisukehotuksen metropolikaavasta.) Espoo katsoo, että metropolikaavalla ei tule tehdä yleiskaavatasoista eikä ainakaan sitä tarkempaa maankäytön suunnittelua. Nyt esityksessä osin mennään jopa yleiskaavaa tarkempiin sääntelyihin, mikä saattaa johtaa

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 44 / 181 pitkiin kaavaprosesseihin niin valmistelussa kuin valitusasteissa. Metropolikaavalla tavoiteltavat strategiset linjaukset tulisi saada hyvin valmisteltuina ja ajallaan hyväksytyksi, eikä juuttua valmisteluun ja valitusasteisiin. Oikeusvaikutusten osalta lakiluonnoksen mukaan metropolikaavassa voidaan määrätä, että se korvaa ristiriitatilanteessa yleiskaavan. Metropolikaava voitaisiin määrätä korvaamaan yleiskaava vain silloin, jos kyse on seudullisesti kriittisestä yhteydestä tai sellaisten palvelujen tai toimintojen järjestämisestä, jotka ovat seudun kehityksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta kriittisiä. Lakiluonnoksen 34j :ään kirjattu rakentamisrajoitus ja siitä aiheutuva lisäys 101 :ään lunastus- ja korvausvelvollisuudesta jää epämääräiseksi. Yleiskaavan perusteella annettu rakentamisrajoitus aiheuttaa kunnalle mahdollisen lunastus- tai korvausvelvollisuuden. Lakiluonnosta tulisi tarkentaa siten, että metropolihallinnon asettaman määräyksen perusteella aiheutuva mahdollinen lunastus- tai korvausvelvollisuus osoitettaisiin selkeästi metropolihallinnon velvollisuudeksi, eikä kunnan. Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELY-keskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELYkeskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. Lisäksi metropolikaavan laatimista varten ohjaamaan asetettavassa toimielimessä tulee olla valtion edustajien lisäksi metropolialueen jäsenkuntien edustus. 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle (MRL 16 Metropolialue on suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset 137 a :ssä. Erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelystä erillisessä menettelyssä metropolihallinto.) Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat ( Laki liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävien hoitaminen 2 Metropolihallinnon tehtävät:

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 45 / iikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu 7. liikennepalvelujen suunnittelu ja hankinta 8. taksa- ja lippujärjestelmä sekä taksoista päättäminen 9. matkalippujen tarkastus 10. muut tehtävät Metropolihallinto voi antaa liikkeenharjoittajalle enintään 15 vuoden ajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metropoliliikennettä. 4 siirtymäsäännökset omaisuuden siirrosta Laki jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta: 2 PKS kuntien hoidettava yhteistoiminnassa jätelaissa määrätyt tehtävät lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetty metropolihallinnon tai kunnan tehtäväksi. Joukkoliikennelaki Reittiliikenneluvan myöntää metropolihallinto, Kutsuliikenneluvan myöntää metropolihallinto. Alueiden kehittäminen 6 suunnittelu: Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on metropolialuetta koskevat erilliset osiot. UL ja metropolihallinto vastaavat yhteistyössä maakuntakaavan ja metropolikaavan yhteensovittaminen. 17 Metropolihallinto (3) osallistuu ELYn ja Avin ohjausasiakirjojen laatimiseen ja osallistuu ELyn tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja (6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, yhteistyönjohtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa 24 Myr jäsenenä ) Tavoitteena metropolihallinnossa on yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Uudenmaan liiton tehtävät, toiminta-alue sekä kuntien jäsenmaksut tulee arvioida uudelleen. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. 5 Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 46 / 181 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä: Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Ratkaisun tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Valtion, kuntien, Ely -keskusten ja Uudenmaan liiton päällekkäisiä tehtäviä tulee karsia. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty Ely - keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. Espoo tekee seuraavat muutosesitykset ja täsmennykset, jotta lakiesitystä voidaan kehittää edelleen paremmaksi (kursivoidulla tekstillä lain esittelyä lyhyesti): 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet (1 : Tavoitteena koota yhteen ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Luodaan edellytykset kuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistetään alueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoiman vahvistamista.) Metropolihallinnolle tässä :ssä mainittu tehtävä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden osalta on oikea, joskin sitä tulisi tarkentaa paremmin lakiluonnoksen 4 mainittujen tehtävien kanssa. Käsite asioiden hoitaminen on epämääräinen ja samalla liian kattava ilmaus, kun pikemmin on kyse ohjaamisesta ja strategisen tason linjaamisesta. Espoon mielestä tulisi täsmentää, että tehtävänä on koota yhteen ja järjestää

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 47 / 181 eräiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Nämä sitten määritellään tarkemmin 4 :ssä. 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) (2 Kuntayhtymä, 3 Jäsenkunnat: Helsingin seudun 14 kuntaa. 26 : Lohja ja Porvoo voivat liittyä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin valtuustokauden alussa.) Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu järjestää hallinto. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulee olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, koska MAL sopimus tehdään em. kuntien ja valtion kesken. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. Tulevaisuudessa voimakasta kasvua toteutuu erimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävässä ja Helsinki-Turku kasvukäytävissä. 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) (4 Toimiala ja tehtävät: Metropolihallinto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelujen toimialoilla. Tehtäviä ovat myös: asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen sekä muiden sille erikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen. Metropolihallinto voi tarjota vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja ja voi sopia, että ottaa myös muita tehtäviä.) Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Metropolihallinnon tehtävät tulee fokusoida erityisesti juuri seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MALasioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on metropolikaavan laadinta ohjaamaan ja yhteen sovittamaan seudun kehitystä. Metropolihallintoon on tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä voidaan yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 48 / 181 Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. Metropolihallinnon ei tulisi ryhtyä operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja tarjoamiseen, kuten lakiluonnoksessa mainittujen rakennuttamispalveluiden tarjoamiseen. Mikäli tällainen tehtävä metropolihallinnolle annetaan, tulee sen perustua kuntien kesken tehtyyn sopimukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa palvelusta saatavilla tuloilla. Kuntaosuuksin lisäpalveluita ei tule rahoittaa. 1d. Metropolivaltuusto (5 ) (5 Valtuusto neljäksi vuodeksi, koko kasvaa alueen väestömäärän kasvaessa. 1,4 M asukasta = 91 valtuutettua ja yli 1,6 M asukasta = 101 valtuutettua). Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. 1e. Metropolivaalit (7-13 ) (7 Vaalipiiri: yksi vaalipiiri ja kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja valtuustoon. 8 Äänioikeus kuten kunnallisvaaleissa. 9 Vaalikelpoisuus kuten kunnallisvaaleissa. 10 Metropolivaalilautakunta kuten kunnallisvaaleissa. 11 Ehdokasasettelu valitsijayhdistyksessä oltava vähintään 100 kunnan jäsentä. 12 Tuloksen laskenta, vähintään yksi kunnan edustaja valtuustoon. 13 Muutoksenhaku vaaleihin.) Lakiesityksessä ei ole kolmea vaalipiiriä. Kolmen vaalipiirin mallissa metropolialue jaettaisiin seuraaviin metropolivaalipiireihin 7. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki; 8. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta, Vihdin kunta. Myös Lohjan kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. 9. Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki. Myös Porvoon kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 49 / 181 Vaalijärjestelmän tulee taata riittävä alueellinen edustavuus. Espoon mielestä se toteutuu parhaiten kolmen vaalipiirin kautta. Kaikissa malleissa valtuustossa on oltava kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja. 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) (14 Kuntalaisilla aloiteoikeus ja ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuustolle annetaan aloitteet kerran vuodessa tiedoksi. 15 Neuvoa-antava kansanäänestys: valtuusto voi päättää, aloitteen voi tehdä 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 3 %. 16 Toimitetaan yhteistyössä kuntien keskusvaalilautakuntien kanssa.) Espoo kannattaa esitystä. 1g. Metropolisopimus (17 ) (17 Metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon tehtävän hoitamisen rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi MRL (132/1999) säädetään metropolisopimuksesta. Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli-hallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli-hallinnon valtionavustuksista) (18 Kuntien rahoitus: Maksut asukasluvun suhteessa, jos ei muuta sovita. Asukasluku määräytyy kunkin vuoden xxkuun päivän päättyessä. 19 Valtion rahoitus voi kattaa: 9. kustannukset yhtenäiseen lippujärjestelmään koko alueella ja joukkoliikenteen taksojen alentamiseen (osa) 10. kunnille uusien tehtävien hoitamiseen (kaikki) 11. valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen (kaikki) 12. metropolikaavan ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen (kaikki)) Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Tässä tulisi mahdollistaa valtion rahoitus myös joukkoliikenteen järjestämisestä ja koko liikennejärjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä yleisemminkin aiheutuviin kustannuksiin. Pelkkä lippujärjestelmän tukeminen rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Samoin valtion tulisi voida osallistua myös Uudenmaanliitolta siirtyvien tehtävien siirtymisen rahoittamiseen.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 50 / 181 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) (22 Edustajain kokous: Helsinki 6 jäsentä, Espoo 5 jäsentä ja Vantaa 5 jäsentä, alle asukasta 1 jäsen, asukasta 2 jäsentä ja asukasta 3 jäsentä.) Espoo kannattaa esitystä. 1j. Perussopimus (23 ) (23 Perussopimus on päätettävä vuoden 201x xxxkuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei saada sovittua, valtioneuvosto päättää.) Metropolihallinnon perussopimuksen osapuolia ovat ensisijaisesti kunnat. Lakiesityksestä puuttuu kuvaus menettelystä miten perussopimus laaditaan. Mikä olisi perussopimuken päättämisen ajankohta? 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) (24 Voimaan tulon jälkeen tulevissa kunnallisvaaleissa.) Espoo kannattaa esitystä. 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) (25 Valtuusto valitsee hallituksen ja muut elimet.) Espoo kannattaa esitystä. 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) (26 Lohja ja Porvoo vaalien yhteydessä.) Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 1o. Henkilöstö (30 ) (30 Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta siirtyvän henkilöstön asemasta säädetään viranhaltijalain, virkamieslain ja työsopimuslain mukaan.) Riskinä on, että hallinto ja työntekijöiden määrä kasvaa. Toimijoiden määrän vähentämisellä tulee yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää (MRL 17 Ympäristöministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta ja metropolikaavoitusta.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 51 / 181 MRL 34 a-d Metropolikaavan tarkoituksena on ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen vahvistaminen edistämällä erityisesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäristön kehittämistä. Metropolikaavassa esitetään maankäytön, yhdyskuntarakenteen liikennejärjestelmän, asumisen ja maapolitiikan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaavassa osoitetaan merkittävimmät asumisen, elinkeinotoimintojen ja muiden toimintojen ja niiden kehittämisen kanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut. Metropolikaavassa esitetään myös keskeiset kaavan toteuttamisperiaatteet ja toimenpiteet sekä tarpeen mukaan eri alueiden toteuttamisjärjestys. Metropolikaavassa otettava huomioon 12 eri kohtaa.) Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MAL-asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan korvaaminen metropolikaavalla, joka sisältää myös nyt valtion ja kuntien välisellä MAL-sopimuksella sovitut asiat ja tavoitteet. Metropolikaavalla ja sen toteutussuunnitelmalla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Strategisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviin rakennetun metropolihallinnon rooli voi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia kannustava ja koko seudun kasvua ja kehitystä ohjaava. Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämä olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan (MRL 34 e Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelmaosa ja toimeenpanoosa. Kaavaan kuuluvat myös kaavamääräykset ja merkinnät. Suunnitelmaosa: tavoitetila ja merkittävimmät ratkaisut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osalta (esitetään kartalla). Toimeenpano-osa sisältää toteuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämiskohteet, toteuttamisjärjestys ja toteuttamisajoitus (voimassa enintään 8 vuotta). MRL 34 g Metropolisopimus on metropolihallinnon, valtion, kuntien ja mahd. myös muiden kanssa tehty sopimus. MRL 34 h Kaavamääräykset metropolikaavassa.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 52 / 181 MRL 34 i Oikeusvaikutukset 3 mom. Jos alueella voimassa oleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa metropolikaavan kanssa, metropolikaavassa voidaan määrätä, että metropolikaava korvaa yleiskaavan. 34 J Rakentamisrajoitus. MRL 48 Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhteisen yleiskaavan suhde. Maakuntakaava ei ole voimassa metropolikaavan alueella. MRL 188 Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön. MRL 195 Ympäristöministeriö ja liikenneministeriö voivat tehdä kirjallisen oikaisukehotuksen metropolikaavasta.) Espoo katsoo, että metropolikaavalla ei tule tehdä yleiskaavatasoista eikä ainakaan sitä tarkempaa maankäytön suunnittelua. Nyt esityksessä osin mennään jopa yleiskaavaa tarkempiin sääntelyihin, mikä saattaa johtaa pitkiin kaavaprosesseihin niin valmistelussa kuin valitusasteissa. Metropolikaavalla tavoiteltavat strategiset linjaukset tulisi saada hyvin valmisteltuina ja ajallaan hyväksytyksi, eikä juuttua valmisteluun ja valitusasteisiin. Oikeusvaikutusten osalta lakiluonnoksen mukaan metropolikaavassa voidaan määrätä, että se korvaa ristiriitatilanteessa yleiskaavan. Metropolikaava voitaisiin määrätä korvaamaan yleiskaava vain silloin, jos kyse on seudullisesti kriittisestä yhteydestä tai sellaisten palvelujen tai toimintojen järjestämisestä, jotka ovat seudun kehityksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta kriittisiä. Lakiluonnoksen 34j :ään kirjattu rakentamisrajoitus ja siitä aiheutuva lisäys 101 :ään lunastus- ja korvausvelvollisuudesta jää epämääräiseksi. Yleiskaavan perusteella annettu rakentamisrajoitus aiheuttaa kunnalle mahdollisen lunastus- tai korvausvelvollisuuden. Lakiluonnosta tulisi tarkentaa siten, että metropolihallinnon asettaman määräyksen perusteella aiheutuva mahdollinen lunastus- tai korvausvelvollisuus osoitettaisiin selkeästi metropolihallinnon velvollisuudeksi, eikä kunnan. Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELY-keskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELYkeskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 53 / 181 Lisäksi metropolikaavan laatimista varten ohjaamaan asetettavassa toimielimessä tulee olla valtion edustajien lisäksi metropolialueen jäsenkuntien edustus. 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle (MRL 16 Metropolialue on suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset 137 a :ssä. Erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelystä erillisessä menettelyssä metropolihallinto.) Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat ( Laki liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävien hoitaminen 2 Metropolihallinnon tehtävät: 11. iikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu 12. liikennepalvelujen suunnittelu ja hankinta 13. taksa- ja lippujärjestelmä sekä taksoista päättäminen 14. matkalippujen tarkastus 15. muut tehtävät Metropolihallinto voi antaa liikkeenharjoittajalle enintään 15 vuoden ajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metropoliliikennettä. 4 siirtymäsäännökset omaisuuden siirrosta Laki jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta: 2 PKS kuntien hoidettava yhteistoiminnassa jätelaissa määrätyt tehtävät lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetty metropolihallinnon tai kunnan tehtäväksi. Joukkoliikennelaki Reittiliikenneluvan myöntää metropolihallinto, Kutsuliikenneluvan myöntää metropolihallinto. Alueiden kehittäminen 6 suunnittelu: Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on metropolialuetta koskevat erilliset osiot. UL ja metropolihallinto vastaavat yhteistyössä maakuntakaavan ja metropolikaavan yhteensovittaminen. 17 Metropolihallinto (3) osallistuu ELYn ja Avin ohjausasiakirjojen laatimiseen ja osallistuu ELyn tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja (6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 54 / 181 suunnitteluprosessin käynnistämisestä, yhteistyönjohtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa 24 Myr jäsenenä ) Tavoitteena metropolihallinnossa on yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Uudenmaan liiton tehtävät, toiminta-alue sekä kuntien jäsenmaksut tulee arvioida uudelleen. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. 6 Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Käsittely Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset: 1. Poistetaan kappale: Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. (1c) sekä samansisältöiset kohdat muualla lausunnossa. 2. Poistetaan kappale: Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. (1c) 3. Poistetaan kappale: Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. (1d) Tilalle: Espoo kannattaa esitystä. 4. Poistetaan kappale: Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. (1g)

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 55 / 181 Tilalle: Espoo kannattaa esitystä. 5. Poistetaan kappale: Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämä olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. (2a) 6. Poistetaan kappale: Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELYkeskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELY-keskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. 7. Poistetaan kappale: Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. (2c) Tilalle: Espoo kannattaa esitystä. Sistonen Guzeninan ym. kannattamana teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset: Kohtaan 1a Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet. Lakiin tulee jättää ilmaisu asioiden hoitaminen. Tämä on hyvä termi, lisäksi tulee tehdä listaus asioista mitkä pitää hoitaa. Lisäksi tulee asettaa poliittisesti valittu elin valmistelemaan metropolihallinnon käynnistämistä. Kohtaan 1c Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät. Lisätään kohta: Lakia tulee selkiyttää sen osalta miten taataan tasapuolinen vuokra asuntotuotanto. Espoon lausuntoon tulee lisätä kohta: Metropolihallinnon muut toimielimet (6 ) Lisäykset: Valtuuston päättäessä perustaa hallintosäännössä määräten muita toimielimiä tulee niiden kokoonpano sovittaa sellaiseksi, että se vastaa metropolivaltuustossa edustettuina olevien puolueiden

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 56 / 181 metropolivaaleissa saamaa ääniosuutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Määrättäessä hallintosäännössä hallituksen perustamisesta, tulee metropolivaltuuston päättää kokoonpanosta edellä todetun lisäksi siten, että hallituksessa on alueellinen riittävä edustavuus ja tämän toteuttamiseksi yhtä monta varsinaista jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä jokaisesta metropolivaalien vaalipiiristä. 1i Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen Lisäys: Tulee asettaa poliittinen kuntia edustava valmisteluelin käynnistämistä varten. 2b Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan. Lisäys: Espoo katsoo että metropolikaavan tulee olla niin vahva että se ohjaa rakentamista. Gestrin Kankkosen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lausunnon 7 pykälä. Metropolivaalit: Espoo tukee lakiesitystä, jonka mukaan metropolivaalit järjestetään yhdessä vaalipiirissä ja kustakin kunnasta valitaan vähintään yksi edustaja valtuustoon. Särkijärvi Lahtisen ym. kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset: Kohtaan 1b: Tässä lausunnossa puolletaan kuntayhtymämuotoa. Tämä suo mahdollisuuden määritellä metropolihallinnolle kunnan tehtäviä. Kuntayhtymästä säädetään kuntalaissa. Tämän kanssa on ristiriidassa, että kuntayhtymässä olisi vaaleilla valittu valtuusto. Jos taas halutaan vaalit, ei kyse enää ole kuntien yhteistyöstä, jolloin metropolihallinnolla ei voi olla tehtäviä, jotka on säädetty kuntien vastuulle. Jos metropolivaltuusto on valittu vaaleilla, kunnilla ei ola samanlaista mahdollisuutta antaa edustajilleen toimintaohjeita kuin kuntayhtymissä. Näin ollen metropolivaltuusto tulisi valita kuntalain kuntayhtymää käsittelevien pykälin mukaisesti. Kohtaan 1g: Kuntien tehtävistä määrätään lailla. Missään laissa ei ole määrätty, että kunnan tehtävänä olisi subventoida alueellaan järjestettyä joukkoliikennettä. Kunta voi kuitenkin vapaaehtoisesti näin tehdä. Esitetyssä mallissa kävisi kuitenkin niin, että metropolihallinto voisi enemmistöpäätöksellä päättää lippujärjestelmästä ja taksoista, jotka johtaisivat siihen, että kaikki jäsenkunnat joutuisivat osallistumaan lippusubventioiden kattamiseen. Tämä ei ole mahdollista.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 57 / 181 Kohtaan 1h: Lakiehdotuksen 1h :n mukaan menot jaettaisiin väkiluvun suhteessa, ellei toisin sovita. Joukkoliikenteen subventioiden osalta tämä ei olisi oikeudenmukaista etenkin kun sekä raitiotie- että metroliikenne koskevat vain kahta kaupunkia. Jo lain tasolla tulisi nämä kustannukset määritellä jaettaviksi sen mukaan, miten kuntalaiset ovat kyseistä liikennettä käyttäneet. Kohtaan 2b: Maakuntakaavojen ehkä merkittävin vaikutus on ollut viheralueiden ja niitä yhdistävien viherkäytävien säilyttäminen, jonka keskeinen uhka on ollut kuntien kaavoitustoiminta. Esitys on laadittu siihen muotoon, että tämä suojeleva vaikutus poistuu metropolikaavan alueelta, vaikka siellä se on juuri tärkeimmillään. Maakuntakaavan ja metropolikaavan suhteesta tulisi säätää siten, että näin ei tapahtuisi. Kohtaan 2b: Esityksen mukaan metropolivaltuusto voisi päättää muuttaa kunnan hyväksymää lainvoimasta yleiskaavaa. Tällaista mahdollisuutta ei tule sallia. Yleiskaavasta aiheutuu kunnalle velvoitteita, joita yleiskaavan osan korvaaminen metropolikaavalla muuttaisi. Säädös näiden velvoitteiden siirtymisestä puuttuu; kunta vapautuu niistä, kun kyse ei enää tältä osin ole yleiskaavasta. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset: Lausunnon alkuun: Espoo ei hyväksy hallituksen esitystä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys loukkaa kunnallista itsehallintoa ja perustuslaissa säädettyä kunnallista itsehallintoa. Espoo ehdottaa kuntien välisen sopimus- ja neuvotteluprosessin käynnistämistä vaihtoehtoisen, vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvan metropoliratkaisun selvittämiseksi. Espoon kaupunki on riittävän suuri yksikkö tuottamaan itse espoolaisten tarvitsemat palvelut. Espoo myös tuottaa nämä palvelut kuntalaisille edullisesti. Hallituksen esittämä lainsäädäntö on uhka espoolaisten palvelutason säilymiselle ja Espoon kohtuulliselle kunnallisverotuksen tasolle. Maankäytöstä, asumisesta, liikentestä ja palveluista päättäminen paikallisesti on lähidemokratian keskeinen piirre. Hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi on uhka kansanvallalle, koska se vie näistä asioista päättämisen kauemmas kuntalaisista. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi, Espoon kaupunki tulee viemään oikeusistuimen arvioitavaksi ovatko mahdolliset pakkokuntayhtymien tai seutuhallinon perustamista koskevat valtion päätökset perustuslain vastaisia.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 58 / 181 1e Metropolivaalit, vaalipiirit: 1. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki ++ennen 1946 suurta alueliitosta. 2. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat ++Helsingin kaupungista eteläisen vaalipiirin ulkopuolelle jäävä alue Vantaanjoen länsipuolella Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat ++ Helsingin kaupungista eteläisen vaalipiirin ulkopuolelle jäävä alue Vantaanjoen itäpuolella... Byman Guzeninan ym. kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset: Kohtaan 1d. Lakiin tulee lisätä pykälä, jossa säädetään Metropolivaltuuston tehtävistä täsmällisesti. Kohtaan 1g: Valtio patistaa kuntia tiivistämään asutusta joukkoliikenteen tukemiseksi, mutta tukee itse vahvasti haja-asutuksen joukkoliikennettä. Valtion tulee tukea enemmän myös tiivistyneen asutuksen joukkoliikennettä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että muutos- ja lisäysehdotuksista äänestetään siinä järjestyksessä, mihin kohtaan lausuntoa ne on tehty. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen lausunnon alkuun kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 1a kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 1b kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 1c kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 1c kohdistuvan ensimmäisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 1c kohdistuvan toisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Bymanin kohtaan 1d kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon kohtaan 1d kohdistuvan muutosehdotuksen.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 59 / 181 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan ja kahden äänestäessä tyhjää hylänneen Sistosen lausunnon 6 :ää koskevan lisäysehdotuksen. Lausunnon kohtaan 1e muutosehdotuksia oli tehnyt Gestrin ja Lahtinen. Ensin äänestettiin näiden ehdotusten välillä, jonka jälkeen tässä äänestyksessä voittanut ehdotus asetettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 6 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Gestrinin muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 1g kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 1g kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin kohtaan 1g kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 1h kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 1i kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 2a kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Sistosen kohtaan 2b kohdistuvan lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 2b kohdistuvan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 2b kohdistuvan ensimmäisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Särkijärven kohtaan 2b kohdistuvan toisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Elon kohtaan 2c kohdistuvan muutosehdotuksen. Äänestyslistat ovat pöytäkirjan liitteenä.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 60 / 181 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä: Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Ratkaisun tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Valtion, kuntien, Ely -keskusten ja Uudenmaan liiton päällekkäisiä tehtäviä tulee karsia. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty Ely - keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. Espoo tekee seuraavat muutosesitykset ja täsmennykset, jotta lakiesitystä voidaan kehittää edelleen paremmaksi (kursivoidulla tekstillä lain esittelyä lyhyesti): 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet (1 : Tavoitteena koota yhteen ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Luodaan edellytykset kuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistetään alueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoiman vahvistamista.) Metropolihallinnolle tässä :ssä mainittu tehtävä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden osalta on oikea, joskin sitä tulisi tarkentaa paremmin lakiluonnoksen 4 mainittujen tehtävien kanssa. Käsite asioiden hoitaminen on epämääräinen ja samalla liian kattava ilmaus, kun pikemmin on kyse ohjaamisesta ja strategisen tason linjaamisesta. Espoon mielestä tulisi täsmentää, että tehtävänä on koota yhteen ja järjestää eräiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Nämä sitten määritellään tarkemmin 4 :ssä. 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) (2 Kuntayhtymä, 3 Jäsenkunnat: Helsingin seudun 14 kuntaa. 26 : Lohja ja Porvoo voivat liittyä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin valtuustokauden alussa.)

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 61 / 181 Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu järjestää hallinto. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulee olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, koska MAL sopimus tehdään em. kuntien ja valtion kesken. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. Tulevaisuudessa voimakasta kasvua toteutuu erimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävässä ja Helsinki-Turku kasvukäytävissä. 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) (4 Toimiala ja tehtävät: Metropolihallinto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelujen toimialoilla. Tehtäviä ovat myös: asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen sekä muiden sille erikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen. Metropolihallinto voi tarjota vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja ja voi sopia, että ottaa myös muita tehtäviä.) Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Metropolihallinnon tehtävät tulee fokusoida erityisesti juuri seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MALasioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on metropolikaavan laadinta ohjaamaan ja yhteen sovittamaan seudun kehitystä. Metropolihallintoon on tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä voidaan yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä,

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 62 / 181 jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. Metropolihallinnon ei tulisi ryhtyä operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja tarjoamiseen, kuten lakiluonnoksessa mainittujen rakennuttamispalveluiden tarjoamiseen. Mikäli tällainen tehtävä metropolihallinnolle annetaan, tulee sen perustua kuntien kesken tehtyyn sopimukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa palvelusta saatavilla tuloilla. Kuntaosuuksin lisäpalveluita ei tule rahoittaa. 1d. Metropolivaltuusto (5 ) (5 Valtuusto neljäksi vuodeksi, koko kasvaa alueen väestömäärän kasvaessa. 1,4 M asukasta = 91 valtuutettua ja yli 1,6 M asukasta = 101 valtuutettua). Espoo kannattaa esitystä. 1e. Metropolivaalit (7-13 ) (7 Vaalipiiri: yksi vaalipiiri ja kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja valtuustoon. 8 Äänioikeus kuten kunnallisvaaleissa. 9 Vaalikelpoisuus kuten kunnallisvaaleissa. 10 Metropolivaalilautakunta kuten kunnallisvaaleissa. 11 Ehdokasasettelu valitsijayhdistyksessä oltava vähintään 100 kunnan jäsentä. 12 Tuloksen laskenta, vähintään yksi kunnan edustaja valtuustoon. 13 Muutoksenhaku vaaleihin.) Lakiesityksessä ei ole kolmea vaalipiiriä. Kolmen vaalipiirin mallissa metropolialue jaettaisiin seuraaviin metropolivaalipiireihin 10. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki; 11. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta, Vihdin kunta. Myös Lohjan kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. 12. Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki. Myös Porvoon kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. Vaalijärjestelmän tulee taata riittävä alueellinen edustavuus. Espoon mielestä se toteutuu parhaiten kolmen vaalipiirin kautta. Kaikissa malleissa valtuustossa on oltava kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja. 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) (14 Kuntalaisilla aloiteoikeus ja ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuustolle annetaan aloitteet kerran vuodessa tiedoksi. 15 Neuvoa-antava kansanäänestys: valtuusto voi päättää, aloitteen voi tehdä 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 3 %. 16 Toimitetaan yhteistyössä kuntien keskusvaalilautakuntien kanssa.) Espoo kannattaa esitystä.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 63 / 181 1g. Metropolisopimus (17 ) (17 Metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon tehtävän hoitamisen rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi MRL (132/1999) säädetään metropolisopimuksesta. Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli-hallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli-hallinnon valtionavustuksista) (18 Kuntien rahoitus: Maksut asukasluvun suhteessa, jos ei muuta sovita. Asukasluku määräytyy kunkin vuoden xxkuun päivän päättyessä. 19 Valtion rahoitus voi kattaa: 13. kustannukset yhtenäiseen lippujärjestelmään koko alueella ja joukkoliikenteen taksojen alentamiseen (osa) 14. kunnille uusien tehtävien hoitamiseen (kaikki) 15. valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen (kaikki) 16. metropolikaavan ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen (kaikki)) Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Tässä tulisi mahdollistaa valtion rahoitus myös joukkoliikenteen järjestämisestä ja koko liikennejärjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä yleisemminkin aiheutuviin kustannuksiin. Pelkkä lippujärjestelmän tukeminen rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Samoin valtion tulisi voida osallistua myös Uudenmaanliitolta siirtyvien tehtävien siirtymisen rahoittamiseen. 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) (22 Edustajain kokous: Helsinki 6 jäsentä, Espoo 5 jäsentä ja Vantaa 5 jäsentä, alle asukasta 1 jäsen, asukasta 2 jäsentä ja asukasta 3 jäsentä.) Espoo kannattaa esitystä. 1j. Perussopimus (23 ) (23 Perussopimus on päätettävä vuoden 201x xxxkuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei saada sovittua, valtioneuvosto päättää.)

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 64 / 181 Metropolihallinnon perussopimuksen osapuolia ovat ensisijaisesti kunnat. Lakiesityksestä puuttuu kuvaus menettelystä miten perussopimus laaditaan. Mikä olisi perussopimuken päättämisen ajankohta? 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) (24 Voimaan tulon jälkeen tulevissa kunnallisvaaleissa.) Espoo kannattaa esitystä. 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) (25 Valtuusto valitsee hallituksen ja muut elimet.) Espoo kannattaa esitystä. 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) (26 Lohja ja Porvoo vaalien yhteydessä.) Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 1o. Henkilöstö (30 ) (30 Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta siirtyvän henkilöstön asemasta säädetään viranhaltijalain, virkamieslain ja työsopimuslain mukaan.) Riskinä on, että hallinto ja työntekijöiden määrä kasvaa. Toimijoiden määrän vähentämisellä tulee yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää (MRL 17 Ympäristöministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta ja metropolikaavoitusta. MRL 34 a-d Metropolikaavan tarkoituksena on ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen vahvistaminen edistämällä erityisesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäristön kehittämistä. Metropolikaavassa esitetään maankäytön, yhdyskuntarakenteen liikennejärjestelmän, asumisen ja maapolitiikan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaavassa osoitetaan merkittävimmät asumisen, elinkeinotoimintojen ja muiden toimintojen ja niiden kehittämisen kanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut. Metropolikaavassa esitetään myös keskeiset kaavan toteuttamisperiaatteet ja toimenpiteet sekä tarpeen

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 65 / 181 mukaan eri alueiden toteuttamisjärjestys. Metropolikaavassa otettava huomioon 12 eri kohtaa.) Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MAL-asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan korvaaminen metropolikaavalla, joka sisältää myös nyt valtion ja kuntien välisellä MAL-sopimuksella sovitut asiat ja tavoitteet. Metropolikaavalla ja sen toteutussuunnitelmalla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Strategisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviin rakennetun metropolihallinnon rooli voi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia kannustava ja koko seudun kasvua ja kehitystä ohjaava. Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämä olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan (MRL 34 e Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelmaosa ja toimeenpanoosa. Kaavaan kuuluvat myös kaavamääräykset ja merkinnät. Suunnitelmaosa: tavoitetila ja merkittävimmät ratkaisut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osalta (esitetään kartalla). Toimeenpano-osa sisältää toteuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämiskohteet, toteuttamisjärjestys ja toteuttamisajoitus (voimassa enintään 8 vuotta). MRL 34 g Metropolisopimus on metropolihallinnon, valtion, kuntien ja mahd. myös muiden kanssa tehty sopimus. MRL 34 h Kaavamääräykset metropolikaavassa. MRL 34 i Oikeusvaikutukset 3 mom. Jos alueella voimassa oleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa metropolikaavan kanssa, metropolikaavassa voidaan määrätä, että metropolikaava korvaa yleiskaavan. 34 J Rakentamisrajoitus. MRL 48 Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhteisen yleiskaavan suhde. Maakuntakaava ei ole voimassa metropolikaavan alueella. MRL 188 Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 66 / 181 Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön. MRL 195 Ympäristöministeriö ja liikenneministeriö voivat tehdä kirjallisen oikaisukehotuksen metropolikaavasta.) Espoo katsoo, että metropolikaavalla ei tule tehdä yleiskaavatasoista eikä ainakaan sitä tarkempaa maankäytön suunnittelua. Nyt esityksessä osin mennään jopa yleiskaavaa tarkempiin sääntelyihin, mikä saattaa johtaa pitkiin kaavaprosesseihin niin valmistelussa kuin valitusasteissa. Metropolikaavalla tavoiteltavat strategiset linjaukset tulisi saada hyvin valmisteltuina ja ajallaan hyväksytyksi, eikä juuttua valmisteluun ja valitusasteisiin. Oikeusvaikutusten osalta lakiluonnoksen mukaan metropolikaavassa voidaan määrätä, että se korvaa ristiriitatilanteessa yleiskaavan. Metropolikaava voitaisiin määrätä korvaamaan yleiskaava vain silloin, jos kyse on seudullisesti kriittisestä yhteydestä tai sellaisten palvelujen tai toimintojen järjestämisestä, jotka ovat seudun kehityksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta kriittisiä. Lakiluonnoksen 34j :ään kirjattu rakentamisrajoitus ja siitä aiheutuva lisäys 101 :ään lunastus- ja korvausvelvollisuudesta jää epämääräiseksi. Yleiskaavan perusteella annettu rakentamisrajoitus aiheuttaa kunnalle mahdollisen lunastus- tai korvausvelvollisuuden. Lakiluonnosta tulisi tarkentaa siten, että metropolihallinnon asettaman määräyksen perusteella aiheutuva mahdollinen lunastus- tai korvausvelvollisuus osoitettaisiin selkeästi metropolihallinnon velvollisuudeksi, eikä kunnan. Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELY-keskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELYkeskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. Lisäksi metropolikaavan laatimista varten ohjaamaan asetettavassa toimielimessä tulee olla valtion edustajien lisäksi metropolialueen jäsenkuntien edustus. 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle (MRL 16 Metropolialue on suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset 137 a :ssä. Erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelystä erillisessä menettelyssä metropolihallinto.)

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 67 / 181 Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat ( Laki liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävien hoitaminen 2 Metropolihallinnon tehtävät: 16. iikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu 17. liikennepalvelujen suunnittelu ja hankinta 18. taksa- ja lippujärjestelmä sekä taksoista päättäminen 19. matkalippujen tarkastus 20. muut tehtävät Metropolihallinto voi antaa liikkeenharjoittajalle enintään 15 vuoden ajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metropoliliikennettä. 4 siirtymäsäännökset omaisuuden siirrosta Laki jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta: 2 PKS kuntien hoidettava yhteistoiminnassa jätelaissa määrätyt tehtävät lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetty metropolihallinnon tai kunnan tehtäväksi. Joukkoliikennelaki Reittiliikenneluvan myöntää metropolihallinto, Kutsuliikenneluvan myöntää metropolihallinto. Alueiden kehittäminen 6 suunnittelu: Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on metropolialuetta koskevat erilliset osiot. UL ja metropolihallinto vastaavat yhteistyössä maakuntakaavan ja metropolikaavan yhteensovittaminen. 17 Metropolihallinto (3) osallistuu ELYn ja Avin ohjausasiakirjojen laatimiseen ja osallistuu ELyn tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja (6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, yhteistyönjohtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa 24 Myr jäsenenä ) Tavoitteena metropolihallinnossa on yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Uudenmaan liiton tehtävät, toiminta-alue sekä kuntien jäsenmaksut tulee arvioida uudelleen. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Valtuusto Sivu 68 / 181 tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. 7 Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Tiedoksi

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 69 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana, 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 70 / 181 taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden. Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 71 / 181 erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja - kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 72 / 181 kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 73 / 181 Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon, välineet siihen ovat hyvät ja lähidemokratiaa tulee edelleen kehittää. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaisi hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaisi talouden osalta kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 74 / 181 riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 75 / 181 Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 76 / 181 on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 548 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja: - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina.

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 77 / Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 5): Valtuusto hylkää kaupunginhallituksen ehdotuksen ja hyväksyy selvittäjien esityksen ja toteaa sen edistävän kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, alueen tasapainoista kehitystä, asukkaiden välttämättömien palvelujen turvaamista sekä seudullista ja valtakunnallista kilpailukykyä. Valtuusto pitää kuntajakoselvitysprosessin jatkamista perusteltuna ja tarpeellisena. Hyrkkö Louhelaisen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 12): Valtuusto 1 toteaa, että Espoo ei ole valmis hyväksymään ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Ehdotukseen sisältyviä merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä ei ole selvityksessä analysoitu riittävästi. Analyysia ehdotuksen riskeistä ja taloudellisista vaikutuksista tulee syventää ennen mahdollisen kansanäänestyksen järjestämistä.

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 78 / esittää ministeriölle, että kuntajaon muuttamisesta järjestetään kuntakohtaiset, kuntarakennelain mukaiset sitovat kansanäänestykset kaikissa asianosaisissa kunnissa samanaikaisesti ja samalla kysymyksenasettelulla. 3 toteaa, että selvityksessä on esitetty tärkeitä huomioita pääkaupunkiseudun tulevaisuuden haasteista ja hyviä ehdotuksia lähidemokratian kehittämisestä. Espoo toivoo, että yhteistyötä seudun kehittämiseksi ja lähidemokratian parantamiseksi jatketaan kuntajaosta riippumatta. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan muutosehdotuksen (nro 2): Esitän kaupunginhallituksen päätösesitykseen seuraavat muutokset ja lisäykset asiassa 10 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen 1 Muutosesitys kappaleeseen Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon : Siihen tarvitaan ++kuntien ja valtion välisen neuvotteluprosessin tuloksena synnytetty sopimusperustainen++ metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen (nro 3): Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen perustuslainvastaisuus Mikäli valtiovalta ryhtyy toimeenpanemaan selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, Espoon kaupunki tulee viemään näiden päätösten laillisuuden oikeusistuimen arvioitavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska tehtyjä ehdotuksia on keskustelun kuluessa myös vastustettu, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä ehdotuksista äänestetään niille annetussa numerojärjestyksessä, kuitenkin niin, että Hyrkön tekemä kokonaismuutosehdotus tulee käsittelyyn aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan ja viimeisenä käsittelyyn tulee Uotilan kaupunginhallituksen ehdotuksen hylkäämistä tarkoittava ehdotus aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 79 / 181 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta nro 2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 12 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven lisäysehdotusta nro 3, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 12 ääntä vastaan hylkäsi Kilven lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hyrkön kokonaismuutosehdotusta nro 12, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 66 äänellä 7 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan hylkäysehdotusta nro 5, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 71 äänellä 4 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Selvitysraportti Metropolialueen kuntajakoselvitys 3 Metropolialueen kuntajakoselvitys 4 Sopimus 5 Espoon henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntalaisten kuuleminen 7 Äänestyslistat 10 - Kuntalaisten kuuleminen - internetjulkaisu Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 80 / 181 Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevonin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö alkoi ja se päättyi Kuntajakoselvittäjät esittävät , että Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustot hyväksyvät liitteenä olevan kuntarakennelain 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Sopimuksen hyväksyminen merkitsee sitä, että asianomaiset kunnat lakkaavat olemasta ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana. 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 81 / 181 yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 82 / 181 Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja -

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 83 / 181 kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 84 / 181 Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä. Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon ja välineet siihen ovat hyvät. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaa hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaa talouden osalta

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 85 / 181 kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 86 / 181 projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa.

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 87 / 181 Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Kuntalaiset vastustivat kuntien yhdistämistä. Espoolaiset arvostavat asukas- ja asiakaslähtöisyyttä kaupungin toiminnassa. Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 547 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja:

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 88 / Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina. - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 89 / hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana, 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi.

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 90 / 181 Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden. Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 91 / 181 tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja - kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 92 / 181 tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä. Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 93 / 181 digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon, välineet siihen ovat hyvät ja lähidemokratiaa tulee edelleen kehittää. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaisi hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaisi talouden osalta kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti:

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 94 / Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa.

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 95 / 181 Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 548 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta.

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 96 / 181 Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja: - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina. - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 97 / 181 organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Hyrkkö teki seuraavan ehdotuksen: Esitän, että pohjaesityksen sijaan lausumme asiasta seuraavasti: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 toteaa, että Espoo ei ole valmis hyväksymään ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Ehdotukseen sisältyviä merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä ei ole selvityksessä analysoitu riittävästi. Analyysia ehdotuksen riskeistä ja taloudellisista vaikutuksista tulee syventää ennen mahdollisen kansanäänestyksen järjestämistä. 2 esittää ministeriölle, että kuntajaon muuttamisesta järjestetään kuntakohtaiset, kuntarakennelain mukaiset sitovat kansanäänestykset kaikissa asianosaisissa kunnissa samanaikaisesti ja samalla kysymyksenasettelulla. 3 toteaa, että selvityksessä on esitetty tärkeitä huomioita pääkaupunkiseudun tulevaisuuden haasteista ja hyviä ehdotuksia lähidemokratian kehittämisestä. Espoo toivoo, että yhteistyötä seudun kehittämiseksi ja lähidemokratian parantamiseksi jatketaan kuntajaosta riippumatta. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset: Muutosesitys kappaleeseen Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon : Siihen tarvitaan ++kuntien ja valtion välisen neuvotteluprosessin tuloksena synnytetty sopimusperustainen++ metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Lisäysesitys loppuun, uusi kappale: Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen perustuslainvastaisuus

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Valtuusto Sivu 98 / 181 Mikäli valtiovalta ryhtyy toimeenpanemaan selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, Espoon kaupunki tulee viemään näiden päätösten laillisuuden oikeusistuimen arvioitavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Hyrkön ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Valtuusto Sivu 99 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 3 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen.

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Valtuusto Sivu 100 / 181 Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan perustaa Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti -nimisen yhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Suviniityn kalliopysäköintilaitosta ja väestönsuojaa. Suviniityn alue on kaupungin maaomistuksessa oleva asuinkerrostaloalue Espoon keskuksessa, radan eteläpuolella. Alue on suurilta osin toteutumaton. Länsi-suviniityn asemakaavanmuutos vahvistui , mikä mahdollisti aiemman keskitetyn kalliopysäköinnin sijaan pysäköinnin järjestämisen vaiheittain kahdessa maanpäällisessä laitoksessa. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen tonttiyksikkö valmistelee parhaillaan tontinluovutusta Suviniityn viidelle asuinkerrostalotontille. Tontinluovutuspäätökset tehdään arviolta keväällä Loput Länsisuviniityn tonteista luovutetaan tämän hetkisen arvion mukaan 2-3 vuoden kuluttua. Rakennettava pysäköintitalo on osa luovutettavien kortteleiden ja päiväkodin keskitettyä pysäköintiratkaisua, ja sisältää Kirkkojärvenkoulun sekä osan korttelin AK väestönsuojatiloista sekä mahdollisuuden asukkaiden kattoviljelyyn. Hankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti. Hankintamuotona käytetään KVR-urakkaa. Kattoviljelyn rakentamisesta ja käyttäjien vuokrausperiaatteista sovitaan hankintavaiheessa. Vuonna 2010 valmistuneen Kirkkojärven koulun väestönsuojapaikat on osoitettu Suviniityn kalliosuojaan. Rakennusluvassa on myönnetty viiden vuoden lykkäys suojapaikkojen järjestämiseksi 7/2015 mennessä. Kaupunki tulee hakemaan tähän muutosta siten, että väestönsuojapaikat osoitetaan pysäköintilaitoksen kellariin sen valmistuttua. Autopaikoitustiloihin rakennetaan noin 250 henkilöautopaikkaa. Väestönsuojan varsinainen suojapinta-ala on n. 870 m². Suojatilaa on laskennallisesti hengelle, josta 840 väestönsuojapaikkaa on osoitettu Kirkkojärven koululle. Väestönsuojatiloja käytetään rauhan aikana harrastustiloina. Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa Hankesuunnitelmassa mukaan 11 autopaikkaa on varauduttu lunastamaan toteutettavasta pysäköintilaitoksesta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään arkkitehtonisin ratkaisuin, sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huolettavaksi ja ylläpidettäväksi.

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Valtuusto Sivu 101 / 181 Rahoituslaskelma Pysäköintilaitoksesta on tehty esisuunnitelma, jonka perusteella on tehty hankkeen kustannusarvio seuraavasti: Rakennuttajan kustannukset Rakennustekniset työt LVI-työt Sähkötyöt Varaukset; lisä ja muutostyöt 5 %, kustannusnousu 2,1 %, perustusriskit 2 % Korko ja rahoituskulut Alv 24 % Muut työt, VVS tilojen rauhanaikainen käyttö Yhteensä Rakentamisaika on n. 2 vuotta. Pysäköinnin osuus kustannusarviosta ilman Alv:ta on euroa ja väestönsuojien osuus euroa. Pysäköintiyhtiön investoinnit rahoitetaan tonttien luovutusten yhteydessä tehtävän liittymis- ja osakkeiden merkintäsopimuksen mukaisesti siten, että pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja sen valmistuttua ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan omakustannusperiaatteen mukaisesti osakkaiden pääomasijoituksilla ja osakkailta perittävillä vastikkeilla. Pysäköintiyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Tällä hetkellä Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinnin koko osakekannan. Yhtiössä on tarkoitus toteuttaa yhtiöjärjestyksen muutos, jossa pysäköintipaikkoja ja väestönsuojapaikkoja varten luodaan omat osakesarjansa. Alueen toteutusvaiheen aikana kaupungin on tarkoitus omistaa yhtiössä äänivaltaa käyttävän osakesarjan osakkeet. Lopputilanteessa, kun kaikista Suviniityn tontinluovutuksista on sovittu, Espoon kaupunki tulee omistamaan Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinnistä osakkeina Suviniityn päiväkodin 11 autopaikkaa (alustavan arvion mukaan 11 B-osaketta), sekä väestönsuojapaikat (alustavan arvion mukaan C-osaketta). Espoon kaupungin osuudet autopaikoista ja väestönsuojista ovat arvonlisäverottomia. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti:

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Valtuusto Sivu 102 / Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinti kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 3 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 103 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Jousenpuisto kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen.

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 104 / 181 Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Toiminnankuvaus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa perustaa Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköintinimisen osakeyhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Jousenpuiston pysäköintilaitosta. Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti on perustettu, jotta Jousenpuiston keskuksen lähiympäristö saadaan toteutettua ja toiminnallisesti tehokkaaksi huomioiden metron asettamat vaatimukset ja alueen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Jousenpuiston keskitetty pysäköintiratkaisu on edellytys alueen tavoitteiden mukaiselle rakentumiselle. Keskitetty, liki 800 autopaikan pysäköintilaitos palvelee alueen liityntäpysäköintiä ja muuta lyhytaikaista pysäköintiä sekä toimii tulevan asuinalueen asukaspysäköinnin mahdollistavana pysäköintilaitoksena. Kohteen toteuttamisesta vastaa tarjouskilpailun voittanut YIT rakennus Oy. Rakentamisaika on n. 2 vuotta. Pitkällä tähtäimellä Koy Jousenpuiston pysäköinti tulee olemaan osa koko Tapiolan Urheilupuiston pysäköinnin kokonaisjärjestelyä. Pysäköintilaitoksen 789 autopaikasta 200 on varattu liityntäpysäköintiin. Jousenpuiston alueen asuntojen velvoitepaikkoja laitoksessa tulee olemaan 485 kappaletta. Näitä voidaan tietyin edellytyksin käyttää myös muuhun lyhytaikaiseen pysäköintiin, sillä laitokseen ei tule nimettyjä paikkoja. Laitokseen jää noin sata paikkaa, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää urheilupuiston eri hankkeiden tarpeisiin. Jousenpuiston asemakaava-alue Jousenpuiston alue on kaupungin maaomistuksessa oleva asuinkerrostaloalue Tapiolassa, urheilupuiston eteläpuolella. Alue on suurilta osin toteutumaton. Jousenpuiston asemakaavanmuutos on vahvistettu Jousenpuiston pysäköintilaitoksen palvelema kaava-alue on kokonaisuudessaan 8,3 ha, sisältäen asuinkerrostalojen, liikerakennusten ja autopaikkojen korttelialueita. Kaavan tavoitteena on osoittaa tehokasta asumista ja liikerakentamista Jousenpuiston metroaseman ympäristöön. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimien valmistelee parhaillaan tontinluovutuksia alueen asuinkerrostalotonteille. Tontinluovutuspäätökset tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätettäväksi keväällä.

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 105 / 181 Rahoitus Valtuusto myönsi kokouksessaan kaupungin omavelkaisen takauksen hankkeen suunnitteluun ja peruskaivannon rakentamiseen otettavalle 5,5 milj. euron lainalle. Pysäköintilaitoksen jatkorahoitus esitettiin hyväksyttäväksi aikanaan erikseen sitä mukaan kuin suunnittelu ja rakentaminen etenevät. Kaupunki maksoi Länsimetro Oy:lle pysäköintilaitoksen osalta ylimääräisiä maarakennuskustannuksia vuosina yhteensä 8,0 miljoona euroa. Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin ja Länsimetro Oy:n välillä on laadittu sopimus, jossa on sovittu tähän mennessä aiheutuneista suunnittelukustannuksista, jotka siirretään pysäköintiyhtiön maksettavaksi ja jossa on sovittu, mikä on pysäköintiyhtiön osuus käynnissä olevan Urheilupuiston metroaseman maarakennusurakasta. Edellä mainittu sopimus tullaan korvaamaan uudella sopimuksella, jossa sovitaan Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin ja Länsimetro Oy:n välisestä kustannus- ja urakkajaosta. Pysäköintilaitoksen kokonaiskustannusarvioksi on tarkentunut euroa (alv 0%). Koy Jousenpuiston pysäköinti Rakennuskustannusten yhteenveto alv. 0% / ap Rakennuttajan kustannukset ,00 Rakennustekniset työt ,00 sis. kaikki urakat Lisätyövaraukset ,00 Yhteensä , ,07 Muut kustannukset Tontin rakennuskustannukset ,00 Rasiteoikeus ,00 Tilaajan hankinnat ,00 Hankevaraukset , , ,13 Rakentamisaikaiset rahoituskulut 1,5% ,00 Perustamiskustannukset yhteensä , ,15 Hankkeen rahoitus alv. 0% / ap Laina jolla Espoon kaupungin myöntämä omavelkainen takaus ,00 Espoon kaupungin suora investointi esirakentamiseen ,00 Uusi laina jolla Espoon kaupungin myöntämä omavelkainen takaus 31 12/ ,00 Rahoitus yhteensä , ,22 Hankkeelle ollaan hakemassa vapautusta kertyvien rakennuskustannusten arvonlisäverosta. Keskusverolautakunnalta odotetaan päätöstä asiasta tammikuussa Mahdollisen kielteisen päätöksen osalta esitettyihin kokonaiskustannuksiin tulee lisätä arvonlisävero, korotus takaukseen käsitellään tällöin erillisenä asiana myöhemmin.

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 106 / 181 Pysäköintiyhtiön investoinnit rahoitetaan pääosin tonttien luovutusten yhteydessä suoritettavilla autopaikkojen vapaaksiostokorvauksilla. Pysäköintilaitoksen valmistuttua ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan kertyvillä pysäköintimaksuilla. Pysäköintiyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Espoon kaupunki omistaa tällä hetkellä Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin osakekannasta 92 % ja Länsimetro Oy 8 %. Pysäköintilaitos jää Espoon kaupungin ja Länsimetro Oy:n yhteisomistukseen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus Kiinteistö Oy Jousenpuisto kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Valtuusto Sivu 107 / viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Valtuusto Sivu 108 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh Harri Kivinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 22 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Valtuusto Sivu 109 / 181 Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto on kokouksessaan päättänyt koulujen peruskorjausten ja laajennusten toteuttamisesta ns. elinkaarimallilla enintään sadan miljoonan investointikustannuksia vastaavalla määrällä, mikä merkitsee noin kymmentä koulua ja että hankkeet kootaan kolmeenneljään kilpailutuserään. Valtuusto päätti myös, että kaupunki vastaa hankkeiden rahoituksesta ja takaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lainat erikseen tehtävin päätöksin. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat Karamalmin ruotsinkielinen koulu, Hansakallion koulu ja Soukan koulu ja toiseen vaiheeseen Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut, kolmanteen vaiheeseen Lintuvaaran koulu ja päiväkoti. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat toteuttaa elinkaarimallin neljännessä vaiheessa Päivänkehrän koulun ja päiväkodin peruskorjauksen. Päivänkehrän koulun peruskorjaus valmistuu 6/2017. Luovutuksesta tehdään erillinen sopimus ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennuksen tasearvo vuoden lopussa on 30 senttiä. Luovutus tehdään Kaupungin tonttiyksikkö valmistelee kohteiden tontin maanvuokrasopimuksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy:n ja kaupungin välillä, sillä maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat anoo Espoon kaupungilta 22 miljoonan euron omavelkaisen takauksen peruskorjaukseen otettavalle lainalle. Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Toimitilojen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 tekee Päivänkehrän koulun rakennuksen luovutushetken tasearvon suuruisen pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat -yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta mainitun koulurakennuksen. Luovutuksesta tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennuksen tasearvo on suunnitellulla siirtohetkellä yhteensä 30 senttiä.

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Valtuusto Sivu 110 / ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 2.1 Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 22 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2.2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Valtuusto Sivu 111 / / /2014 Kaupunginhallitus Määrärahan myöntäminen Tapiolan Keilahalli Oy:n ja Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostamiseen Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto lisää Tapiolan taseyksikön vuoden 2015 osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoja euroa. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kauppakirjaluonnos Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden kauppa apteekki Yhtiöjärjestys Tapiolan Keilahalli Oy - Yhtiöjärjestys Tapiolan Urheilutalo Oy - Tonttikartta Tapiolan Urheilutalo - Kuva kohteesta - Kauppakirjaluonnos Tapiolan Keilahalli Oy:n osakekanta Tapiolan Urheilutalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 44 tonttia numero 2 (kiinteistötunnus ) ja sillä sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 6, Espoo. Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 51 %. Muut omistajat ovat Tapiolan Keilahalli Oy (31 %), Raili Poutasen kuolinpesä (12 %) ja valokuvausstudiohuoneiston omistaja (6 %). Kaupan jälkeen kaupungin omistusosuus on 94 %. Tavoitteena on sopia myös valokuvausstudion osakkeiden ostamisesta osakkeiden omistajan kanssa. Mikäli kauppahinnasta ei päästä sopimukseen, vaihtoehtona on käynnistää osakeyhtiölain mukainen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettely. Urheilutalon kiinteistö on ikääntynyt sekä teknillisesti ja toiminnallisesti vanhentunut. Sen peruskorjaaminen ei edistäisi Tapiolan kulttuurikeskuksen ympäristön korkeatasoisten kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutumista, joten rakennuksen purkaminen on yleisesti hyväksytty vaihtoehto. Yhtiön omistaman kiinteistön kehittäminen muodostuu yksinkertaisemmaksi, kun yhtiön omistus on pääosin

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Valtuusto Sivu 112 / 181 kaupungilla, sillä kaupunki omistaa myös viereisen, osoitteessa Kauppamiehentie 4, sijaitsevan tyhjän tontin (aiemmin puretun Tapiolan terveysaseman tontti). Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä myös Kulttuuriaukion ympäristön kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että tämä osa-alue jää vähäiselle huomiolle muun Tapiolan kehittyessä, ja sen johdosta alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus pienenee. Kaupungilla on parhaat edellytykset kehittämistyön toteuttamiseksi. Kaupassa kaupungin osakashallintaan tulevat keilahalli- ja apteekkihuoneistot. Apteekin liiketila on kooltaan 245 m2 ja keilahallin liiketila m2. Tapiolan Keilahalli Oy ei harjoita muuta liiketoimintaa, kuin omistamansa keilahallihuoneiston vuokraamista keilahalliyrittäjälle. Tapiolan Keilahalli Oy:llä ei ole omistuksessaan muuta merkittävää omaisuutta kuin Tapiolan Urheilutalon keilahallitilan hallinaan oikeuttavat osakkeet. Apteekkihuoneisto on vuokrattu toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella, jonka vuokratuotto vuodessa on n euroa (ALV 0 %). Keilahallihuoneisto on vuokrattu keilahallitoimintaa harjoittavalle Kaatolupa Oy:lle määräaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokrasopimus on voimassa saakka, jonka jälkeen vuokralaisella on halutessaan oikeus jatkaa sopimusta 2 x 5 vuoden pituisella määräaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksen mukainen vuokratuotto Tapiolan Keilahalli Oy:lle on ollut tilikaudella n euroa (ALV 0 %). Vuokranantaja on oikeutettu vuokrasopimuksen mukaan myös muuttuvaan vuokraan, joka on 21 % vuokralaisen ratamyynnin liikevaihdosta, jos liikevaihto ylittää vuosittain euroa. Tilakeskus on neuvotellut Kaatolupa Oy:n kanssa uudesta määräaikaisesta vuokrasopimuksesta, jonka mukaan Kaatolupa Oy:n sopimus päättyisi viiden vuoden kuluttua. Uudessa vuokrasopimuksessa Kaatolupa Oy:n vuosivuokran määrä olisi noin euroa (ALV 0 %) ja vuokraa korotettaisiin elinkustannusindeksin mukaisesti. Kaupan täytäntöönpanon ehtona on, että ostaja ja Kaatolupa Oy allekirjoittavat neuvotellun mukaisen uuden määräaikaisen vuokrasopimuksen. Tapiolan Keilahalli Oy on tarkoitus purkaa ja sen omistamat Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeet siirtää Tapiolan taseyksikön taseeseen. Huoneistojen hoitokulut pl. korjaukset ovat noin euroa vuodessa. Rakennuksen elinkaaren loppuaikana rakennuksessa on tarkoitus suorittaa vain käytön kannalta välttämättömät korjaustoimenpiteet. Tontti on tarkoitus kaavoittaa uudelleen ja myydä tarjouskilpailun kautta. Tapiolan Keilahalli Oy:n osakkeet nro 106, ja on omistanut konkurssiin asetettu yhtiö. Konkurssipesän toiminta on päättynyt eikä pesänhoitajalta voida enää saada suostumusta osakkeiden myyntiin. Myyjät sitoutuvat vastaamaan kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Valtuusto Sivu 113 / 181 ostajalle sen vuoksi, ettei ostaja saa kaupan johdosta haltuunsa koko yhtiön osakekantaa. Ostaja pidättää kauppahinnasta euroa saakka edellä mainittujen kustannusten kattamiseksi. Myyjien vastuu ei rajoitu kauppahinnan pidätyksen määrään, vaan myyjät vastaavat myös ostajalle mahdollisesti aiheutuvasta muusta vahingosta täysimääräisesti. Kaupasta menevä varainsiirtovero on euroa. Tieto kaupan toteutumisesta on tullut esiin sen jälkeen, kun vuoden 2015 talousarvio ja suunnitelma on jo käsitelty kaupunginhallituksessa ja sen vuoksi määrärahavarausta ei ole ehditty sisällyttää vuoden 2015 talousarvioon. Kaupan kohteena oleva tontti ja rakennus kuuluvat Tapiolan taseyksikön kehitysalueeseen ja osakkeet ostetaan Tapiolan taseyksikön taseeseen. Taseyksikön osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahojen lisäystarve vuodelle 2015 on yhteensä euroa. Taseyksikön investoinnit katetaan alueelta saatavilla myynti- ja sopimustuloilla noin kymmenen vuoden ajanjaksolla. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ostaa edellyttäen, että valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan, Tapiolan Keilahalli Oy:n koko osakekannan (pois lukien osakkeet nro 106, 1130, ) ja Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeet n:ot Tapiolan Keilahalli Oy:n osakekannan kauppahinta on euroa. Tapiolan Keilahalli Oy:n osakekannan kauppahintaa tarkistetaan kaupan täytäntöönpanopäivänä siten, että pankkitilin/shekkitilin saldo otetaan huomioon kauppahinnassa. Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden n:ot kauppahinta on euroa. Kaupoista menevä varainsiirtovero on yhteensä euroa, 2 päättää, että ostopäätös on voimassa saakka, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisista ehdoista ja toteuttamaan kaupan edellyttäen, että kaupan täytäntöönpanolle kauppakirjassa asetetut edellytykset täyttyvät. 4 ehdottaa, että valtuusto lisää Tapiolan taseyksikön vuoden 2015 osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoja euroa.

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Valtuusto Sivu 114 / 181 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Valtuusto Sivu 115 / / / Palveluliiketoimen toimialan johtosäännön muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh Jukka Pitkänen, puh Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa palveluliiketoimen toimialan johtosäännön pykälät 2 ja 3 kuulumaan seuraavasti: 2 Organisaatio ja johtaminen --- Toimiala muodostuu seuraavista liikelaitoksista ja tulosyksiköistä: --- 8) Espoo Tietotekniikka -niminen tulosyksikkö, johtajana tietohallintojohtaja Liikelaitosten ja tulosyksiköiden tehtävät --- 8) Espoo Tietotekniikan tehtävänä on tuottaa tietotekniikkapalveluja ---. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtosääntö Selostus Espoon kaupungissa on vuoden 2015 alusta otettu käyttöön uusi ITtoimintamalli, jonka tavoitteena on tuottaa nopeammin ja parempia ITpalveluita kaupungin palvelutuotantoon ja hallintoon sekä välttää kaupungin eri yksiköiden päällekkäinen tekeminen. Kaupungin ITkokonaiskustannusten arvioidaan pienenevän usealla miljoonalla eurolla vuoden 2017 loppuun mennessä uuden toimintamallin ansiosta. Espoon kaupungin toimialojen esikunnista on siirtynyt tietohallintohenkilöstöä palveluliiketoimen toimialalla toimivaan tietotekniikkapalveluista vastaavaan tulosyksikköön, jonka uudeksi nimeksi ehdotetaan Espoo Tietotekniikka. Toimialoille on jäänyt henkilöstöä, joka vastaa toimialan IT-ratkaisujen tarpeen määrittelystä osana toiminnan kehittämistä.

116 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Valtuusto Sivu 116 / 181 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa palveluliiketoimen toimialan johtosäännön pykälät 2 ja 3 kuulumaan seuraavasti: 2 Organisaatio ja johtaminen --- Toimiala muodostuu seuraavista liikelaitoksista ja tulosyksiköistä: --- 8) Espoo Tietotekniikka -niminen tulosyksikkö, johtajana tietohallintojohtaja Liikelaitosten ja tulosyksiköiden tehtävät --- 8) Espoo Tietotekniikan tehtävänä on tuottaa tietotekniikkapalveluja ---. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

117 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Valtuusto Sivu 117 / / / Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh Johanna Kattelus, puh Maarit Vierunen, puh Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy uuden taloussäännön liitteen mukaisesti 2 tarkistaa seuraavia johtosääntöjä liitteiden mukaisesti: - kaupunginhallituksen johtosääntö - sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - sivistystoimen lautakuntien johtosääntö - teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen toimialan johtosääntö - vahinkorahaston sääntö - investointirahaston sääntö - peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö. Päätös Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Taloussääntö Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö 10 Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö Palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosääntö Palveluliiketoimen toimialan johtosääntö Vahinkorahaston sääntö Peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö

118 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Valtuusto Sivu 118 / Investointirahaston sääntö Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö Selostus Uusi taloussääntö Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä todettiin, että voimassa oleva taloussääntö kaipaa kokonaisuudistusta. Sen pykälissä toistetaan lainsäädäntöä, määräyksiä, joista on jo päätetty muissa paremmin tarkoitukseen soveltuvissa johtosäännöissä sekä osittain itsestäänselvyyksiä. Toisaalta talousarvion sitovuussääntöjen toimivaltaa koskevat säännöt on tarpeen osin siirtää taloussääntöön. Tarkoituksenmukaista on hyväksyä kokonaan uusi taloussääntö, jossa ilmenee kaikki taloutta koskevat olennaiset toimivaltakysymykset. Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää sijoitustoiminnan perusteista. Taloussäännön 6 :ään esitetään säännöstä näistä perusteista. Siinä on tarkistettu ja selkeytetty sijoitustoiminnan päätösprosessia. Pykälään on lisätty vastuullisuutta koskeva teksti. Lisäksi on selvennetty kassavarojen ja rahastojen sijoitustoiminnan erot sekä sisällöllisesti että toimivaltuuksien osalta. Määräys koskien vuosittaisia lainanottovaltuuksia on siirretty taloussäännön 3 :ään. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Espoon kaupungissa aloitetaan sisäinen konsernipankkitoiminta ja tämän perusteella kaupunginjohtaja on vahvistanut konsernin sisäisen pankin ehdot. Johtosäännöissä ei ole aiemmin ollut selkeää määritystä konsernitilijärjestelmästä, minkä vuoksi se esitetään lisättäväksi taloussääntöön. Sijoitustoiminnasta, talousarvion sitovuussäännöistä sekä valtionosuuden ja -avustusten delegoinnista ym. aiheutuvat tarkistukset kaupunginhallituksen johtosääntöön Päätöksentekoketju sijoitustoiminnassa esitetään muutettavaksi johdonmukaiseksi. Kuntalain mukaan valtuusto päättää sijoitustoiminnan perusteista, joista säädetään uudessa taloussäännössä. Esitetään, että kaupunginhallitus päättäisi rahastojen sijoitusperiaatteista ja kaupunginjohtaja päättäisi rahastojen vuosittaisista operatiivisista sijoitussuunnitelmista. Kaupungille ja konsernille tulee luoda yhtenäiset lainanoton ja johdannaisten käytön periaatteet. Periaatteista päättäisi kaupunginhallitus ja toteutuksesta kaupunginjohtaja, kuten tälläkin hetkellä. Kaupunginhallitus on päättänyt leasingrahoituksen käytön periaatteista ja rahoituksen kilpailutuksen järjestämisestä. Johtosäännöissä ei ole aiemmin ollut selkeää määritystä leasingrahoituksesta, minkä vuoksi leasingrahoitussopimuksista päättäminen esitetään lisättäväksi kaupunginjohtajan tai määräämänsä toimivaltaan. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä esitetään, että

119 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Valtuusto Sivu 119 / 181 palveluliiketoimen toimialan johtosääntöön lisätään liiketoimintajohtajalle tai hänen määräämälleen toimivalta päättää ajoneuvojen, työkoneiden ja -laitteiden käyttö- ja huoltoleasingsopimuksista. Talousarvion sitovuussääntöjen hyväksymisen yhteydessä on päätetty eräistä toimivaltakysymyksistä, jotka on tarpeen sisällyttää johtosääntöihin. Kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan esitetään lisättäväksi toimivalta päättää yhdistysten, järjestöjen ja vastaavien jäsenyydestä. Sama toimivalta esitetään lisättäväksi myös lauta- ja johtokuntien johtosääntöihin ao. toimialan osalta. Lautakunnat päättävät toimialoillaan avustusten myöntämisestä lukuun ottamatta niitä avustuksia, jotka eivät kuulu minkään lautakunnan hallinnonalaan. Yleishallinnon osalta toimivalta on päätetty vain sitovuussäännöissä. Kaupunginhallituksen johtosäännön 9 :ään esitetään lisättäväksi kaupunginjohtajan tai määräämänsä ratkaisuvaltaan yleishallinnon avustusten myöntämisestä päättäminen. Myös toimialajohtajien toimivaltaan esitetään lisättäväksi toimialansa avustusten myöntämisestä päättäminen, ellei toimivaltaa ole annettu lautakunnalle. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat päättävät valtionosuuksien ja -avustuksien sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta. Hakemisprosessin selkeyden ja toimivuuden kannalta esitetään, että kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat voivat delegoida toimivaltaansa toimintaohjeella alaiselleen viranhaltijalle. Vahinkorahaston säännön tarkistukset Rahaston tarkoituksena on kattaa takausvastuun perusteella maksettavia suorituksia sekä korvata vakuuttamattomia vahinkoja, jotta kaupungin ja toimialojen vuosibudjettia ja -suunnitelmia ei vaaranneta odottamattomien vahinkotapahtumien vuoksi. Vahinkorahastokäytäntöä on kehitetty niin, että vahinkorahastokorvausten painopistettä on siirretty pienten vahinkojen käsittelystä kohti toimialojen taloudenpitoa merkittävämmin uhkaavien vahinkojen korvaamista. Vuonna 2012 vahinkorahaston vahinkokohtaista omavastuuta korotettiin maltillisesti vuosikausia vallalla olleesta eurosta euroon. Vahinkorahaston kehittämistä on syytä jatkaa. Vahinkorahaston vahinkotilastoa tarkasteltaessa on perusteltua korottaa omavastuu euroon. Rahaston korvauksista päättää rahoitusjohtaja vahingoissa, joiden kustannukset eivät ylitä euroa. Sitä suuremmissa korvauksesta päättää kaupunginhallitus. Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus ottaa käsittelyyn suuret vahingot. Yleisen kustannustason noustua on euron kustannusraja alhainen. On perusteltua, että selkeissä rutiinivahingoissa rahoitusjohtajalla on päätösvalta, joten rajaa jonka ylittävistä vahingoista päättää kaupunginhallitus esitetään korotettavaksi euroon.

120 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Valtuusto Sivu 120 / 181 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Toimialoille kohdistuvat rahastomaksut määritellään vakuutusmaksujen tapaan pyrkien saattamaan ne oikeaan suhteeseen toiminnan vahingonvaaraan nähden. Maksuperusteet sisällytetään talousarvion laatimista koskeviin ohjeisiin vuosittain. Lisäksi vahinkorahaston säännön 7 on poistettu, koska esityksen mukaan kaupunginhallitus päättää rahastojen sijoitusperiaatteista ja kaupunginjohtaja vuosittaisesta operatiivisesta sijoitussuunnitelmasta. Muut rahastojen sääntöjen tarkistukset Rahastojen sääntöihin on tehty lähinnä teknisiä tarkistuksia. Peruspalvelujen kehittämisrahaston säännöstä sekä investointirahaston säännöstä poistetaan maininnat rahaston hallinnosta vastaamisesta, koska kaupunginhallitus vastaa siitä jo kuntalain mukaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoma tulee puretuksi 2015 loppuun mennessä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy uuden taloussäännön liitteen mukaisesti 2 tarkistaa seuraavia johtosääntöjä liitteiden mukaisesti: - kaupunginhallituksen johtosääntö - sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - sivistystoimen lautakuntien johtosääntö - teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen toimialan johtosääntö - vahinkorahaston sääntö - investointirahaston sääntö - peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö. Käsittely Sistonen teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Johtosääntöjä tarkistetaan syksyllä 2015 alkaen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

121 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Valtuusto Sivu 121 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kuitinmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 22. kaupunginosa, Olari Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kuitinmäki, tapahtumaluettelo - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 1) - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 2) - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 3) - Kuitinmäki, kaavakartta - Kuitinmäki, ajantasa-asemakaava - Kuitinmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella sijaitsevan korttelin käyttötarkoitus liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialueesta (oleva kerrosala k-m²) ja autopaikkojen korttelialueesta (oleva kerrosala k-m²) pääosin asumiseen ja tutkia alueeseen liittyviä liikennejärjestelyjä ja autopaikoitusta sekä mahdollisuutta kerrosalan lisäämiseen paikalliset olot ja kaupunkikuvallinen sijainti huomioiden. Asemakaava- alueelle on suunniteltu kerrosalaa n k-m², josta asumista / palveluasumista on noin k-m² ja liike-, palvelu-, toimistotai liikuntatiloja tai asuntojen työtiloja n. 500 k-m². Kerrosalasta laskettuna (1 asukas/ 50 k-m²) saadaan alueelle yhteensä noin 190 uutta asukasta. Asemakaavan muutoksessa on enää mukana vain uudisrakennusvaihtoehto, jossa oleva Esson entinen pääkonttorirakennus puretaan.

122 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Valtuusto Sivu 122 / 181 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutos, piirustusnumero 6449, käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen alue sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella. Kuitinmäen ostoskeskus rakennettiin palvelemaan Olari- Kuitinmäki-alueen asukkaita monipuolisena palvelukeskuksena ja 1980-lukujen aikana. Palvelujen painopiste on siirtynyt ensin Olarin vanhasta ostoskeskuksesta Kuitinmäen ostoskeskukseen ja sittemmin Ison Omenan kauppakeskukseen. Nykyisellään Kuitinmäen ostoskeskuksen ilme on hieman rapistunut. Osa ostoskeskuksen liiketiloista on tyhjiä. Alueella on kuitenkin olemassa kaupallista virettä lähipalveluille, joiden turvaaminen on tärkeää. Korttelialueella oleva pääkonttorirakennus muodostaa kaupunkikuvallisen kokonaisuuden Kuitinmäen ostoskeskuksen alueelle yhdessä kahden muun Kuunkehrän aukiota rajaavan toimisto-/liikerakennuksen kanssa: Kuunkehrän aukion vuonna 1975 rakennetun pohjoispuolen ja vuonna 1983 rakennetun länsipuolen toimisto-/liikerakennusten kanssa. Rakennuksia yhdistää toisiinsa tyylillisesti paitsi horisontaalisuus, myös niiden rakenteellisuutta korostava ja moduulimitoitusta ilmaiseva estetiikka. Näiden rakennusten mittakaava määrittelee ympäröivien